Liite 3 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN 2007, 2016, KOULULAUTAKUNNAN VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN KÄYTTÖSUUNNITELMA Palvelun / tuotannon kuvaus Perustelut, määräykset, lakisääteisyys VAPAA-AIKATOIMEN HALLINTO Yhdistymissopimus KIRJASTOPALVELUT Kirjastolaki 2 Määrärahat U+S (suluissa ulkoiset) -8 100 (-8 100) -9 200 (-8 700) -17 300 (-16 800) -17 300 (-16 800) 18 100 (18 100) -459 200 (-459 200) -112 400 (-39 700) Määrärahojen käyttöön liittyvät toimenpiteet Loimaan kaupungin hallintosääntö AVaineisto, kirjastojen kuljetukset). Liitytty KL - Kuntahankintojen puitesopimukseen lehtitilausten osalta Sopimukset koskevat vapaa-aikapalvelujen hankintoja. Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tie- leikki- ja toi- Tavoitteet, kärkihankkeet, palvelujen järjestäminen Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on edistää ja ylläpitää asukkaiden hyvinvointia tuottamalla riittävät olosuhteet virkistys- ja harrastustoiminnalle sekä järjestämällä monipuolista ja virikkeellistä toimintaa eri-ikäisille kuntalaisille yhteistyössä eri tahojen kanssa. Yhdistysten, järjestöjen ja seurojen toimintaa tuetaan avustuksin -> Vapaa-aikapalveluiden strategiassa (2014) määriteltyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttaminen (esim. palvelujen laadun arviointimenetelmien kehittäminen). -> Palvelujen kehittämiseen liittyvät hankkeet (haetaan jatkossakin hankerahoitusta) - - - - - - - Suomi 100 vuotta juhlavuoden suunnittelu (työryhmä) Kirjastopalveluiden tehtävänä on tuottaa kuntalaisille ajantasaiset ja monipuoliset kirjasto- ja tietopalvelut. -> Kirjastopalveluselvityksen toimenpiteiden toteuttaminen (VAPLA 62 /2014) Loimaan kaupunki on mukana Varsinais-Suomen medialähetit hankkeessa, jossa on valmisteilla maakunnallinen me- 1
tojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. 3. Kunnan tehtävänä on tässä laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse taikka osittain tai kokonaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kunta vastaa siitä, että palvelut ovat tämän lain mukaisia. KULTTUURIPALVELUT Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 1. Kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kunnan tehtävänä on myös järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. -155 300 (-155 300) -133 700 (-3 100) -860 600 (-657 300) -842 500 (-639 200) 27 100 (27 100) -125 800 (-125 800) -64 200 (-43 700) -29 900 (-29 900) Avustukset -199 000 (-199 000) -86 600 (-2 000) mintavälineet, AVaineisto, kirjastojen kuljetukset) Liitytty KL - Kuntahankintojen puitesopimukseen lehtitilausten osalta diakasvatussuunnitelma. Kulttuuripalveluiden tehtävänä on luoda mahdollisuuksia ja edellytyksiä taiteen harjoittamiselle ja harrastamiselle sekä kotiseututyön ja perinteen harrastamiselle. Kulttuuripalvelut tuottaa kulttuuri- ja perinnetoimintaan liittyviä palveluita, järjestää julkisia tilaisuuksia, ylläpitää perinteen tallentamista ja vastaa ystävyyskuntatoimintaan ja matkailuun liittyvistä tehtävistä. Palvelurakenteiden uudistaminen -> Toritoiminnan kehittäminen (raportin toimenpiteiden toteuttaminen) (VAPLA 26 /2015) - - - - - - - Alpo Jaakolan muistomerkkihanke (VAPLA 45 /2015) 2
LIIKUNTAPALVELUT Liikuntalaki 2 Lain tavoitteena on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä, fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, liikunnan kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta, huippu-urheilua, liikunnan ja huippuurheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita sekä eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat tasaarvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat sekä ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys. 5 Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: -505 500 (-400 400) -478 400 (-373 300) 540 200 (352 800) -411 100 (-411 100) -717 300 (-96 700) -74 200 (-74 200) Avustukset -166 000 (-166 000) -774 000 (-2 600) -2 142 600 (-750 600) -1 602 400 (-397 800) 1)järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää lii- Liikuntapalveluiden tavoitteena on turvata ja kehittää koko kunnan alueella eri hallintokuntien, liikuntajärjestöjen, yhteisöjen ja muiden liikuntapalveluja tuottavien tahojen yhteistyöllä liikuntaan ja terveisiin elämäntapoihin ohjaava palvelukokonaisuus. -> Liikuntapalvelusuunnitelmassa (2015) esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen. Leikki- ja liikuntapaikkaverkon rakenteen arviointi käytettävissä olevien resurssien suhteen Harjureitin ulkoilureittitoimituksen loppuun saattaminen (määräyksen hakeminen Varsinais-Suomen maanmittaustoimistolta) Terveyden edistäminen ja kansansairauksien vähentäminen -> Liikuntaneuvontapalvelujen kehittäminen (osana terveysneuvontaa, poikkihallinnollisena yhteistyönä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa) LiPaKe Loimaa Liikuntapalveluketju tyypin 2 diabeetikoille - hankkeeseen on haettu valtionavustusta liikunnallisen elämäntavan paikalliseen kehittämiseen 7 750 euroa. Omarahoitusosuus on 7 750 euroa. 3
kuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen 2)tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta 3)rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja NUORISOPALVELUT Nuorisolaki 7 Nuorisotyö ja politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti kuntien yhteistyönä. Laki nuorisolain muuttamisesta edellyttää kunnilta monialaisen yhteistyön ja etsivän nuorisotyön palvelujen järjestämistä. 138 500 (138 500) -236 600 (-236 600) -129 000 (-89 200) -18 600 (-18 600) Avustukset -25 100 (-25 100) -83 000 (-7 100) -492 300 (-376 600) -353 800 (-238 100) Hanketoiminta (henkilöstökulujen kohdentuminen soveltuvin osin hankkeisiin) Nuorisopalveluiden tehtävänä on luoda edellytyksiä nuorisotoiminnalle ja tarvittaessa järjestää itse toimintaa, tukea nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia tiiviissä yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen ja yhteisöjen sekä yksityisten henkilöiden, erityisesti nuorten kanssa. Nuorisopalveluiden tehtävänä on huolehtia, että nuorilla on mahdollisuus käyttää nuorille suunnattuja palveluja ja että nuorilla on mahdollisuuksia ja valmiuksia vaikuttaa elinolosuhteisiinsa. ->Nuorisotakuun paikallisen työryhmän raportin (2015) toimenpide-ehdotusten toteuttaminen (mm. nuorten työpajatoiminnan kokonaisvaltainen suunnittelu). Lasten ja nuorten syrjäytymisen varhainen ja ennakoiva estäminen -> Seutukunnallisina toteutetaan etsivän nuorisotyön Elohanketta (etsivän nuorisotyöntekijän toimen vakinaistaminen) -> Maakunnallisesti toteutetaan lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman nuorisotyön osuuden juurruttamista. Tässä hankkeessa painopisteinä on nuorisotyön yleinen kehittäminen kunnissa, monialaisen toiminnan kehittäminen sekä nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen kehittäminen. Tavoitteena on edistää nuorten tasa-arvoista kohtelua koko maakunnan alueilla eri nuorisotyöllisissä palveluissa. -> Nuorisopalvelut ovat yhdessä Loimaan Teatterin kanssa toteuttaneet kansainvälisen vapaaehtoistyön (EVS) hankkeen. Hanke jatkuu vuodelle 2017. Hankkeen rahoittaja on Youth in Action, Euroopan Unionin alaohjelma. -> Nuorisopalvelut toteuttaa opetusministeriön erityisrahoituksella Elämä pelissä hanketta. Hankkeella on neljä priori- 4
OPISTOTOIMINTA teettia; uusien toimintamallien kehittäminen ikäkausittain sektoreille, joissa on paikallisesti vajeita ja jotka ovat tärkeitä nuorten kasvun tukemisessa, tasapuolisten mahdollisuuksien turvaaminen tiedonsaantiin, vertaistiedotuksen kehittäminen ja nuorisotiedotuksen ja ohjaus- ja neuvontapalveluiden merkityksen tiedostaminen viranomaisten ja toimijoiden arkityössä. - - - - - - - - - Kulttuurikasvatussuunnitelman laatiminen monialaisessa työryhmässä (liitetään osaksi esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmia). Opistotoiminta: Loimaan työväenopisto ja Loimaan seudun musiikkiopisto Varsinainen kansalaisopistotoiminta Laki vapaasta sivistystyöstä 1 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. 98 000 (98 000) -387 500 (387 500) -116 100 (88 100) -6 300 (6 300) -40 600 (10 000) -550 500 (491 900) -452 500 (393 900) Hanketoiminta (henkilöstökulujen kohdentuminen soveltuvin osin hankkeisiin) Työväenopisto tuottaa loimaalaisille heidän tarpeistaan lähtevää opetusta ja oppimistavoitteista harrastustoimintaa, joka tukee kuntalaisten aktiivisuutta, kehittää osaamista ja sivistystä sekä edistää henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Paikallisten toimijoiden ja erityisesti Auranlaakson kansalaisopiston kanssa tehdään yhteistyötä mahdollisimman laajan alueellisen ja paikallisen kurssitarjonnan saavuttamiseksi. Lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen uuden opetussuunnitelman käyttöön otto ja opetuksen kehittäminen sen edellyttämälle tasolle. Opiston 70 -vuotisjuhlavuoden (2017) valmistelujen käynnistäminen -> Onni Oppia hanke, johon on myönnetty valtionavustusta 24 000 euroa. Hankkeessa on mukana seitsemän varsinaissuomalaista kansalaisopistoa ja se toteutetaan vuosina 2015 2017. Hankkeen avulla opistot vahvistavat rooliaan ja näkyvyyttään varsinaissuomalaisella koulutuskentällä sekä parantavat opetuksen ja opistotyön laatua ja itsearviointia. Palvelurakenteiden uudistaminen -> Selvitys Loimaan työväenopiston ja musiikkiopiston yhdistämisestä 5
2 Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Musiikkiopistotoiminta Laki taiteen perusopetuksesta 1 Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. 2. Kunta voi järjestää taiteen perusopetusta. 2 4 mom. Tässä laissa tarkoitettua koulutusta järjestetään musiikkioppilaitoksissa tai muissa taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa taikka muulla tavoin. 109 500 (109 500) -449 100 (449 100) -83 300 (46 300) -6 400 (6 400) -26 300 (9 500) -565 100 (511 300) -455 600 (401 800) --------- Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman päivittäminen Työväenopiston tilakysymysten ratkaiseminen (työväenopiston oppilaskunnan aloite tilakysymyksistä 19.5.2015). Musiikkiopisto järjestää laadukasta musiikin ja tanssin opetusta sekä niihin liittyvää toimintaa alueen asukkaille. Musiikillisten ja tanssiin liittyvien tietojen ja taitojen kartuttamisen lisäksi tavoitteena on tarjota asukkaille mielekästä toimintaa vapaa-ajaksi elämänlaatua parantamaan. Palvelurakenteiden uudistaminen -> Selvitys Loimaan työväenopiston ja musiikkiopiston yhdistämisestä 6
Määrärahat 2016: Vapaa-aikalautakunta U+S U S 931 400 744 000 187 400 2 077 400 2 077 400 1 231 500 412 400 819 100 Aineet/tarvikkeet 290 700 290 700 Avustukset 390 100 390 100 1 144 200 34 300 1 109 900 yht. 5 133 900 3 204 900 1 929 000 Tilikauden yli-/alijäämä 4 202 500 2 460 900 1 741 600 Hankintavaltuudet Hallintosäännön 38 :n mukaan hankinnan ennakoidun arvon ollessa kansallisen kynnysarvon ylittävä, hankinta kuuluu toimielimen yleiseen ratkaisuvaltaan. Hankinnan ennakoidun arvon ollessa kansallisen kynnysarvon alittava, ratkaisuvaltaa kuuluu palvelukeskuksen johtajalle, joka voi delegoida ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle. EU kynnysarvot Tavara- ja palveluhankinnat 207 000 Kansalliset kynnysarvot Tavara- ja palveluhankinnat 30 000 Sivistysjohtajan päätöksellä ratkaisuvaltaa on palvelukeskuksessa delegoitu seuraavasti: Viranhaltija Ratkaisuvalta/ Muuta huomioon otettavaa tavara- ja palveluhankinnat kirjastotoimenjohtaja < 10 000 yli 5 000 euron hankinnasta sovittava kulttuurisihteeri < 10 000 yli 5 000 euron hankinnasta sovittava liikuntasihteeri < 10 000 yli 5 000 euron hankinnasta sovittava nuorisosihteeri < 10 000 yli 5 000 euron hankinnasta sovittava rehtori (työväenopisto) < 10 000 yli 5 000 euron hankinnasta sovittava rehtori (musiikkiopisto) < 10 000 yli 5 000 euron hankinnasta sovittava Ostolaskujen asiatarkastajat ja hyväksyjät (liite) 7
Riskien hallinta: Toimintaan ja talouteen liittyvät olennaiset riskit: o hankerahoituksen jatko (mm. nuorisopalveluissa etsivä nuorisotyö ja alueellinen työ rahoitetaan hankkeilla ja niiden jatkaminen ilman hankerahoitusta on vaikeaa). o Taidetaloon ja Patsaspuistoon saatavat valtionavut ovat harkinnanvaraisia ja projektiluontoisia. (säännöllinen valtionapu edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä). o o o uimahallin tulevaisuus (korjaustarve, henkilöstön määrä) -> vähäisen henkilöstömäärän takia normaaliolojen häiriötilanteet aiheuttavat ongelmia palvelujen järjestämisessä. leikki- ja liikuntapaikkojen kunto (resurssit ylläpitoon ja kehittämiseen) -> leikki- ja liikuntapaikkojen määrä oltava sellainen, että resurssit riittävät niiden asianmukaiseen hoitoon -> turvallisuus; alueellisessa sijainnissa otettava huomioon mm. päiväkotiverkon muutokset ja päivähoitohoitopalvelujen järjestäminen. mahdollisten kuntakentän muutosten vaikutukset yhteistyösopimuksiin (esim. muutokset rahoitusosuuteen). Edellä olevia riskejä arvioidaan kuukausiraportoinnin, osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Riskien hallinta on kiinteä osa normaalia toiminnan järjestämistä ja toimintamallien kehittämistä, millä pyritään varmistamaan palvelujen asianmukainen järjestäminen eri tilanteissa. 8