Espoo 29.5.2012 Arto O. Salonen, KT arto.salonen (at) gmail.com

1. Epävarmuuden tekijät 2. Luottamuksen rakentaminen Pitkän aikavälin ajattelu Läpinäkyvyys Reaalihinnoitteluun siirtyminen 3. Luottamus talouskasvun edellytyksenä

Luonnon näkökulmasta ihmisen talous on raaka-aineen muuttamista jätteeksi Kaikki ihmisen tarvitsema otetaan luonnosta ja lopulta palautetaan luontoon.

Materiaalinen hyvinvointi perustuu uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämiseen 200-vuotta kestänyt teollinen aikakausi on perustunut pääasiassa uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämiseen. uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntäminen muodostaa väistämättömän eettisen haasteen suhteessa tuleviin sukupolviin

Uusiutumattomat luonnonvarat loppuvat: Suljetun systeemin on tultava toimeen omillaan Raaka-aine Loppuu planeetalta Uraani 2035-2045 energia Maakaasu 2075 energia Käyttötarkoitus Öljy 2055-2100 energia, muoviteollisuus jne. Kivihiili 2160-2210 energia Kupari 2040-2070 energian siirto, putkitukset, elektroniikka, Indium 2015-2020 elektroniikka (LCD-näytöt, aurinkokennot) Lyijy 2030 autoteollisuus, kemianteollisuus Platina 2020 elektroniikka (tulostimet jne.), muu teollisuus (katalysaattorit, lasin tuotanto) Hopea 2020-2030 elektroniikka, lääketeollisuus Sinkki 2025-2035 korroosion esto, energian varastointi (akut) Tantaali 2030 elektroniikka (kännykät, autot), lääketeollisuus, kemianteollisuus Bleischwitz, R., Giljum, S., Michael Kuhndt, M., & Schmidt-Bleek. F. (2009). Eco-innovation Putting the EU on the path to a resource and energy efficient economy. Wuppertal Spezial 38. Germany: Wuppertal. Luettavissa: www.wupperinst.org/uploads/tx_wibeitrag/ws38.pdf

Elämän edellytysten ylläpito hiipuu Ilmastonmuutos Luonnon monimuotoisuus Ekosysteemeiden elinvoimaisuus Merien happamoituminen Ilmastonmuutos tappaa ennenaikaisesti 350 000 ihmistä vuodessa. 99% näistä on lapsia. 2/3 ilmastonmuutoksesta on ihmisen aiheuttamaa. Sukupuuttoon kuolemisfrekvenssi on 100-kertainen normaaliin verrattuna. Suomessa on 2 247 uhanalaista lajia (10,5% kaikista kasvi- ja eläinlajeista 15 maapallon 24 tärkeimmästä elämää ylläpitävästä ekosysteemistä oli vahingoittunut tai kestämättömän käytön kohteena. Koralliekosysteemit kuolevat vuoteen 2100 mennessä DARA 2010. The Climate Vulnerability Monitor 2010. The State of the Climate Crisis. 2010 report of the Climate Vulnerability Initiative. Dara and the Climate Vulnerable Forum.Rockström J. et al. (2009). A safe operating space for humanity. Nature 461, 472 475 Millennium Ecosystem Assessment (2005a). Ecosystems and Human Well-being: Synthesis. Washington DC: Island Press. Sale, P. (2011). Our Dying Planet. An Ecologist's View of the Crisis We Face. Berkeley and Los Angeles: University of California Press. Rassi, P., Hyvärinen, E., Aino Juslén, A., & Mannerkoski, I. (2010). Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Helsinki: Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus Bayon 2008.

Globaalit markkinat laiminlyövät arvokasta ihmisyyttä: Will we ever be able to buy a fairtrade smartphone? Pakkotyö, lapsityö, epäinhimilliset työskentelyolosuhteet ja toimeentuloa turvaamattomat palkat liittyvät tavanomaisiin päivittäin käyttämiimme hyödykkeisiin. TVPRA (2009). List of Goods Produced by Child or Forced Labor. Trafficking Victims Protection Reauthorization Act of 2005. Bureau of International Labor Affairs, Washington: U.S. Department of Labor. Luettavissa: www.dol.gov/ilab/programs/ocft/pdf/2009tvpra.pdf Reardon, S. (2012). Will we ever be able to buy a fair-trade smartphone? New Scientist 2860, 18. Bertrand, W. (2011). Final Report - Oversight of Cocoa Industry in Ghana and Ivory Coast. Payson Center at Tulane University. Available at www.childlabor-payson.org SACOM (2012). Toying with Workers Rights. A Report on Producing Merchandise for the London 2012 Olympic Games. Play Fair. Coninck, N. Theuws, M. & Overeem, P. (2011). Captured by Cotton. Exploited Dalit girls produce garments in India for European and US markets. Amsterdam: SOMO - Centre for Research on Multinational Corporations. Available: www.indianet.nl/pdf/capturedbycotton.pdf Iqbal, S., Guggenberger, M. & Alam, K. (2012). Deadly Denim. Sandblasting in the Bangladesh Garment Industry. Amsterdam: Clean Clothes Campaign. Ferus-Comelo, Anibel & Pöyhönen, Päivi (2011). Phony Equality - Labour standards of mobile phone manufacturers in India. Finnwatch, Cividep and SOMO. Kakuli, A. & Risberg, V. (2012). A lost revolution? Empowered but trapped in poverty. Women in the garment industry in Bangladesh want more. Swedwatch report 47. Available www.swedwatch.org/sites/www.swedwatch.org/files/a_lost_revolution_sw_0.pdf Kit Ho, Chun, Pöyhönen, Päivi & Simola, Eeva. (2009). Playing with Labour Rights: Music player and game console manufacturing in China. Helsinki: FinnWatch, Pöyhönen, P. (2009). Fair Phones: It s Your Call Why Finnish mobile operators should be responsible for supply chains. Helsinki: Finnwatch. UNDP (2008). Human Development Report 2007 2008. Fighting climate change. Human solidarity in a divided world. New York: United Nations Development Programme. Chan, Jenny, de Haan, Esther, Nordbrand, Sara & Torstensson, Annika (2010). Silenced to deliver: Mobile phone manufacturing in China and the Philippines. Stockholm: SOMO & SwedWatch UN (2011). Guiding Principles on Business and Human Rights. Implementing the United Nations Protect, Respect and Remedy Framework. Geneva: United Nations. Available: www.ohchr.org/documents/publications/guidingprinciplesbusinesshr_en.pdf

Epätasainen materiaalisen hyvinvoinnin jakautuminen luo epävakautta Kasvun, kehityksen ja markkinatalouden tuomista hyödyistä nauttii kattavasti 1/5 ihmiskunnasta. Maailman rikkaimpaan kymmenykseen kuuluvat ihmiset tuottavat 50 % hiilidioksidipäästöistä. 500 maailman suurinta yritystä työllistää 0,05 maailman väestöstä hallitsee 70 % maailman kaupasta Laszlo, E. (2009). WorldShift 2012. Making green business, new politics, and higher consciousness work together. Vermont: Inner Traditions Tukker, A., Huppes, G., Guinée, J., Heijungs, R., de Koning, A., Van Oers, L., et al., (2006). Environmental impact of products (EIPRO); analysis of the life cycle environmental impacts related to the final consumption of the EU-25. European Commission, DG JRC, Institute for Prospective Technological Studies, Technical report EUR 22284 EN. Schmidt-Bleek, F. (2008). Factor 10: The future of stuff. Sustainability: Science, Practice, & Policy 4(1), 1 4.

Vallitseva epävarmuus ja luottamuspula kiteytettynä Ihmiset tiedostavat päivä päivältä vahvemmin, että kokonaisvaltainen kulttuurinen muutos on väistämätöntä. Teollisuusmaiden materiaalinen hyvinvointi on rakentunut ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömälle perustalle. Kustannukset on ulkoistettu a) maaperään, b) Ilmakehään, c) tulevien sukupolvien ongelmaksi ja d) kehittyvien maiden kansalaisten maksettaviksi Dauvergne, P. (2008). The shadows of consumption: Consequences for the global environment. Cambridge: MIT.

a) Kaikille kaikkea heti? b) Koko ajan uutta ja enemmän Vallitseva sosiaalisen olemassaolon ihanne kyseenalaistuu

Pitkän aikavälin ajattelu

Luonnonvarojen rajallisuus johtaa väistämättä ajattelun ja toiminnan muutokseen Jätteet ja päästöt osoittavat, että tuotantoprosessissa on virhe > ei ole olemassa jätettä, on vain raaka-ainetta > materia kiertämään luonnon mallin mukaisesti

Kokonaisratkaisu luottamuksen rakentajana Ongelma Osittaisratkaisu lyhyellä aikavälillä Kokonaisratkaisu pitkällä aikavälillä Ilmastonmuutos Päästökauppa Uusiutuva energia Ihmisoikeusrikkomukset raaka-ainetuotannossa Peittely, vähättely Läpinäkyvyys, toiminnan muutos Luonnonvarojen loppuminen Ekotehokkuus Tuotantoprosessin kokonaisvaltainen saneeraaminen Edelläkävijäyritys ratkaisee ongelman, eikä ainoastaan lievitä ongelmasta aiheutuvaa oireilua. Huomio lyhyen aikavälin korjauksen sijasta pitkän aikavälin kokonaisratkaisuun.

Tulevaisuustietoisuus säästää kustannuksia Puhtaaseen energiaan investoiminen tuottaa 4,3 kertaisen hyödyn vuoden 2020 jälkeen päästöjen haittojen vähentyessä (IEA, 2011). Kestävyyttä lisäävien ratkaisujen siirtäminen vuoteen 2020 aiheuttaa yhteiskunnille 50% suuremmat väistämättömät kustannukset vuoden 2050 jälkeen. (OECD, 2012) > Melkein mitä tahansa kannattaa tehdä hiilidioksipäästöjen hillitsemiseksi. Ackerman, F. & Stanton, E. (2011). Climate Risks and Carbon Prices: Revising the Social Cost of Carbon. Somerville, MA, Stockholm Environment Institute-US, 2011. IEA (2011). World Energy Outlook 2011. Paris: International Energy Agency. Available www.iea.org/weo/ OECD (2012). OECD Environmental Outlook to 2050: The Consequences of Inaction. OECD Publishing. Key Facts and Figures are available at www.oecd.org/dataoecd/25/39/49910023.pdf

Läpinäkyvyys

Teollisen aikakauden alku = radikaalin läpinäkyvyyden aika Kaikki kotitaloudessa tarvittavat hyödykkeet tuotettiin lähiympäristössä, työpajoissa, jotka olivat avoinna kaikille ja jotka toimivat naapureiden kokoontumispaikkoina. Koko tuotejalostusketju oli läpinäkyvä raaka-aineiden tuotannosta tuotteen käyttöönottoon saakka.

Jokainen suomalainen tukee päivittäisillä valinnoillaan kymmeniä erilaisia sosiomaterisia ketjuja, joihin kuuluu satoja ihmisiä ja instituutioita paikallisella ja globaalilla tasolla. Yleensä emme tiedä missä olemme mukana valintojemme kautta.

Läpinäkyvyys ja energian tuotanto Eurooppalaisessa sähkön tuotannossa yhden terawattitunnin verran kivihiilen avulla tuotettua energiaa on yhteydessä 0,12 kaivostyöläisen kuolemaan kaivosonnettomuuksissa, 25 ihmisen menehtymiseen ilmansaasteisiin ja 225 ihmisen vakavaan sairastumiseen. Valtaosa Suomessa käytetystä kivihiilestä tulee kaivosalueilta, joissa työperäiset sairaudet, ympäristörikkomukset tai ihmisoikeusrikkomukset ovat tavallisia. Markandya, A. & Wilkinson, P. (2007). Electricity generation and health. Lancet 370(9591): 979 990. Mäkelä, A. & Pöyhönen, P. (2010). Kivihiiltä idästä ja etelästä. Vastuullisuus energiayhtiöiden ostoissa. FinnWatch 3/2010.

Läpinäkyvyys ja suklaantuotanto Suomen suurimman makeisyhtiön tavoitteena on, että yhtiön käyttämän kaakaon alkuperä kyetään jäljittämään tuottajayhteisöön saakka vuoteen 2017 mennessä. Vuosina 2008-2009 Norsunluurannikolla työskenteli 819,921 lasta kaakaontuotannossa. Ghanassa heitä oli 997,357. Huomattavan pienellä osalla näistä lapsista ja heidän huoltajistaan (<5%) oli mahdollisuutta koulutukseen tai muuhun itsensä kehittämiseen. Myös pakkotyö- ja ihmiskauppa liittyi tuotantoon (the Worst Forms of Child Labor) Kervinen, E. (2012). Vastuullisesti tuotettu suklaa on pitkään harvojen herkkua. Helsingin Sanomat 25.4.2012/B6. Bertrand, W. (2011). Final Report - Oversight of Cocoa Industry in Ghana and Ivory Coast. Payson Center at Tulane University. Available at www.childlabor-payson.org

Johtopäätös Radikaali läpinäkyvyys on keskeinen liiketoiminnan menestystekijä tietoisuusyhteiskuntaan siirryttäessä Teollinen yhteiskunta Informaatioyhteiskunta Tietoisuusyhteiskunta

Reaalihinnoittelu Ekologisten ja sosiaalisten haittojen sisällyttäminen tuotteiden ja palveluiden hintoihin

Ekologisten ja sosiaalisten haittojen hinnoittelemattomuus vääristää kilpailua Suomalaisen päiväkodin perunat tulevat Puolasta tai Hollannista Eurooppalainen kala käy Aasiassa perattavana ennen Suomeen tuloaan Brasiliasta tuodaan Eurooppaan broilerinlihaa ja eurooppalaista siipikarjan lihaa viedään Afrikkaan Namibiasta tuodaan naudanlihaa Suomeen.

Ilmansaasteiden aiheuttamien sosiaalisten haittojen kulut ovat jopa 70 miljardia euroa vuodessa Iso-Britanniassa Autoliikenteen, lentoliikenteen ja energiatuotannon aiheuttamat ilmansaasteet aiheuttavat 13 000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain. Lisäksi muualta Euroopasta kulkeutuneet ilmansaasteet aiheuttavat noin 6 000 ennenaikaista kuolemaa. Yim, S. & Barrett, S. (2012). Public Health Impacts of Combustion Emissions in the United Kingdom. Environmental Science & Technology, 46(8), 4291 4296.

10 000 suurimman eurooppalaisen tehtaan ja energiantuotantolaitoksen tuottamat ilmansaasteet aiheuttavat 102-169 miljardin euron vuosittaiset kustannukset ihmisten terveydelle ja ympäristölle Kansalaista kohden laskettu haitta vuonna 2009 oli 200-300 euroa (EU maat + Itävalta ja Norja). Ilmakehään päästetyn hiilidioksitonnin aiheuttamien sosiaalisten haittojen kustannukset olivat vuonna 2010 yli 40 kertaa enemmän kuin hiilidioksiditonnin hinnaksi yleisesti asetettu hinta. If the damages per ton of carbon dioxide are that high, then almost anything that reduces emissions is worth doing. Ackerman, F. and E. A. Stanton (2011). Climate Risks and Carbon Prices: Revising the Social Cost of Carbon. Somerville, MA, Stockholm Environment Institute-US. EEA (2011).Revealing the costs of air pollution from industrial facilities in Europe. Luxembourg: Publications Office of the European Union. Available http://www.eea.europa.eu/publications/cost-of-air-pollution/at_download/file

Johtopäätös Lähes kaikki tuotteet ovat alihinnoiteltuja jos huomioidaan niiden valmistuksesta ja käytöstä johtuvat ekologiset ja sosiaaliset haitat. > tietoisuuden lisääntyessä ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömällä tavalla toimivat yritykset menettävät kilpailuetunsa > poliittinen ohjaus lisääntyy tulevaisuudessa Voittajia ovat ennakoivasti toimivat yritykset Dauvergne, P. (2008). The shadows of consumption: Consequences for the global environment. Cambridge: MIT. Giddens, A. (2009). The politics of climate change. Cambridge: Polity Press. Goleman, D. (2009). Ecological intelligence. How knowing the hidden impacts of what we buy can change everything. New York: Broadway Books.

Luottamusta herättävän liiketoiminnan tekijät a) materia kiertää (jätteet osoittavat, että tuotantoprosessissa on virhe) b) uusiutuvat energian lähteet (päästöt osoittavat, että tuotantoprosessissa on virhe) c) ihmisarvon periksiantamaton vaaliminen ja yhteiskunnallisten epäkohtien poistaminen d) reilut kauppasuhteet Ekologinen vastuu: Elämän edellytysten turvaaminen Sosiaalinen vastuu: Ihmisarvon vaaliminen Kasvun pakosta vapautuminen? Taloudellinen vastuu: Vakaa talous

Muuttuva elinkeinoelämä Tuottavuus 1960- Laatu 1970- Joustavuus 1980- Globalisaatio 1990- Luovuus ja innovaatiot 2000- Kestävän kehityksen mukaiset älykkäät ratkaisut 2010-

Ekosysteemeiden elinvoimaisuuden vaaliminen ja ihmisarvosta kiinnipitäminen kaikissa tuotantoketjun vaiheissa on ainoa talouskasvua synnyttävä vaihtoehto, joka ihmiskunnalla on vielä käytettävissä. Esty, D., & Winston, A. (2006). Green to Gold. New Haven: Yale University. Sachs, J. (2008). Common Wealth. Economics for a Crowded Planet. New York: Penguin Press. Giddens, A. (2009). The politics of climate change. Cambridge: Polity Press. Goleman, D. (2009). Ecological intelligence. How knowing the hidden impacts of what we buy can change everything. New York: Broadway Books..

Arto O. Salonen, KT arto.salonen (at) gmail.com