Oppimiskeskushanke 2001-2003: loppuraportti Anneli A. Ahtola Tampereen yliopiston kirjaston oppimiskeskushanke jakautui vuosille 2001-2003. Hanke sai rahoitusta tietoyhteiskunnan rakenteiden vahvistamisrahoista. Hankkeen kuluessa oppimiskeskuksen toiminta on muodostunut joustavaksi osaksi kirjaston normaalia toimintaa, ja kirjasto on vakiinnuttanut asemansa opiskelijoiden tarvitsemana ja arvostamana opiskelutilana. Kirjastosta on muodostunut opiskelijan työhuone. Hankkeen ansiosta kirjaston eri toimipisteiden työasemien määrä sekä opiskelua ja tutkimusta mahdollistavien ohjelmistojen tarjonta ovat huomattavasti lisääntyneet ja monipuolistuneet. Kaikissa toimipisteissä on myös verkkoyhteyksillä ja työasemilla varustettuja ryhmätyöhuoneita. Hankekuvaus löytyy osoitteesta http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/pdf/hankekuvaus00.pdf. Hankkeen edistymisestä on laadittu väliraportit 19.10.2001 (http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/pdf/valiraportti19102001.pdf) ja 27.9.2002 (http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/pdf/valiraportti2002-2.pdf). Virtuaaliopetusta tukevan kirjaston kehittämishankkeen tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa kirjastossa erityisesti virtuaaliyliopistotoimintaa tukevia oppimiskeskuspalveluja, joiden tavoitteena on - tukea virtuaaliopintojaksojen laatijoita hankkimalla kursseihin liittyvää sähköistä oppimateriaalia ja järjestämällä sen käyttö helpoksi - tarjota verkko-opintojaksoihin liittyviä tieteenalakohtaisia interaktiivisia tiedonhankinnan opetusmoduuleja - kehittää kirjaston tiloja oppimisympäristönä. (http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/pdf/valiraportti2002-2.pdf) Hanke-esityksen mukaisesti tavoite oli muodostaa kirjastoon oppimiskeskuksia, jotka tarjoavat opiskelijoille tiedonhaku- ja työskentelymahdollisuudet lähellä kirjaston neuvontapalveluja, toimivat fyysisenä ja virtuaalisena toimintaympäristönä, ja antavat mahdollisuudet tehokkaaseen opiskeluun yksin tai ryhmässä, kirjastossa tai kotona, ja jotka edistävät ongelmalähtöistä opetusta ja opiskelua. Oppimisympäristöjen kehittäminen edellytti kirjastossa tilojen, työasemien, ohjelmistojen ja tietoaineiston lisäämistä. Verkon kautta saatavat opinto- ja tutkimusaineistot olivat palveluiden keskeinen osa, ja niiden tueksi kehitettiin sähköisen opintoaineiston hankinta- ja tuotantopalvelujen järjestelmä. Hankkeen johtajana toimi ylikirjastonhoitaja. Suunnittelun tukena oli kirjaston johtokunnan nimeämä ohjausryhmä, jossa oli kirjaston edustajien lisäksi edustajat yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta, täydennyskoulutuskeskuksesta, virtuaaliyliopistohankkeesta sekä opiskelijaedustajat. Hankkeella oli ensimmäisen vuoden aikana päätoiminen suunnittelija. Rahoitus Tietoyhteiskunnan rakenteiden vahvistamisrahoista hankkeelle myönnettiin kokonaisuudessaan 229 874,57 euroa. Tämän lisäksi kirjasto on osallistunut hankkeesta aiheutuneiden kustannusten kattamiseen maksamalla mm. palkka-, kaluste- ja tilaparannuskustannuksia. Yhteenveto hankkeen rahoituksesta ja rahojen käytöstä on esitetty liitteenä 1.
Vuoden 2003 lopussa tästä rahasta oli käyttämättä 31 522 euroa. Säästöjä syntyi, koska Attilan 5. kerrosta ei pystytty varustamaan tietoturvasyistä langattomalla verkolla varustetuksi työtilaksi. Suunnitelma lopun hankerahan käytöstä on esitetty liitteenä 2. Tilojen kehittäminen Fyysisesti hajallaan toimivan opiskelun ja opetuksen tueksi päätettiin perustaa oppimiskeskus kuhunkin kirjaston toimipisteeseen. Alkuvaiheessa panostettiin pääkirjaston, lääketieteellisen ja Hämeenlinnan osastokirjaston (nykyisen yksikön) tilojen kehittämiseen, ja näihin muokattiin muutos- ja verkotustöillä oppimiskeskustilat. Näkyvimmät muutokset tehtiin pääkirjastossa, jonka ilme hankkeen myötä muuttui huomattavasti toimivammaksi ja viihtyisämmäksi. Kasvatus- ja kielitieteiden osastokirjaston (nykyisen Humanikan) tilojen kehittäminen päätettiin yhdistää uudisrakennukseen muuton yhteyteen vuonna 2003, eli hankkeen viimeiseen vuoteen. Osa Humanikan laitehankinnoista ja asennuksista siirtyi seuraavaan vuoteen viivästyneitten sähkötöiden vuoksi. Attilan viidenteen kerrokseen saatiin lisää opiskelijoitten työtiloja, jotka vapautuivat Humanikaan tehtyjen kokoelmasiirtojen seurauksena. Tätä tilaa suunniteltiin aluksi langattoman verkon lukusaliksi, mutta suunnitelmasta luovuttiin tietokonekeskuksen suosituksesta tietoturvasyiden ja omien kannettavien mikrojen virusalttiuden vuoksi. Myös pääkirjaston tuleva muutto vaikutti päätökseen olla tekemättä mittavia muutostöitä enää vanhoihin tiloihin. Tilassa on nyt kiinteä verkko ja työasemia odotetaan asennettaviksi. Laite- ja kalustehankinnat Kirjaston tilojen ja varustetason nykytilan kartoitus ja kehittämissuunnitelma tehtiin heti hankkeen alussa. (http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/pdf/oppimiskeskusraportti.pdf) Kartoitus osoitti, että kirjasto pystyi tarjoamaan vain hyvin niukat puitteet monimuoto-opiskeluun: asiakastyöasemia oli toimipisteissä yhteensä 43 kappaletta, yhtään skanneria ei ollut, ei myöskään multimedian luomiseen ja käyttöön soveltuvia laitteita tai ohjelmia, ja ryhmätyöskentelytilat puuttuivat kaikista toimipisteistä. Hankkeen päättyessä jokaisessa toimipisteessä ovat toimivat nykyaikaiset oppimisympäristöt. Asiakastyöasemien määrä lisääntyi vuoden 2003 loppuun mennessä lähes 500 % prosenttia - 43:sta 210:een. Tamcat-mikroja on 42 kappaletta, ja varustetasoon kuuluvat myös dataprojektorit, skannerit, tulostimet ja kuulokkeet. Ryhmätyöhuoneita on yhteensä 17. Humanikasta ja pääkirjastosta löytyvät lisäksi elektronisten lehtien lukusalit. Nykyiset kirjastotilat eri yksiköissä ovat fyysisesti aivan erinäköiset kuin hankkeen alkaessa. Tilasuunnittelulla on luotu toimivuutta, viihtyisyyttä ja joustavuutta, ja saatua kokemusta on voitu soveltaa kirjaston uudisrakennusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Ohjelmistohankinnat Oppimiskeskuksen työasemille hankittiin opiskelua mahdollistavia ohjelmistoja. MS-Officen tekstinkäsittely-, tilasto-, taulukko- ja grafiikkaohjelmat ovat kaikilla koneilla. Kaikilta työasemilta on myös mahdollista käyttää Acrobat reader/writer-ohjelmaa, jota tarvitaan elektronisten aineistojen pdf-tiedostojen lukemiseen ja pdf-tiedostojen tekemiseen. SPSS-tilastointiohjelma on useammalla koneella jokaisen toimipisteen oppimiskeskuksessa. Ohjelmasta hankittiin yhteensä 17 lisenssiä. RefWorks on verkkopohjainen kirjallisuusviitteiden hallintaohjelma, joka on käytössä henkilökohtaisten viitetietokantojen rakentamiseen ja viitteiden muotoiluun usean eri säännöstön mukaisesti. Lisäksi julkaisutyön helpottamiseksi ja julkaisujen ulkoasun yhdenmukaistamiseksi laadittiin mallipohjat sekä tutkielmille että väitöskirjoille.
Ohjelmistojen käyttöä seurataan, ja näin saatua tietoa käytetään päätöksenteon tukena, kun ohjelmistojen hankintakustannukset siirtyvät varausajanjakson jälkeen kirjaston perusrahoituksesta maksettaviksi. Oppi-materiaalin hankinta Oppimateriaalia hankittiin sekä digitoimalla että ostamalla tai muulla tavalla hankkimalla valmiita elektronisia aineistoja. Vapaasti verkossa olevien virallisjulkaisujen, tutkimusten ja väitöskirjojen tietoja koottiin oppimiskeskuksen sivuille. Valintakriteerinä pidettiin julkaisujen kuulumista virallisiin tutkintovaatimuksiin. 1. Digitointi Hankkeen puitteissa kehitettiin digitointikokeilu, jossa kirjasto hankki verkko-opintomateriaalin ja sähköisen julkaisemisen tekijänoikeuksia. Toimintamallin mukaan kirjasto hankki käyttöluvat, digitoi tarvittavan aineiston ja järjesti aineiston jakelun oppimiskeskuksen käyttöliittymän kautta. Tätä voidaan kutsua verkko-oppimateriaalin täsmähankinnaksi. Digitointi on kuitenkin työläs prosessi, joten kaikkea toivottua aineistoa ei kannata eikä ole mahdollistakaan muuttaa verkkojulkaisuksi. Hankkeen puitteissa laadittiin kriteerit toimeksiantojen mahdolliseen priorisointiin. Itse digitointiprosessiin kuuluu julkaisun käyttöön hankkiminen painetussa muodossa, aineiston skannaus, tekstin tunnistaminen, muokkaus/taitto ja pdf-tiedostoksi muuttaminen. Lisäksi pdf-tiedostoon on lisätty etusivu kuvailutietoineen, ja lopuksi tiedosto on siirretty www-palvelimelle verkkokäyttöön. Toimeksiantojen, käyttölupien ja digitointiprosessin hallintaa varten luotiin lupatietokanta. Digitointitoimeksiantoja otettiin vastaan kaikkiaan 89 aineistolle, joista kokonaisten kirjojen digitiointipyyntöjä oli 11. Toteutumatta jäi 18 toimeksiantoa - kuusi kirjaa ja 12 artikkelia. Vain kahden toimeksiannon kohdalla oli kyse artikkelista, joka löytyi kirjaston hankkimien elektronisten lehtien kokoelmasta. Suurin osa artikkeleista oli suomalaisissa aikakauslehdissä julkaistuja suomalaisten kirjoittajien artikkeleita. Artikkeleilla oli vaihtelevat maksu- ja jakelukäytännöt. Useimmille artikkeleille saatiin julkaisulupa avoimeen verkkoon, mutta toisille vain verkkokurssin ympäristöön. Useimpien artikkelien digitointi on saatu tehdä maksutta. Mukana kokeilussa on ollut sekä kotimaisia että ulkomaisia kustantajia sekä useita laitoksia: taideaineet, sosiaalipolitiikka, historia, matematiikka, tilastotiede, filosofia, naistutkimus, tiedotusoppi, politiikantutkimus, kasvatustiede ja kauppatieteet. Yhteiskuntatieteelliselle tiedekunnalle oppimateriaaleja on hankittu eniten. Digitointikokeilussa saatiin arvokasta kokemusta prosessin eri vaiheista. Hankkeen myötä digitointi on joustavasti vakiintunut oppimateriaalin hankinnasta vastaavan informaatikon rutiinityöksi. 2. e-kirjat Tampere University Pressin kustantamien kirjojen pdf-tiedostot linkitettiin oppimiskeskuksen verkkoaineistosivuille. Valintakriteerinä käytettiin tässäkin julkaisun kuulumista Tampereen yliopiston tutkintovaatimuksiin. Elektronisen aineiston hankintakokeiluna kokoelmiin ostettiin (kurssikirjarahoista) seitsemän kurssikirjaa elektronisena. Ensimmäinen ostettu verkkokirja hankittiin syksyllä 2002. Teos on kirjallisen viestinnän ja oikeakielisyyden opas Netti-Neuwonen, joka sopii apuneuvoksi kaikille
kirjoittajille. Teosta on mahdollista käyttää yliopiston IP-alueella. Jari Metsämuurosen SPSSohjekirjat ovat myös hankittujen e-kirjojen joukossa. Merkittävin valmiin elektronisen oppiaineiston hankinta oli netlibraryn 94 teoksen ostaminen käyttöön viideksi vuodeksi. Teokset valittiin yhteistyössä opettajakunnan kanssa, ja kolmannes teoksista on kurssikirjoja. Lisäksi netlibrary lta saatiin ilmaiseksi asiakkaiden käyttöön vajaan 3500 kirjan yleiskokoelma, josta löytyy kaunokirjallisuuden ohella myös käsikirjastoaineistoa. NetLibrary on laaja kansainvälinen akateemisten kirjojen kokoelma, jonka Tampereen yliopiston kirjasto ensimmäisenä ja tällä hetkellä ainoana kirjastona tarjoaa asiakkailleen. Kokonaiskustannus oli 9 425,41 euroa, jolloin keskihinnaksi muodostuu vajaat 100 euroa, joskin hinnat yksittäisten teosten välillä vaihtelevat suuresti 325 $ ja 16,95 $. Käyttökertoja vuoden 2003 loppuun mennessä oli 4127, jolloin käyttökerran hinnaksi muodostui 2,28 euroa. TAUCHIssa (Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen tutkimusryhmä / Tampere University Computer Human Interaction Group) on tehty netlibraryn käytettävyys- ja käyttötutkimusta, ja elektronisten kirjojen käytöstä on siellä tekeillä myös opinnäyte. Kokeilun myötä myös elektronisen aineiston hankinnasta on tullut luonteva osa normaalia hankintaa. Aineistoa pyritään hankkimaan elektronisessa muodossa mikäli sitä on saatavilla sopuisaan hintaan. Oppimiskeskushankkeen puitteissa kirjasto osallistui Opetusministeriön tukemaan ja Opiskelijakirjaston koordinoimaan Opintoaineiston digitaaliset julkaisu- ja jakelukanavathankkeeseen. Tämä hanke keskittyi kartoittamaan loppuunmyytyjä kirjoja, jotka olivat mahdollisimman monen yliopiston tutkintovaatimuksissa ja sitten hankkimaan näistä kirjoista elektroninen versio. Yhteistyön tuloksena kirjasto sai maksutta kolme pdf-muotoista kirjaa, jotka eivät enää kuuluneet tutkintovaatimuksiin, mutta jotka kuitenkin edelleen olivat kysyttyjä. (Matti Castrén et al., Historia koulussa, Lauri Harvilahti et al., Metafora, ja Aili Nenola, Miessydäminen nainen) Opiskelijakirjaston projekti kartoitti myös tietoja eri yliopistojen erittäin kysytyistä kurssikirjoista. Näiden digitointi ei kuitenkaan onnistunut tekijänoikeussäännösten vuoksi. Toiminta keskittyikin tarvepainatukseen, ja kirjasto sai projektista viisi kappaletta suomennetusta antiikin kirjallisuuden teoksesta. (Longinus, Korkeasta tyylistä) 3. e-aineisto Virtuaali- ja verkko-opetuksessa ja opiskelussa aineiston elektronisuus on oleellinen. Aineiston löytyminen sähköisessä muodossa mahdollistaa sen käytön ajasta ja paikasta riippumatta. Käyttäjät ovat löytäneet elektronisen aineiston, varsinkin verkosta luettavat aikakauslehdet. Siitä on osoituksena käytön selvästi nousujohteinen trendi. Esimerkiksi EBSCOhostin käyttö on lisääntynyt koko 2000-luvun vuosittain noin 10 000 tulostetun artikkelin verran, ja artikkeleita on tulostettu lähes kaikista palvelun kautta saatavista lehdistä. Tampereen yliopisto onkin Helsingin yliopiston jälkeen toiseksi suurin EBSCOhost-palvelun käyttäjä Suomessa. Science Direct-palvelusta tulostettiin vuonna 2003 vajaat 45 000 artikkelia, mikä tarkoitti 95,1 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Palvelu- ja tietokantakohtaiset lisenssirajoitukset asettavat omat rajoitteensa käytölle, samoin aineiston saatavuuden riippuvuus IP-tunnisteista. Proxy-palvelin tulee helpottamaan aineistojen
etäkäyttöä. Nelli-portaalin avulla aineistojen löytyvyys tullee aiheenmukaisen ryhmittelyn ansiosta myös helpottumaan. Elektronisen aineiston hallinnoimiseksi ja käytön sekä hintakehityksen seurantaa varten kirjastossa laadittiin FileMaker-pohjainen seurantajärjestelmä, josta saadaan arvokasta informaatiota hankintojen päätöksenteon tueksi. Tiedotus Oppimiskeskukselle avattiin omat kotisivut, joiden kautta palvelut olivat helposti löydettävissä. Kirjaston www-sivujen tiedotuksen lisäksi hankkeesta kerrottiin ja tiedotettiin useissa yhteyksissä ja tilaisuuksissa, mm. opetusneuvostossa, Tampereen kirjastopäivillä ja yliopiston johdolle. Kirjasto oli yhteistyössä opiskelijoiden kanssa järjestämässä opiskelijoiden kirjastopäivää Kirjasto on opiskelijan työhuone, jossa oppimiskeskus palveluineen oli näkyvästi esillä. Aikalainen julkaisi laajan artikkelin oppimiskeskuspalveluista. Keväällä 2003 suoritetun oppimiskeskuspalveluiden käyttäjäkyselyn tulokset kertoivat tyytyväisyydestä. (http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/tietoa/kysely2002.pdf). Uusia työskentelypaikkoja arvostettiin ja annettiin kiitosta siitä, että laitteiden ja kalusteiden sijoittelussa oli otettu huomioon yksittäisen työskentelijän yksityisyys ja työrauha. Tulokset osoittivat, että oppimiskeskuksen omia kotisivuja ei tunnettu kovinkaan hyvin eikä niitä juurikaan oltu käytetty. Yliopiston johtoa informoitiin hankkeen edistymisestä elokuussa 2003. Katsaus on liitteenä 3. Opetusmateriaalit Hankkeen puitteissa laadittiin Tamcat-tietokannan verkko-opas (http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/tamcat-opas/), jossa käyttäjää ohjataan kirjaston luettelotietokannan käyttöön esimerkkien ja harjoitustehtävien avulla. Opetusaineistoa ja moduuleja tullaan kehittämään edelleen yhteistyössä kansallisen Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma-hankkeen kanssa. Elektroninen lukusali Projekti saatiin sisällöllisesti varsin pitkälle tehtyä, kun myös pääkirjaston tieteenalojen verkkotiedonlähteet saatiin järjestetyksi verkkoon osastokirjastojen verkkokäsikirjaston lisäksi. Nämä toimivat vielä erillisinä kokonaisuuksina, vaikkakin toisiinsa linkitettyinä, ja viimeistelytyö tehdään Nelli-portaalin käyttöön oton yhteydessä vuoden 2004 syksyllä. Hanke loppui, mutta oppimiskeskuspalvelu jatkuu.