HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET.

HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET. 1918. VUOSIKERTOMUS JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISTEN LAITOSTEN HALLITUS. HELSINGISSÄ, 1919.

HELSINGISSÄ. SANOMALEHTI- JA K.lRJAPAlNO-OSAKEYHTIÖN KIRJAPAINO 1919.

SISÄLL VSLUETTELO. Sivu Kaupungin Teknillisten laitosten Hallitus...................................................... V Vesijohtolaitos... 1 Kaasulaitos...... 39 Sähkölaitos... <...... 61

Helsingin kaupungin Teknillisten. laitosten Hallituksen f<ertomus vuodelta 1918. Ylempänä mainittuna vuonna on Helsingin kaupungin Teknillisten laitosten Hallitukseen kuuluneet: allekirjoittanut Ahlfors puheenjohtajana, vuorineuvos A. E. Alfthan varapuheenjohtajana, sekä näitten varamiehinä insinööri f. Rosberg ja vuorineuvos C. A. Engström, kaikki Kaupunginvaltuuston valitsemia kolmivuotiskaudeksi 1916-1919, sekä professori A. L. Hjelmman ja hänen varamiehenään pankinjohtaja Geord Estlander Rahatoimikamarin vallitsemina vuodeksi 1918, joitten lisäksi Kaupunginvaltuusto mainitun vuoden lokakuun 15p:nä valitsi Hallituksen ylimääräiseksi varajäseneksi Johtaja Gunnar Bengelsdorff' in.. Kuten Hallitus kirjelmällään helmikuun 12 p:ltä Kauj:mnginvaltuustolle on ilmoittanut, sai Hallitus vuoden alusta tuskin kuukauttakaan häiritsemättä toimia, kun Hallituksen puheenjohtaja helmikuun 5 p:nä sai Helsingin työväen toimeen panevan komitean puheenjohtajalta Jussi Tuomiselta kirjallisen ilmoituksen, että työväen toimeenpaneva komitea on ottanut haltuunsa kåupungin teknillisten laitosten. hoidon sekä, että tämä komitea 011! asettanut laitoj.<:sia varten uuden hallituksen. Tämän johdosta ja voidakseen pitää laitokset koskemattomina suunnitteluista ja jo toimeenpannuista kumouksista sekä erillään kaikellaisista vallankumouksen luomista lautakunnista ja viranomaisista, neuvotteli Hallitus viipymättä mainitun toimeen panevan komitean edustajain kanssa, jotka olivat ennen mainittu Tuominen sekä herrat V. V. Salovaara, K. E. Hypen ja J. V. Toivola. Koska nämät ehdottomasti vaativat laitosten Hallituksen toimimaan työläisjärjestöjen edustajain yalvonnan alla ja koska neuvotteluissa vielä sitäpaitsi selvisi, että Hallitus voimakeinoin estettäisiin edelleen jatkamasta laillista toimintaansa, oli Hallitus 8 p:nä helmikuuta pakoitettu toistaiseksi keskeyttämään työnsä, jolloin myöskin laitosten toimeen panevat johtajat ja muut virkamiehet seurasivat Hallituksen esimerkkiä. Tällöin ottivat työläisten valitsemat luottamusmiehet laitosten hoidon huostaansa. Turvatakseen laitosten laillisen Hallituksen mahdollisilta jälkiseurauksilta uusien vallassaolijain puolelta, toimitti Hallitus 9 p:nä helmikuuta näiden läsnä ollessa asianmukaisen laitosten kassojen inventoimisen. Hallitus oli sittemmin poistettuna toiminnastaan kunnes kapinoitsijoiden valta pääkaupungissa tuli kukistetuksi, jolloin Hallitus taas 13 p:nä huhtikuuta saattoi ryhtyä toimeensa. Tällöin ensi tilassa toimittivat jäävittömät henkilöt Hallituksen toimesta tarpeellisen kapinanaikuisten kassojen ja laskujen tarkastuksen. Kassatarkastus

VI toimitettiin 14 ja 15 p:nä huhtikuuta, jolloin läsnä olivat kysymyksessä olevan laitoksen toimeenpaneva johtaja ja kamreeri sekä komisaarjtl' V. V. Salovaara: ja Martti Dahlström sähkölaitokselta, K. R. Teittinen ja Armas Rinne kaasu laitokselta sekä Tuomas Jalmar Multanen ja Isak August Wahlberg vesijohtolaitokselta. Tällöin huomattiin laitosten kassojen jotenkin hyvin käyvän yhteen tehtyjen kassamuistiinpanojen kanssa. Huomattava eri laitosten kapinaf.l aikana kärsimä taloudellinen vahinko voitiin todeta vasta paljon myöhemmin. Vuoden 1918 päättyessä erosi kaasulaitoksen toimeenpaneva johtaja, insinööri, vapaa- I herra Edv. Cedercreutz toimestaan ryhtyäkseen yksityiseen toimeen. Vapaaherra Cedercreutz, joka jo vuonna 1906 astui laitoksen johtoon, on siten yli 12 vuotta vaivojaan säästämättä ja alati innolla asettanut suuret tietoi1ja ja työn,sä laitoksen edistymisen hyväksi, jonka Hallitus kiitollisuudella tahtoo saada. mainituksi. Myöskin sähkölaitoksessa tapahtui johtajan vaihdos jo jonkun verran aikaisemmin eli 1 p:nä syyskuuta 1918; laitoksen toimeenpaneva johtaja insinööri Lars W. Åberg jätti toimensa ja tuli toimeen insinööri Hj. Pehrman. Insinööri Åberg oli jo laitoksen perustamisesta saakka vuonna 1908 ollut erilaisissa laitoksen toimissa vuoden 1914 marraskuun 1 p:ään, jolloin' hän ryhtyi yksityiseen toimeen; mutta ryhtyi jälleen laitoksen palvelukseen 1 p:nä tammikuuta 1917 sen toimeenpanevana johtajana. Kuten aikaisemmin niin tässäkin toimessa on' insinööri Åberg tietoineen ja uutteralla työllään suuresti vaikuttanut laitoksen nopeaan ja edulliseen kehitykseen. Sinä aikana kyseessä olevan,a vuonna, jolloin Hallituksen tofminta on säännöllisesti jatkunut, on Hallitus säännöllisesti kokoontunut kerran viikossa ja tarpeen vaatiessa useamminkin ja on sinä aikana käsitellyt noin 300 eri asiaa. Useat näistä ovat aiheuttaneet esityksen KaupunginvaltuustolIe tai valmisteluvaliokunnalle, m. m. seuraavat: 16 p. tammik. kysymys vapaasta sähkövalosta ja kaasusta eräille laitoksen toimihenkilöille; 1 p. toukok. selostus laitosten virkamiesten ja palveluskunnan suhteesta kapinaan ja sen järjestöihin;. 28 p. toukok. kysymys lisämäärärahasta vesijohtolaitokselle ja kaasulaitokselle; 12 p. kesäk. kysymys sähkövalaistuksen asettamisesta erinäisille kaduille ja toreille palo- öljyvalaistuksen tilalle sekä määrärahan myöntämisestä tarkoitukseen; kysymys varojen myöntämisestä kaasuvalaistuksen vaihtamiseksi sähkövalaistukseen pakkahuoneen alueella Länsi Rannalla; 18 p. heinäk.' kysymys kaikille laitoksille elintarpeiden ostoa varten myönnetyn lainan pidentämisestä; 1 p. elok. kysymys' yksinäisiä viemärijohtoja ja talonjohtoja sekä kaupungissa olevia tontteja varten tehdystä ohjesäännön ehdotuksesta; kysymys määrärahan myöntämisestä vääristä rahoista johtuneen vajauksen peittämiseksi laitosten kassoissa; 30 p. elok. kysymys varojen myöntämisestä sähkölaitokselle hankittavaa muuntajakonetta varten; '1 vuosikertomus Hallituksen ja Teknillisten laitosten toiminnasta vuonna 1917; 4 p. syysk... palkanjärjestelykomitean mietintö ja ehdotus koskeva kunnallisen palkka, järjestelmän tarki~tamista;

VII, ---- 4 p. syysk: Etelä-Suomen Voima Osakeyhtiön ja sähkölaitoksen välinen sopimusehdotus koskeva ylijäämätehon antoa sekä varavoiman ottoa sähkölaitoksen ja yhtiön välillä; 18 p. syysk. kysymys lisämäärärahan myöntämisestä kaasulaitoksen uutta uuniryhmää ja kahden ekshaustorin hankkimista varten; 25 p. syysk. kysymys ylimääräisen jäsenen valitsemisesta Hallitukseen; ehdotus sähkövoiman antamisesta sähkölaitokselta Sockenbackaan, Albergaan, Kiloon, Orankullaan, Espooseen ja muihin näiden paikkojen välillä II oleyiin yhteiskuntiin; 2 p. lokak. kysymys kaasuhinnan korottamisesta 60 penniin m 3 :ltä; 8 p. lokak. luvansaanti koneiden myyntiin Vanhankaupungin kosken varrella olevasta myllystä; 17 p~ lokak. kysymys sähkövirran hinnan koroittamisesta 15 ja 30 pennillä kwh:lta; kysymys käytetyn vesijohtoveden hinnan koroittamisesta 100 Ofo:lta vuoden 1914 hinnoista; 7 p. mami.sk. kysymys varojen myöntämisestä korkeajännityskaapelin rakentamista varten Kasarmintorin ala-asemalta Valtion työpajoihin Katajanokalla; 21 p. marrask. kysymys kaupungin rakennusjärjestyksen 98 :n muu~amisesta y. m. Mitä eri laitosten johtoon ja käyttöön tulee, viitataan jälempänä oleviin selostuksiin. Helsingissä, kesäkuussa 1919. Helsingin kaupungin Teknillisten laitosten Hallitus. K. Axel Ahlfors. 1. Savonius.

Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen toiminnasta vuonna 1918. Selostaessa laitoksen käyttöä ja hoitoa viime vuonna mainittakoon ensi sijassa kapinan aiheuttamat selkkaukset. Helsingissä tämä alkoi vallankumouksella, jolloin kapinoitsijat ilman taistelua ottivat vallan käsiinsä tammikuun 27 p:nä. Helmikuun 5 p:nä esitettiin kaikille laitoksen toimessa oleville henkilöille jonkunlainen välikirja, Sopimus, allekirjoitettavaksi ja.kun Teknillisten laitosten Hallitus saman kuun 8 p:nä lakkasi toimimasta, pidättäytyivät laitoksen kaikki virkamiehet ja koko konttorin henkilökunta virantoimituksestaan. Kun valkoiset valloittivat kaupungin huhtikuun 12 ja 13 p:nä, niin Hallitus alkoi taas toimintansa, ja virkamiehet sekä henkilökunta palasivat jälleen entisiin virkoihinsa. Kapinan aikana hoitivat laitoksen käyttöä toimiinsa jääneet palvelusmiehet ja muutamat vastapalkatut henkilöt, jotka poistuivat toimistaan kun kaupunki valloitettiin. Hallituksen tekemän päätöksen mukaan eroitettiin senjälkeen muutamat palvelusmiehet ja työntekijät, jotka kapinan aikana olivat olleet korkeammissa toimissa kuin aikaisemmin ja tästä syystä vastaanottaneet korotettuja palkkoja tahi jotka muuten olivat näyttäytyneet sopimattomiksi edelleen pitää laitoksen palveluksessa. Tämän toimenpiteen hyväksyi sittemmin Kaupunginvaltuuston asettama komissioni, joka tutki virkamiesten ja palvelusmiesten suhteita vallankumoukseen ja sen elimiin. Heti kun entiset virkamiehet dttivat laitoksen haltuunsa toimitettiin tilintarkastus ja havaittiin rahasto olevan yhtäpitävä kassakirjan mukaan, paitsi mitä tulee pienempään erään, joka heti korvattiin. Kirjoihin merkitty tappio kapinan aikana suoritetuista sekalaisista maksuista sekä samana aikana tehdyistä yksityisistä töistä, joista maksua ei ole voitu saada, nousee kuitenkin Smk 40,268: 40. Tätä summaa ei kuitenkaan ole merkitty laitoksen menoihin yii111:e vuonna,. vaan on se siirretty vuodelle 1919., Laitoksen työntekijäin palkkaa on viime vuonna kerran korotettu, nimittäin lokakuun 27 p:nä, jolloin tuntipalkka korotettiin 55-70 pennillä ja aikaisemmin maksettu avustus, 16 markkaa jokaiselta 15 vuotta nuoremmalta lapselta, korotettiin 40 markkaan kuukaudelta. Sitävastoin lakkautettiin siihen saakka jokaiseile työntekijälle maksettu kalliinajanlisäys, 40 markkaa kuukaudelta. Tuntipalkka, joka vuoden alussa oli vaihdellut

Smk 2: 05 ja 2: 50 välillä, oli vuoden lopussa Smk 2: 60-3: - 2 sekä poikkeustapauksissa jopa Smk 3: 20 tunnissa. Työaika oli vuoden alusta heinäkuun 22 p:ään,,8 tunnin työpäivä 46 a 47 tuntineen viikossa, mainitusta päivästä lokakuun 27 p:ään 9 1/2 tuntia päivässä ja 54 a 54 112 tuntia viikossa sekä lokakuun 27 p:stä vuoden loppuun tehtaantyöntekijöille 9 tuntia päivässä ja 51 112 tuntia viikossa ja muille työntekijöille,,8 tunnin työpäivä 46 tuntineen viikossa.. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan virka- ja palvelusmiehet saivat jonkun verran korotetut kallinajanlisäykset huhtikuun 1 p:stä ja sen lisäksi vuoden jälkipuoliskolta: ylimääräiset palkanlisäykset, vaihdellen 75 ja 150 markan välillä kuukaudelta. Kuitenkin vähennettiin nämä ylimääräiset palkanlisäykset niillä määrillä jotka kukin paikankantaja oli saanut pohjapaikkaansa lisäksi kesäkuun 31 p:n jälkeen 1917. Nämä kalliinajan ja ylimääräiset palkanlisäykset on, vastoin' aikaisempaa menettely-. tapaa, merkitty laitoksen menoihin. Korotettujen palkkojen ja erilaisten aineiden hintojen kohoamisen takia on muutamia menoja ylitetty, ja kun ei vedenkuh,ltus ole noussut meno- ja tuloarvioita tehdessä laskettuun määrään, vaan on melkoisesti edellisen vuoden menekkiä pienempi,niin eivät tulotkaan ole nousseet arvioituun määrään, eivätkä riitä korvaamaan vuoden menoja. Viime vuoden käytössä tappio siis on syntynyt.. Lukuunottamatta 5 a 6 ensimmäistä vuotta vesijohdon olemassaolosta, vajaus syntyi viime vuonna ensimmäisen kerran. Laitoksen palveluksesta insinööri Torsten Neovius erosi syyskuun 1 p:nä siirtyäkseen eduilisempaan toimeen. Insinööri Neovius oli lokakuun 5 p:stä 1911 toiminut tehtaan insinöörinä ja mittarityöpajan johtajana sekä harrasti etenkin vesimittarien korjaamista ja tarkistamista, ja hänen tarmokkaan työnsä tulos selviää mittarien rekisteröimän vesimäärän suhteesta pumppujen nostamaan määrään, joka suhde huomattavasti parantui niinä vuosina jolloin hän oli toimessa. Heinäkuun 1 p:nä 1914 insinööri Neovius siirtyi putkiverkoninsinööriksi ja talojen vesijohtojen tarkastusmieheksi, ja eroamisensa jälkeen insinööri O. J. Launis tuli hänen sijalleen. 1. Tulos käytöstä. Vantaan joen vesimäärä laitoksen perustamisesta saakka toimivan kahden turbiinipumpun ja helmikuussa v. 1911 käyntiin pannun sähkögeneraattorilla varustetun 300 hv. turqiinin käyttöön on ollut joksenkin runsas. Siten voitiin laitosta käyttää kokonaan joen vedellä huhtikuussa sekä loka-, marras- ja joulukuussa. Ainoastaan kesä- ja elokuussa kaupungin Sähkölaitoksen kehittämän sähköenergian kulutus oli jonkun verran suurempi. Veden korkeus padon kynnykseen verrattuna selviä seuraavasta taulusta, jossa esitetään, paitsi tietoja kaupungin Sähkölaitoksen antamasta sähköenergian määrästä, myöskin sademäärä ja keskilämpö Meteorologisen Keskusaseman antamien tietojen mukaan.

3 Vedenkorkeus Vantaan joessa y. m. Sähkölaitok- Keskiarvo Suurin arvo Pienin arvo sen antama Sademäärä Keskilämpö- Vuosi ja kuukausi m m m energia mm aste Co kwt 1918 Tammikuu.............. + 0.04 + 0.18-0.05 26,990 86.3-8.7 Helmikuu... + 0.04 + 0.13-0.09 10,640 49.5-5.7 Maaliskuu... + 0.04' + 0.37-0.09 35,190 6.6-2.7 Huhtikuu... + 0.56 + 0.97 +0.11-33.1 + 4.0 Toukokuu.............. -0.01 ar- 0.19-0.10 40,130 5.1 + 8.4 Kesäkuu... -0.04 ± 0.00-0.10 109,540 65.1 + 12.2 Heinäkuu... -0.04 + 0.22-0.10 65,520 74.4 + 17.9 Elokuu...... -0:05 ± 0.00-0.08 95,160 52.7 + 14.1 Syyskuu... 1.. + 0.16 + 0.61-0.08 24,960 151.4 + 10.5 Lokakuu... + 0.32 + 0.85 + 0.10-61.1 + 8.1 Marraskuu... + 0.24 + 0.60 + 0.09-21.1 + 3.3 Joulukuu... '... + 0.12 + 0.43-0.02 10 98.7-2.4 Koko vuosi +0.12 + 0.97-0.10 408,140. 704.9 + 4.9 1917... + 0.12 + 1.33-0.11 832,750 566.4 + 4.1 1916... + 0.21 + 1.55-0.13 147,603 778.5 + 4.5 1915... + 0.14 + 1.62-0.10 331,527 723.0 + 2.8 1914... + 0.09 + 0.85-0.08,655,960 555.5 + 5.6 1913...... + 0.10 + 1.07-0.20 41,9,320 527.9 + 5.5 1912... + 0.22 + 1.00-0.16 255,340 772.6 + 4.4 1911.... + 0.15 + 1.65-0.:11 294,310 631.1 + 5.2 Jäänlähtö joessa alkoi huhtikuun 13 p:l':tä 0:95 m vedenkorkeudella padon kynnyksestä mitattuna. 1 Vuodesta 1886 jäänlähdöt ovat tapahtuneet keskimäärin huhtikuun 20 p:nä. Aikaisin jäänlähtö, maaliskuun 29 p:nä, sattui Vijonna 1890, myöhäisin, toukokuun 1 p:nä v. 1902. Veden puhdistaminen. o.kapinan aikana, eli helmikuun alusta huhtikuun 17 p:aan, ei ole tehty kemiallista eikä bakteeriologista tarkastusta puhdistamisesta. Muuna vuoden aikana puhdistaminen on toiminut tyydyttävästi, mutta vaikeuden takia saada kemikaaleja on veteen syötettyjä kemikaalimääriä pidetty mahdollisimman pieninä, ja klooriiia tapahtuvaa käsittelyä ei ole käytetty. Sekä kemiallinen että bakteeriologinen teho on sentähden huonompi kuin lähinnä edellisenä vuonna. Yksityiskohtaiset tiedot selviävät jälempänä olevasta liitteestä n:o 3. Veden putrlppuaminen. Viime vuonna kaupunkiin pumputtu vesimäärä nousee 6,446,931 kuutiometriin. Seuraava taulu näyttää joka.kuukaudessa pumputun vesimäärän ja sen jaon eri pumppul4jeille:

4 I Turbiini- Höyry- Keskipakois- Pumppuaminen pumput pumppu pumput vuorokaudessa ;:0::: Yhteensä en t:i ;:0::: ;:0::: ;:0::: Kuukausi s:: (;' /1) 1»: ~ s:: ::1 =~...«...«m 3 en, ::J ::1:::: m 3 s::... m 3 s::... ::1- ::1... m 3 3ö- 3 ::1 3 5'... 00... 0... 00 -'1» -'1» -'1» <03 <0 3 <03 1» _. 1» _. 1» _. 1», ;0;- ;0;-,.,. ~ 1»: 1» 1» 1»... 1»: ~...... Tammikuu... 1,469 263,127 - - 1,056 377,598 640,725 20,669 23,244 14,668 Helmikuu... 1,326 235,799 - - 866 325,945 561,744 20,062 23,611 15,302 Maaliskuu.......... 1,470 260,605 - - 944 348,430 609,035 19,646 21,687 14,608 Huhtikuu.......... 1,425 251,337 - - 829 304,505 555,842 18,524 20,671 14,341 Toukokuu... 1,474 259,244 - - 886 326,234 585,478 18,886 20,872 14,875 Kesäkuu... 931 162,641 - - 917 341,313 503,954 16,198 22,706 10,475 Heinäkuu... 737 134,800 - - 926 336,004 470,804 15,187 17,684 ll,028 Elokuu... 739 134,034 - - 898 333,052 467,086 15,067 17,560 10,448 Syyskuu... 1,122 195,891 - - 755 288,427 484,318 16,144 23,847 9,763 Lokakuu... 1,425 254,319 2 347 701 266,059 520,725 16,798 18,090 13,976 Marraskuu... 1,107 196,570 - - 856 318,978 5.15,548 17,185 18,695 13,370 Joulukuu... 1,445 259,895 - - 707 271,777 531,672 17,151 20,186 12,709 Koko vuosil14,6701 2,608,2621 21 347 110,34113,838,32216,446,931 117,663123,8471 9,763 Vanhimmilla turbiinipumpuilla on siis pumputtu 2,608,262 m 3, eli 40.4 Olo koko vesi määrästä, höyrypumpulla ainoastaan 347 m 3 ja keskipakoispumpuiila 3,838,322 m 3, eli 59.5 Olo koko vesimäärästä. ') Veden mittarit ' Klj.ytännössä olevien mittarien luku on vähentynyt 40:llä ja oli niitä vuoden lopussa 2,833 kpl. Läpimitat selviävät seura,avasta erittelystä: Aukon läpimitta 13 20 25 30 40 50 75 100 150 mm Lukumäärä 202 862 644 441 429 129 90 28 8 kpl. Vaihdettujen ja poistettujen vedenmittarien lukumäärä oli 1,965. seuraavat: 0 Vaihdettu vuosittaisen säännöllisen vaihdon tahi suuren näytön takia... 1,370 kpl., eli 48.3 Olo Vaihdettu isompiin tahi pienempiin mittareihin 8 II virallisen kokeen takia.... 3 II epävarman käynnin takia... 201 II pysähtymisen takia.............. 95 II taaksemenon.............. 3 vian takia osoittimessa tahi taulussa 31 vuotamisen takia................ 12 jäätymisen II......... 62 lakkautuneen käytön tak_i...;a_._._._. _. _._.. Yhteensä 1,965 kpl., Syyt ovat olleet '1_8_0_...;.;.1I_~~_...;;...-,-

5 Asetetuista mittareista on 360 kpl. ollut levy mittareita, ja näistä on 28 vaihdettu kun niitä on pidetty epävarmoina ja 43 kpl. pysähtymisen takia, vastaten 7.8 ja 11.9 olo kaikista asetetuista levy mittareista. Uusia mittareita on asetettu 180 kpl., joista 106 ainoastaan kesäksi. Vedenkulutus. Mittarien mukaan kulutetut vesi määrät olivat seuraavat: Yksifyiskulutus. 1-9 kaupunginosassa... 3,410,302 m 3, eli 52.90 Olo 10-12 II sekä muilla rautatien itäpuolella olevilla alueilla... '1,025,798 II II 15.91 Rautatien länsipuolella olevilla alueilla... 447,840 II 6.95 Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaettu...... 220,589 3.42 Yksityiskulutus 5,104,529 m 3, eli 79.18 Olo Yleinen kulutus. Kaupungin maksama' kulutus... 449,315. 6.97 Laitoksen oma kulutus...,... 25,366,,0.39 Yhteensä mittarien mukaan 5,579,210 m 3, eli 86.54 Olo Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliön puhdistukseen, tulipalojen sammutuksiin, Rakennuskonttorin vedentarpeisiin uusia katuja rakentaessa, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittari en näytössä............ 867,721 Yhteensä 6,446,931 13.46 II eli 100.00 Olo Veden mittari en näyttämä vesimäärä oli siis: vuonna 1918... 5,579,210 m 3, eli 86.54 Olo koko f.mmputusta vesi määrästä. Vuonna 1917 on kulutettu Vuonna 1918 on kulutettu Vähennys vuonna 1918..., Keskikulutus vuorokaudessa oli...,.,...,.... Suurin kulutus vuorokaudessa 15ft oli.... Pienin kulutus vuorokaudessa 8/9 oli... _. 7,540,936 m 3 6,446,931 1,094,005 17,663 23,244, 9,763 Kun kirkonkirjoihin merkitty väkiluku on vähentynyt 187,702 henkilöstä 3Ift2 1917 n. 184,000:een 31ft2 1918, niin keskiväkiluku vuonna i 918 oli n. 185,800..

6 Keski-, suurin ja pienin kulutus henkilöä kohti vuorokaudessa olivat sentähden (j)5.1, 125.1' ja 52.5 litraa. Vedenkulutuksen väheneminen on seuraus venäläisen sotaväen ja laivaston poismuuttamisesta kaupungista sekä kesällä ja syksyllä vallitsevasta sateisesta säästä. Sitäpaitsi oli vedenkulutus edellisenä vuonna, 1917, hyvin suuri, kun oli pakko pitää osa paloposteja talvella vuota massa veden jäätymisen estämiseksi putki verkossa silloin vallitsevan kovan pakkasen takia.. Seuraavassa taulussa esitetään joukko tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta. v u 0 s i Keskikulutus henkilöä kohti vuorokaudessa, litraa Yksi- Yleltyisiin siin tartarpelsiin peisiin Yh- teensä 1895...................... 1,478,567 1900... 2,012,904 1905... 2,595,017 1910...................... 4,255,940 1911... 4,501,509 1912...................... 5,012,198 1913...................... 5,475,615 1914...................... 5,748,820 1915... 6,382,613 1916... 6,827,277 1917... 7,540,936 1918... :....... 6,446,931 78.73 78.43 83.66 88.97 86.56 87.91 85.73 86.54 4,051 31.s 5,515 39.2 7,110 42.s 11,660 53.6 12,333 57.1 13,695 61.0 15,002 68.4 15,849 74.4 17,486 79.6 18,654 83.6 20,660 86.7 17,663 75.3 23.s 55.6 96 1,173 20.9 60. 1 83 1,286 19.4 62.2 87 1,452 27.0 80.6 102 1,670 24.s 81.9 112 1,743 25.9 86.9 113 1,936 23.0 91.4 109 2,071 19.4 9as 123.7 2,120 21.2 100.s 121.6 2,106 20.5 104.1 130.4 2,119 24.7 111.4 149.5 2,133 19.8 95.1 125.1 1)2,134 II. Vesijohdon laitokset. Laajennukset ja arvon lisäykset., Vuonna 1917 aloitettu kahden pikasuodattimen ja kahden saostusaltaan rakentamistyö Vanhassa kaupungissa jatkui huhtikuun keskivaiheille. Kun suurin osa maa- ja kallionlouhimistöistä silloin oli tehty, niin työ täytyi toistaiseksi keskeyttää kunnes tarvittavat putket ja muut aineet voidaan saada otollisilla hinnoilla. Kirjoihin merkitty kustannus tästä työstä nousee toistaiseksi Smk 341,475: 51, mutta kun ei laitos vielä 'ole valmis, ei tätä summaa ole viety pääoma-arvoon. Muutamista aloitetuista maatöistä eräitten uusien katujen alle tulevia vesijohtoja varten on niinikään maksettu Smk 14,774: 46, jota summaa ei myöskään vielä ole viety pääoma arvoon. Viime vuoden arvonlisäys supistuu siis seuraavaan: Työkalujen ja kalustojen osto... '.'.... Smk 706: 15 1) Tästä on 158 kpl. kaupungin omia taloja, kaivoja y. m.

7 Poistot. Kaupunginvaltuuston joulukuun 10 p:nä 1912 vahvistaman järjestelmän mukaan on tehty seuraavat poistot, nimittäin: Patorakennukset, tiilirakennukset ja paremmat asunnot kaupungin maalla, myyntiarvo 10 0lo alkuperäisestä arvosta, kuoletusaika 50 vuotta... 0 1,193: - Kemistinasunto, myllärinrakennus, hiilivaja ja erilaiset ulkohuonerakennukset kaupungin maalla, myyntiarvo 5 0lo, kuoletusaika 20 vuotta 00 0 0 1,091: - Tiiliset kone-, höyrykattila-, pesu-. ja kylpyhuone- sekä myllyrakennukset kaupungin maalla, myyntiarvo 10. /0, kuoletusaika 20 vuotta.. 0 0 0 3,394: - Pumput, turbiinit ja kaikenlaiset koneet, pikasuodatinrakennus, neliskulmaiset saostusaltaat, sekoitusrakennukset sekä laboratorirakennus, jotka eivät sijaitse kaupungin maalla, myyntiarvo 10' 0lo, kuoletusaika 10 vuotta.. 46,116: - Ympyriäiset saostusaltaat, erilaiset ulkohuonerakennukset, vajat, varastorakennukset, kellarit, savupiippu, paja sekä pikasuodattimet, jotka eivät sijaitse kaupungin maalla, myyntiarvo 5 olo, kuoletusaika 10 vuotta. 0 0 0 '50,939:- Vesipostit, kastelupostit, vapaakaivot, hevosten juottoaltaat y. mo, kuoletusaika 10 vuotta 0 0 0 :. 4,605: - Vesisäiliö, myyntiarvo 10 olo, kuoletusaika 50 vuotta.................... 2,214: - ~ Putkiverkko, myyntiarvo 10 olo, kuoletusaika 50 vuotta.................. 34,015:- Vedenmittarit, myyntiarvo 5 olo, kuoletusaika 10 vuotta 0 30,~47: - Työkalut ja kalustot, myyntiarvo 10 0lo, kuoletusaika 10 vuotta... 13,157: 15 Ylimääräinen kuoletus myydyistä veden mittareista... 600: - ---------------- Smk 187,571: 15. Vesijehtolaitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä 1917....7,157,373:- Laajennukset ja arvon lisäykset vuonna 1918.............. 706: 15 7,158,079: 15 Poistot samana vuonna............................................ 187,571: 15 Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä 1918................... Smk 6,970,508:- jaettuna seuraavasti: Vanhassakaupungissa : 15116 Vanhankaupungin putouksesta sekä maa-alue 0... 94,100; - Vanhempi patorakennus kivestä sekä vesiränni.... '....... 23,152: - Uusi vesiränni......................................... 35,378: - Vanhempi pumppuhuone tiilestä........................ 32,879: - 2 kpl. pumppuja ynnä turbiinit... 6,000: - 300 hv, säätäjäliä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattori 17,564: - Kone- ja höyrykattilarakennus tiilestä..... _ ~._._. _._.._._. ~53...:,~5_16_: Siirto 262,589: -

Siirto Höyrypumppulaitos ynnä johdot, perustus ja 3 kpl. höyr:ykattiloita.... Savupiippu.... Asuinrakennus tiilestä.... Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista.... Erilaiset ulkohuonerakennukset..... Hiilivaja ristikkohirsistä ja laudoista.... Hiilen purkaus paikka ja raide.... Ameriikkalaisten pikasuodattimien rakennus sekä vesisäiliöt ja kaivot.... 11 kpl. ameriikkalaisia pikåsuodattimia ynnä johdot (232 m 2. suodatuspinta-ala)... :.... Neliskulmaiset saostusaltaat Broholmalla.... Vmpyriäiset s:n s:n.... Sekoitusrakennus.... Kalkin sekoituskone.... Imukaasungeneraattorit, moottorit ja sähkömoottoripumput.. Kaksi sähkönmuuntajaa.... Putkijohdot, järjestelykaivot, vedenottamo ja putkijohto- 8 262,589: - 12,500: - 400:- 36,596: - 2,381:'- - 154:- 1,345: - 350:- 98,699: - 123,396: - 24,000:- 78,957: - 9,345: - 1,621: - 59,613: - 9,464: - sillat... ;. 4,900:- Antrasiitiivaja ja laivalaituri... 1,309: - Kaksi kalkin ja kemikaalien varastorakennusta............ 5,806: - Öljykellari............................................ 577: - Paja tiilestä... 1,348:- Kemistinasunto puusta...... 8,779: - Koneenhoitajainasunto puusta... 39,275: -, Laboratorirakennus puusta... :...... 4,370: - Pesu- ja kylpyrakennus tiilestä.......................... 6,567: - Myllyrakennus tiilestä.................................. 17,654: - Myllynkoneisto ja sisustus...... 10,928: - Myllärinrakennus puusta... :... 2,191: - 825,114:- Vesisäiliö Eläintarhassa... 390,031: -, Vartijanasunto hirsistä.................................. 2,397: - 392,428: - Vesijohtotyöpaja tiilestä korttelissa n:o 179... ~ 28,943:- Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista... 3,480: - 32,423: _ Vesipostit satamissa................................................ 3,404: - Vapaakaivot... :.................................................. 3,446: - Hevosten juottoaltaat.............................................. 3,271: - Putkiverkko... ;... 5,585,129:- Vedenmittarit... 61,651: - Koneet ja työkalut................................................ 63,642: - Smk 6,970,508:- J'

9 Kun ei viime vuonna ole tehty mitään putkitöitä, niin sekä putkiverkon pituus että palopostien ja sulkuventtiilien lukumäärät jäävät samoiksi kuin ne olivat vuoden 1917 lopussa, eli - - -< ' I t:i I O'l ol>- ol>- W I',J ~ - < 0 0 0 I',J 0 ~CJl I',J - g 0 -..:1 O'l ö ' W I',J -..:1 I',J ' ' ::s ~ 0 ~ 0 t::':); 3 3 3 3 3 3 3 ::s rn :=:~ ~ 3 3 3 3 3 3 3 3 3 rn /t.. 'j;;' Q); m m m m m m m m m m kpl. kpl. ~ -- Jouluk. 31 p:nä 1918 3,1221 5,1531 4,2961 4,901113,892117,701131,139127,976117,1141125,2941 9601 1,034 Putkiverkon keskiläpimitta on 269 mm ja tilavuus 7,109 m 3 Vesisäiliö Eläintarhassa sisältää 10,000 m 3, ja korkeimman vedenpinnan korkeuson 48.15 m yli kaupungin nollapisteen. Joulukuun 31 p:nä laitoksessa oleva varasto mittareita, jotka osaksi on asetettu taloihin, osaksi pidetään varalla, selviää seuraavasta yhdistelmästä, joka paitsi mittarien suuruutta myöskin näyttää valmisteen ja rakenteen: I ::r -< Tuloaukon läpimitta mm /t ~ Valmiste ::s rn Rakenne '- 7-13120 125130 140 15~ 17511001150 ~ 12-, Meinecke... 235 822 626 464 456 275 137 33 14 3,062 nopeus mittari S:n... - 137-59 10 - - - - 206 levymittari Siemens & Halske... 4 20 83-139 - - - - 246 s:n S:n S:n... - 2 - - - - - - - 2 nopeusmiuari Dreyer, Rosenkrantz & Droop - - - 1 20 11 - - - 32 n, n. k. EiMrr,hlm,,, I Sekalaisia valmisteita... 10 3 2 - - - - - - 15 eri lajia Yhteensäl 2491984171115241625128611371 331 1413,5631. 111. Taloudellinen tulos. Hinta. Kulutetun veden yksikköhinta on vuoden alusta maaliskuun mittarinlukemiseen saakka ollut 30 penniä kuutiometriltä, jolle hinnalle on laskettu alennusta 5, 10 ja 15 olo niistä määristä jotka nousevat yli 100, 300 ja 600 m 3 vuodenneljänneksessä. Mainitun maaliskuun lukemisen jälkeen korotettiin hintaa 30 0/o:lla. Kaupungin omille virastoille ja laitoksille on myönnetty 10 olo alennus yllämainituista hinnoista. Satamaposteista annetun veden yksikköhinta on tammikuun-huhtikuun aikana sekä marraskuun 1 p:stä vuoden loppuun ollut Snik 1: 25 kuutio metriltä sekä vuoden muuna aikana Smk 1: - kuutio metriltä. 2

10 Johtoihin sijoitettujen vedenmittarien vuokra on tuloaukon läpimitan suuruuden mukaan ollut 13 mm, eli 3 m 3 antokyky, Smk 2: - neljännekseltä 20 5,,2: 50 25 7.,,3: - 30 10,,4: - 40 20,,5: - 50 30,,,,6: - 75 50,,8: - 100 100,, 11: - 150 200,, 17: 50 Tulot. Tulot yksityiskulutuksesta........................................ 1,601,910: 97 satamaposteista jaetusta vedestä................................ 87,340: 94 kaupungin kulutuksesta... 121,679: 67 vapaakaivoista y. m. jaetusta vedestä... 4,... 7_6_1:_7_8 1,815,693: 36 Vedenmittarien vuokrat...'.... 42,386: - Maksut fiman mittareita' toimivista paloposteista ja lisämaksut isommista mittareista...... 767: 50 Voitto tehdyistä talonjohtotöistä... 85,507: 18 Maanvuokra suojelusalueesta y. m.... 528: 50 Myydyistä veden mittareista... 600: - Myydystä tynnyristä... 5: - Tulo aikaisemmin poistetusta saatavasta.............................. 371: 60 Saatu vedenkulutusmaksu, joka oli väärin merkitty siirtoon v:lta 1917.... 200: - Kurssivoitto...,..._._._._',;.'_. 2;..;3..:.;,1;..;8..;;.1..;..: 9;...;;.6 Smk 1,969,241: 10 Tulot vesikuutiometriltä. J Yksityiskuluttajille myydystä vedestä................................ 33.093 penniä Kaupungin kuluttamasta vedestä.................................... 28.141, Tulot jokaiselta myydyltä kuutiometriltä ovat: vedestä 32.693 penniä mittarinvuokrista... '... 0.763 tehdyistä talonjohtotöistä.... 1.540 muut tulot......;......;..'...;...;...---.,;0;.;..4;.;;6.;;..1_..:::...- Yhteensä 35.457 penniä

Tulot jokaiselta pumputulta kuutiometriitä ovat: vedestä... 28.164 penniä mittarinvuokrista... 0.658 tehdyistä talonjohtotöistä... : 1.326 muut tulot............. 0.397 Yhteensä 30.545 penniä Tulot vedenmittareista, jaettuna kaikille vuoden lopussa käytätmössä oleville mittareille, olivat Smk 14: 96 vuodessa kustakin mittarista. Menot. A. Hallinto. Osa Hallituksen menosääntöä... 5,863: 09 Palkkoja ja palkkioita... 47,150:- KonUorinapulaiset... 9,107:- Piirustaja-apulaiset... 1,300: - Konttorihuoneiston vuokra, lämpö, valo ja siistintä.................... 9,558: 78 Kulungit: kaavapaperit ja painatuskustannukset........................ 11,985: 80 aikakauslehdet ja uudishankinnat kirjastoon... 759: 81 Muut kustannukset..._._._.._._._. 7...:,_74_8_:_2..;..5 Smk 93,472: 73 B. Käyttö. 1) Laboratori. Kahden kemistin palkat... 17,080: - Vahtimestarin palkka, 'bensiiniä, kemikaaleja ja tarveaineita sekä muut menot 6,631: 50 -------~----- Smk 23,711: 50 Mitä laboratorin toimintaan tulee viitataan johtajan erityiseen kertomukseen, Iiitteeseen n:o 3. 2) Vedenpumppuaminen. a) Turbiinipumput. Osa yli koneen hoitajan palkkaa...................................... 500: - Koneenhoitajat. ja apulaiset... 13,680: -:- Muut käyttö- ja hoitokustannukset.......................... 6,296: 19 Pumppujen korjaukset ja kunnossapito...;....;...,;,....;..;...;...;... --..,;;.1,;;l1,~85,;;..1;;.;;:..;;3..;;5 Smk 32,327: 54 Kun turbiinipumpuilla on pumputtu kaupunkiin 2/608,262 m S vettä, niin tämä pumppuaminen on maksanut 1.239 penniii kuutiometriltä.

12 b) Höyrypumppu. Osa ylikoneenhoitajan palkkaa....................... 500:~ Koneenhoitaja ja apulaiset....................... 1,500:- Lämmittäjäin ja apurien päivät yöt........... 'j J::Iiiliä höyrykattiloita varten.................... 283:75 Oljyä, trassia y. m............................ Kattilain ja koneitten korjaukset ja kunnossapito......,..... _._.._. 3_47_:_1_2 Smk 2,630: 87, Höyrypumpulla on pumputtu kaupunkiin ainoastaan 347 m 3 vettä. c) Keskipakoispumput. Nämät pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä ja saadaan sähkövirta osaksi vesivoimalla käyvästä generaattorista, osaksi imukaasumoottoreista ja osaksi kaupungin Sähkölaitoksesta. Menot ovat olleet seuraavat: Osa ylikoneenhoitajan palkkaa... 3,087: 50 Koneenhoitajat ja apulaiset...... 19,700: 67 Lämmittäjäin ja apurien päivät yöt... 60: 50 Öljyä, trassia ja muita aineita........................................ 1,020: 71 Koneiden ja!1 pumppujen kol:jaukset ja kunnossapito... 4,287: 64 Helsingin kaupungin Sähkölaitoksen lasku 408,140 kilowattitunnista..... 108,118:.80 Tästä vähennetään suodatinhiekan pesukustannukset..... S:n laitoksen valaistus.... S:n kemiallinen puhdistus....... S:n uudistyöt...... Smk 136,275: 82 6,095:- 5,367: 84 4,172: 16 795: - 16,430: - Smk 119,845: 82 Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: ~aupungin Sähkölaitoksesta saatu virta...' 408,140 kw. tuntia Vesivoimalla käyvän generaattorin kehittämä virta.............. 941,860 ~~~~~~~~~~--~- Yhteensä 1,350,000 kw. tuntia ja jokainen kilowattitunti on siis maksanut keskimäärin 10.094 penniä. Sähkövirtaa on käytetty seuraavalla tavalla: Selkeytyneen veden pumpuamiseen suodattimiin................ 312,000 kw. tuntia Veden 'pumpuam~seen kaupunkiin... 976,000 Suodatinhiekan pesuun......................... 23,000 Koko laitoksen valaistukseen... 20,256 Kemialliseen puhdistukseen.................................. 15,744 Uudistöihin...'........................... 3,000 -------~-~-~-- Yhteensä 1,350,000' kw. tuntia

13 Kun energiantarve suodatinhiekan pesuun,. laitoksen valaistukseen, veden kemialliseen puhdistukseen ja uudistöihin on laskettu Sähkölaitoksen vuoden kes.kihinnan mukaan, eli 26.50 pennin mukaan kw. tunnilta. niin menot keskipakoispumppujen eri pumppuamisista nousevat seuraaviin summiin: Pumppuaminen suodattimiin... 29,038: 64' kaupunkiin...........................................90,807: 18 Smk 119,845: 82 eli 2.366 penniin kuutiometriltä näillä pumpuilla kaupunkiin pumputlua 3,838,322 m 3 vettä ja 0.450 penniin kuutio metriltä suodattimiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille määrälle, 6,446,931 m 3, joka viime vuonna ylipäänsä on pumputtu kaupunkiin. Koko vedenpumppuamiselle keskikustannus oli 2.401 penniä kuutiometriltä. jos vuosikustannukset, Smk 154,804: 23, ja:etaan vuoden kuluessa pumputulle vesimäärälie. 3) Suodattaminen., Osa ylikoneenhoitajan palkkaa...... 500: - Koneenhoitaja...................................................... 3,600: - Päiväpalkat hiekan seulomisesta ja suodattimiin kuljettamisesta y. m....... 2,142: 15 Suodatinhiekan pesun käyttökustannukset.............................. 6,095: - Suodattimien ja konehuoneessa olevien putkijohtojen korjaus ja kunnossapito 846: 99 --'------ Smk 13,184: 14 eli, jaettuna kaupunkiin pumputulle vesimäärälie, 0.205 penniä kuutiometriltä. 4) Kemiallinen puhdistaminen ja selkeyttäminen. Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seuraavat menot: Osa ylikoneenhoitajan palkkaa........................................ 500: - Apurintöitä, kuljetuksia ja sekalaista... 78,351: 77 Alumiinisulfaattia... :... 564,550: 71 Kalsinoitua soodaa. 13.65 tonnia...'... :......... 1,501: 50 Kalkkia, 3,802 hl.................................................... 27,460: 29 Natriumisulfiitlia ja natriumitiosulfaattia................................ 953: 53 Veden lämmitystä kemikaali~n Iiuentamista varten...................... 5,910: 84 Sähköenergiaa...................................................... 4,172: 16 Altaiden ja niihin kuuluvien johtojen korjaus ja kunnossapito............ 2,759: 55 Smk 686,160: 35 Jos tämä kustannus jaetaan kaupunkiin pumputulle vedenpaljoudelle, nousevat sel~eyttämiskustannukset 10.643 penniin kuutiometriltä. 5) Muut menot Vanhassakaupungissa. Vanhassakaupungissa olevien asuin- ja niihin kuuluvien rakennusten kunnossapito ja korjaus............................................ 6,722: 49 Siirto 6,722: 49

14 Siirto 6,722: 49 Kone- ja muiden rakennusten kunnossapito ja korjaus......... 1,443: 83 Siltain, raitioteiden, aitain ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus........ 2,854: 85 Vedenkorkeudenosottajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus.... 4,619: 63 Kustannukset tasoituksista ja istutuksista................................ 1,890: 99 S:n puhtaanapidosta ulkona ja sisällä..........................,... 7,723: 69 S:n asuinrakennusten polttoaineista................................... 19,246: 96 S:n kone- ja muiden rakennusten polttoaineista ja lämmityksestä.......... 11,851: 51 S:n säh kövalaistuksesta ja lam puista... j'... 1,199: 21 S:n sähkövirrasta... 5,367: 84 S:n yövartijasta... 11,876: 52 Sekalaiset kulut... ;... 427: 60 Kulungit ja painatuskustannukset...................................... 531: 91 Smk 75,757: 03 tehden 1.175 pennin menon jokaiselta pumputulta vesikuutiometriltä. Menot käytöstä nousevat Smk 953,617: 25 ja jokaisesta pumputusta vesikuutiometristä 14.792 penniin. C. Putkiverkko ja vesisäiliö. 1 insinööri, samalla talonjohtojen katsastusmies, palkka.... Työnjohto.... 1 säiliönvartija, palkkio.... Sulkujen ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putki verkon huuhtelu.... Putkiverkon, palopostien ja sulkujen korjaukset ja kunnossapito.... Satamapostien ynnä niihin kuuluvain johtojen ja letkujen korjaukset ja hoito Säiliön ja vartijanasunnon kunnossapito...,.... Vesisäiliön alueen hoito ja kunnossapito.... Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katujoh- 5,400: - 9,550: - 950:- 29,433: 72 29,494: 60 13,150: 50 9,596: 83 428:50 toon sekä sulkuventtiilin, arkun ja hananhatun s:n... 6,918: 31 Vesisäiliön ja vartijanasunrion lämmitys... ~................. 1,037: 61 Menot katsastuksista ja sekalaiset kustannukset... _............ 178: - Kulungit ja painatuskustannukset...'................ 733: 30 Smk 106,871: 37 Ainoastaan yksi vuoto, liitosvuoto, on viime vuonna,/ löydetty ja korjattu. Viime vuonna on laitokseen tuotu tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi 12 eri piirustusta yksityisten vesijohtojen uudistöistä tahi muuttamisesta. D. Jakeli!-' Konttorinapulaiset... _..................................... 12,336: 64 Vedenmittarien lukeminen sekä laskujen jakelu ja saatavien periminen... 23,155: 10 Mittarien vaihto, korjaaminen ja oikaisu... 52,571: 11 Kulungit ja painatuskustannukset... :.............................. 1,123: 95 ----...:..;;..;;...;..;...;...;;.. Smk 89,186: 80

15 E. Talonjohto-osasto, työpaja ja varasto. 1 insinööri. samalla mittarityöpajan johtaja. palkka.... Työnjohto... :.... Konttorin- ja varastonapulaiset.... Rakennusten ja aitain korjaus ja kunnossapito... :..... Tontin ja rakennusten puhtaanapito.... Valaistus.... Lämmitys ja polttoaineet... :....'.... Päivystys ja yövartija.... Sekalaiset menot.... 5.100: - 12.317: 50 19.482: 24 2.393: 16 5.579: 86 702:77 3.329: 35 3.566: 93 894:50 Kulungit ja painatuskustannukset.................................. 3.526: 55 ---_...:..._~ Smk 56.892: 86 Paitsi muita töitä on vuoden kuluessa tehty ainoastaan 5 liitosta putkiverkkoon seuraavan erittelyn mukaan: Liitoksen läpimitta 25 40 Luku. 3 1 50 mm 1 kpl. F. Sekalaiset menot. Verot Helsingin pitäjän kunnalle.... Palovakuutusmaksut...-... Maanvuokramaksut.... Tapaturmavakuutusmaksut sekä lääkärin palkkiot.... Kustannukset työmiesten lomasta.... Puhelinmaksut... '.... Korkoa konttokuranttitililtä kaupungin rahastossa.... Mittaukset ja tutkimukset.... Vedenkulutusmaksujen y. m. vähentäminen ja takaisinluovuttaminen.... Kalliinajanlisäys virka- ja palvelusmiehille... :.... Poisto väärien setelien takia....'... ;.... Kurssitappiot... ~...'... :.... Palkanlisäys henkilökunnalle Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan lokakuun 3.500: - 3.800: 01 3,550: - 11.240: 56 10.133: 77 2.571: 75 34.552: 3-2 3.326: 85 755:53 155.010: 88 5.535: - 4.662: 44 8 p:ltä 1918... 16.360:- ---_...:...;...;;,.;- Smk 254.999: 11 O. Korko ja kuoletus. Menot korosta ja kuoletuksesta pääoma-arvolle Kaupunginvaltuuston joulukuun 10 p:nä 1912 tekemän päätöksen mukaan laskettuna ovat seuraavat: 5 Olo korko Smk:lIe 7.157.373: -....-... 357.868: 65 Kuoletus, siv. 7... 187,571: 15 Smk 545,439: 80 Jos yhdistellään edellä olevat menot sekä myös kustannus jaettuna jokaiselle kaupunkiin pumputulle vesikuutiometrille, saadaan seuraava taulu:

16 Vuoden 1918 menot ja kustannus jokaiselta pumputulta vesikuutiometriltä. A. Hallinto.... B. Käyttö: 1) laboratori.... 2) vedenpumppuaminen... :.... 3). suodattaminen.... 23,711: 50 154,804: 23 13,184: 14 4) kemiallinen puhdistaminen ja selkeyttäminen.... 686,160: 35 5) muut menot Vanhassakaupungissa.. 75,757: 03 C. Putkiverkko ja vesisäiliö... :.... D. jakelu.... E. Talonjohto-osasto, työpaja ja varasto..... f. Sekalaiset menot.......;....;..... Penniä vesikuutiometriitä 93;472: 73. 1.450 953,617: 25 106,871: 37 89,186: 80 56,892: 86.0.368 2.401 0.205 10.643 1.175 14.792 1.658 1.383 0.883 ;...;...;.._...;.;..;;...;.:..;...;...;...--..;. 254,999: 11 ~~ 3.955 Smk 1,555,040: 12 24.121 O. Korko ja kuoletus...,._.-'-''-'-'-'-'-'..;..._._.---'-------- 545,439: 80 8.460 Yhteensä Smk 2,100,479: 92 32.581 Kun yleistä ja yksityistä kulutusta on veloitettu ainoastaan 5,553,844 m 3 :stä, niin samojen edellytysten mukaan kustannukset jokaiselta myydyltä vesikuutiometriltä ovat 37.820 penniä. Tulos talonjohto-osastosta. Maksettavaksi kirjoitetut tulot nousevat... 347,044: 41 Menot ovat olleet: Työkustannukset. :... '... 159,391: 43 Aineet ja muut kustannukset... 102,145: 80 261,537: 23 Vuoden ylijäämä.............................................. Smk 85,507: 18 Talonjohto-osasto, työpaja ja varasto erittelyn mukaan siv. 15.. 56,892: 86 Vähentyy arvioitu meno o.sasta työpajaa ja varastoa... 20,000: - 36,892: 86 Talonjohto-osaston bruttoylijäämä... 48,614: 32 Smk 85,507: 18 Voitto- ja tappiotili. Tulot. Vedenkulutuksen maksut ja muut tulot erittelyn mukaan siv. 10........ 1,969,241: 10 Smk 1,969,241: 10

17 Menot. Hallinto, käyttö y. m. erittelyn mukaan, siv. 11-16.................. 1,555,040: 12 Korko ja kuoletuksen aiheuttamat poistot pääoma-arvolle siv. 15...,..... 545,439: 80 Vuoden nettotappio... 131,238: 82 Bruttoylijäämä... 414,200: 98 414,200: 98 Smk 1,969,241: 10' lbilanssi joulukuun 31 p:nä 1918. Varat. Pääoma-arvo siv. 7 ja 8 olevan erittelyn mukaan........ 6,970,508:- Keskeneräiset uudistuslaitokset.......................... 356,249: 97 7, 326, 757'. 97 Ainevarasto.... Konttorin rahastossa... '.'.... 683,830: 32 ~3,167: 44 Saatavat: vedenkulutusmaksuista.... talonjohtotöiden ja myytyjen aineiden 'laskuista.... Muut saatavat: Venäjän valtiolta.... eri henkilöiitä...'.... 498,440: 35 118,628: 65 320,064: 04 96,673: - Maksettu haaksirikkoapu, joka saadaan takaisin.... Ylimääräiset kapinan aiheuttamat menot.... Etuanteja henkilökunnalle elintarpeiten ostoa varten.... 617,069: - 416,737: 04 70,897:- 40,268:40 4,600:- Kau'pungin rahasto: nostamattomat määrärahat.............. 3,838,473: 75 Korko pankkitililtä................................................ 24: 20 Smk 13,011,825: 12 Velat Kaupunginrahasto, myönnetyt lainavarat: nostetut........................................ 7,326,757: 97 nostamattomat... 3,838,473: 75 11,165,231: 72 Velkaa konttokuranttititillä kaupungin rahastoon....................... 878,297: 65 Siirretyt määrärahat... 3,651: - Siirto 12,047,180: 37 3

Siirto,Velkoja eri henkilöille...'.... Kurssinero ruotsal. kruunuilie....... 5 olo korko pääoma-arvolle tammikuun 1 p:nä 1918 Smk:lle 7,157,373: -.... Pääoma-arvon järjestelmänmukainen kuoletus.... Nettotappio...,.... Bruttoylijäämä.18 12,047,180: 37 353,863: 71 196,580: 06 357,868: 65 187,571: 15 545,439: 80 131,238: 82 414,200: 98 414,200: 98 Smk 13,011,825: 12 Tulos viime vuoden toiminnasta on siis, kuten jo aikaisemmin on mainittu, Smk 131,238: 82 suuruinen nettotappio, kun taas brut,toylijäämä on Smk 414,200: 98, eli 5.79 olo pääoma-arvosta vuoden alussa. Helsinki, maaliskuun 18 p:nä 1919. Albln Skog.

19 Liite mo 1. Otteita Vesijohtolaitoksen vuosikertomuksista. M eno t Pum- Pääoma- Uudisra.- puttu kennuksia arvo Kuoletus ja 5 Olo vesi- II! vuoden Hallinto, käyttö Yhteensä korko pääoma- Vuosi määrä kuluessa ja kunnossapito 1) menoja arvo\ie m3 Smk Smk Smk penniä m3:ltä Smk penniä m3:ltä Smk penniä m3:ltä 1911... 4,501,509 5,880,008 04 377,542 15 371,246 71 8.247 402,941 58 8.951 774,188 29 17.198 1912... 5,012,198 6,257,550 19 306,215 89 317,849 54 6.342 470,255 59 9.382 788,105 13 15.724 1913.. 5,475,615 6,406,388-860,999 39 388,361 79 7.092 476,131 ~3 8.696 864,492 92 15.788 1914... 5,784,820 7,111,575 66 613,214 05 446,290 76 7.715 535,110 49 9.250 981,401 25 16.965 1915... 6,382,613 7,583,558-109,922 87 443,635 19 6.951 583,739 77 9.146 1,027,374 96 16.097 1916... 6,827,277 7,457,619-17,826 44 2) 605,619 90 8.871 584,404 39 8.560 1,190,024 29 17.431 1917... 7,540,936 7,256,572-107,51341 3) 1,280,899 94116.986 569,541 01 7.553 1,850,440 95 24.539 1918... 6,446,931 7,157,373-70615 1,555,040 12 24.121 545,439 80 8.460 2,100,479 92 32.581 T u I 0 t Veden- Muut Yhteensä Vuosi myynti tulot tuloja Nettovoitto. Smk - Olo penniä penniä Smk penniä Smk Smk pääomam3:ltä m~:ltä m3:ltä arvosta 1911... 930,011 72 20.660 87,885 45 1.952 1,017,897 17 22.612 243,708 88 4.14 1912... 1,064,516 77 21.238 103,228 11 2.060 1,167,744 88 23.298 379,639 75 6.07 1913... 1,213,447 30 22.161 93,700 52 1. 711 1,307,147 82 23.872 442,654 90 6.91 1914... 1,342,433 59 23.206 90,597 15 1.566 1,433,030 74 24.772 451,629 49 6.35 1915... 1,525,267 82 23.897 83,317 59 1.306 1,608,585 41 25.203 581,210 45 7.66 1916... 1,616,911 22 23.683 145,650-2.133 1,762,561 22 25.816 572,536 93 7.68 1917... 1,756,195 20 23.289 171,851 16 2.2 79 1,928,046 36 25.568 77,605 41 1.07 1918... 1,815,693 36 28.164 153,547 74 2.381 1,969,241 10 30.545-131,238 82-1.83 I 1) Paitsi edelliseltä vuodelta siirrettyjä määrärahoja. 2) ka\iiinajanlisäyksiä, Smk 11,268: 18. 3) 65,063: 64.

20 Vertaileva yhdistelmä Liite DlO 2. Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen menoista ja tuloista kirjanpäätöksen mukaan sekä määrärahoista ja arvioituista tuloista vuoden 1918 meno- ja tulosäännön mukaan. Menot. A. Hallinto. Laitoksen osuus Hallituksen menosäänn. 1 toimeenpaneva johtaja.... apulaisjohtaja.... kamreeri.... kirjanpitäjä.... rahastonhoitajatar.... Konttorinapulaiset...'.... Piirustaja-apulaiset.... Konttorinhuoneiston vuokra sekä siisti- Määräraha filenosäännössä. 5,600: - 19,900: - 13,80.0: - 6,600: - 3,600: - 3,300: - 9,000: - 3,600: - minen ja valaistus...,...... 9,000: - ja ostot kirjastoon: vuoden määräraha 10,000:- lisämääräraha.... 12,000: - 22,000: - Kulungit, painatuskustannuks~t Kustannukset kirjojen mukaan. 5,863: 09. 19,900:- 13,800: - 6,600: - 3,550: - 3,300: - 9,107: - 1,300: - 9,558: 78 20,493: 86 Määrärahaa ylitetty. 263:09 107: - 558:78 Määrärahaa säästetty. 50:- 2,300: - 1,506: 14 B. Käyttö. kemisti 1 kemistin apulainen...,.... 1 ylikoneenhoitaja.... Koneenhoitajat.... Laboratorin kustannukset.... Menot vedenpumppuamisesta.... suodattamisesta.... kemiallisesta puhdistamisesta ja se1keyttämisestä.... Vanhankaupungin laitoksen korjaus ja kunnossapito sekä puhtaanapito : vuoden määräraha 25,000:- lisämääräraha.... 20,000: Vanhankaupungin laitoksen valaistus.. S:n lämmitys: vuoden määräraha 15,000:- 11,800: - 5,280: - 4,500:- 40,000:- 8,000: - 250,000: - 10,000: - 600,000: - 45,000: - 6,000: - 11,800: - 5,280: - 5,087: 50 38,480: 67 6,631: 50 99,349: 95 8,237: 15 682,900: 80 45,348: 13 6,567: 05 587:50 82,900: 80 348: 13 567:05 1,519:33 1,368: 50 150,650: 05 1,762: 85 lisämääräraha..._.-=1 O~,OOO;;;;: =_~2~5~,0~0~0~:..::2::::.5~,0:.:::.0~0::...- Siirto 1,101,980: - 1,028,155: 48 85,332: 35 159,156: 87

21 Määräraha menosäännössä. Kustannukset kirjojen mukaan. Siirto 1,101,980: - 1,028,155: 48 Määrärahaa ylitetty. 85,332: 35 Määrärahaa säästetty. 159,156: 87 Yö vartija ja sekalaiset kustannukset: vuoden määräraha 10,000: lisämääräraha..., 3,000: - Kulungit ja painatuskustannukset.'... 13,000: - 1,000: - 12,304: 12 531: 91 695:88 468:09 C. Putki verkko ja vesisäiliö. insinööri, samalla vesi- ja viemärijohtojen katsastusmies.... Työnjohto.... Putkiverkon, palopostien ja sulkuventtiilien korjaus ja kunnossapito sekä pakkaselta suojeleminen, satamapostien ynnä niihin kuuluvain letkujen korjaus ja hoito sekä vesisäiliön korjaus ja kunnossapito ynnä vartioiminen.... Vesisäiliön ja vartijanasunnon lämmitys.... Menot talonjohtojen katsastuksista sekä sekalaiset kustannukset.... Kulungit ja painatuskustannukset 7,200: - 10,800: ~ 80,000: - 1,000: - 5,000: - 3,000: - 5,400: - 9,550: - 89,972: 46 1,037:61 178:- 733:30 9,972: 46 37:61 \ 1,800: - 1,250: - 4,822: - 2,266: 70 D. Jakelu_ Kontlorinapulaiset sek.ä satamaposteista tapahtuvan vedetnjakelun tarkastaja 18,000: - 12,336: 64 Vedenmittarien lukeminen sekä laskujen jakelu ja saatavien periminen:. vuoden määräraha 20,000:- lisämääräraha.... 4,000: - Vedenmittarien vaihto, korjaaminen ja oikaisu: 24,000: - 23,155: 10 vuoden määräraha 35,000: I lisämääräraha..., 14,000: - 49,000: - 49,000: - 5,663: 36 844:90 Kulungit ja painatuskust;;;:a,;.;.nn,;.;.u;;;.;k;,;,;;s;,;;.et~...;.....:..,;,.._...;3;;!,0.;;.0:.;0:;.:: _...:.1!.:, 1..=2:.:::;3,;,.: 9.::.:5::.-..:.1~,8:.:.7..::6::..:.::.::::05 Siirto 1,316,980:-:. 1,233,478: 57 95,342: 42 178,843: 85

22 Määräraha menosäännössä. Kustannukset kirjojen mukaan. Siirto 1,316,980: - 1,233,478:.57 Määrärahaa ylitetty. 95,342: 42 Määrärahaa säästetty. 178,843: 85 E. Talonjohto-osasto, työpaja ja varasto. insinööri, samalla mittarityöpajan johtaja.... Työnjohto.... Konttorin- ja varastonapulaiset.... Työpajarakennusten korjaus sekä kunnossa- ja puhtaanapito : vuoden m~äräraha 5,000: lisämääräraha.... 3,000: - Valaistus.... Lämmitys.... Päivystys, yövartija ja sekalaiset kustannukset.... Kulungit ja painatuskustannukset 5,100: - 20,000: - 15,000' - 8,000: - 500:- 1,600: - 5,000: - 4,000: - 5,100: - 12,317: 50 15,000: - 7,973: 02 702:77 1,600: - 4,461: 43 3,526: 55 202:77 7,682: 50 26:98 538:57 473:45 F.. Sekalaiset menot. Verot Helsingin pitäjän kunnalle Siirto vuodelle 1919.... Palovakuutusmaksut.... Vuokrat: Vantaan joen varrella olevasta suojelusalueesta.... Broholmasta sekä korvaus vesialueesta.... maanalueesta kaupungin rahastoon s:n Kaasulaitokselle... Tapaturmavakuutusmaksut ja lääkärinpalkkiot.... Kustannukset työmisten lomasta.... Puhelinmaksut.... Korot konttokuranttitiiiitä kaupunginrahastossa: vuoden määräraha 30,000:- lisämääräraha.... 20,000:- 3,500: - 3,500: - 350:- 650:- 1,200: - 1,350: - 4,000: - 15,000: - 2,500: - 3,500: - 3,800: 01 350:- 650:- 1,200: - 1,350: - 11,240: 56 10,133: 77 2,571: 75 50,000: - 34,552: 32 Mittaukset ja tutkimukset.... Vedenkulutusmaksujen lyhennys ja ta- 2,000: - 2,000: - kaisinluovutus y. m........... 1,000: - 755: 53 300:01 7,240: 56 71: 75 : 4,866: 23 15,447: 68 244:47 ~~~~~----~~~------~~~-------------------- Siirto 1,461,230: - 1,356,263: 78 103,157: 51 208,123: 73