Utaretulehdukset hoitoon ja hallintaan! Eläinlääkäri Virpi Kurkela
Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne tyydyttävä? Miten pääsen tavoitteeseeni? Ovatko toimintatavat selvillä? Virpi Kurkela 2010
Virpi Kurkela 2010 Optimize management before problems force you to do so! Theo Lam-
Utareterveyden mittareita Tankkimaidon soluluku 130-150-180 000 (geom.) Neljänneskohtainen utaretulehdusprosentti Neljännekset joissa soluja >200 000 + umpeutetut /utareneljännesten kokonaismäärä Tavoite alle 10% Inflammaatioprosentti Lehmät joiden solut >200 000/kaikki lypsyssä olevat lehmät Uusinflammaatioprosentti Uudet soluttvat%: moniko aikaisemmin terve lehmä on saanut utaretulehduksen edellisen solumittauksen jälkeen Kuvaa hyvin mihin suuntaan utareterveydessä ollaan menossa Paranemisprosentti Hiehojen utaretulehdus% Umpeutettujen neljännesten määrä (alle 5%) Hoitojen määrä
Prof. Satu Pyörälän luento osoitteessa www.naseva.fi -> koulutus Utaretulehduksen hoito
Mitä näkökohtia tulee ottaa huomioon ennen mikrobilääkehoitoa? 1. Bakteriologinen diagnoosi (ainakin alustava) 2. Anamneesi ja kliiniset oireet (karja/lehmä/neljännes) 3. Tieto antibioottien farmakokinetiikasta ja farmakodynamiikasta k.o. infektion hoidossa 4. Tieto bakteerien lääkeaineherkkyydestä in vitro (karjassa/hoidettavassa tapauksessa) 5. Näyttö valitun hoidon tehosta (Näyttöön perustuva hoito) 6. Mitä rekisteröityjä (erityisluvallisia) lääkkeitä on käytettävissä 7. Hyvän hoitotavan suositukset (kansalliset ja kansainväliset suositukset mikrobilääkkeiden vastuulisesta käytöstä) 8. Taloudelliset näkökohdat
Lähtökohta: mihin antibiootti kohdistetaan mastiittia hoidettaessa? (Erskine 2002) Maito/tiehyeet Utarekudos Lehmä Str.agalactiae +++ --- --- Muut str. +++ + --- S. aureus + +++ --- KNS +++ --- --- Koliformit + -- +++
Yleishoito (systeeminen hoito): etuja Hyvää: Leviää paremmin tulehtuneessa utareessa Välttämätön, jos bakteremian riski Helppo annostella, jos monta neljännestä Huonoa: Useimmilla antibiooteilla alhaiset pitoisuudet maidossa Vaikeaa löytää sopivia lääkkeitä Antibioottikulutus kasvaa Kivuliaat injektiot (monet lääkkeet ärsyttäviä): ongelma eläinten hyvinvoinnille ja haittoja
Sääli lehmää - monet lääkevalmisteet ovat Voimakas kudosärsytys Baytril, Tylan, Borgal, Finadyne Lihaksensisäisen injektion jälkeen 80-160 g lihasta menee kuolioon Annettava mieluiten suoneen! kudoksia ärsyttäviä!
Antibioottien annostelu utareensisäisesti: etuja ja haittoja Hyvää: Korkeat pitoisuudet maidossa Antibioottikulutus vähäinen Ei kudosärsytystä eikä injektiokipua Huonoa: Huono imeytyminen ja jakautuminen tulehtuneessa utareessa Hygieeniset riskit jos infusoidaan epäpuhtaasti (kapeakirjoiset valmisteet)
Vihreän väriaineen jakautuminen utareneljännekseen intramammaariannostelulla = 98% (Bäckström & Funke 1978) Akuutti Krooninen
Prokaiinipenisilliinin pitoisuus maidossa (чg/ml) ja maitoon erittyvä osuus annoksesta utareensisäisen tai systeemisen annostelun jälkeen (tieto koottu eri lähteistä) Annostelutapa ja annos Huippupitoisuus maidossa Pitoisuus 24 tunnin jälkeen Maitoon erittyvä %osuus Utareensisäinen hoito 0.5 g/neljännes = 2 g 70.0 (normaali) 0.55 (normaali) 15.6 Yleishoito 20 mg/kg= 10 g/lehmä 0.47 (tulehdus) 0.19 (normaali) 0.14 (tulehdus) 0.07 (normaali) <0.01
Maitonäytteen bakteriologinen tutkimus Tärkeä: Karjan utaretulehdusongelman selvittelyssä Yksittäisen lehmän kohdalla päätöksenteossa (antibioottihoito ja hoidon pituus/ei hoitoa Nopean diagnoosin hyöty (akuutti mastiitti): Hoitoajan suunnittelu (E. coli, S.aureus) Hoidon kohdentaminen (Gram+/Gram-) Ennuste Herkkyysmääritys S. aureus ja KNS: ß- laktamaasi
Viljely Maitonäytteen bakteriologinen tutkiminen Kestää laboratoriossa 1-3 vrk Antibiootti-herkkyys kaikista bakteereista Infektion merkitsevyys helppo arvioida (ns. mattokasvu vs. sekakasvu) Kaikki bakteerit mahdollista tunnistaa Virpi Kurkela 2010
PCR Perustuu bakteerin DNA:n eristämiseen Valmistuu muutamassa tunnissa Löytää pienetkin bakteerimäärät/kuolleet bakteerit Bakteerien määrä: alhainen (+), keskisuuri (++) tai korkea (+++). Ei erota ns. kontaminantteja Paras äkillisissä tulehduksissa Testi löytää maidosta seuraavat bakteerit: Staphylococcus aureus Koagulaasinegatiiviset stafylokokit (KNS) Streptococcus agalactiae Streptococcus dysgalactiae Streptococcus uberis Escherichia coli Corynebacterium bovis Arcanobacterium pyogenes ja/tai Peptostreptococcus indolicus Enterococcus faecalis and/or faecium Klebsiella oxytoca and/or pneumoniae Virpi Kurkela 2010 Serratia marcescens
Utaretulehduksen hoidon kohdentaminen Toistuvat kroonikoiden hoidot pois Solujahdit antibiooteilla pois S. aureus infektiot (penisilliiniherkkä) nuorilla lehmillä, lypsykauden alussa, kannattaa hoitaa kunnolla, jos tartuntaa voidaan estää karjassa Koliutaretulehduksen asianmukainen hoito Streptokokkitulehdusten hoito penisilliinillä (ensisijaisesti intramammaarit) C. bovis ei antibioottihoitoa! (lypsykausi):
Äkilliset S. aureus -tulehdukset Aiheuttaja penisilliiniherkkä Yhdistelmähoito injektioilla ja intramammaareilla (tuubit) Hoidon kesto 5 pv Penisilliinivalmiste, yleishoitoon joko prokaiinipenisilliini tai penetamaatti Aiheuttaja penisilliiniresistentti Hoito korkeintaan yhden kerran (kloksasilliini*, suuri annos = yli 500 mg /vrk/neljännes, hätätilassa ampisilliinikloksasilliini yhdistelmä 2xpv) Hoidon kesto 5 pv Umpeutus, ensisijaisesti tai jos ei parane * erikoislupa
Äkilliset streptokokki-tulehdukset Aiheuttajat aina penisilliiniherkkiä Hoito ensisijaisesti intramammaareilla (tuubit) Hoidon kesto 3 (-5) pv Penisilliinivalmisteet Jos hyvin akuutti, neljännes kovasti turvonnut yms, myös yleishoito (joko prokaiinipenisilliini tai penetamaatti) Str. uberis voi vaatia pitemmän hoidon kuin Str. dysgalactiae Str. agalactiae: koko karja tutkittava (CMT ja bakteriologia), positiiviset yhtä aikaa hoitoon
Äkilliset koliformitulehdukset Aiheuttajana yleensä E. coli (85%) Antibiootin tarve riippuu tilanteesta: Vastapoikinut ja/tai vanhempi lehmä Voimakkaat yleisoireet, syömätön jne Bakteerikasvu runsas (mattona) Tulehduskipulääke aina, tiheä lypsy jos mahdollista Antibioottina suositellaan enrofloksasiinia i.v. ja sitten s.c. (5mg/kg), hoidon pituus 2-3 vrk Tarvittaessa nestehoito, laimea kalsiuminfuusio (varovasti) Hyvä yleishoito: pehmeä alusta, kääntely, syöttö
Äkillinen utaretulehdus, ei tietoa Aina jonkinlainen oletusdiagnoosi (tieto aiemmista tapauksista, lehmän oireet, eläinlääkärin ja omistajan kokemus) Oireiden perusteella voi arvata: koli (?), A. pyogenes, toksinen S.aureus Karjan terveydenhuoltosuunnitelmassa oleva ohjeistus bakteerista
Päätöksentekopuun malli: äkillinen utaretulehdus Oletusdiagnoosi Ei vaikuta kolilta Vaikuttaa kolilta Voi olla mikä vaan vakava Gram.posit.tehoava antib. (penisilliini) Täyttää vakavan kriteerit Lievä/kohtalainen Laajakirjoinen antibioottihoito (lyhyt), kipulääke, lypsy Gram negat. tehoava antibiootti, kipulääke lypsy Kipulääke, tiheä lypsy
Hoitotuloksen seuranta Periaatteena on (ollut) että subkliinistä mastiittia ei hoideta lypsykaudella Useiden tutkimusten mukaan epätaloudellista ja tehotonta: ei vaikutusta karjan mastiitti-insidenssiin tai solupitoisuuteen Hoito pyritään siirtämään umpeenpanovaiheeseen (umpeenpanon aikaistaminen) Voi olla kannattavaa: Aina diagnoosin perusteella Str. agalactiae tartunta S. aureus tartunta jos hyvä lehmä, hyvä ennuste, suuri tartuntapaine karjassa Pitkään soluttavat, hankalat tapaukset erillisen harkinnan mukaan(bakteriologinen diagnoosi)
Soluttavan neljänneksen merkitys Tulehtunut mukana Neljännes SCC Osuus % soluista Lypsetään kolme neljännestä SCC Osuus % soluista 1 1,5x10⁶ 90% 2 75000 4% 75000 43% 3 50000 3% 50000 29% 4 50000 3% 50000 29% SCC 418750 58333
Utaretulehduksen hoito umpeenmennessä (I) Umpeenpanohoitoja voitaisiin lisätä Suomessa Umpeenpanohoidon tarkoitus: Entisten tulehduksien hoito Uusien tulehduksien ehkäisy Yleissääntö: soluttajat hoidetaan antibiooteilla (lehmäkohtainen raja 200 000 solua/ml) Lypsykauden lopulla sairastuvien hoito siirretään umpeenpanoon, jos tulehdus ei paha S. aureus lehmät käsitellään aina Umpeenpanoa voi aikaistaa (3 kk ummessaolo) Vuotavat lehmät: ei-antibioottinen valmiste
Utaretulehduksen hoito umpeenmennessä (II) Lääkevalinta karjassa/lehmässä esiintyneiden bakteerien ja niiden herkkyyden mukaan Peruslääkkeet: penisilliiniherkille penisilliini-, muille kloksasilliinivalmiste S. aureus (penisilliiniherkkä) tehohoito valituille lehmille (ei rutiinisti): ensin lypsykauden hoito, sitten umpeenpanohoito Lypsykaudella umpeutettu neljännes: umpeenpanolääke, jos sen saa suosiolla sisään Ympäristöperäisten bakteerien torjunta (navetan hygieniassa ongelmia): ei-antibioottinen valmiste Utaretulehdusongelma, kriisitilanne: kaikille lehmille umpeenpanohoito, väliaikainen toimenpide
Suunnitelma uusien utaretulehdusten varalta (esimerkki) Äkilliset tulehdukset hoidetaan seuraavasti: Ensihoito yleishoito+tuubit (lääkeaineet, annokset) Piilevät tulehdukset hoidetaan seuraavasti: KNS, streptokokit tihennetty lypsy, ei antibioottia, tarvittaessa erillislypsy, seuranta, umpeenpanohoito S. aureus penisilliiniherkkä poikimisesta esim. < 3 kk: hoito (injektio + tuubit) poikimisesta esim. > 3 kk: umpeutus molemmille umpeenpanohoito Umpeenpanohoito: Solulehmät (yli 200 000 solua/ml): näyte ja umpeenpanohoito Muut: vuotaville tahna
Mitä antibioottihoidon tueksi tai Tiheä lypsy oksitosiinin kanssa tai ilman (ei tieteellistä näyttöä tehosta, mutta empiirinen kokemus puoltaa) Tulehduskipulääkkeet: kuumetta ja kipua alentava ja toisilla myös pötsin toiminnan palautumista edistävä vaikutus on todettu Mastiitissa on hyperalgesia eli herkistyminen kivulle Nestehoito ja kalkki pahassa kolimastiitissa: ei tieteellistä näyttöä mutta suositellaan Hyvä yleishoito sijasta?
Eri bakteerien aiheuttaman utaretulehduksen paraneminen lypsykauden antibioottihoidolla tai ilman hoitoa. Aineisto kerätty eri lähteistä Bakteeri Ilman antibioottia Antibiootti (krooninen) Antibiootti (akuutti) S. aureus 10-20% 0-30% 30-70% KNS 40-50% < 60% 60-90% Str. dysg/uberis 20-30% < 60% 60-80% E. coli 80-90% - 80-90%
Utaretulehdusten torjunnan kulmakivet Tautipaine Lypsy(kone) Torju tulehdukset Vastustuskyky Seuranta ja suunnitelu Hoito Lähde: www.ugcn.nl
Kiitos!! Virpi Kurkela 2010