JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut



Samankaltaiset tiedostot
Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

Sata pientä vai kolme isoa tekoa?


Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Kotitalouden kulutus 40 tonnia vuodessa

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Vapaa-ajan vietto liikenne ilonpilaajana

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

LUENTORUNKO YLÄASTEEN KEMIAN OPETUKSEEN EKOLOGINEN SELKÄREPPU, TUOTTEEN ELINKAARI, KESTÄVÄ KEHITYS

Ympäristökoulu Polku palvelee

Viisas kuluttaa vähemmän 2011

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty?

Reput ja reissumiehet. Sähköinen versio löytyy

Jätehuolto, kierrätys ja lajittelu

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

Elinkaariajattelu autoalalla

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta?

Kestävät arvot hankinnoissa

KESTÄVÄ KULUTUS - mitä, miksi, miten?

Miten ihmeessä saatte kulumaan 300 kg luonnonvaroja joka päivä?

Kiertokapula Oy. 13 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. 5 jätteidenkäsittelyaluetta 1 käytössä oleva loppusijoitusalue

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Ekokompassi avainhenkilöiden koulutus. Irina Niinivaara 2015

Lisää talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta? Satu Lähteenoja Suomen luonnonsuojeluliitto

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Kierrätys ja kompostointi

Ympäristökoulu Polku

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

Jäteselviytyjät Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 2: Jätehuolto

Materiaalitehokkaasti kohtuudella. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi:

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Suljetuilla kaatopaikoilla tonneittain hyödyntämiskelpoista jätettä

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari

Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa

Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin

Kestävä kulutus ja kierrätys. Avainsanat: kestävä kulutus, kierrätys, jätteiden lajittelu

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

Helsingin leikkipuistojen jätehuollon alkukartoituskysely

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Entä, jos jätettä syntyisi paljon vähemmän? Auttaako materiaalitehokkuus?

L&T:N RATKAISUT RAKENNUSJÄTTEIDEN KÄSITTELYYN

Hankinnat ja ympäristö

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys Ilkka Reko Myyntijohtaja

Kestävän kehityksen ohjelma

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

Östersundomin maa-aines-yva

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Jäteneuvonta vaikuttaa valistamalla

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI

PILAANTUNEIDEN MAA-AINESTEN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄNÄ

Kalvo 8: Keskivertosuomalaisen liikenne: 17 tonnia vuodessa - Piirakkakuvaaja liikenteen ekologisesta selkärepusta: henkilöautoilun suuri osuus

Kerättävät jätelajit Taloyhtiössä kerätään nyt myös muovijätettä jolle löytyy oma säiliö. Kaikki jätteet kerätään nyt syväkeräyssäiliöistä:

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry

Kestävä kehitys autoalalla

Ilmastonmuutos lautasella Pääsihteeri Leo Stranius

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU Tuusulan kunnantalo

helmiä ruohonjuuritasolta Hankepäällikkö Eija Koski, 4V-hanke Kestävän kehityksen toimikunta

Kutsu Keke kylään - Kestävä kehitys asumisessa

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Jätteen synnyn ehkäisystrategian

Opettajan Opas Luokat 3 6

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 3: Siivous ja ympäristö

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS

Onni ja onnellisuus. EKOTIIMI Ostostavat dia

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

Ilmastonmuutos ja lapsiperheet

Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

TRY-MITTARI TALONRAKENTAMISEN YMPÄRISTÖMITTARI

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA

Ravinto ja ilmastonmuutos

1. Kulutamme luonnonvaroja 1

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén

Harkitse, korjaa ja kierrätä! Eduskunnan ympäristövaliokunta Marttaliitto ry/asta Kuosmanen

Jätehuollosta kiertotaloushuoltoon Satu Hassi Kansanedustaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja

Transkriptio:

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

Sisältö Kestävä kuluttaminen ja kohtuus Jätteen synnyn ehkäisy Tuotteen elinkaari Ekotehokkuus Ekologinen selkäreppu MIPS Ekologinen jalanjälki Neuvonta ja motivointi Muiden innostaminen Tukea omaan neuvontatyöhön

Kuva: HSY/ Kai Widell Kulutuksemme jäljet

Tuotteen elinkaari TUOTANTO KAUPPA KULUTTAJA LUONNON- VARAT RAAKA- AINEET YHDYS- KUNTAJÄTE

Kolme Koota neuvoo kuluttajaa 1. Kuluta harkiten Syntymätön jäte on paras jäte. Jätteen synnyn ehkäisy ja luonnonvarojen säästäminen: palveluiden käyttöä, yhteiskäyttöä, lainaamista, korjaamista ja ostamatta jättämistä. 2. Käytä uudelleen Uudelleenkäyttöä sellaisenaan on esimerkiksi kirjaston kirjan lainaaminen ja kirpputoritavaran hankinta. 3. Kierrätä Uusiokäyttö raaka-aineena (kierrätys) eli esimerkiksi uusiopaperin valmistus.

Jätteen synnyn ehkäisy suosi pitkäikäistä ja korjattavaa suosi aineettomia elämyksiä suhteuta hankinnat tarpeeseen hukan vähentämiseksi (esim. elintarvikkeet) lainaa, vuokraa ja käytä yhteisiä uudelleenkäytä käytettyä valitse kevyesti pakattuja tuotteita

Jätelain hierarkia 1. Jätteen synnyn ehkäisy 2. Jätteen hyödyntäminen Ensisijaisesti raaka-aineena uusiokäyttö ja kierrätys Toissijaisesti energiana esimerkiksi jätteenpoltto 3. Turvallinen loppukäsittely Jätteen loppusijoitus kaatopaikalle Ongelmajätteen asianmukainen käsittely

Ekotehokkuus Mahdollisimman vähistä luonnonvaroista mahdollisimman paljon hyötyä Tarkastelee luonnonvarojen käyttöä tuotteen koko elinkaaren ajalta Enemmän vähemmästä Ekotehokkuuden mittareita ekologinen selkäreppu MIPS ekologinen jalanjälki

Ekologinen selkäreppu Luonnonvarojen määrä kiloina, jonka tuote oman painonsa lisäksi vaatii koko elinkaarensa aikana Mukaan lasketaan: elottomat luonnonvarat elolliset luonnonvarat maansiirrot ja eroosio ja joskus myös käytetty ilma (lähinnä polttoaineen polttamiseen tarvittu)

Tuotteiden ekologisia selkäreppuja Kahvinkeitin Hammasharja Farkut Polkupyörä Kävelykengät Kultasormus Hopeasormus 53 kg 0,12 kg 7 kg 380 kg 18 kg 2700 kg 38 kg Kodin tavaroiden ekologiset selkäreput

Suomalaisen ekologinen selkäreppu Lähde: Suomen luonnonsuojeluliitto ry, KotiMIPS -tutkimus

MIPS (Material Input Per Service unit) MIPS mittaa materiaalien käyttöä suhteessa saatuun hyötyyn Kevyt MIPS = pitkäikäinen tuote, tehokas käyttö Esimerkiksi: Kirjaan tarvitaan luonnonvaroja (MI) noin 5 kg Kirjaston kirja luetaan noin 60 kertaa. Jos kirja luetaan vain kerran MIPS = 5 kg / 1 krt = 5 kg / lukukerta Kirjaston kirja MIPS = 5 kg / 60 krt = 0,083 kg / lukukerta

Ekologinen jalanjälki Maa-ala joka tarvitaan kulutustavaroiden ja palveluiden tuottamiseen sekä jätteiden ja päästöjen käsittelyyn Maapallon kantokyky kestäisi noin 1,8 hehtaarin kulutuksen / ihminen Jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme neljän maapallon luonnonvarat Suomalaisen jalanjälki 7 hehtaaria Kestävä jalanjälki 1,8 ha

Mihin tätä kaikkea tarvitaan? Kulutamme päivittäin 300 kiloa luonnonvaroja Koskaan ei ole kulutettu yhtä paljon kuin nykyään, eikä kulutus ole lisääntynyt yhtä nopeasti kuin nykyään Kestämättömät tuotanto- ja kulutustavat ovat pääasiallinen syy siihen, että ympäristöongelmista on tullut maailmanlaajuisia Suomalaisissa kotitalouksissa on nykyään 50 kertaa enemmän kodinkoneita kuin 50 v. sitten -Tutkimusprofessori Mika Pantzar Lähde: http://www.nuukuusviikko.fi/koulut/koulut2007

Suomalaisten BKT ja onnellisuus vuosina 1972-2003

Maailma muuttuu "Älä koskaan epäile, etteikö tehtävälleen omistautunut ihmisryhmä voisi muuttaa maailmaa - itse asiassa se on ainoa keino muutokseen. - antropologi Margaret Mead Maailma muuttuu päätös, valinta ja teko kerrallaan. Tarvitaan yhteistä tarmoa ja toimintaa

Miten motivoin ja innostan? Ilo ja huumori ovat tärkeitä Faktat Laki velvoittaa Pieni syyllistäminenkin voi purra Mitä voin tehdä? Miten tämä liittyy minuun ja arkielämääni? Mitä hyötyä yksilölle, taloyhtiölle, lähiympäristölle?

Miten motivoin ja innostan lajittelemaan taloyhtiössä? Jaa materiaalia: esim. lajitteluohjeet Tiedota esimerkiksi ilmoitustaululla ja yhteisissä tilaisuuksissa Huolehdi siitä, että jäteastioissa ja katoksessa on kunnon lajitteluohjeet Henkilökohtainen kontakti toimii parhaiten Esim. lajittelutapahtuma jätekatoksella, erilaiset kilpailut (lajitteluvisa, montako maitopurkkia sopii yhteen maitopurkkiin) Kannusta, kehu ja kiitä Toisto muistuta uudestaan ja uudestaan

Linkkivinkkejä Lajitteluohjeita ja muuta jätehuoltoon liittyvää: HSY Jätehuolto, www.hsy.fi > jätehuolto Neuvontamateriaaleja ja vinkkejä: Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, www.kierratyskeskus.fi Suomen pakolaisavun KOTILO-projekti, www.pakolaisapu.fi/kotilo (> materiaalipankki)

Kuinka paljon on riittävästi?

4V: Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin - yhteisöllisyys ja hyvä elinympäristö Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen sekä Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteinen hanke, joka sai vuosina 2008-2011 EU-rahoitusta Etelä-Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä tukevasta EAKR-ohjelmasta ja kansallista rahoitusta Uudenmaan liitolta. www.4v.fi