Pro Yritys- yhteistyöllä-kilpailukykyä maaseutuyrityksiin

P: Län si - Su o m i Pro Yritys- yhteistyöllä-kilpailukykyä maaseutuyrityksiin E Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin

S i s ä l l y s 1. HAKIJA...2 2. HANKKEEN TARVE. JA TAUSTA...2 3. HANKKEEN TAVOII 1 f_et...4 4. HANKKEEN TOIMENPI I ELE JATOTEU 11151 APA SEKA RISKIT TOTEULUKSESSA...4 1. Osaava, kattava, ja tasapuolinen neuvojaverkosto maaseutuyiilyksile Satakunnassa... 4 2. Yritysten verkottaminen, yritysryhmähankkeiden mahdollisturninen...6 3. Yrittäjyyden markkinointi maaseudun mahdollisuutena...6 4. Maaseuturahoituksen tehokas ja vaikuttava käyltö...6 5. YHTEYS MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAAN SEKÄ ALUEELLISEEN OHJELMAAN TAI PAIKALLISEEN STRATE.GIAAN..._... / 6. TOIMINTA-ALUE, KOHDERYHMÄ, HYÖDYNSAAJAT SEKÄ AIKATAULU...8 7. HANKKEEN ERITELTY KUSTANNUSARVIO JA RAHOI1LJSSUUNNITELMA...9 9. TIEDOTTAMINEN...11 10. A!Ickirjoiilajat ja päiväys... 17 11. Liilleel..._... 17

1. HAKIJA ProAgria Länsi Suomi on maatalouden, maaseuluyrittämisen sekä koti-ja kalatalouden neuvontaja asiantuntijaorganisaatio. foimialueemme käsittää Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat. Tarjoamme palveluja yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen, johtamiseen ja kokonaisuuden hallintaan. ProAgrian yhteistyön avulla asiakkaamme saavat käyttöönsä alansa uusimman tietotaidon paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. I oimimme asiantuntijoina maatilan ja maaseutuyrityksen päätöksentekotilanleessa. Seuraamme jatkuvasti maaseutuyrittäjien toimintayrnpäristössä tapahtuvia muutoksia. Niiden pohjalla kehitämme jatkuvasti ammattitaitoamme ja osaamistamme, jotta pystymme palvelemaan asiakkaitamme mahdollisimman hyvin. Meillä on palveluksessamme 50 eri tuotannonalojen erityisosaajaa. Järjestömme tavoitteena ei ole tuottaa voittoa, vaari edistää maaseutuyrittäjien ja koko maaseudun elinvoimaisuutta, osaamista ja kilpailukykyä. Osaamisemme ja taloudellinen perustamme mahdollistaa laajojen:kin hankkeiden organisoinnin sekä esimerkkinä toimimisen esim. yritysryhmähankkciden osalta. ProAgria Läns i Suomi on toteuttanut useita ALMA-, ELMA- ja MAKE kauden hankkeita. lärjestörnme kirjanpito, työnajan ja laadun ym. taloushallinnon seuranta] irjestelrnä1 on laadittu palvelemaan myös hankkeissa vaadittavaa tarkkuutta ja tasoa. Asiantuntijoiden toimitilat sijaitsevat samoissa li:oissa muiden toimijoiden kanssa eri seutukunnilla. Hankkeeseen palkataan yritysneuvonnan ammattilaisia, mie'el4fän yi ily' sncuvonnan erikoisammattitutkinnon suorittaneita. 2. HANKKEEN TARVE JA TAUSTA Uuden hallitusohjelman strategisissa painopisteissä panostetaan pk-yritysten rahoituksen helpottamiseen ja investointien edistäminen. MTT: n arvion mukaan kolmannes suomalaisista yrityksistä sijaitsee maaseudulla ja niistä 90% ei ole maatilakytkentäisiä. Maaseutuyritysten määrä, henkilöstö ja liikevaihto ovat kasvaneet palvelualoilla ja Jalosluksessa vuodesta 2000. Nykyisessä taloustilanteessa tarvitaan kuitenkin vahvistusta tulevaisuuden uskoon ja sitä voidaan vahvistaa panostamalla aktivointiin ja tuomalla esiin hyviä esimerkkejä menestyvistä yrityksistä. Teknisesti yritys on helppo perustaa netissä, mutta se on vain pieni osa dynaamista yritystoimintaa. Menestyvän yrityksen tulee hallita monia osa-alueita ja neuvonnalla pystytään ohjaamaan yrittäjät monien karikkojen ohi. Yrittäjä on usein yksin ideoidensa kanssa ja neuvontatilunne on ensimmäinen kerta, jossa yrittäjä "myy" ideansa ulkopuoliselle. Tapaamisessa hän joutuu kiteyttämään suunnitelmansa ja saa ulkopuolisen mielipiteen toiminnastaan. Rahoituksen linjauksissa on uskottu maaseudun investointeihin ja niille on budjetoitu rahaa. Nyt varat pitäisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti, vahvistaa pai!kallistaloutta sekä luoda uskoa yrittäjiin ja yrittäjiksi aikoviin.

ProAgria Länsi Suomen edellisessä yritysneuvontahankkeessa (Masvall) tehdyssä asiakaskyselyssä (Joulukuu 7014) asiakkaat arvelivat tulevaisuuden neuvontatarpeekseen seuraavat osa-alueet 0.. 4 r, s 1o 12 ta 16 ts 20 22 Koulutus Investointi Työvoima Markkinointi Yhteistyo Sahköisettyökalutja asiointi Kilpailutus -ahoituslaskelmat Henkilökohtaista tukea IQiisiapua Yunta, niitä? Palvelut ja asioiminen siirtyvät koko ajan enemmän sähköisiksi ja jotta ne saadaan tehokkaasti käyttöön, tarvitaan opastusta. Osa yrittäjistä pystyy hoitamaan asiansa sähköisesti itsenäisesti, mutta suuri osa kaipaa tukea sähköisten järjestelmien opetteluun. etsiä uusia ideoita tai verkostoitua. Jaitkcva toiminnan 'kehittäminen,.. ja yrittäjän kien työpäivien hyvinvointi jälkeen ovat kuitenkin pienen yrityksen elinehto. ProAgria Länsi-Suomi on mukana kaikissa Satakunnan alueen Yritys-Suomen seutusopimuksissa, joissa koko ajan kehitetään yhtenäistä toimintamallia koko maakuntaan ja Suomeen. Hankkeen asiantuntijat ovat luonteva osa kuntien elinkeinopalveluita. Kunnat pystyvät tarjoamaan hankkeen kautta eritysosaamista maaseutualueiden yrittä ille, yrittäjät saavat käyttöönsä laajan asiantuntijaverkoston ottamalla yhteyttä mihin tahansa sopijakumppancista ja toimijat pysyvät ajan tasalla toistensa palveluista. Yrittäjä saa parhaan mahdo.lisen palvelun ja keitift ijät löytäv it mahdollisimman monta kehittyväa yritystä.

3. HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on saada Satakuntaan lisää kilpailukykyisiä, hyvinvoivia ja osaavia maaseutuyrityksiä, jotka kehittävlit toimintaansa ja työllistävät ihmisiä. Koko maakunnan alueella on helposti saatavissa tasapuoliset neuvontapalvelut. H, w <<ecn asiantuntijat kontakloivat vuosittain 200 maaseutuyritystä ja ovat mukana suurimmassa o;;rsa 3. ueen maaseuturahaston yrilystukien ha<uprosesseissa. Hankkeessa kartoitetaan yhteisesti yritysten palvelutarpeita niiden kehittäessä liiketoimintaansa. Alueelle syntyy uusia yritysten tuotantoketjuja ja yritysryhmiä. ProAgria on mukana :kokoamassa ja mahdollistamassa ryhmien syntymistä. Sähköisten palvelujen ja toimintatapojen hyödyntäminen on luonteva osa yrityksien toimintaa. Hankehakernukset toimitetaan poikkeuksia lukuun ottamatta sähköisesti ja yrittäjät osaavat käyttää Yritys Suoneen sähköisiä palveluita. Yleinen ilmapiiri yrittäjyyttä ja maaseutua kohtaan paranee ja yrittäjyys maaseudulla koetaan vetovoirnaiseksi mahdollisuudeksi. i'. Ii tta r l- ina: Asiakaskontaklien määrä (alkavat ja toimivat yritykset erikseen), henkilökohtainen neuvonta, ryhmäneuvonla/tilaisuudet, seuranta toimialoitlain ja alueittain Käynnis tyneiden yritys hankkeiden määrä ja os uus ( maas euturahas ton tukemat hankkeet ja muut rahastot), investointien määrä (C) Valmistellut yritysryhmähankkeet (Ikm) Oma Yritys työkalujen käyttö (Ikm) Hankkeessa mukana olevat muut toimijat (Ikm) Innovaatioverkostot (Ikm) 4. HANKKEEN TOIMENP ITEET JATOTEUTUSTAP A SEKÄ RISKIT TOTEUTUKSESSA 1. O s aa va, ka tta va ja tas a puolinen ne uvoja ver kos lo maa s eutuyr ityks ille Satakunnas s a. Kaikilla kolmella seutukunnalla (Rauma, Pori ja Pohjois-Satakunta) on käytössään yritysneuvojapalvelut tasapuolisesti. Hankkeelle palkataan kolme yritysasiantuntijaa ja heidän toirnipaikkansa sijaitsevat eri seutukunnilla. 1le päivystävät tarvittaessa myös yhteistyökumppaneiden tiloissa. Asiantuntijat ovat luonteva osa kaikkien kuntien elinkeinotoimia toimien niiden maaseutuasiantuntijoina ja ProAgria Länsi-Suomi on Yritys- Suomen sopimuskumppanina kaikilla alueilla. Hankkeessa kartoitetaan yhteisesti yritysten palvelutarpeita niiden kehittäp.ssä Illketoiniintaansa ja luodaan alueelle yleisiä edellytyksiä menestyksekkääille yrittäjyydelle maaseutualueilla.

Asiantuntijat tekevät tiivistä yhteistyötä - Satakunnan kunnat ja elinkeinoyhtiöt Prizztech Oy ja PSKK Oy - Satakunnan ELY-keskus - Satakunnan Leader ryhmät: Joutsentenreitti, Karhuseutu, Pohjois-Satakunta, Pyhäjärviseutu ja Ravakka Satakuntaliitto - Satakunnan yrittäjät ja paikallisyhdistykset - MTK Satakunta ja paikallisyhdistykset - I-innvera - TE toimisto - Verotoimisto - TFI<ES, keksintösäätiö, Finpro - Oppilaitos: SAMK, Winnova, Sataedu ja Yliopistokeskus - 1yösuojelupiirija Kela - Pyhäjärvi- Instituutti - Satarood Kuntakenttä on edelleen murroksessa ja taloudellinen tilanne on tiukka. Riskinä on, etteivät kaikki kunnat lähde mukaan rahoitukseen. Kaikkiin kuntiin on oltu alustavasti suurin osa oli jo silloin sitoutunut toimintaan ja antoi lupauksen rahoituksesta. Varsinkin hankkeen alussa panostetaan sähköisten palveluiden ja järjestelmien (kuten Hyrrä ja Yritys-Suomi) käytön opastukseen ja neuvontaan. Sähköiset palvelut ovat ajasta ja paikasta riippumattomia, mutta niiden tehokas käyttöönotto edellyttää käyttöön opastusta. Maaseudun mikroyrityksille annetaan neuvontaa kaikissa elinkaaren vaiheissa. Hankkeeseen sisältyy lyhytkestoisla yrityskohtaista tilannekartoitusta, jolla yrittäjä voidaan ohjata muihin yrityspalveluihin sekä liiketoimintasuunnilelrnan ohjausta. Tyypillisiä asiakascaseja: - yrittäjän, tilan ja yrityksen tilannediagnoosi o pienimuotoinen talouden ja toiminnan tarkastelu - palvelutarpeen määrittely korjaavien toimenpiteiden esittely - - innovatiivisen toiminnan kannustaminen - yrittäjä-/toimialaosaamisen nostamisen mahdollisuuksien esittely - toiminnan etukäteissuunnitteluun ja linjaamiseen haastaminen yritystoiminnan aloittamiseen liittyvät yleiset neuvot ja ohjeet investoinneissa erityisesti rahoitusmahdollisuuksien optimointi asiakkaan kannalta hakemusten ja maksatusten neuvonta Yritysten kannustaminen yhteistyöhön ja eri tahojen yhteen saattaminen yritysryhmähankkeiden aikaansaamiseksi liiketoiminnan ohjaaminen eri elinkaaren vaiheissa

hankkeisiin ohjaaminen p enimuotoisen liiketoiminta-suunnitelman arviointi ja ohjaus ( Yrilys- Suomen sähköinen LTS) tai vastaava kuvaus ja analyysi nykyisestä toiminnasta ja liikeideasta asiantunlijapalveluihin, mrn. TEM- KehittLirnispalvelut, ohjaaminen, myös kriisipalvelut tarjoavat asiakkaalle asiakaskurnppanuutta Innovointi / ideavalmentaja -ote dokumentoivat asiakastiedot esiin. hankehallinnointiin, elinkeinoyhtiöt, SeutuYptoimijat dokumentoivat seurantakäynnin perusteella toimenpiteiden vaikuttavuuden Yritysasiantuntijat pitävät yllä ja kehittävät ammattitaitoaan, jotta he pystyvät tarjoamaan yrittäjille parasta mahdollista palvelua. 2. Yr ity st en ve rk ot tanti ne n ja yri tysry hmäha nk k e i de n m ahdol lista mine n Yritysten koko pienenee ja pienten yrityksen tarve verkostoilua kasvaa. Tulevaisuudessa palveluja tuoteketjujen merkitys korostuu ja syntyy uudenlaisia tuotantomalleja. Hankkeessa autetaan yrityksiä verkostoitumaan ja vahvistetaan innovaatio osaamista I lankkeen tavoitteena ori tukea tietämyksen siirtoa ja innovaatioiden syntymistä maaseudulla sen kaikkien elinkeinojen liiketoiminnan ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Tavoitteena on synnyttää uusia yritysverkostoja, luoda uudenlaisia liiketoimintamalleja ja vahvistaa maaseutua innovaatioita tukevana ympäristönä. Tavoitteena on myös edesaultaa klusteri-, pilotti ja yritysryhmähankkeiden syntyä. Myös yritysten kanssa töitä tekevät toimijat tekevät yhteistyötä, jotta yrittäjien käyttöön saadaan mahdollisimman kattava neuvojaverkosto. Yrilläjän kannalta ei saa olla väliä keneen hän ottaa ensin yhteyttä, jotta hän saisi koko verkoston palvelut käyttöönsä. 3. Y rittä jyyde n ma rkkinointi maas e udun mahdollis uute na Hankkeessa markkinoidaan maaseudun ihmisille yrittäjyyttä toimeentulon mahdollisuutena ja maaseutua yrittäjille hyvänä toimintaympäristönä. Maaseudulla on monia menestystarinoita, joista voimme olla ylpeitä ja jotka voisivat toimia rohkaisevina esimerkkeinä muille. Hanke on mukana alueen tapahtumissa ja tekee materiaalia kertoakseen yrillämisen mahdollisuuksista maaseudulla. Keräämme hyviä esimerkkejä ja esittelemme niitä yrittäjille. Aina ei tarvitse keksiä kaikkea itse, kun voi soveltaa näkemäänsä. 4. Maas e uturahoituks e n te hokas ja vaikuttava käyttö Asiantuntijat etsivät yhdessä yrittäjien kanssa parhaan mahdollisen rahoituksen eri rahoitusinstrunienteista. He tuntevat tarjolla olevat vaihtoehdot ja tekevät yhteistyötä rahoittajatahojen kanssa säännöllisesti. Toisaalla asiantuntijat etsivät ja aktivoivat yrityksiä kehittämään toimintaansa ja hakemaan rahoitusla. Ile kiertävät erilaisissa tilaisuuksissa kertomassa rahoitusmahdollisuuksista ja tiedottavat niistä eri kanavia hyödyntäen. Asiantuntijat myös tekevät yhteistyötä eri 1oimijoiden kanssa, jotta vältyttäisiin päälle'<:käisyyksillii.

5. YHTEYS MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAAN SEKÄ ALUEELLISEEN OHJELMAAN TAI P AIKALLISEEN STRATEGIAAN. Satakunnan maaseutuohjelnan Visio 2020: "Salakunnan maaseutu on monipuolinen ruuan ja energian tuottaja. Kyläyhteisöt ovat eläviä ja ne tuottavat elämyksiä ja toimeentuloa. Maaseudun yritystoiminta on monipuolista ja verkostoitunutta." Ohjelman neljä kehitettävää toimialaa ovat elintarvikeketjut, metsä & energia, maaseudun yritykset sekä yhteisöt, joita kaikkia pyritään hankkeella edistämään. Pääpaino on tietysti maaseudun yrityksissä, mutta niin elintarvikeketjut kuin metsä & energia perustuvat yrittäjyydelle ja yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista pyritään lisäämään maaseutuyritysten keskuudessa. Hanke tukee myös ohjelman painopisteitä. Hankkeessa tuetaan ammatillista ja erikoistunutta osaamista ja kartoitetaan yritysten osaamistarpeita. Infoja voidaan järjestää hankkeessa, osa yrityksistä ohjataan yhteistyökumppaneiden palveluihin ja tarkoituksenmukaisissa kokonaisuuksissa tehdään yritysryhmähankkeita. Yrityksiä kannustetaan tekemään uusia ja innovatiivisia ratti: i uja sek i autetaan löytämään niihin oikeita yhteistyökumppaneita ja työkaluja. Hankkeen pää tavo itte en. on dyn aamis e n y riltä jyy den lu kemine n. Kaikissa Salakunnan alueella toimivien viiden l.eader-ryhmän slrategioissa maaseudun yrittäjyyden tukeminen ja uusien palveluiden kehittäminen on nostettu painopistealueeksi. Satakunnan maakunlaohjelmassa vuosille 2014-17 ensimmäisenä painopisteenä on houkutteleva yrittäjyys. Toimenpiteissä todetaan, että Satakunnassa lisätään kiinnostusta yrittäjyyteen yrittäjyys kasvatuks en s ekä kultavien ja laac hrkkaiden neuvonta ja tukipalvelujen avulla. Aloittavia ja toimintaansa kehittäviä yrittäjiä sekä oniistajanvaihdoksia tuetaan. Kattavat yrityspalvelut tukevat yrittäjänä menestymistä. Yritysten liiketoimintaympäristöjen kehittäminen ja verkostoituminen myös kansainvälisesti edistävät kasvun mahdollisuuksia. Yrittäjiä kannustetaan tuotekehitykseen, verkostoitumiseen ja kansainvälistymiseen ja näiden kautta kasvuun. Vastuu yritysten toimintaympäristön ja toimintaedellytysten kehittämisestä on yrityksillä ja kunnilla. Toimintaa tukevat ELY keskuksen palvelut ja elinkeinojen kehittämisorganisaatioiden toteuttamat kehittämishankkeet. ProAgria Länsi-Suomi ja aiemmin ProAgria Satakunta on tehnyt yritysneuvontaa pitkään painottaen ajankohtaisia yrityksiä askarruttavia asioita. Pohja ja verkostot neuvontaan ovat olemassa, mutta tulevassa hankkeessa painopisteenä tulee olemaan sähköisten palveluiden neuvonnassa ja käyttöönoton opastuksessa. 1 lankkeessa tehdään yhteistyötä muiden alueen yritys- ja toimialahankkeiden kanssa.

6. TOIMINTA-ALUE, KOHDERYHMÄ, HYÖDYNSAAJAT SEKÄ AIKATAULU Toint:nta-alue on Satakunnan kolme seutukunlaa: Pohjois-Satakunnan, Porin ja Rauman sc.ilu:.n',n,a Pääasiallisina asiakkaina maaseudulla toimivat alle 10 htv työllistävät pienyritykset, pk-yritykset ja maatilojen yhteydessä toimivat maaseutuyritykset. Hankkeen neuvonta täydentää maaseutualueiden erikoisosaamisellaan kunnallisia elinkeinopalveluita. Hanke antaa yrityksille yleisneuvontaa, toimialakohtaiseen ja laajamittaisempaan erikoisneuvontaan yritykset ohjataan eteenpäin. l asialisina usiakasryhminä; Alkavat yritykset ja yritystoiminnan aloittamista suunnittelevat henkilöt Toimivat maaseutuyrityksel eri elinkaaren vaiheissa (kasvu, kehittyminen, liiketoiminnan uudistuminen, kansainvalistyvät, omistajanvaihdos) Yhteislyön kaulla kehittymistä hakevat yritykset ja yritysryhmät (sekä alkavia että toimivia yrityksiä) Sidosryhmäasiakkaina (ja rahoittajina) elinkeinojen kehittämisestä vastaavat toimijat alueellisesti, seudul!isesti ja paikallisesti; ELY-keskukset, Kunnat ja Seudulliset kehitysyhtiöt, Leader -ryhmät, TE - toimisto, Maakuntien Liitto, oppilaitokset Hankkeessa mukana olevat yihteistyötahot ovat toteuttajan roolinsa lisäksi hyödynsaajia: eri toimijoiden välinen yhteistyö lisääntyy ja toisilta oppiminen tehostuu. Yhteistyökumppanit sekä heidän vahvuutersa j:a osaamisensa tulevat luluiksi ja toimiminen asiantuntijaverkostossa on luontevantpaa ja valvattomampaa. Hankkeella olisi käytettävissä tolniiplsteet ke.hlttämisyhtiölden tai muiden vastaavien seudullisten toimijoiden yhteistiloihin Euraan, Huittisiin ja Kankaanpäähän sekä Poriin ProAgrian toimistoon. Neuvojat toimivat aktiivisesti seutukunnittain Hankkeen toteutusaika on 1.. /,2015-31.12.2018

7. HANKKEEN ERITELTY KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA ProYritys- yhteistyöllä kilpailukykyä maaseutuyrityksiin Kustannusarvio v. 2015 6kk v. 2016 v. 2017 v. 2018 6kk v. 2015-18 C yh t. i yh tt y h t ( VhiF f. y ht.c - _ Palkats.ukuluineen, lomakorv. kuluia t kulu alit ku:ul apt kul ul aj a kur i n, i ; _ % Y^. r;a a. - I "I 82689 163718 113123 56 513831 82688 169728 173123 88293 513831: ' OstoPaNelut,u..., mnn )soo 2can soo 7ox _ 120 00 _ 8 6 _ 3042 Lumon ri lat; F n va ilioi. teema,ar rä 300f 10000 i L3Cti nu 28 3M _ Leht- ' l mukutr ;,- r,: ;y4l - ti i 2x'00 tc tu 1681 SF11 8200 15100 14978 8205 46483 - YleKÖt iasuu ksien v u o krat j a t arj osi t 9 0 3000 _[_ 3030 3121 10081 - F ' al ml eku! ut 23Sn 19845 41i 4 9 2119 0 1) 3319 Kokonais kustannuks et/v 111663 2285631 232680 120808 693/14 Ra ho it us 2016 7017 2018 Yhteensä 1 F i! - L'.i l :b 1 0 1 3 7 205706-2 0 3 4 1 2 108128 6) 4343 Kr r.r.ir 11Li :: 22856 3 _ )12 6.4 12 081{ 693/1 1n663 22856 23 2 ;5 7 120E08J_ 693714 Ha ikk e! le haelaan rahoitusta Satakunnan 11Y-:keskukselle 90% sekä kuntarai oitusta esitetään haettavaksi alla olevan taulukon mukaan yhteensä 10`:;.

KUNT ARAHAOSUUDET SEUT UKUNNIT T AIN ASUKASLUVUN 50 % JA MAATILOJEN LUKUMÄÄRÄN 50 % MUK HARJAVALTA HLIT-1 NEN KOKEMÄKI LAVIA 'SAI-RIKARVIA NIK K IL Ä POMA RKKU PORI ULVILA PORIN S EUT UKUNTA EURA I'.UILA.JOKI KOYLIO Ft411MA SA.KYLÄ RAUMAN SEUTUKUNTA I-IONKAJCKI JÄIe11JÄRVI KA NKA ANPÄ Ä KARVIA 'N POHJ OIS - SA I AKUNTA Väkiluku 7 407 10543 7 769 1 902 3 355 3 226 5 1-06 2 340 83 497 13361 139 106 12 368 5 931 2 688 39 979 4 567 65 533 1 319 1 971 11 972 2 523 1 632 19 917 rkunran, osuus S'6 Maatilojen lukumäärä Kunnan Rah. osuus painotu osuus ntantil. % muk. I '50'%völiluv. % > 50 % maatilojen 3 % 53 2 % 3 % 5 % 341 11^.4 8 5 3 % 233 8 % 6 % 1%1 118 404, 2 % 11,110 49 2 '!. 2 1 % 8'5 3 2 3%I 88 3%. 3 % 1 % 691 2 % 2 % 3 7 % 2191 7 % 22 % 6 % 1241 4 % 5 % 6 2 % 1 379 45%: 5 3 % 6 '% 330 11 %: 8 9% 3 157 5 % 4 % 1 135 4 % 3 % 1 8 % 183 1 6 12 % 2 % 3%%!I 2 % 29% j 892! 29 % 1 " 137' 4% 1 % 133 4% 5 % 238 8 % 1% 2C$ 7% 1% 90 3% 804 26 3 3 % 1 %> 4 % 2 0. 1742 54 3828; 1625 1071 1457 1874 1140 15368 3462 37C42 5633 2687 1938 8240 168/ 182i' 1805 4534 2113 126/ SA IAKUNIA 224 556 100,011 3 075 100,0 100%.1 Hankkeen kuntarahaosuuksienjakopetusteet.

Kuntarahoitusjakautuu vuosittain seuraavasta: Kunta raha laskutus: 2105 2016 2017 2018 y ht: Harjavalta 290 581 581 290 1742 Huitt inen 912 1825 1825 912 5475 Kokemäki 638 1276 1276 638 3828 Lavia 211 542 542 2/ 1 1625 Luvia 173 351 357 1/ 8 1071 Merik arvia 243 186 486 243 1457 Nakk ila 312 625 625 317 1874 Pomarkku 190 380 380 190 1140 Pori 2561 5123 5123 2561 15368 Ulvila 577 1154 1154 571 3462 6174 12347 12347 6174 37042 Eura 939 1878 1878 939 5633 Eurajoki 1.18 896 896 448 2687 Köyliö 323 646 646 373 1938 Rauma 1373 27,11 2/ 47 1373 8240 Säkylä 281 562 562 281 1687 3364 6728 6728 3364 20184 Honk ajok i 30,1 r,r.9 609 304 1826 Jämijärvi 301 602 602 301 1805 Kankaanpää 156 1511 1511 756 4534 Karvia 452 904 904 452 2713 Siikainen 211 427 422 211 1267 2024 4048 4048 2024 12145 2015 6kk 2016 2017 2018 6 kk Yht: Prizztech Oy 4521 9055 9055 4527 27165 Pskk 1720 3440 3440 1720 10319 9. TIEDOTTA MINEN Tiedottamisen väylät muuttuvat kovaa vauhtia ja hankkeessa pyritään reagoimaan tähän. Tiedotusta tullaan tekemään perinteisin keinoin tekenrillä esitteitä, olemalla esillä messuilla ja tilaisuuksissa, jakamalla tietoa henkilökohtaisesti. ProAgria 1 änsi-suomella on omat tier!otuskanavansa (laajalevikkiset asiakaskirjeel ja Satoa lehti), joiden 'kautta hanke voi tiedottaa ajankohtaisista asioista.

Hanke pyrkii tekemään tiedotusta mahdollisimman paljon yhteistyönä muiden toimijoiden kanssa suuremman vaikuttavuuden saamiseksi. Tärkeimpinä kumppaneina l.eader ryhmien yhteinen tiedotushanke, MTK Salakunla, kunnalliset elinkeinotoimijat ja Satakunnan yrittäjät. Hankkeessa hyödynnetään myös uudempia tapoja kuten Somen suomia mahdollisuuksia. 10. Allekirjoittajat ja päiväys Timo Junnila, T oimitusjohtaja Olli Alakärri, 1lallituksen pj. 11. Liitte e t