TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA /13 Autoalan suhdannekatsaus, kevät 13 AUTOMYYNTI TAKKUILEE TOIMIALAN RAKENTEET MUUTOKSEN KOURISSA Autoalan suhdannekatsaus on osa Metalliliiton yritys- ja toimialakohtaista seurantaa. Katsauksen tarkoituksena on toimia eräänä perustana vertailtaessa yksittäisten yritysten kehitystä koko toimialan kehitykseen. Tärkeimmät käyttäjä- ja kohderyhmät ovat liiton hallinto ja toimisto sekä luottamusmiehet. Katsausta voidaan käyttää osana Murikan järjestämää yritystoimintaan liittyvää koulutusta. Katsauksessa tarkastellaan autoalan kehitystä vuosina 3 keskeisten taloudellisten tunnuslukujen avulla sekä luodaan katsaus vuoden 13 tilanteeseen ja lähiajan näkymiin. Autoalan taloudellista kehitystä kuvaavia tilinpäätöslukuja ei vielä ole viime vuodelta saatavissa, joten arvioita vuoden alan kannattavuudesta tai vakavaraisuudesta ei ole mahdollista tehdä. Sen sijaan vuoden arviot löytyvät viime syksyn toimialakatsauksesta. KEHITYS VUOSINA 3 SEKÄ ALKUVUONNA 13 Autojen myynnin kehitys Kaikkiaan uusia henkilöautoja rekisteröitiin viime vuonna 1 3 (Kuvio 1). Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli, prosenttia. Viime vuosi autokaupassa oli hyvin kaksijakoinen. Huhtikuun alun veromuutos nosti useimpien uusien autojen hintoja. Ennen veromuutosta uusien autojen kauppa kävi kuumana ja sen jälkeen epävarmassa taloustilanteessa autokauppa romahti. Henkilö- KUVIO 1. Henkilöautojen ensirekisteröinnit vuosina 3 sekä ennuste vuodelle 13 KUVIO. Henkilöautojen ensirekisteröinnit kuukausittain vuosina vuoden 9 13 13 sarja kopsattu käsin päällimmäiseksi 1 1 1 1 1 1 5 15 1 5 13 1 9 5 15 1 5 13 1 9 3 5 7 9 1 13e 1 3 5 7 9 1 Lähteet: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö Viimeinen havainto /13 Lähde: Tilastokeskus AUTOALAN SUHDANNEKATSAUS, kevät 13 1
automyynti on vähentynyt merkittävästi tämän vuoden alussa. Tämän vuoden alusta huhtikuun loppuun on rekisteröity 37 9 uutta henkilöautoa. Vähennystä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan on prosenttia. Kuten edellä todettiin, uusia henkilöautoja rekisteröitiin viime vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana keskimääräistä enemmän johtuen 1.. voimaan tulleesta autoveron muutoksesta. Tämän vuoden tammikuussa rekisteröitiin vähemmän henkilöautoja kuin kertaakaan -luvulla. Myös helmikuun ja maaliskuun myynnit ovat olleet noin prosenttia siitä mitä ne ovat olleet keskimäärin -luvulla. Tämän vuoden myyntiä on vaikea ennustaa johtuen taloudellisen kehityksen epävarmuudesta. Kuvio. etusivulla havainnollistaa henkilöautomyynnin pudotusta tämän vuoden alussa. Alkuvuoden kysynnän laskusta kertoo se, että tammi huhtikuussa on myyty 7 prosenttia siitä, mitä on keskimäärin myyty vuosien 13 vastaavana aikana. Autoalan keskusliiton ennusteen mukaan tänä vuonna tullaan myymään noin 15 uutta henkilöautoa. Meidän ennusteemme on hieman positiivisempi ja oletamme, että uusia autojen rekisteröidään hieman alle tänä vuonna. Myös kaupallisten ajoneuvojen myynti on takkuillut alkuvuodesta. Viime vuonna rekisteröitiin noin 17 prosenttia vähemmän kaupallisia ajoneuvoja kuin vuonna (Kuvio 3). Eniten pudotukseen vaikutti pakettiautojen alentuneet myyntimäärät. Niitä rekisteröitiin 1 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tänä vuonna tammi-huhtikuussa pakettiautoja on myyty peräti 37 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Alkuvuonna on myyty vain reilut 7 prosenttia siitä mitä on myyty keskimäärin -luvulla. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa on myyty kuorma-autoja yhteensä prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna. Helmikuussa myynti laski noin kuusi prosenttia ja maaliskuussa lähes 3 prosenttia. Alan vaikeasta markkinatilanteesta kertoo se, että taso on noin prosenttia siitä mitä se on ollut keskimäärin vuosina -13. Vielä vuonna 9 ja linja-autoja myytiin enemmän kuin minään aikaisempana vuonna -luvulla eli lähes autoa. Sen jälkeen myynti väheni, mutta viime vuonna kasvoi jälleen. Myynnin kasvusta huolimatta viime vuonna jäätiin vähän vuosien ja KUVIO 3. Kaupallisten ajoneuvojen ensirekisteröinnit 1 1 1 1 3 Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot 5 Lähde: Tilastokeskus 7 9 1 13e 1 1 1 1 9 luvuista eli niitä myytiin 535. Tänä vuonna myös linja-autojen myynti on vähentynyt. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa myytiin noin prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Tällä hetkellä linja-autojen myynti on noin prosenttia vuosien 13 keskiarvosta. Euroopassa uusien henkilöautojen kokonaismyynti ylsi tammi-maaliskuussa noin kolmeen miljoonaan, mutta oli 1 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Automyynti on laskenut jo 1 kuukauden ajan, sillä koko Euroopan automyynti laski myös viime vuonna. Viimeisen puolentoista vuoden aikana kokonaismyynti on pudonnut 1,3 miljoonalla ajoneuvolla. Suurista maista kasvua oli vain Isossa Britanniassa (+ 7,3 ). Saksassa ja Italiassa pudotusta oli noin 13 prosenttia, Espanjassa lähes ja Ranskassa 15 prosenttia. Pohjoismaista vain Tanskassa on myyty enemmän autoja alkuvuodesta kuin viime vuoden vastaavana aikana. Siellä kasvua oli kolme prosenttia, mutta Ruotsissa laskua oli 17 prosenttia. Euroopassa raskaita kuorma-autoja on myyty tämän vuoden tammi-maaliskuussa 1 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Kaikissa suurissa EU-maissa myynti on vähentynyt noin 1 prosenttia. (Ranskassa laskua on ollut 1 prosenttia ja Englannissa 13 prosenttia, Saksassa 19, Espanjassa 1 ja Italiassa 1 prosenttia.) Euroopan myyntitilastojen lähteenä on käytetty ACEA European Automobile manufuctures Assosiation (www.acea.be) METALLI LIITTO 13
AUTOALAN TALOUDELLINEN KEHITYS Liikevaihdon kehitys Liikevaihdon kehitystä lukuun ottamatta muita taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukuja ei viime vuoden osalta ole vielä saatavissa, joten tässä katsauksessa on mukana vain liikevaihtokuvaaja. Tilastokeskuksen kerääminen tietojen mukaan sekä autojen vähittäiskaupan että huolto- ja korjaamotoiminnan liikevaihdot kasvoivat tasaisesti koko -luvun alun aina vuoden alkuvuoteen asti. Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan myynnin kasvu alkoi laskea talvella ja oli huonoimmillaan talvella 9. Kesän jälkeen myynti alkoi jälleen kasvaa ja kiihtyi sen jälkeen ja ohitti vuoden lopulla vuoden alun tason. Viime vuoden alun myyntipiikki ja sen jälkeinen romahdus johtui autoveron muutoksesta. Kesän jälkeen myynti jälleen hieman piristyi, mutta on laskenut jälleen tämän vuoden alussa. Kuviosta. ilmenee myös, että huollon ja korjaustoiminnan liikevaihdon supistuminen alkoi myöhemmin kuin vähittäiskaupan ja se oli selvästi vähäisempää. Kesäkuussa 1 ylitettiin taantumaa edeltävä taso. Viime vuoden keväällä myös huollon liikevaihto kääntyi laskuun. KUVIO. Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan liikevaihtokuvaaja (trendisarja), indeksi 1=1 1 1 1 3 5 Viimeinen havainto /13 Lähde: Tilastokeskus 7 Vähittäiskauppa Huolto ja korjaus 3 5 7 9 1 13 KUVIO 5. Autoalan työttömät joulukuun lopussa vuosina 3 Työntekijätehtävissä toimivat henkilöä 5 9 1 Varaosa- ja automyyjät 13 1 1 1 5 AUTOALAN TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS Autoalan työllisyys 3 1 3 1 Tilastokeskuksen tietojen mukaan moottoriajoneuvojen kaupan, huollon ja korjauksen työllisten määrä nousi tasaisesti vuodesta ollen vuonna lähes 3. Positiivinen kehityksen taustalla oli hyvä kansantalouden kasvu, jonka taittoi syksyllä alkanut talouden taantuma. Sen seurauksena työllisten määrä väheni ollen 3 3 vuonna 1. Vuonna työllisten määrä oli noin 33 henkeä ja viime vuonna se hieman laski. Kaikista alan työllisistä hieman vajaa puolet työskentelee huollossa ja korjaustoiminnassa. Työttömyys Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan autoalan työttömyys väheni tasaisesti vuoden 7 loppuun asti. Sen jälkeen työttömyys kasvoi aina vuoden 9 lopulle asti. Eniten työttömiä oli vuoden 9 joulukuun lopussa, jolloin heitä oli 37. Sen jälkeen työttömyys kääntyi jälleen laskuun, mutta heikkeni jälleen viime vuonna. Alalla oli viime vuoden lopussa 3 93 työtöntä eli 77 enemmän kuin edellisen vuoden lopulla. Työllisyys on edelleen jatkanut heikkenemistä tämän vuoden alussa. Maaliskuun lopussa työttömänä oli hieman enemmän kuin vuodenvaihteessa ja noin prosenttia enemmän kuin vuoden maaliskuun lopussa. Kaikissa ammattiryhmissä työllisyys on heikentynyt. 3 5 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 7 KUVIO. Autoalan työttömät ammattiryhmittäin maaliskuun lopussa vuosina ja 13 Autonasentaja (huoltokorjaamo) Autopeltiseppä Autonmaalari Autotarvikemyyjät Automyyjät Huoltokorjaamon työntekijät Raskaan autokaluston asentaja 9 Maaliskuu 13 yht. 3 henkilöä 1 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Maaliskuu yht. 3 37 henkilöä Ajoneuvojen sähköasentaja 5 1 15 5 Eniten on lisääntynyt huoltokorjaamon autonasentajien sekä autotarvikemyyjien työttömyys. Näissä ammattiryhmissä se on heikentynyt yli prosentilla vuoden maaliskuusta. AUTOALAN SUHDANNEKATSAUS, kevät 13 3
Alueellisesti työttömyys lisääntyi kaikilla alueilla. Eniten se on kasvanut Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Näillä alueilla työttömiä oli noin 35 prosenttia enemmän maaliskuun lopussa kuin vuotta aiemmin. Arvio työllisyyskehityksestä 13 Alan myönteinen työllisyyskehitys on selvästi heikentynyt vuodesta lähtien ja jatkaa todennäköisesti heikkenemistä myös tämän vuoden aikana. Uusien autojen myynnin väheneminen tämän vuoden alussa heikentää edelleen alan työllisyyttä. Kokonaiskysynnän vähenemisen myötä kilpailu kiristyy ja autoja myydään entistä pienemmillä katteilla. Tämä heikentää yritysten kannattavuutta ja todennäköisesti kiihdyttää rakennemuutosta alan sisällä. Rakennemuutos näkyy siinä, että toimintoja keskitetään yhä harvempiin yksiköihin. AUTOALAN PALKKAKEHITYS Työntekijöiden ansiokehitys Autokorjaamojen reaaliansiot kehittyivät varsin tasaisesti -luvun alkupuolella. Vuosina 3 5 kasvu oli 1,7 3, prosenttia. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen kasvu hidastui ja oli, prosenttia vuonna ja 1, prosenttia vuonna 7. Sen jälkeen nousuvauhti kiihtyi ollen 3,9 prosenttia vuonna ja seuraavana vuonna 3, prosenttia. Vuonna 9 reaaliansiot nousivat enemmän kuin nimellisansiot johtuen hintojen laskusta. Vuonna 1 sen sijaan, vaikka nimellisansiot kasvoivat 1,9 prosenttia, niin inflaatiosta johtuen reaaliansiot laskivat,7 prosenttia. Seuraavan vuoden neljännellä neljänneksellä reaaliansiot jälleen nousivat, prosenttia verrattuna edellisen vuoden neljänteen neljännekseen. Sen sijaan viime vuonna sekä nimellis- että reaaliansiot laskivat. Nimellisansiot laskivat, prosenttia ja reaaliansiot peräti,7 prosenttia (Kuvio 7). KUVIO 7. Autokorjaamotyöntekijöiden säännöllisen työajan tuntiansioiden vuosimuutokset, kunkin vuoden neljäs neljännes 1 - - 3 5 KUVIO. Konttorihenkilöstön säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset 3 (lokakuu-lokakuu) 1 1 1 - Nimellismuutos, Reaalimuutos, 7 Nimellismuutos, Reaalimuutos, 3 5 7 * Vuoden tietoa tammikuulta KUVIO 9. Myyntihenkilöstön säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset 3 (lokakuu-lokakuu) 9 9 1 1 * 1 - - 1 1 1 - Toimihenkilöiden ansiokehitys Kuviossa. on esitetty konttorihenkilöstön nimellis- ja reaaliansiokehitys vuodesta 3 vuoteen, muutos kunkin vuoden lokakuuhun edellisen vuoden lokakuusta. Sen mukaan autoalan konttorihenkilöstön nimellis- ja reaaliansiot kehittyivät varsin myönteisesti vuodesta 3 vuoteen 7. Parhaimmillaan reaaliansiot nousivat, prosenttia vuonna 7. Seuraavana vuonna reaaliansiot laskivat yhden prosentin. Samoin kuin korjaamotyöntekijöillä, myös konttoritoimihenkilöiden reaaliansiot nousivat vuonna 9 enemmän kuin nimellisansiot. Sen jälkeen reaaliansiot konttoritoimihenkilöillä ovat laskeneet joka vuosi. 1 - - - - -1 - Nimellismuutos, Reaalimuutos, 3 5 7 * Vuoden tieto tammikuulta 9 1 * 1 - - - - -1 - METALLI LIITTO 13
Vuonna 1 pudotusta oli,9 prosenttia ja vuonna reilu prosentti. Viime vuonna heidän reaaliansionsa laskivat,1 prosenttia. Myyntihenkilöstön ansiot kehittyivät vielä -luvun alussa varsin ripeästi, mutta vuoden 3 jälkeen kasvu taittui. Vuoden 5 jälkeen heidän reaaliansionsa ovat nousseet vuosina 7, 1 ja. Ensin mainittuna vuonna ne kasvoivat 1, prosenttia, vuonna 1,1 prosenttia ja viime vuonna, prosenttia. Sen sijaan vuonna ne laskivat lähes kolme prosenttia,, prosenttia vuonna ja 9 peräti 9, prosenttia. Syynä laskuun oli autojen myynnin pudotus finanssikriisin pahimpina vuosina eli syksyllä ja erityisesti koko vuonna 9. Tämä heijastuu myyntihenkilöstön ansiokehitykseen, koska yleisesti heidän palkkansa on sidottu myyntiprovisioihin. Kuviossa 1. on kuvattu varaosa-, varasto- ja palveluhenkilöstön nimellis- ja reaaliansiokehitys vuodesta 3 viime vuoden lokakuun loppuun. Heidän ansiokehityksessään on ollut suurta vaihtelua tarkastelujakson aikana. Kolmena vuonna nimellisansiot ovat nousseet yli viisi prosenttia ja parhaimpana vuonna 7 yli seitsemän prosenttia. Kuviosta ilmenee myös se, että korkea nimellisansiokehitys ei välttämättä merkitse korkeaa reaaliansiokehitystä. Esimerkiksi vuonna viiden prosentin nimellisansiokehitys tuotti 1, prosentin nousun reaaliansioissa. Varaosahenkilöstön nimellisansiot putosivat,3 prosenttia vuonna 9, mutta reaaliansiot kasvoivat,7 prosenttia. Seuraavana vuonna sen sijaan heidän nimellisansionsa kasvoivat 3,1 prosenttia ja reaaliansiot,5 prosenttia. Vaikka vuonna nimellisansiot nousivatkin,7 prosenttia, niin siitä huolimatta reaaliansiot laskivat 1,7 prosenttia. Viime vuonna heidän reaaliansionsa nousivat,1 prosenttia. AUTOALAN LÄHIAJAN NÄKYMÄT Vaikka uusien autojen myynti lähti vuonna kasvuun, niin viime vuonna se jälleen heikkeni. Viime vuonna myytiin hieman yli 1 uutta henkilöautoa. Se on noin 15 autoa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tänä vuonna AKL:n arvion mukaan uusia henkilöautoja tullaan myymään vielä vähemmän kuin viime vuonna eli noin 15. Meidän ennusteemme on hieman positiivisempi eli arvioimme, että uusia autoja tullaan myymään hieman alle. Yleinen talouskehitys vaikuttaa kotitalouksien ostoaikomuksiin. Tammikuussa noin 17 prosentilla oli aikomus hankkia joko uusi tai käytetty auto seuraavan kuukauden aikana. Maaliskuussa se oli pudonnut 1 prosenttiin ja nousi huhtikuussa lähes 1 prosenttiin. Tämä tason on noin kaksi prosenttiyksikköä alempi kuin pitkän aikavälin keskiarvo. Mikäli kokonaistuotannon kasvu loppuvuodesta olisi KUVIO 1. Varaosa-, varasto- ja palveluhenkilöstön säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset 3 (lokakuu-lokakuu) 7 5 3 1-1 - Nimellismuutos, Reaalimuutos, 3 5 7 * Vuoden tieto tammikuulta noin prosentin luokkaa, niin todennäköisesti kuluttajien luottamus omaan talouteensa hieman vahvistuisi ja uusien autojen kysyntä alkaisi kasvaa jälleen vuoden lopulla. Merkittävä tekijä, mikä voi vaikuttaa uusien autojen kysyntään positiivisesti, on autoliikkeiden tekemät varsin hyvät myyntitarjoukset. Uuden auton ostajalle tehdään nyt erittäin hyviä tarjouksia ja ne saattavat vaikuttaa positiivisesti kuluttajien ostoaikomuksiin. Toisaalta alenevat hinnat vaikuttavat negatiivisesti yritysten kannattavuuteen. Huollon ja korjaamotoiminnan volyymista ja sen kehityksestä ei ole tarkkaa tietoa. Paras meillä käytettävissä oleva tieto on Metalliliiton tutkimusyksikön pääluottamusmiehiltä Internet-kyselynä saatu arvio. Kysely tehtiin ensimmäisen kerran loka-marraskuussa 9 ja on toteutettu sen jälkeen joka syksy. Viime syksynä se lähettiin reilulle autoalan pääluottamusmiehelle, joista vastasi kyselyymme. Vielä vuonna 5 prosenttia vastanneista arvioi huolto- ja korjaustoiminnan kasvavan lähimmän puolen vuoden aikana ja noin prosenttia arvioi niiden pysyvän ennallaan. Vain noin 1 prosenttia arvioi huoltoja korjaustoiminnan vähenevän. Viime vuoden kyselyyn vastanneista vain yhdeksän prosenttia arvioi huoltojen määrän kasvavan ja neljännes niiden vähenevän. Verrattuna vuosituhannen alun keskimääräiseen myyntiin, neljän viime vuoden aikana autoalalta on jäänyt myymättä noin yhteensä noin 15 uutta autoa. Se on pois aktiivisesta huoltokannasta. Uusien autojen myynnin väheneminen vuoden alussa heikentää todennäköisesti alan työllisyyttä. Vähenevistä kaupoista käydään kovaa kilpailua, mikä heikentää kannattavuutta. Tämä vauhdittaa todennäköisesti alalla meneillään olevaa rakennemuutosta ja uudelleen järjestelyjä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi toiminnan keskittämistä harvempiin toimipisteisiin. Jälkimarkkinointi tulee olemaan tärkeässä roolissa niin tänä vuonna kuin ensi vuonnakin. Se on tällä hetkellä autokaupan kannattavin alue. 9 1 * 7 5 3 1-1 - AUTOALAN SUHDANNEKATSAUS, kevät 13 5
Koska alan kannattavuuskehityksestä ei ole vielä viime vuoden lukuja saatavilla, se on arvioitu viime syksynä julkaistussa toimialaraportissa. Sen mukaan autokaupan aleneva kannattavuuskehitys kääntyi taantuman jälkeen positiiviseen suuntaan, mutta on jälleen heikentynyt. Kannattavuuden kasvu voi perustua joko myynnin kasvulle tai menojen karsimiselle tai molempien tekijöiden yhteisvaikutukselle. Viime vuoden myynnin väheneminen on ollut syynä ennakoidulle kannattavuuden heikkenemiselle. Tämä vuosi tulee olemaan varsin haastava. Talouskriisi ei näytä nopeasti hellittävän ja sitä seuraavan yleisen epävarmuuden seurauksena uusien autojen myyntimäärät laskevat. Pitkään jatkuvalla heikolla myynnin kehityksellä on tietenkin vaikutuksia myös kannattavuuden kehittymiseen. Alalla saatetaan tehdä rakenteellisia muutoksia ja uudelleen järjestelyjä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi toiminnan keskittämistä harvempiin toimipisteisiin. Myös verkossa tapahtuva myynti tulee olemaan yhä vahvemmin automyynnissä mukana, tämä voi tarkoittaa, että myynnin vaatimien isojen lattianeliöiden tarve vähenee. Alan ryhmäpoikkeusasetus on muuttumassa kesäkuun alussa. Autovalmistajille on tulossa enemmän oikeuksia suhteessa uusien autojen jälleenmyyjiin. Tehtaat voivat esimerkiksi vaatia, että myyntitiloja muutetaan autobrändin toiveiden mukaisesti. Tämä voi karsia pienempiä toimijoita markkinoilta. Autoalalla on menossa merkittävä teknologinen murros. Liikenne muodostaa merkittävän osan kasvihuonepäästöistä, minkä vuoksi liikennettä koskevia päästörajoituksia ollaan tiukentamassa. Tämä näkemys heijastuu myös verotuksellisissa ratkaisuissa. Vähäpäästöisempiä autoja verotetaan kevyemmin kuin suuripäästöisiä. Tämän takia lähes jokainen merkittävä autonvalmistaja on kehittelemässä uutta teknologiaa energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseksi. Uudet tekniikat hybridit, biopolttoaineet, sähköautot jne. tulevat lisäämään merkittävästi henkilöstön osaamis- ja koulutustarvetta. Tästä syystä alan on pidettävä kiinni osavasta henkilökunnastaan ja panostettava entistä enemmän koulutukseen. 9.5.13 Jouko Reijonen, tutkija METALLI LIITTO 13