ONNETTOMUUSKATSAUS 27
Tukes (Turvatekniikan keskus) toimii Suomessa toimialansa teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden valvontaviranomaisena. Tukesin tehtävänä on markkinoilla olevien tuotteiden sekä laitteistojen, laitosten ja teknisten palveluiden valvonta. Toimintamme tarkoituksena on suojella ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä turvallisuusriskeiltä ja edistää teknistä luotettavuutta. Palvelemme koko yhteiskuntaa: elinkeinoelämää, yhteisöjä ja yksityisiä kansalaisia. Onnettomuustietorekisteri Tukes kerää tietoja onnettomuuksista ja vaaratilanteista. Vaurio- ja onnettomuustietorekisteriin (VARO) kirjataan onnettomuudet seuraavilta Tukesin toimialoilta: hissit, kaivokset, painelaitteet, räjähteet, sähkölaitteet ja laitteistot, sähköpalot, vaarallisten aineiden kuljetuspakkaukset ja säiliöt sekä vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi. Tämä esite perustuu Tukesin tietoon tulleisiin, viimeisen viiden vuoden onnettomuustietoihin. Tarkempia tietoja ja tilastoja löytyy Tukesin julkaisusta 2/28 Toimialan onnettomuudet 27, joka löytyy sähköisenä versiona Tukesin Internet-sivuilta. Vuonna 27 rekisteröitiin 36 onnettomuutta ja 18 vaaratilannetta. Tukesin toimialan turvallisuustasoa tarkastellaan myös turvallisuusindikaattoreilla. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa turvallisuusindikaattorina käytetään 1 vuoden keskiarvoa ja sähköpaloissa menehtyneiden osalta kyseisenä vuonna menehtyneiden määrää. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet 24 2 26 27 Tavoite 212 8,3 8, 7,6 7, <7, Sähköpalokuolemat 2 17 24 17 <17 Onnettomuuksissa loukkaantuneet 23 27 3 3 Onnettomuusmäärät 23 27 6 4 3 2 1 2 Onnettomuuksissa kuoli 2 henkilöä, joista sähköpaloissa menehtyi 17 henkilöä. Sähkötapaturmassa kuoli yksi, painelaiteräjähdyksessä yksi ja bensiinin sytyttämässä tulipalossa yksi henkilö. 4 3 2 1 Onnettomuuksissa kuolleet 23 27 Sähköpaloissa kuolleet Kaivostapaturmat (yli 3 työkyvyttömyyspäivää) Sähkötapaturmat (kaikki) Hissitapaturmat (kaikki) Ilotulitteet Muut loukkaantumiset Loukkaantuneiden määrittelytavoissa on eroja toimialojen välillä, joten luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Kaivostapaturmissa loukkaantumisiksi lasketaan sellaiset tapaturmat, jotka ovat aiheuttaneet yli 3 työkyvyttömyyspäivää. Sähkötapaturmissa puolestaan kaikki, hyvin lievätkin sähköiskun saaneet on laskettu loukkaantuneiden lukumäärään. Hissitapaturmissa loukkaantuneeksi katsotaan henkilö, joka on saanut esim. ruhjeita. Muissa toimialan onnettomuuksissa loukkaantumisiksi on laskettu tapaukset, joissa henkilö on ollut sairaalahoidossa yli 24 tuntia. Yhteensä loukkaantumisia ja tapaturmia kirjattiin 131. 2
Onnettomuuspaikat Vuonna 27 eniten onnettomuuksia tapahtui teollisuudessa ja kotitalouksissa, joissa sattui yhteensä yli puolet kaikista kirjatuista onnettomuuksista. Ryhmään muut on kirjattu ne sähkötapaturmat, jotka ovat tapahtuneet ulkoalueilla, esim. avolinjojen läheisyydessä, sekä suurin osa ilotuliteonnettomuuksista. Onnettomuuspaikat 27 1 % % 3 % 2 % 28 % 4 3 2 1 Onnettomuudet teollisuudessa 23 27 Kemikaalivuoto Tulipalo Räjähdys Sähkötapaturma Muu tapaturma 11 % 1 % Kotitaloudet Teollisuus Muu / ei tiedossa Julkiset tilat 26 % Kaivokset Varastoalueet, jakeluasemat Rakennustyömaat Liikenne Teollisuuden onnettomuuksista suurin osa oli kemikaalivuotoja. Tyypillisiä vuotaneita aineita olivat öljy, lipeä sekä erilaiset hapot ja liuottimet. Tulipaloja aiheuttivat tyypillisesti palavan kemikaalin syttyminen kuumasta pinnasta tai kipinästä. Myös räjähdykset olivat tyypillisesti vaarallisen kemikaalin aiheuttamia. Sähkötapaturmat teollisuudessa sattuivat usein ammattilaisille ja noin 2 % niistä johti yli 3 päivän sairauslomaan. Muista tapaturmista yksi painelaiteräjähdys aiheutti kuoleman. Loput olivat vaarallisen kemikaalin aiheuttamia ja seuraukseltaan lieviä. 4 3 2 1 Onnettomuudet kotitalouksissa 23 27 Kemikaalivuoto Tulipalo Räjähdys Sähkötapaturma Sähköpalokuolema Muu tapaturma Suurin osa, 4 %, kotitalouksissa sattuneista ja VAROrekisteriin kirjatuista onnettomuuksista oli kemikaalivuotoja. Yhtä lukuun ottamatta kaikki vuodot olivat öljyvuotoja ja alle m 3. Kirjatuista onnettomuuksista 2 % oli sähköpalokuolemia. Kolmanneksi eniten kirjattiin tulipaloja, jotka tyypillisesti aiheutuivat ilotulitteesta tai nestekaasun käyttölaitteistosta. Myös kiinteää polttoainetta käyttävien lämmityslaitteistojen takatulet ja palavien kemikaalien varomaton käyttö aiheuttivat tulipaloja. Kotitalouksien tapaturmista kaksi johti kuolemaan: yksi sähkötapaturma ja yksi palavien nesteiden käytössä sattunut tapaturma. Muut sähkötapaturmat olivat lieviä. Kaksi tapaturmaa aiheutui varomattomasta tulenkäsittelystä bensiinin läheisyydessä ja yksi nestekaasulaitteiston aiheuttamasta häkämyrkytyksestä. Kotitalouksissa sattunut räjähdys johtui lasten ilotuliteleikeistä. 18 16 14 12 1 Viiden teollisuudenalan onnettomuuskehitys 23 27 8 6 4 2 Puunjalostus Petrokemia ja öljyjalostus Voimalaitokset ja lämpökeskukset Kemikaalien valmistus ja lääketeollisuus Elintarviketeollisuus Vuonna 27 suurin osa teollisuudessa sattuneista onnettomuuksista tapahtui puunjalostusteollisuudessa, petrokemia- ja öljynjalostusteollisuudessa, voimalaitoksissa tai lämpökeskuksissa, kemikaalien valmistuksessa ja elintarviketeollisuudessa. Tyypillisin onnettomuustyyppi oli vaarallisen kemikaalin tai palavan nesteen vuoto. 3 ONNETTOMUUSKATSAUS 27
Ylös- ja alasajo sekä koekäyttö 7 % Korjaus-, huoltoja purkutyö 24 % Teollisuuden tyypilliset onnettomuustilanteet 27 Prosessihäiriö 3 % Muu 3 % Normaalikäyttö 37 % Vuonna 27 prosessiteollisuudessa tapahtui 4 onnettomuutta ja 4 vaaratilannetta. Henkilövahinkoja aiheuttaneita onnettomuuksia tapahtui 8, joista vakavin oli kuolemaan johtanut kattilaräjähdys. Tukes nimitti tut kinta - ryhmän selvittämään onnettomuuteen johtaneita syitä. 6 4 Prosessiteollisuuden onnettomuudet 1998 27 3 Lastaus ja purku 2 % Teollisuuden onnettomuudet tapahtuvat useimmiten normaaleissa käyttötilanteissa, mutta myös kemikaalin lastaus- ja purkutilanteessa sattui vuotoja. Prosessiteollisuus Tässä yhteydessä prosessiteollisuuden onnettomuuksilla tarkoitetaan sellaisia onnettomuuksia, jotka ovat sattuneet Tukesin valvontakohteessa vaarallisten kemikaalien ja nestekaasun käsittelyssä tai varastoinnissa, räjähteiden valmistuksessa tai varastoinnissa, maakaasun käytössä tai onnettomuuteen liittyy painelaite. Lisäksi mukana ovat onnettomuudet, jotka ovat tapahtuneet muissa kohteissa rekisteröidyille painelaitteille. 2 1 1998 1999 2 21 22 Turvallisuusindikaattorina käytetään prosessiteollisuuden onnettomuuksien vuosittaista lukumäärää. Vertailutasona on vuosien 199 1999 keskimääräinen taso. Prosessiteollisuuden onnettomuudet Onnettomuusmäärä Vertailuarvo 3 vuoden liukuva keskiarvo 24 2 26 27 Tavoite 212 36 3 42 4 <44 Vaaralliset aineet Tukesin tarkoituksena on suojella ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä onnettomuusriskeiltä, joita liittyy vaarallisten aineiden valmistukseen, käsittelyyn, kuljetukseen ja varastointiin. Näitä aineita ovat mm. räjähteet, palavat nesteet, maakaasu ja nestekaasu sekä terveydelle ja ympäristölle vaaralliset kemikaalit. 1 1 Kemikaalionnettomuuksien määrä 23-27 Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi 4 Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (39/2) mukaan kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi yrityksessä voi olla kemikaalien määrän ja vaarallisuuden perusteella joko laajamittaista tai vähäistä. Tukes myöntää laajamittaista toimintaa harjoittaville yrityksille (jäljempänä Tukesin valvontakohteet) luvat kemikaalin käsittelylle ja varastoinnille sekä valvoo yritysten toimintaa. Vähäistä kemikaalien teollista käsittelyä ja varastointia (jäljempänä toimialan muut kohteet) valvovat pelastuslaitokset. Tukesin valvontakohde Toimialan muu kohde Vuonna 27 kirjattiin 127 kemikaalionnettomuutta; 36 Tukesin valvontakohteissa ja 91 toimialan muissa kohteissa. Koska suurin osa onnettomuuksista on kemikaalivuotoja, vuosittaiset muutokset vuotojen määrissä vaikuttavat paljon kemikaalionnettomuuksien kokonais - määriin ja niiden vaihteluihin.
Valvontakohteissa tapahtui 36 onnettomuutta vuonna 27. Tyypillisimpiä teollisuuden aloja, joissa onnettomuuksia sattui, olivat petrokemia ja öljynjalostus, puunjalostus, kemikaalien valmistus ja lääketeollisuus sekä elintarviketeollisuus. Valvontakohteiden kemikaalionnettomuudet 23 27 3 2 2 1 1 Vuoto Tulipalo Räjähdys Tapaturma Turvallisuusindikaattorina käytetään kemikaalivuotojen lukumäärää Tukesin valvontakohteissa. Kemikaalivuodot valvontakohteissa 24 2 26 27 Tavoite 212 19 11 2 22 <17 Tekninen vika kirjattiin yleisimmäksi syytekijäksi. Teknisistä vioista yleisin oli laitevaurio. Teknisen vian taustalla ilmeni monesti organisaation toiminta- tai menettelytapoihin liittyviä puutteita. Monessa tapauksessa puutteet tiedonkulussa, puutteet huollossa ja kunnossapidossa sekä riskinarvioinnissa esiintyivät yhdessä teknisten puutteiden kanssa. Myös ihmisen toiminta vaikutti suoraan tai välillisesti noin 4 %:iin onnettomuuksista. Toimialan muissa kohteissa yleisin tapahtumapaikka oli kotitalous. Toiseksi eniten onnettomuuksia tapahtui teollisuudessa. Myös näistä onnettomuuksista enemmistö oli vuotoja ja tyypillisin vuotanut aine oli polttoöljy. 12 1 8 Toimialan muiden kohteiden kemikaalionnettomuudet 23 27 Vakavat kemikaalionnettomuudet Kemikaalionnettomuus luokitellaan Tukesissa vakavaksi, jos sen seurauksena on ihmisen loukkaantuminen tai kuolema, kemikaalia on vuotanut merkittävästi tai se on aiheuttanut suuria taloudellisia vahinkoja. Vuonna 27 vakavia kemikaalionnettomuuksia kirjattiin 12, joista tapahtui Tukesin valvontakohteessa ja 7 toimialan muissa kohteissa. 14 12 1 Vakavat kemikaalionnettomuudet 23 27 8 6 4 2 Tukesin valvontakohde Toimialan muu kohde Vuonna 27 vaarallisiin kemikaaleihin liittyvissä vakavissa onnettomuuksissa kuoli yksi ja loukkaantui yksi henkilö. Kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa autotallin varastossa käsitelty bensiini syttyi tuleen ja levisi henkilön vaatteisiin. Myös vakavan loukkaantumisen aiheuttanut onnettomuus tapahtui autotallissa, jossa henkilö teki autonkorjaustöitä ja auton polttoainetankki leimahti tuleen. Valvonta kohde Kuolleet 3 - - - - Loukkaantuneet 11 1-3 - Toimialan muu kohde Kuolleet - 1 - - 1 Loukkaantuneet 1 1 3 3 - Onnettomuuksia, joissa suuri määrä vaarallista kemikaalia pääsi maastoon tai vesistöön kirjattiin 7. Näistä 4 tapahtui Tukesin valvontakohteessa ja 3 toimialan muissa kohteissa. Onnettomuuksia, joiden aineelliset vahingot ylittivät 3, kirjattiin 3, joista Tukesin valvontakohteissa tapahtui 1 ja toimialan muissa kohteissa 2. 6 4 2 Vuoto Tulipalo Tapaturma Räjähdys Tekniset viat ja inhimilliset erehdykset aiheuttivat pääosan onnettomuuksista. Onnettomuuteen vaikuttaneista teknisistä syytekijöistä yleisimpiä olivat laitevauriot ja korroosio. Ihmisen toiminnassa erehdys oli yleisin onnettomuuteen vaikuttanut tekijä. ONNETTOMUUSKATSAUS 27
Nestekaasu Vuonna 27 Tukesin tietoon tuli 11 nestekaasuonnettomuutta, vaaratilanteina kirjattiin 1 tapausta. Kuolleet 2 2-1 - Loukkaantuneet 2 1 1 4 1 Onnettomuudet 13 1 1 16 11 Teollisuudessa tapahtui yksi onnettomuus kun lasitehtaalla syntyi nestekaasuvuoto urakoitsijan erehdyksessä poratessa tehtaan katolla kulkevaan kaasuputkeen reiän. Muualla tapahtuneet onnettomuudet olivat yleisimmin nestekaasun käyttölaitteistosta syttyneitä tulipaloja. Kesämökeillä tai muissa kotitalouksissa tapahtuneiksi kirjattiin 7 ja rakennustyömailla 3 onnettomuutta. Näistä 7 oli tulipaloja, 2 kaasuvuotoja ja yksi luokiteltiin tapaturmaksi henkilön saadessa häkämyrkytyksen, kun kaasukäyttöisen lämmittimen häkävarmistin ei toiminut. Ilotulitteet ja omatekoiset pommit Vuonna 27 ilotulitteista aiheutuneita loukkaantumisia tuli Tukesin tietoon 32. Tulipaloja kirjattiin 4. Kuolleet - 1 1 - - Loukkaantuneet 28 34 36 23 32 Palot 1 14 13 13 4 3 2 1 Ilotulitteiden aiheuttamat silmävammat Kirjatut vaaratilanteet olivat yleensä nestekaasun pienempiä vuotoja. 22/23 23/24 24/2 2/26 26/27 Maakaasu Vuonna 27 Tukesin tietoon tuli kolme maakaasuonnettomuutta ja 9 vaaratilannetta. vaikeat keskivaikeat ja lievät Kaikki onnettomuudet sattuivat vuodenvaihteen aikaan. Ilotulitteiden aiheuttamat vammat ja vahingot johtuvat yleensä varomattomasta ja holtittomasta käytöstä. Loukkaantuneet - - 3 - - Onnettomuudet 1-3 1 3 Vaaratilanteet 3 4 12 9 Yksi onnettomuuksista oli maakaasuräjähdys, joka sattui varavoimalaitoksen turbiinin savukanavassa. Kahdessa muussa onnettomuudessa kyseessä olivat kaivinkoneiden rikkomat maakaasuputkistot. Vaaratilanteet olivat tyypillisesti rakennus- ja muissa kaivutöissä sattuneita maakaasuputkiston rikkoontumisia, joista aiheutui pienempi vuoto. 6
Painelaitteet Vuonna 27 Tukesin toimialalla sattui 1 sellaista onnettomuutta, joissa osallisena oli painelaite. Näistä tapauksista 6 on luokiteltu kemikaalionnettomuuksiksi ja 1 nestekaasuonnettomuudeksi. Painelaitteisiin liittyviä vaaratilanteita kirjattiin 34. 3 2 2 1 1 Painelaitteisiin liittyvät onnettomuudet 4 4 3 3 2 2 1 1 Painelaitteisiin liittyvät onnettomuudet Painelaitteen muu osa Kaasupullo Rekisteröimätön painelaite Paineellinen putkisto Rekisteröity painelaite Painelaiteonnettomuudet Kemikaali- ja nestekaasuonnettomuudet painelaitteissa Vuonna 27 painelaiteonnettomuuksissa kuoli yksi henkilö kattilalaitoksen räjähdyksessä. Tukes nimitti tutkintaryhmän selvittämään onnettomuuteen johtaneita syitä. Yksi henkilö loukkaantui lämmönvaihtimen räjähtäessä koeponnistuksen aikana. Kolmas onnettomuus, jonka syiden selvittämisessä Tukes oli mukana, oli savusukelluslaitteen räjähdys. Kuolleet 3 1 1-1 Loukkaantuneet 1 4 1 1 Sisältää myös nestekaasu- ja kemikaalionnettomuuksia Onnettomuudet on jaoteltu tapauksiin, jotka liittyvät rekisteröityihin ja rekisteröimättömiin painelaitteisiin, kaasupulloihin sekä paineellisiin putkistoihin. Lisäksi mukana on onnettomuuksia, joissa painelaite ei ole ensisijainen syy. Rekisteröidyissä painelaitteissa onnettomuuksien määrä näyttää laskevan vuosi vuodelta. Sen sijaan vaaratilanteiksi luokiteltujen tapausten määrä on noussut, mikä on selitettävissä paremmalla ilmoitusaktiivisuudella. Myös rekisteröimättömissä painelaitteissa onnettomuuksien määrä on laskenut viime vuosina, mutta samoin kuin rekisteröidyillä painelaitteilla vaaratilanteita kirjataan koko ajan enemmän. Paineellisissa putkistoissa sattuneiden onnettomuuksien ja vaaratilanteiden määrät ovat pienempiä ja ne vaihtelevat vuosittain. Onnettomuuden syntyyn vaikuttavat useat eri tekijät. Tekninen syy esiintyi yleisimpänä tekijänä painelaitteisiin liittyvissä onnettomuuksissa ja vaaratilanteissa. Organisaation toimintaan ja toimintatapoihin liittyvistä onnettomuuteen vaikuttaneista tekijöistä yleisin puute löydettiin teknisissä järjestelyissä, mutta myös puutteellisilla riskien arvioinneilla oli vaikutusta onnettomuuksien syntyyn. Ihmisen toiminnalla, yleensä tahattomalla, oli vaikutusta monen onnettomuuden syntyyn. 7 ONNETTOMUUSKATSAUS 27
Sähkö ja hissit Tukesin sähköturvallisuusvalvonnan kohteita ovat mm. sähkölaitteiden ja -tarvikkeiden turvallisuus, sähkötuotteiden valmistus ja maahantuonti, sähkölaitteistot, -asennukset ja -urakointi sekä tarkastuslaitokset ja tarkastajat. Tukes valvoo myös hissien turvallisuutta, hissien asennus- ja huoltoliikkeiden toimintaa sekä hissejä tarkastavien laitosten toimintaa. Ammattilaisille tapahtui viisi vakavaa sähkötapaturmaa. Kuten aikaisempina vuosina sattui ammattilaisille kaikista eniten tapaturmia teollisuusympäristössä tai sähköyhtiöiden kytkinlaitteistoissa. Todennäköisesti myös teollisuusympäristössä sattuneet onnettomuudet tulevat paremmin tietoomme suurten yritysten ollessa valppaampia ilmoittamaan sattuneista onnettomuuksista. Sähkötapaturmat Sähköturvallisuuslain mukaan poliisilla, palo- ja työsuojeluviranomaisella sekä verkonhaltijalla on velvollisuus ilmoittaa Tukesille sähkötapaturmista. Tästä syystä Tukes saa parhaiten tietoja vakavista tai työelämässä sattuneista sähkötapaturmista. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) ylläpitämästä tietorekisteristä on saatu työtapaturmat vuosilta 23 26. Työelämässä ja vapaa-aikana sattuneet vakavimmat tapaturmat tulevat Tukesin tietoon ja VAROrekisteriin. Lievemmistä työelämässä sattuneista sähkötapaturmista TVL:n luku kuvaa paremmin todellisuutta. Vapaa-ajalla sattuneista lievistä sähkötapaturmista ei Tukesin tietoon tule kuin pieni osa. 3 2 2 1 1 Sähkötapaturman seuraus maallikoilla 23 27 ohimenevä kipu alle 3 vrk työkyvyttömyys yli 3 vrk työkyvyttömyys kuolema Vuonna 27 Tukesin tietoon tulleista sähkötapaturmista ammattilaisille sattui 2 ja maallikoille tai tehtävään opastetuille maallikoille 37. Kuolleet 4 6 1 3 1 Loukkaantuneet VARO-rekisteri 4 43 3 62 TVL:n tietorekisteri 21 226 332 349 Suurin osa sekä ammattilaisille että maallikoille sattuneista sähkötapaturmista aiheutui alle 1 V vaihtojännitteestä. 1 Sähkötapaturman seuraus ammattilaisilla 23 27 Vuonna 27 yksi tapaturma vaati maallikkomiehen hengen. Maallikoilla yleisin sähkötapaturman seuraus oli ohi menevä kipu tai alle kuukauden työkyvyttömyys. Maallikot saavat selvästi eniten sähköiskuja erilaisista sisäasennuksista sekä siirto- ja jakeluverkoista. 2 2 1 1 Sähkötapaturman syitä 23 27 1 Uuden laitteen tai laitteiston rakenteellinen vika Käytössä vaaralliseksi tullut laite tai laitteisto Virheellinen toiminta Ammattilaiset Maallikot 8 ohimenevä kipu alle 3 vrk työkyvyttömyys yli 3 vrk työkyvyttömyys Virheellinen toiminta tai inhimillinen erehdys oli vuonna 27 tapaturman välittömänä syynä yli puolessa kaikista sähkötapaturmista. Maallikoilla tyypillisimpänä tapaturman syytekijänä voidaan pitää ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä. kuolema
Sähköpalot Tiedot sähkölaitteiden, -laitteistojen ja muun sähkönkäytön aiheuttamien tulipalojen määristä kerätään pääosin pelastusviranomaisten Pronto-rekisterin ja Suomen pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) tiedoista. SPEKin luvut perustuvat lehdistöseurantaan. Kuolemaan johtaneiden sähköpalojen sähkölaitteet 23 27 1 % 3 % 2 % 9 % 11 % Sähköpalot 13 989 118 1114 1178 Sähköpalokuolemat 9 2 17 24 17 Kaikki palokuolemat 96 11 8 118 9 11 % 3 % Suurin osa sähköpaloista syttyy kotiympäristössä. Noin 8 % sähköpaloista saa alkunsa erilaisista sähkölaitteista. Usein sähköpalo syttyy kodinkoneista, kuten päälle unohtuneesta liedestä, valaisimesta, jääkaapista, pesukoneesta tai televisiosta. Myös sähkökiukaan päälle kuivumaan ripustetut vaatteet leimahtavat usein tuleen. Sähkölaitteistossa alkanut palo on voinut johtua esimerkiksi eristysviasta, löysästä liitoksesta tai ylikuormituksesta. Teknisten vikojen ja väärinkäyttötapauksien aiheuttamien määrät ovat suunnilleen yhtä suuret. 4 % 1 % Valaisin Liesi tai uuni Sähkölaitteisto Kylmälaite Televisio Sähkölämmitin Kahvinkeitin Kiuas Muu sähkölaite Laitteiden virheellisestä käytöstä johtuneet liesipalot ovat lisääntyneet voimakkaasti eri rakennustyypeissä, erityisesti hoitoalan rakennuksissa. Tämä heijastellee laajempaa yhteiskunnallista ilmiötä, väestön ikääntymistä ja yksin asuvien vanhusten määrän kasvua, mikä aiheuttaa paloturvallisuusriskejä asumismuodosta riippumatta. Sähköpalojen ennaltaehkäisyä ja turvallisuutta lisääviä ratkaisuja on monenlaisia, esimerkiksi laitteiden ajastimet ja automaattiset virrankatkaisujärjestelmät. Automaattisten paloilmoitus- ja sammutusjärjestelmien nykyistä laajempi käyttäminen ja niiden asianmukainen kunnossapito nopeuttaa palojen havaitsemista ja vähentää sekä henkilö- että omaisuusvahinkoja. Turvallisuusindikaattoreina sähköpaloissa käytetään ensimmäisessä kappaleessa esitetty sähköpalokuolemien lukumäärä sekä sähköpalojen määrä. Palojen määrän odotetaan vähenevän samassa suhteessa kuin tulipalot yleensä. Hissit Hissitapaturmiksi on kirjattu tapaukset, joissa vahinko on aiheutunut hissin käyttäjälle. Lukumäärissä on mukana myös liukuportaissa sattuneita tapaturmia. Vuonna 27 kirjattiin neljä hissitapaturmaa. Kuolleet 1 - - - - Loukkaantuneet 2 4 1 2 4 Muut vahingot 4 1 1 - - Yhteensä 7 2 2 4 Viime vuonna sattui vakava tapaus kun hissiasentaja sai sähköiskun päähänsä hissikorin alla sijainneesta lattiakoskettimesta, jossa oli 23 V jännitteiset naparuuvit suojaamattomina. Tavoitetila 212 Sähköpalot <114 Sähköpalokuolemat <17 9 ONNETTOMUUSKATSAUS 27
Vaarallisten aineiden kuljetus (VAK) Vuonna 27 vaarallisten aineiden kuljetuksessa pakkausten tai säiliöiden rakenteesta johtuvia onnettomuuksia kirjattiin VAROon kolme. Tukesin tietoon tuli kolme liikenteessä sattunutta onnettomuutta, jossa vaarallista kemikaalia pääsi maahan yli 1 litraa. 14 12 1 8 6 4 2 VAK onnettomuudet 23 27 Rakenteesta johtuva Liikenneonnettomuus, vuoto yli 1 litraa Kaivokset Suomessa on toiminnassa 4 kaivosta ja avolouhosta, joita Tukes valvoo kaivoslainsäädännön nojalla. Kaivoksista noin 1 on maanalaisia. Kaivosturvallisuuteen kuuluu yleisen turvallisuuden lisäksi kaivosten nostolaitteiden ja maanpäällisten patojen valvonta. Kaikki toiminnassa olevat kaivokset tarkastetaan vuosittain. Vuonna 27 kaivoksissa tapahtui 31 yli kolme työkyvyttömyyspäivää aiheuttanutta tapaturmaa. Kuolleet 1 - - - - Loukkaantuneet, yli 3 3 31 37 27 31 työ kyvyttömyyspäivää Onnettomuuksien syyt Onnettomuuksien välittömäksi syyksi on usein kirjattu tekninen puute tai inhimillinen tekijä. Näiden tekijöiden taustalta on kuitenkin löydettävissä puutteita organisaatioiden menettelytavoissa. Puutteet huolto- ja kunnossapidossa, riskien tunnistamisessa tai koulutuksessa ja perehdytyksessä voivat mahdollistaa laitteiston vikaantumisen tai inhimillisen virheen. Onnettomuustutkinnassa voidaan lisäksi tunnistaa kehittämistarpeita säädöksissä ja viranomaismenettelyissä. 1
Tietojen keruuta ja onnettomuustutkintaa kehitetään Tukesin vaurio- ja onnettomuusrekisterin aineisto perustuu eri lähteistä saatuihin tietoihin. Tukesin valvomilla aloilla toimivat tietyt tahot ovat säädösten perusteella velvoitettuja ilmoittamaan toiminnassaan sattuneista vakavista onnettomuuksista. Ilmoitusvelvollisuus sisältyy mm. kemikaali-, painelaite-, räjähde-, kaivos- ja sähköturvallisuuslainsäädäntöön. Onnettomuustietoja saadaan myös muilta viranomaisilta ja yhteistyötahoilta, päivälehdistä ja sähköisen mediaseurannan sekä pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietojärjestelmän (Pronto) kautta. Tukes on ottanut käyttöön toimialalla sattuneiden onnettomuuksien ilmoittamista varten uuden sähköisen lomakkeen, joka korvaa aiemmin käytetyt onnettomuusilmoituslomakkeet. Uusi lomake ohjaa tietojen syöttöä ohjekenttien avulla. Näin pyritään saamaan laadukkaampaa ja tarkempaa tietoa onnettomuuteen johtaneista tekijöistä ja onnettomuuksien estämisestä. Käyttäjien rekisteröityminen mahdollistaa lomakkeen täytön sen mukaan, kun tietoja onnettomuudesta saadaan ja ennen valmiin lomakkeen lähettämistä täyttäjä voi tulostaa lomakkeen myös omaa käyttöä varten. Lomake löytyy Tukesin Internetsivuilta. Yritykset ja monet muut tahot voivat osaltaan hyödyntää VARO-tietokannan julkista Internet-versiota turvallisuusjärjestelmien kehittämisessä, turvallisuusasioiden koulutuksessa sekä tutkimustoiminnassa. Internet-versiosta voi hakea tietoja joko sanahaulla raporteista tai tietohaulla luokittelutiedoista. Mukana on ohje hakutoimintoja varten. Tukes tutkii toimialalla sattuneita onnettomuuksia, mikäli niissä on sattunut vakavia henkilövahinkoja, vahinkokustannukset ovat olleet merkittäviä, vaaralliseksi luokiteltua kemikaalia on vuotanut ympäristöön huomattava määrä tai mikäli syiden selvittäminen katsotaan laitoksen teknisen turvallisuuden tai onnettomuuksien ehkäisemisen kannalta muuten tarpeelliseksi. Vuonna 27 Tukesissa nimitettiin kaksi tutkintaryhmää. Toinen selvitti kuolemaan johtanutta painekattilaräjähdystä. Toinen tutki pintakäsittelylaitoksessa sattunutta onnettomuutta, jossa useat työntekijät altistuivat vaaralliselle kaasulle. Tukesin tutkimat onnettomuustutkintaraportit löytyvät Tukesin Internetsivuilta www.tukes.fi. Lisätietoja: VARO-tietokannan julkinen Internet-versio (VAROWeb): http://varo.tukes.fi Tukes-julkaisu 2/28 Toimialan onnettomuudet 27, saatavana sähköisenä Tukesin Internetsivuilta (www.tukes.fi) 11 ONNETTOMUUSKATSAUS 27
PL 123 (Lönnrotinkatu 37), 181 Helsinki Puhelin 1 62 www.tukes.fi