EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT 1/8 Euroopan unionin jäsenvaltiot
2/8 EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT EU:n jäsenvaltiot 1951 Alankomaat Belgia Italia Luxemburg Ranska Saksa 1973 Irlanti Iso-Britannia Tanska 1995 Itävalta Ruotsi Suomi Kypros Latvia Liettua Malta Puola Slovakia Slovenia Tšekin tasavalta 1981 Kreikka Unkari Viro 1986 Espanja Portugali 2007 Bulgaria Romania 2013 Kroatia
EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT 3/8 EU:n jäsenvaltioiden liitännäisalueet, jotka kuuluvat EU-säännösten soveltamispiiriin: Ranskan liitännäisalueet: Guadeloupe, Ranskan Guyana, Martinique, Réunion GUADELOUPE (RANSKA) Basse-Terre Espanjan liitännäisalueet: Kanarian saaret GUYANA (RANSKA) Portugalin liitännäisalueet: Azorit ja Madeira SURINAM Paramaribo GUYANA Cayenne Ison-Britannian liitännäisalueet: Gibraltar, Pohjois-Irlanti Myös Suomen Ahvenanmaa kuuluu EU-säännösten soveltamispiiriin. 0 100 km MARTINIQUE (RANSKA) BRASILIA AZORIT (PORTUGALI) Fort-de-France RÉUNION (RANSKA) Saint-Denis Ponta Delgada MADEIRA (PORTUGALI) Funchal KANARIAN SAARET (ESPANJA) Kartoissa näkyvät EU-säännösten soveltamispiiriin kuuluvat, Euroopan ulkopuolella sijaitsevat EU:n liitännäisalueet. Mika Launis Santa Cruz de Tenerife Las Palmas de Gran Canaria
4/8 EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT EU:n liitännäisalueet, jotka eivät kuulu EU-säännösten soveltamispiiriin: Espanja: Marokon rannikon Ceuta ja Melilla. Marokon rannikolla sijaitsevat Ceutan ja Melillan kaupungit ovat Espanjan autonomisia alueita. Liittyessään EU:n jäseneksi Espanja teki erillissopimuksen, jonka mukaan nämä kaupungit eivät kuulu unionin tullialueeseen eikä niihin sovelleta yhteistä kauppa-, kalastus- ja maatalouspolitiikkaa. Muilta osin lainsäädäntöä sovelletaan. Tanska: Färsaaret ja Grönlanti Ehdokasmaat EU:n jäseniksi: Turkki (neuvottelut avattu 3.10.2005) Islanti (neuvottelut avattu 27.7.2010) Makedonia (hyväksytty ehdokasmaaksi 16.12.2005) Montenegro (hyväksytty ehdokasmaaksi 17.12.2010) ERITYISTAPAUKSIA EUROOPASSA Andorra EU:n sopimus tulliliitosta Andorran kanssa tuli voimaan vuoden 1991 alusta. Se koskee koko joukkoa tuotteita, mutta ei maataloustuotteita. Unioni poisti tullit sovituilta tuotteilta ja Andorra teki samoin yhteisön tuotteille. Englannin kanaalin saaret Guernsey ja Jersey sekä Man-saari Nämä saaret kuuluvat EU:n tulliliittoon. Niille tuotuihin kolmansien maiden tuotteisiin sovelletaan samoja tullimaksuja ja maatalousveroja kuin Isossa-Britanniassa. Verotuksellisesti saaret ovat itsenäisiä. Työvoiman vapaa liikkuminen ei koske saarelaisia, mutta EU-maiden kansalaiset saavat saarilla samat oikeudet kuin muualla EU-maissa. Saarten asukkaat saavat Englannin puolella samat oikeudet kuin maan omat asukkaat. Kolmansien maiden tuontituotteista perittävät tullimaksut saaret pitävät itse, mutta vastapainoksi ne eivät saa yhteisön avustuksia. Gibraltar Gibraltar on kuulunut yhteisöön Ison-Britannian liittymisestä alkaen, mutta se on vapautettu yhteisistä tullitariffeista ja yhteisestä maatalouspolitiikasta sekä arvonlisäverosta. EU:n ja Gibraltarin väliseen kauppaan sovelletaan samoja kauppa- ja tullisuosituimmuusperiaatteita kuin muualla EU:ssa. Yhteisön direktiivit saatetaan myös osaksi Gibraltarin
60 30 20 50 40 10 30 0 20 70 70 10 10 0 10 20 30 20 30 40 50 60 40 70 70 60 60 50 50 40 EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT 5/8 lainsäädäntöä. Monaco Monaco ei ole EU:n jäsen, mutta sillä on ollut tullisopimus yhteisön kanssa vuodesta 1984 saakka ja sitä koskee EU:n tavaroiden vapaan kierron periaate. San Marino San Marinolla on ollut vuodesta 1940 alkaen tulliliiton sisältävä yhteistyösopimus Italian kanssa. Huhtikuussa 2002 tuli voimaan Euroopan talousyhteisön ja San Marinon tasavallan välinen sopimus koskien tulliliittoa sekä yhteistyötä useilla aloilla kuten ympäristö ja PKyritykset. Vatikaani Vatikaanivaltio keskellä Roomaa on EU:lle vieras valtio, jonka kanssa sillä ei ole mitään erityissopimuksia. 2014 Islanti Island Napapiiri Polcirkeln Norjanmeri Norska havet Barentsinmeri Barents hav Euroopan unionin jäsenmaat ja liittymisvuodet Europeiska unionens medlemsstater och anslutningsår Ehdokasmaat Euroopan unionin jäseniksi Kandidatländer för medlemskap i Europeiska unionen Atlantti Atlanten Portugali Portugal 1986 Marokko Marocko Espanja Spanien 1986 POHJOIS-IRLANTI NORDIRLAND Irlanti Irland 1973 Iso-Britannia Storbritannien 1973 ANDORRA Algeria Algeriet Ranska Frankrike Pohjanmeri Nordsjön Alankomaat Nederländerna Tunisia Tunisien Norja Norge Tanska Danmark 1973 Saksa Belgia Belgien Tyskland LUXEMBURG Sveitsi Schweiz LIECHTENSTEIN Italia Italien MONACO SAN MARINO VATIKAANI VATIKANSTATEN Malta Ruotsi Sverige 1995 Tšekki Tjeckien Itävalta Österrike 1995 Slovenia Slovenien Puola Polen Suomi Finland 1995 Viro Estland Latvia Lettland Itämeri Liettua Östersjön Litauen VENÄJÄ RYSSLAND Kroatia Kroatien Slovakia Slovakien Unkari Ungern Bosnia-Hertsegovina Bosnien-Hercegovina Serbia Serbien Montenegro Kosovo Makedonia Makedonien Albania (FYROM) Albanien Kreikka Grekland 1981 Välimeri Medelhavet Libya Libyen Valko-Venäjä Vitryssland Romania Rumänien 2007 Bulgaria Bulgarien 2007 Moldova Moldavien Venäjä Ryssland Ukraina Egypti Egypten Mustameri Svarta havet Mahdolliset ehdokasmaat Potentiella kandidatländer Euroopan unionin itäiset kumppanimaat Europeiska unionens östliga partnerländer Euroopan unionin eteläiset kumppanimaat Europeiska unionens södra partnerländer Euroalue Euroområdet Schengen-maat Schengenländer Kazakstan Turkki Turkiet Syyria Syrien Libanon Kypros Cypern Israel Jordania PALESTIINALAISALUE PALESTINSKA OMRÅDET Jordanien Azerbaidžan Azerbajdzjan Georgia Georgien Armenia Armenien Irak Iran
6/8 EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT MERENTAKAISET MAAT JA ALUEET Seuraavat alueet ovat EU:n jonkin jäsenmaan lainsäädännön alaisia, mutta eivät kuulu unionin alueeseen. Alankomaat: Etelä-Amerikan pohjoisrannikon tuntumassa sijaitsevat maat Aruba, Curaçao ja Sint Maarten sekä erityiskunnat Bonaire, Saba ja Sint Eustatius. Ranska: Mayotte lähellä Madagaskaria, Uusi Kaledonia sekä Wallis ja Futuna Oseaniassa Tyynellä valtamerellä, Ranskan Polynesia eteläisellä Tyynellä valtamerellä, Saint Pierre ja Miquelon Pohjois-Atlantilla Kanadan rannikolla. Etelänapamantereella Ranskalle kuuluu Adelinen alue. Näillä alueilla on asukkaita yli 483 000. Iso-Britannia: Karibianmeren Antillien saaristossa sijaitsevat Anguilla, Neitsytsaaret ja Montserrat, Länsi-Intian saaristossa Turks- ja Caicossaaret ja Kuuban alapuolella Caymansaaret. Isolle-Britannialle kuuluvat myös Falklandsaaret Etelä-Amerikan mantereen eteläisen kärjen reunamerellä sekä Etelänavan tuntumassa olevat Etelä-Georgian saari ja Eteläiset Sandwichsaaret. Britannialla on myös oma alueensa Antarktiksesta. Merentakaiset maat ja alueet voivat osallistua kaikkiin unionin horisontaalisiin ohjelmiin sekä erityisesti koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja nuoriin, tutkimukseen, yrityksiin ja audiovisuaaliseen alaan liittyviin ohjelmiin niiden sääntöjen ja tavoitteiden mukaisesti. Näin tunnustetaan periaate, että suurin osa näiden maiden asukkaista on jonkin EU:n jäsenmaan kansalaisia. EU tukee taloudellisesti merentakaisia alueitaan. Euroopan kehitysrahasto (EKR) on merentakaisten maiden ja alueiden tärkein kehitysrahoitusväline. Se myöntää merentakaisille maille ja alueille 2014-2020 yhteensä 364,5 miljoonaa euroa, joista 359,5 miljoonaa osoitetaan alueellisten ohjelmien rahoittamiseen ja 5 miljoonaa euroa Euroopan investointipankille (EIP) korkotukien ja teknisen avun rahoittamiseen. Kaupassa näitä maita ja alueita kohdellaan samalla tavoin kuin EU:n jäsenmaita. Merentakaiset maat ja alueet hyötyvät niihin sovellettavasta suotuisasta kauppajärjestelmästä. Niiden Euroopan yhteisöön tuomiin alkuperäistuotteisiin ei sovelleta tuontitulleja eikä määrällisiä rajoituksia. Ongelmia on ollut etenkin maataloustuotteiden kaupassa. Kun niiden tuonti merentakaisilta alueilta vapautettiin vuonna 1991, maataloustuotteita etenkin riisiä ja sokeria alkoi virrata EU-maihin niin runsaasti, että tuontia oli rajoitettava.
EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT 7/8 EU:N JÄSENYYDEN EHDOT ELI KÖÖPENHAMINAN KRITEERIT Unionin jäsenyyttä voivat hakea kaikki eurooppalaiset valtiot, jotka noudattavat EU:lle yhteisiä vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteita. Lisäksi valtioiden on täytettävä Kööpenhaminan huippukokouksessa vuonna 1993 hyväksytyt jäsenyysehdot. Jäseneksi liittyvällä valtiolla on oltava: 1) Vakaat hallintoelimet, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltion periaatteiden ja ihmisoikeuksien noudattamisen sekä vähemmistöjen suojelun ja kunnioittamisen. 2) Toimiva markkinatalous ja kyky sopeutua EU:n sisämarkkinoihin. 3) Kyky omaksua EU:n säännöt ja määräykset velvoitteineen. Tähän sisältyy poliittisten, taloudellisten ja rahaunionin tavoitteiden tukeminen. Myöhemmin kriteereihin on lisätty, että jäseneksi hyväksyttävällä maalla on oltava sellainen julkishallinto, joka kykenee soveltamaan ja käsittelemään EU:n lakeja käytännössä. Lisäksi EU:n on oltava itse valmis uusien jäsenten tuloon. EU:n jäsenmaat tekevät yksimielisen päätöksen sekä jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta että jäseneksi hyväksymisestä. Sopimukset uusien jäsenvaltioiden liittymisestä on ratifioitava kansallisissa parlamenteissa. Myös Euroopan parlamentin on hyväksyttävä jokainen uusi jäsenmaa. MITEN EU:STA VOI EROTA? Lissabonin sopimukseen sisältyvät yksityiskohtaiset määräykset siitä, kuinka jäsenmaa voi halutessaan erota Euroopan unionista. Erosta on ilmoitettava Eurooppa-neuvostolle. EU neuvottelee yksityiskohdista eroajan kanssa ja tekee sopimuksen, jossa sovitaan myöhemmät unionin ja kyseisen maan väliset suhteet. Eron vahvistaa ministerineuvosto määräenemmistöllä. Myös Euroopan parlamentin hyväksyntä tarvitaan. Jos yksityiskohdista ei sovita erikseen, EU:n perussopimuksen soveltaminen lopetetaan kyseisen valtion kanssa kahden vuoden kuluttua eroamisilmoituksesta. Eron ei tarvitse olla lopullinen, sillä valtio voi hakea jäsenyyttä myöhemmin uudelleen. Ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa irtautuminen tapahtui, kun Grönlanti erosi yhteisön jäsenyydestä 1985. Grönlannista tuli Tanskan autonominen alue 1979. Kansallismielinen hallitus järjesti 1982 kansanäänetyksen jäsenyydestä. Asukkaiden enemmistö kannatti eroa talousyhteisöstä. Lisätietoja: http://ec.europa.eu/enlargement http://europa.eu/pol/enlarg/index_fi.htm EU:n merentakaiset alueet: http://europa.eu/legislation_summaries/ development/overseas_countries_territories/index_fi.htm Euroooppatiedotuksen asiakaspalvelu puh. 0295 3500 10 eurooppatiedotus@formin.fi www.eurooppatiedotus.fi
8/8 EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT TAMMIKUU/2014 Eurooppatiedotus Ulkoasiainministeriö PL 452, 00023 Valtioneuvosto puh. 0295 350 000 (Ulkoministeriön vaihde) Asiakaspalvelunumero: 0295 3500 10 S-posti: eurooppatiedotus@formin.fi Europainformationen Utrikesministeriet PB 452, 00023 Statsrådet Tel. 0295 350 000 (Utrikesministeriet) Kundservicenummer: 0295 3500 10 E-post: europainformationen@formin.fi Kroatian lippu liehuu nyt osana EU-maiden lippurivistöä. Maa liittyi unionin jäseneksi 1. heinäkuuta 2013. Kuva: Euroopan parlamentti Eurooppatiedotus Europainformationen ulkoasiainmministeriö utrikesministeriet