Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry
ELÄKESÄÄTIÖN PERUSTAMINEN 1 1. TYÖNANTAJA TAI TYÖNANTAJAT PERUSTAJINA 1 2. KANNANSIIRTO JA ELÄKESÄÄTIÖN PERUSTAMINEN 1 2.1. TyEL-KANNANSIIRRON EDELLYTYKSET 2 2.2. SOPIMUS KANNANSIIRROSTA 3 Vakuutuskannan siirtosopimuksen voimaantulo 3 2.3. SIIRTYVÄT ELÄKEVASTUUT 4 2.4. SIIRTYVÄ VAKAVARAISUUSPÄÄOMA 5 Yleistä vakavaraisuudesta 5 Siirtyvän vakavaraisuuspääoman määrä 5 Siirtyvän vakavaraisuuspääoman täydentäminen 6 2.5. SIIRTYVÄ OMAISUUS 7 2.6. FINANSSIVALVONNAN SUOSTUMUS 8 2.7. ELÄKESÄÄTIÖN PERUSTAMISMENETTELY PÄÄPIIRTEISSÄÄN 9 3. ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINNAN ALOITTAMINEN 9 3.1. ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINNAN ALOITTAMISEEN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT 9 Finanssivalvonnalle osoitettu hakemus 9 3.1.1. Perustamiskirja 9 3.1.2. Eläkesäätiön toimintasuunnitelma 10 3.1.3. Eläkesäätiön säännöt 10 3.1.4. Työnantajan hallituksen kokouspöytäkirja tai ote siitä 11 3.1.5. Yhtiöjärjestys ja kaupparekisteriote 11 3.2. PERUSILMOITUS ELÄKESÄÄTIÖREKISTERIIN 11 4. ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAPIIRI 12 Toimintapiiriin kuuluvat eli eläkesäätiössä vakuutetut henkilöt 12 TyEL-toiminta 12 Ulkomaantyökomennus 12 Vapaaehtoinen TyEL-eläketurva 12 Eläkkeensaajan kuuluminen toimintapiiriin 13 5. MUUT VALMISTELEVAT TOIMENPITEET 13 Vakuutusmatemaatikko 13 Asiantuntijalääkäri 13 Ilmoitus verovirastolle 13 TÄRKEÄT OSOITTEET JA PUHELINNUMEROT 14 Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Palveluyhtiöt: Porasto Oy ja Innova Henkilöstörahasto- ja Eläkepalvelu Oy
ELÄKESÄÄTIÖN PERUSTAMINEN Esitteessä käsitellään työntekijäin eläkelain (jäljempänä TyEL) mukaisia lakisääteisiä eläkkeitä ja muita etuuksia hoitavan eläkesäätiön perustamista. Yhteiseläkesäätiöllä tarkoitetaan usean työnantajan perustamaa yhteiseläkesäätiötä. Yhteiseläkesäätiön voivat perustaa esim. samaan konserniin kuuluvat työnantajat. 1. TYÖNANTAJA TAI TYÖNANTAJAT PERUSTAJINA TyEL-eläketurvaa hoitavan eläkesäätiön voi perustaa työnantaja tai työnantajien ryhmä, joilla on vähintään 300 työntekijää. Yhteisötyönantajalla on oltava kotipaikka jossain ETA-valtiossa. Vajaavaltainen, konkurssissa oleva tai liiketoimintakieltoon määrätty työnantaja ei voi perustaa eläkesäätiötä. Eläkesäätiö voidaan perustaa Suomessa harjoitettavan toiminnan piirissä työskenteleviä työntekijöitä varten. Lisäksi eläkesäätiön toimintapiiriin voi kuulua työnantajan ulkomaille lähettämä työntekijä. ABtai B-eläkesäätiötä ei kuitenkaan voida perustaa, jos tarkoituksena on järjestää pelkästään ulkomaille lähetettyjen työntekijöiden eläketurva. Eläkesäätiön perustamisesta on laadittava perustamiskirja. Perustamiskirjaan liitetään eläkesäätiön säännöt ja toimintasuunnitelma. Eläkesäätiön säännöille ja sääntömuutoksille on haettava Finanssivalvonnan suostumus. Uusi eläkesäätiö on ilmoitettava säädetyssä määräajassa rekisteröitäväksi eläkesäätiörekisteriin. 2. KANNANSIIRTO JA ELÄKESÄÄTIÖN PERUSTAMINEN Vakuutuskannan siirtäminen työeläkeyhtiöstä perustettavaan tai jo perustettuun eläkesäätiöön tuli mahdolliseksi 1.7.2003. Muutos mahdollisti eläkesäätiön perustamisen takautuvien eläkevastuiden ja niitä vastaavien varojen sekä vakavaraisuuspääoman kanssa. Aikaisemmin eläkesäätiön perustaminen oli mahdollista vain ilman kannansiirtoa siten, että kaikki eläkesäätiön perustamishetkeen mennessä kertyneet työnantajakohtaiset eläkevastuut, niitä vastaavat varat ja toimintapääoma jäivät työeläkeyhtiöön. Eläkesäätiön perustamistoimista säädetään eläkesäätiölaissa 29.12.1995/1774. Tammikuu 2013 Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry 1
2.1. TyEL-KANNANSIIRRON EDELLYTYKSET Eläkesäätiön voi perustaa vakuutuskannan siirtona, jos työnantajalla tai konserniin kuuluvilla työnantajilla on yhteensä vähintään 300 työntekijää ja kullakin yksittäisellä työnantajalla on kuitenkin vähintään 50 työntekijää. Rajoitukset lasketaan aina työeläkekohtaisesti ESIMERKKI: Työeläkevakuutusyhtiö Xa Työnantaja Ya toimintapiiri 290 hlöä Työnantaja Yb, toimintapiiri 108 hlöä B-yhteiseläkesäätiö Toimintapiirit yhteensä 450 hlöä Työnantaja Yc toimintapiiri 52 hlöä Yhteiseläkesäätiöön voidaan liittää myös alle 50 työntekijän yrityksiä jos koko yhteiseläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärä on kuitenkin vähintään 300 työntekijää. Alle 50 työntekijän TyEL-vakuutuksia eli rahastoja ei tällöin kuitenkaan siirretä. Sopimusneuvotteluja kannansiirrosta voidaan käydä työnantajan ja työeläkeyhtiön välillä, mutta varsinaisen sopimuksen osapuolina ovat aina perustettava eläkesäätiö ja työeläkeyhtiö. Eläkesäätiö on perustettava ennen kannansiirtosopimusken allekirjoittamista. Perustamis-menettelystä kerrotaan tarkemmin sivuilla 8-11. Toiminnan pitkäjänteisyyden takaamiseksi edellytetään, että edellisestä kannansiirrosta on kulunut aikaa vähintään 5 vuotta. Tätä vaatimusta ei sovelleta vakuutustoiminnan pakollisiin luovutuksiin. Kannansiirtosopimukselle on haettava neljän (4) kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä Finanssivalvonnan suostumus. Hakemusta arvioidessaan Finanssivalvonnan on huolehdittava, että kannansiirrolla ei loukata vakuutusten käsittämiä etuja ja että toimenpide ei vaaranna vakuutustoiminnan tervettä kehitystä. Harkinta on yksinomaan laillisuusharkintaa. Uuden eläkesäätiön tulee täyttää laeissa säädetyt toimintavaatimukset. Tammikuu 2013 Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry 2
2.2. SOPIMUS KANNANSIIRROSTA Kannansiirto on vakuutuskantaa ja varoja luovuttavan työeläkeyhtiön ja työnantajan perustettavan eläkesäätiön välinen sopimus. Sopimuksessa on huomioitava mm: 1. Sopimusosapuolet (eläkelaitokset) 2. Siirtyvä vakuutuskanta työnantajat, eläkejärjestelynumerot ja vakuutettujen piiri 3. Vakuutusmatemaatikon arvio siirtyvistä eläkevastuista. Vastuulaskenta tehdään yleensä sopimuksen voimaantulohetken päivän mukaisena. Jos luovutushetki on kuukauden ensimmäinen päivä, vastuunlaskentahetki on yleensä edellisen kuukauden viimeinen päivä. Ellei siirtyvien vastuiden määrä ole vielä tarkasti selvillä sopimuksen voimaantullessa on sopimuksessa tai sen liitteissä ilmoitettava ne menettelytavat, joiden perusteella vastuiden ja niitä vastaavien varojen määrä tarkistetaan. 4. Siirtyvän vakavaraisuuspääoman määrä 5. Siirtyvien varojen erittely: Työnantajasidonnainen omaisuus, omaisuuslajit ja arvostusperiaatteet (käypä arvo). Ellei siirtyvien vastuiden määrä ei ole vielä tarkasti selvillä sopimuksen voimaantullessa on sopimuksessa tai sen liitteissä ilmoitettava ne menettelytavat, joiden perusteella vastuiden ja niitä vastaavien varojen määrä tarkistetaan. 6. Eläketurvakeskuksen kautta selvitettävien ja maksettavien erien vastuukysymykset (mm. vastuuvajaus ja tasausmaksut) 7. Vakuutuskannan siirtämisestä aiheutuvien kohtuullisten kulujen korvaaminen 8. Sopimuksen voimaantuloaika Vakuutuskantaa luovuttavan työeläkeyhtiön hallitus tekee päätöksen luovuttamisesta ellei kannansiirto koske yli 10 prosenttia yhtiön kaikista eläkevastuista. Jos sopimuksessa siirtyy enemmän kuin 10 prosenttia yhtiön kaikista eläkevastuista vakuutuskannan siirtoon tarvitaan kyseisen työeläkeyhtiön yhtiökokouksen päätös. Vastaanottavan eläkesäätiön puolesta päätöksen vakuutuskannan siirtämisestä hyväksyy eläkesäätiön hallitus. Vakuutuskannan siirtosopimuksen voimaantulo Sopimuksessa on oltava maininta sopimuksen voimaantulosta. Voimaantulolla on merkitystä luovuttavan työeläkeyhtiön ja vastaanottavan eläkesäätiön vastuiden alkamis- ja päättymisajankohdan määrittelemiseksi. Jos varat luovutetaan myöhemmin kuin sopimuksen voimaantulohetkellä, on sovittava siirtyville varoille maksettavasta korosta. Tammikuu 2013 Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry 3
2.3. SIIRTYVÄT ELÄKEVASTUUT Vakuutuskannansiirrossa luovuttavasta eläkelaitoksesta siirtyvät työnantajan voimassaolevan vakuutuksen kaikki henkilötasolla laskettavat vastuut mukaan lukien tuntemattomien varaukset sekä vastuisiin liittyvät eläkkeet ja niiden hoitovelvoite. Voimassa olevaan vakuutukseen kuuluvat: 1. työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeiden varaukset (eläketapahtuma ennen luovutusta, mutta hakemus luovutuksen jälkeen) 2. tasausvastuu (osuus puskurirahastosta yhteisesti maksettavia eläkemenoja varten) 3. työnantajaan sulautuneen ja sulautumisen vuoksi päätetty toisen työnantajan vakuutus, joka on sulautumishetkellä ollut voimassa eläkelaitoksessa 4. voimassa olevaa vakuutusta välittömästi edeltäneet saman työnantajan teknisestä syystä luovuttavassa eläkelaitoksessa päätetyt vakuutukset Eläkevastuiden määrä muodostuu Ennen rahaston siirtoa alkaneista eläkkeistä ja muista etuuksista Rahaston siirtoon mennessä karttuneista, voimassa olevaan vakuutukseen kuuluvista ja kuuluneista henkilöiden vastaisista eläkkeistä ja muista etuuksista Tammikuu 2013 Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry 4
2.4. SIIRTYVÄ VAKAVARAISUUSPÄÄOMA Yleistä vakavaraisuudesta Vakavaraisuuspääomalla tarkoitetaan kaikkia niitä eläkesäätiön varoja, vakuuksia ja niihin rinnastettavia sitoumuksia, jotka ylittävät eläkesäätiön eläkevastuun, velat ja muut niihin rinnastettavat sitoumukset. Eläkesäätiön vakavaraisuus lasketaan eläkevastuiden ja eläkevastuiden katteena olevien varojen suhteena ja vakavaraisuusasema sijoitusomaisuuden riskipitoisuuden perusteella. Lakisääteisessä työeläketurvassa vakavaraisuudella turvataan eläkesäätiön eläkevastuun katteena olevien varojen riittävyys silloinkin kun sijoitustoiminnan tuotot eivät vastaa odotuksia. Vakavaraisuuspääoma Eläkesäätiön eläkevastuu A) jatkuvat eläkevastuut B) päättyneet eläkevastuut Eläkesäätiön velat Eläkesäätiön muut sitoumukset Siirtyvän vakavaraisuuspääoman määrä Siirtyvän vakavaraisuuspääoman määräytymistapaa muuttui nykyisen kaltaiseksi vuoden 2006 alusta. Määräytymistapaan ja on kuitenkin tehty senkin jälkeen tarkistuksia. Nykyään vakuutuskannan siirrossa luovuttavasta eläkelaitoksesta perustettavaan eläkesäätiöön siirretään toimintapääomaa määrä, joka vastaa sijoitussalkun riskillisyyden perusteella valitun mediaanieläkelaitoksen vakavaraisuusrajan kaksinkertaista määrää. LAKISÄÄTEISTÄ TyEL-VAKUUTUSTOIMINTAA HARJOITTAVAT ELÄKELAITOKSET Mediaanieläkelaitos Finanssivalvonta tekee esityksen siirtyvän vakavaraisuuspääoman prosenttimäärän vahvistamisesta neljännesvuosittain sosiaali- ja terveysministeriölle (STM), joka vahvistaa siirtyvän Tammikuu 2013 Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry 5
vakavaraisuuspääoman prosenttimäärät voimaan vuosineljänneksittäin (1.1-31.3),( 1.4.-30.6), (1.7.- 30.9) ja (1.10-31.12) Siirtyvä vakavaraisuuspääoma lasketaan aina siirrettävän vakuutuskannan perusteella Siirtyvän vakavaraisuuspääoman määrä 1.1.-31.3.2013 välisenä aikana on 20,5 % SIIRTYVÄ TOIMINTAPÄÄOMA 20,5 yksikköä ELÄKEVASTUUT JA VARAT 100 yksikköä Siirtyvän vakavaraisuuspääoman täydentäminen Työnantajan on täydennettävä siirtyvää vakavaraisuuspääomaa jos luovuttavan eläkelaitoksen vakavaraisuus ei mahdollista STM:n asetuksessa määrätyn prosenttimäärän siirtämistä. Tämä tarkoittaa tilannetta, jossa luovuttavan eläkelaitoksen vakavaraisuuspääoma on matalampi kuin siirtyvän vakavaraisuuspääoman prosenttimäärä. Lisäksi työnantaja on velvollinen täydentämään siirtyvää vakavaraisuuspääomaa, jos sopimuksessa siirtyväksi sovitun omaisuuden sijoitusjakauma on riskipitoisuudeltaan sellainen, että vakavaraisuusarvioinnissa vakavaraisuusrajan kaksinkertainen määrä (2xVVR) ei täyty. Käytännössä tällä rajoituksella ei ole merkitystä. Tammikuu 2013 Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry 6
2.5. SIIRTYVÄ OMAISUUS Vastaanottavaan eläkesäätiöön siirretään niin paljon omaisuutta, että se vastaa siirrettävien vastuiden ja vakavaraisuuspääoman yhteismäärää. Siirtyvä omaisuus arvostetaan aina käypään arvoon. Toimintapääoma Eläkevastuu Siirtyvän omaisuuden määrä Ensisijaisesti siirretään työnantajasidonnainen omaisuus, jolla on käytännössä merkitystä vain työnantajan omassa toiminnassa kuten työnantajan tarpeisiin rakennettu tai hankittu ja vuokrakäytössä oleva kiinteistö, työnantajan nostamat takaisinlainat, työnantajan sijoituslainat ja joissakin tapauksissa työnantajayhtiön osakkeet. Muu osuus siirtyvästä omaisuudesta on aina rahaa ellei työnantajan ja luovuttavan eläkelaitoksen kesken muuta sovita. 2.6. FINANSSIVALVONNAN SUOSTUMUS Kun sopimus kannansiirrosta on hyväksytty, sille on haettava neljän (4) kuukauden kuluessa Finanssivalvonnan suostumus. Suostumusta haetaan kummankin sopijapuolen yhteisellä hakemuksella. Hakemukseen on liitettävä: 1. jos kysymys on A-eläkesäätiön (lisäeläkesäätiön) yhteyteen perustettavasta uudesta B- osastosta, hakemukseen on liitettävä sääntömuutoshakemus liitteineen 2. pöytäkirjat eläkesäätiön hallituksen ja työeläkeyhtiön hallituksen päätöksistä oikeaksi todistettuina, joissa sopimus on hyväksytty 3. alkuperäinen kannansiirtosopimus allekirjoitettuna (sisältöä eritelty tarkemmin sivulla 3.) - sisältää vakuutusmatemaatikon selvityksen siirrettävistä eläkevastuista - sisältää selvityksen siirtyvästä vakuutuskannasta - sisältää selvityksen siirtyvästä vakavaraisuuspääomasta - sisältää selvityksen siirtyvästä omaisuudesta - sisältää perusteet vakuutuskannan siirtymisestä aiheutuvien kulujen korvaamiselle 4. selvitys sekä luovuttavan työeläkeyhtiön että vastaanottavan eläkesäätiön vakavaraisuusrajasta (1xVVR) 5. selvitys sekä luovuttavan työeläkeyhtiön että vastaanottavan eläkesäätiön vakavaraisuuspääomista Tammikuu 2013 Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry 7
6. selvitys työnantajan täydennysvelvollisuudesta jos vastaanotettavan vakavaraisuuden määrä on vähemmän kuin STM:n asetuksessa säädetty prosenttimäärä eläkevastuista tai jos vastaanotettavan omaisuuden perusteella lasketun toimintapääoman määrä jää alle vakavaraisuusrajan kaksinkertaisen määrän (2xVVR). 7. selvitys siitä, että 5 vuoden karenssi ei estä vakuutuskannan siirtämistä. 8. selvitys vastaanottavan eläkesäätiön ja luovuttavan työeläkeyhtiön välisistä kaupoista sopimusta edeltäneeltä ajalta Vakuutuskannan siirtäminen kuulutetaan Virallisessa lehdessä ja tiedotetaan eläkesäätiön perustavan työnantajan ilmoitustaululla. 2.7. ELÄKESÄÄTIÖN PERUSTAMISMENETTELY PÄÄPIIRTEITTÄIN Alustavat selvittelyt menettelystä ja sopimusneuvottelut luovuttavan eläkelaitoksen kanssa. Eläkesäätiön sääntöjen ja toimintasuunnitelman valmistelua. Esisopimus kannansiirrosta. Työnantajayhtiön hallituksen päätös eläkesäätiön perustamisesta (peruspääoma, sääntöjen ja toimintasuunnitelman hyväksyminen sekä eläkesäätiön väliaikaisen hallituksen jäsenten valinta. Eläkesäätiön hallituksen kokous, jossa valitaan eläkesäätiölle hallituksen puheenjohtaja ja asiamies. Hakemus Finanssivalvontaan eläkesäätiön sääntöjen ja toimintasuunnitelman vahvistamiseksi. Perusilmoitus Finanssivalvonnan ylläpitämään eläkesäätiörekisteriin 3 kuukauden kuluessa sääntöjen vahvistamisesta. Vakuutuskannan siirtosopimuksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Luovuttavan eläkelaitoksen ja eläkesäätiön hallituksen yhteinen hakemus Finanssivalvonnalle 4 kuukauden kuluessa sopimuksen hyväksymisestä. Tammikuu 2013 Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry 8
3. ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINNAN ALOITTAMINEN Lakisääteistä eläketurvaa hoitavan (B-eläkesäätiön) varsinaiset perustamistoimet voidaan jakaa kahteen eri vaiheeseen: Ensimmäisessä vaiheessa Finanssivalvontaa pyydetään vahvistamaan B-eläkesäätiön säännöt ja toimintasuunnitelma. Toisessa vaiheessa eläkesäätiön perustamisesta tehdään perusilmoitus Finanssivalvonnan pitämään eläkesäätiörekisteriin. 3.1. ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINNAN ALOITTAMISEEN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT Finanssivalvonnalle osoitettu hakemus Hakemuksesta on käytävä selville: mistä ajankohdasta lukien sääntöjen on tarkoitus tulla voimaan eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärä eläkesäätiön perustamiseen liittyviä asioita hoitavan henkilön nimi, osoite ja puhelinnumero perustettavan eläkesäätiön vakavaraisuus ja riskinkantokyky (toimintasuunnitelma) Koska Finanssivalvonta pyytää perustettavan B-eläkesäätiön säännöistä lausunnon Eläketurvakeskukselta. Hakemus on lähetettävä noin 1-3 kuukautta ennen eläkesäätiön toiminnan aloittamista. 3.1.1 Perustamiskirja Eläkesäätiön perustamisesta on laadittava perustamiskirja, joka on päivättävä ja työnantajayhteisön allekirjoitettava. Tällöin riittää, että työnantajayhteisön toiminimen kirjoittamiseen oikeutetut henkilöt allekirjoittavat perustamiskirjan. Perustamiskirjassa on mainittava: perustajan nimi, kansalaisuus, asuinpaikka ja postiosoite sekä eläkesäätiölle perustettaessa tuleva peruspääoma eli eläkesäätiön varat. ESL:ssa ei ole säännöksiä siitä, miten paljon työnantajayhtiön pitää sijoittaa eläkesäätiöön peruspääomaksi kannansiirtosopimuksessa siirtyvien varojen lisäksi. Tarvittavien varojen määrä riippuu paljolti siitä, missä vaiheessa eläkesäätiö saa käyttöönsä sopimuksessa tarkoitetut varat. Eläkesäätiö tarvitsee joka tapauksessa varoja omiin toiminnanaikaisiin hoitokuluihinsa. Osa peruspääomasta voidaan suorittaa apporttina. Suositeltavaa on, että rahaa koko peruspääomasta olisi vähintään määrä, joka riittää kattamaan eläkesäätiön yhden vuoden hoitokulut, koska eläkesäätiö tarvitsee käteisvaroja käytännön toiminnan hoitamiseen. Peruspääoman on oltava kokonaan maksettu ja eläkesäätiön hallussa ennen eläkesäätiön rekisteröintiä. Perustamiskirjaan on liitettävä toimintasuunnitelma ja ehdotus eläkesäätiön säännöiksi. Tammikuu 2013 Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry 9
3.1.2 Eläkesäätiön toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmaan kirjataan keskeiset eläkesäätiön toiminnan aloittamiseen ja tehtävien pitkänjännitteiseen ja menestykselliseen hoitamiseen liittyvät periaatteet: 1. Selvitys eläkesäätiön toiminnasta ja arviot toiminnan kehityksestä - Toimintapiiriin kuuluvien työntekijöiden/eläkkeensaajien lukumäärä ja ikäjakauma ennuste toimintapiiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärän kehityksestä - Arvioitu työnantajan palkkasumma ennuste työnantajan palkkasumman kehityksestä - Vakuutusmatemaatikon ennuste eläkevastuun kehityksestä 2. Selvitys eläkesäätiön vakavaraisuudesta - Arvio eläkesäätiön sijoitustoiminnasta ja vakuutusmatemaatikon selvitys sijoitustoiminnan asettamista toimintapääomavaatimuksista - Selvitys toimintapääoman määrästä ja arvio vakavaraisuuspääoman kehityksestä 3. Selvitys eläkesäätiön riskinkantokyvystä - Vakuutusmatemaatikon selvitys vakuutustoiminnan riskeihin varautumisesta - Vakuutusmatemaatikon arvio kannatusmaksujen (vakuutusmaksujen) kehityksestä 4. Selvitys eläkesäätiön käytännön toiminnan järjestämisestä - Eläkesäätiön päivittäisen toiminnan ja tehtävien hoidon varmistaminen: oma henkilökunta /ostetut palvelut 3.1.3 Eläkesäätiön säännöt Finanssivalvonnalle osoitettavaan hakemukseen on liitettävä eläkesäätiön säännöt neljänä samansisältöisenä kappaleena. Eläkesäätiöille on laadittu mallisäännöt yhteistoiminnassa STM:n, Finanssivalvonnan ja Eläketurvakeskuksen edustajien kanssa. Koska kyseessä on lakisääteinen eläketurva, mallisääntöihin ei ole syytä tehdä oleellisia muutoksia. Tarvittaessa säännöistä voi pyytää ennakkolausuntoa Finanssivalvonnalta ennen niiden toimittamista hakemuksen liitteenä. Tammikuu 2013 Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry 10
3.1.4 Työnantajan hallituksen kokouspöytäkirja tai ote siitä Eläkesäätiön perustaa työnantaja. Hakemukseen liitetään pöytäkirja tai ote siitä työnantajan hallituksen kokouspöytäkirjasta, jossa eläkesäätiön perustamisesta on päätetty. Tarkoituksenmukaista on samalla valita ESL:n edellyttämät väliaikainen hallitus ja väliaikaiset tilintarkastajat. Työnantaja nimeää väliaikaiseen hallitukseen myös toimintapiirin edustajat ja toimintapiiriä edustavat tilintarkastajat. Sitä ennen työnantajan on kuultava toimintapiirin edustajia. 3.1.5 Yhtiöjärjestys ja kaupparekisteriote Hakemukseen on liitettävä työnantajaa koskeva yhtiöjärjestys ja kaupparekisteriote. 3.2. PERUSILMOITUS ELÄKESÄÄTIÖREKISTERIIN Finanssivalvonta pitää rekisteriä eläkesäätiöistä. Eläkesäätiö voi aloittaa toimintansa vasta sen jälkeen kun se on merkitty eläkesäätiörekisteriin. Eläkesäätiön perustamisesta on tehtävä perusilmoitus eläkesäätiörekisteriin sen jälkeen kun Vakuutusvalvontavirasto on vahvistanut eläkesäätiön säännöt. Ilmoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa sääntöjen vahvistamisesta. Perustaminen raukeaa, ellei eläkesäätiötä ole ilmoitettu määräajassa eläkesäätiörekisteriin, tai jos rekisteröinti jostain syystä evätään. Jos rekisteri-ilmoitusta ei ole tehty kolmen kuukauden kuluessa eläkesäätiön perustamisesta, työnantaja ei menetä oikeuttaan perustaa eläkesäätiötä, vaan se voi aloittaa perustamismenettelyn uudestaan. Finanssivalvonta lähettää rekisteri-ilmoituslomakkeen sääntöjen vahvistamispäätöksen mukana. Jos eläkesäätiön toiminnan aloittamisella on kiire, rekisteri-ilmoituksen voi tehdä jo sääntöjen vahvistamishakemuksen yhteydessä. Rekisteri-ilmoituksessa on oltava eläkesäätiön: hallituksen kaikkien jäsenten vakuutus siitä, että peruspääoma on kokonaan maksettu ja eläkesäätiön hallussa tilintarkastajien todistus peruspääomaa koskevien säännösten noudattamisesta. Hallituksen vakuutuksen allekirjoittavat hallituksen varsinaiset jäsenet. Varajäsen allekirjoittaa vakuutuksen ainoastaan silloin, kun varsinainen jäsen on estynyt. Perusilmoituslomakkeessa on edellä tarkoitettua vakuutusta ja todistusta koskevat kohdat. Ne voidaan myös liittää erillisinä asiakirjoina perusilmoitukseen. Tammikuu 2013 Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry 11
4. ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAPIIRI Toimintapiiriin kuuluvat eli eläkesäätiössä vakuutetut henkilöt Lähtökohtaisesti työnantaja voi vakuuttaa vain työsuhteessa olevia. Poikkeuksena tästä ovat jäljempänä selostetut luottamustoimessa olevat henkilöt ja ulkomaille lähetetyt työntekijät. Työntekijän eläkelain voimaantulon jälkeen 1.1.2007 alkaen eläkesäätiössä voidaan vakuuttaa laajasti yksityisellä alalla toimivat työntekijät lukuun ottamatta merimieseläkelaissa tarkoitettuja työntekijöitä. Eläkesäätiön myöntämän eläketurvan ei tarvitse kattaa koko henkilökuntaa, vaan se voidaan rajoittaa koskemaan esimerkiksi toimihenkilö- tai työntekijäasemassa olevia henkilöitä. Toimintaa ei sen sijaan voida rajoittaa koskemaan vain tiettyjä nimeltä mainittuja henkilöitä. TyEL-toiminta Työnantaja voi vakuuttaa B-eläkesäätiössä ja AB-eläkesäätiön B-osastossa vapaaehtoisesti myös luottamustoimessa olevat henkilöt ja ulkomaille lähetetyt työntekijät. Ulkomaantyökomennus Yritystoiminnan kansainvälistyessä väliaikaisesti ulkomailla työskentelevien henkilöiden määrä on jatkuvasti kasvanut. Myös ulkomaankomennuksille lähetettyjen työntekijöiden eläketurvasta on huolehdittava. Vapaaehtoinen TyEL-eläketurva Eläkesäätiön säännöissä voidaan määrätä, että toimintapiiriin voi kuulua sellainen työnantajan muuhun Euroopan talousalueella tai Euroopan talousalueen ulkopuolella olevaan valtioon lähettämä työntekijä, joka on työnantajan kanssa samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvan yrityksen palveluksessa. Toimintapiiriin kuuluminen on tällöin mahdollista, vaikka työntekijä ei ulkomaan komennuksen aikana ole työsuhteessa eläkesäätiön työnantajaan. Ulkomaisena työnantajana voi olla suomalaisen lähettäjäyrityksen ulkomainen: emoyhtiö tytäryhtiö sisaryhtiö osakkuusyhtiö, jossa suomalainen lähettäjätyönantaja on vähemmistöosakkaana tai yritys, jossa suomalaisella lähettäjätyönantajalla on määräämisvaltaa. Se, milloin eläkesäätiön työnantajalla on ulkomaisessa työnantajayrityksessä sellaista määräämisvaltaa, että säännöstä voidaan soveltaa, ratkaistaan tapauskohtaisesti. Säännös on tarkoitettu joustavaksi. Vähäinenkin osuus yrityksessä riittää. Edellä tarkoitettu työntekijä kuuluu toimintapiiriin siinä tapauksessa, että siitä on nimenomainen määräys säännöissä. Tämä koskee kuitenkin vain vapaaehtoista lisäeläketurvaa ja vapaaehtoista vakuuttamista. Tammikuu 2013 Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry 12
Eläkkeensaajan kuuluminen toimintapiiriin Eläkesäätiön säännöissä voidaan määrätä, että eläkesäätiöltä eläkettä saava henkilö kuuluu toimintapiiriin. Tämä koskee sekä vapaaehtoista lisäeläketurvaa että TyEL-eläketurvaa. Eläkkeensaajat eivät voi kuulua eläkesäätiön toimintapiiriin ilman nimenomaista sääntöjen määräystä. Perhe-eläkkeensaajia ei kuitenkaan voida sisällyttää toimintapiirin. Eläkesäätiön toimintapiirin laajentaminen siten, että myös eläkkeensaajat kuuluvat toimintapiirin on käyttökelpoinen ratkaisu erityisesti silloin, kun eläkesäätiö ei muuten täyttäisi toimintapiiriin kuuluvien henkilöiden vähimmäislukumäärää. 5. MUUT VALMISTELEVAT TOIMENPITEET Vakuutusmatemaatikko Eläkesäätiöllä on oltava vakuutusteknisten laskelmien ja selvitysten laatimista varten Vakuutusvalvontaviraston hyväksymä vakuutusmatemaatikko (SHV). Vakuutusmatemaatikon ei tarvitse olla työsuhteessa eläkesäätiöön, vaan eläkesäätiö voi ostaa tarvitsemansa vakuutustekniset palvelut vakuutusmatemaatikolta tai palvelutoimistolta. Vakuutusteknisten palvelujen toimittamiseen erikoistuneet palvelutoimistot tarjoavat tarvittaessa laajempaakin palvelua aina täydelliseen hoitopalveluun saakka. Vakuutusteknisistä palveluista on syytä sopia ajoissa jo ennen eläkesäätiön toiminnan alkamista. Tietoja vakuutusmatemaatikoista ja palvelutoimistoista saa Eläkesäätiöyhdistykseltä. Asiantuntijalääkäri Lakisääteistä eläketurvaa hoitava B-eläkesäätiö tarvitsee työkyvyttömyyseläkehakemusten ratkaisemista varten asiantuntijalääkärin, joka antaa hakemuksesta oman lausuntonsa. Asiantuntijalääkärinä ei voi käyttää hoitavana lääkärinä toimivaa työpaikkalääkäriä. Ilmoitus verovirastolle Koska eläkesäätiö toimii "veronkantajana" eläkkeitä maksaessaan, sen on tehtävä kotipaikkakuntansa verovirastolle työnantajan aloittamisilmoitus. Ilmoitus voidaan tehdä Y1-lomakkeella. Eläkesäätiöyhdistykseltä saa yksityiskohtaiset ohjeet eläkesäätiön perustamisesta sekä tiedot vakuutuksen siirron vaikutuksista esimerkiksi myönnettyihin lainoihin. Tammikuu 2013 Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry 13
Tärkeät osoitteet ja puhelinnumerot: Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Kalevankatu 13, 00100 Helsinki, puh. 09-6877 440 Internet-kotisivut www.elakesaatioyhdistys.fi Palveluyhtiöt: Porasto Oy Larin Kyöstin tie 8, 00650 Helsinki, puh. 09-7527 7225 Innova Henkilöstörahasto- ja Eläkepalvelu Oy Pl 300, 00101 Helsinki Käyntiosoite Bulevardi 56, Helsinki, puh. 010 516 8323 Tammikuu 2013 Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry 14