Talouden näkymät Syyskuu 2015. Ekonomistit

Talouden näkymät Syyskuu 2015 Ekonomistit

Talouden näkymät - yhteenveto Kiinan talouskasvun hidastuminen ja osakekuplan puhkeaminen myllersivät rahoitusmarkkinoita ja lisäsivät huolia maailmantalouden näkymistä elokuussa. Maailmantalouden kasvu jatkuukin verkkaisena. Näköpiirissä ei ole olennaista maailmantalouden elpymistä. Öljyn hinnan aleneminen on tukenut monissa maissa kulutusta, mutta kokonaisuutena sen myönteinen vaikutus maailmantalouden kehitykseen on jäänyt vähäiseksi. Yhdysvalloissa hyvän toisen neljänneksen BKT:n kasvun jälkeen teollisuuden luottamus heikkeni elokuussa. Epävarmuus Fedin koron noston ajankohdasta on lisääntynyt. Koron nosto on silti todennäköinen tämän vuoden aikana. Euroalueella yritysten luottamus pysyi ennallaan ja kuluttajien koheni hieman elokuussa. Syyskuun korkokokouksessaan EKP laski kasvuennusteita ja sanoi kasvunäkymien riskien olevan alasuuntaisia. EKP toisti valmiuttansa toteuttaa uusia toimia, mutta Draghin mielestä keskustelu niistä on vielä ennenaikaista. Kreikassa järjestetään parlamenttivaalit 20.9. Tällä hetkellä Syriza-puolue on johdossa mielipidekyselyissä, mutta sen johto on pienentynyt. Toisella neljänneksellä Suomen BKT kasvoi 0,2 % edellisestä neljänneksestä ja 0,1 % vuoden takaa. Talouskasvu on tänä vuonna nollan tuntumassa, eikä näköpiirissä ole olennaista piristymistä. Vuonna 2016 Suomen talous elpyy 0,8 %:n kasvuun. Tämä perustuu investointien piristymiselle, kulutuksen pienen kasvun jatkumiselle sekä Venäjän viennin suurimman kielteisen vaikutuksen poistumiselle. Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen lisää paineita Sipilän hallituksen suuntaan toteuttaa kilpailukykyä vahvistavia toimia. Syyskuun lopussa hallitus esittää toimenpideohjelmansa.

Maailmantalous kasvaa verkkaisesti indeksi 70 65 60 55 50 45 40 35 30 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi muutos ed. vuodesta, % 20 15 10 5 0-5 -10-15 * 3 kk:n liukuva keskiarvo -20 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa oikea ast.) Lähteet: CPB ja JP Morgan Maailmankaupan kasvu koheni 2,5 %:iin kesäkuussa. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla maailmankaupan kasvu hidastui kuitenkin puoleen viime vuodesta. Globaali teollisuuden luottamusindeksi oli vakaa kesä-heinäkuussa, mutta ei viittaa kasvun vilkastumiseen loppuvuonna. Maailmantalouden kasvu jatkuu verkkaisena. Näköpiirissä ei ole olennaista maailmantalouden elpymistä. Öljyn hinnan aleneminen on tukenut monissa maissa kulutusta, mutta kokonaisuutena sen myönteinen vaikutus maailmantalouden kehitykseen on jäänyt vähäiseksi. Maailmantalouden riskejä ovat Yhdysvaltain korkojen nostosyklin alku ja sen heijastusvaikutukset, Kiinan talouden hidastuminen ja Kreikan tilanne. Mahdollisuuksiin lukeutuu öljyn halpenemisen viivästyneet myönteiset vaikutukset.

Yhdysvaltojen talous kasvaa kohtalaista vauhtia 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 % 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Macrobond BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) BKT (muutos ed. neljänneksestä vuositasolla) indeksi 65 60 55 50 45 40 35 30 25 Elokuussa kuluttajien luottamus vahvistui selvästi, mutta teollisuuden heikkeni. Vähittäiskaupan ja teollisuuden tilastot kohenivat heinäkuussa kesäkuun vaisumpien lukemien jälkeen. Tarkennettujen tilastojen mukaan BKT kasvoi toisella neljänneksellä annualisoitua 3,7 %. Talouskasvu oli peräisin kotimaisesta kysynnästä ja viennistä. Työllisyyden kasvu jatkoi kohenemistaan heinäkuussa ja työttömyysaste oli 5,3 %. Kuluvana vuonna talous jatkaa viime vuosilta tutussa noin 2,5 %:n kasvuvauhdissa. Ensi vuonna kasvu hieman piristyy. Yhdysvaltojen keskuspankin odotetaan nostavan ohjauskorkoa loppuvuoden aikana.

Euroalueen talous jatkaa kasvussa 4 2 0-2 -4-6 BKT ja ostopäällikköindeksi euroalueella %, muutos ed. vuodesta 6 BKT (määrän muutos) indeksi Teollisuuden 60 ostopäällikköindeksi 55 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähteet: Macrobond, Markit Economics 50 45 40 35 30 Elokuussa yritysten luottamus pysyi ennallaan ja kuluttajien koheni hieman. Luottamusindikaattorit ovat kohtuullisen hyvällä tasoilla. BKT kasvoi toisella neljänneksellä 0,3 % edellisestä neljänneksestä ja 1,2 vuoden takaa. Vähittäiskaupan kasvu nopeutui 2,7 %:iin heinäkuussa. Euroalueen talous kasvaa 1,2 % tänä vuonna. Ensi vuonna kasvu on hieman nopeampaa. Elpyminen painottuu kotimarkkinoille. Kiinan ja Venäjän talousongelmat hidastavat euroalueen vientiä. Työttömyysaste laski 10,9 %:iin heinäkuussa. Euroalueen työttömyys on vähentynyt nyt kahden vuoden ajan. Työttömyys laskee lisää ensi vuonna.

Epävarmuus kasvanut kehittyvillä markkinoilla 15 10 5 0-5 % Venäjä 10 11 12 13 14 15 Lähde: Macrobond BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Brasilia Kiina Intia Kiinan osakekurssit laskivat jyrkästi elokuussa ja talousindikaattorit viestivät hidastuvasta kasvusta. Maan viranomaiset ja keskuspankki pyrkivät elvyttämään taloutta muun muassa devalvoimalla juanin. Kiinan talouskasvu hidastui vuoden ensimmäisellä puoliskolla 7 %:iin, ja vauhti laskee edelleen. Venäjän BKT supistui 4,6 % heinäkuussa vuoden takaa eli saman verran kuin toisella neljänneksellä. Öljyn hinnan lasku ja heikkenevä rupla vaikeuttavat lähiaikoina tilannetta. Talous ei elvy ensi vuonnakaan. Talousuudistukset ja raaka-aineiden hintojen lasku nopeuttavat Intian BKT:n kasvua tänä vuonna. Brasilian vaikeudet ovat pitkittymässä talouden taantuessa tänä vuonna. BKT sukelsi lisää toisella kvartaalilla.

Raaka-aineiden hinnat laskeneet selvästi indeksi 2010=100 160 140 120 100 80 60 40 20 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Macrobond Maailman raaka-ainehintoja Raaka-aineet pl. energia (HWWI-indeksi) Öljy USD/barreli 160 140 120 100 80 60 40 20 Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta laski selvästi kesän aikana. Öljyn barrelihinta on oli syyskuun alussa alle 50 dollarin. Markkinaheilunta raaka-aineiden hinnoissa voi hyvin jatkua syksyn mittaan. Öljyn futuurihinnat ovat myös laskeneet. Futuurihinnat ennakoivat nyt alle 60 dollarin barrelihintaa ensi vuodelle, kun pari kuukautta sitten ennakoitiin 10 dollaria korkeampaa hintaa ensi vuodelle. Viimeaikaiseen öljyn hinnan laskuun ovat vaikuttaneet Kiinan talouskasvun hidastuminen ja tuotannon pysyminen korkealla tasolla. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta pitää öljyn hinnan alhaalla myös jatkossa. Muiden raaka-aineiden (pl. energia) hinnat laskivat myös selvästi kesän aikana. Kehittyvien maiden talouskasvun hidastuminen ja maailmantalouden kasvunäkymien tummeneminen olivat kehityksen taustalla.

Euroalueen inflaatio pysyi ennallaan heinäkuussa 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 Kuluttajahintojen vuosimuutos % Yhdysvallat Euroalue 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Macrobond Euroalueen inflaatio oli heinäkuussa kokonaisuutena 0,2 % ja ilman energiaa ja ruokaa 1,0 %. Palveluiden ja ruoan hintojen kallistuminen pitivät yllä inflaatiota, kun taas toiseen suuntaan vaikutti energian hintojen lasku. Loppuvuonna inflaatio on samanlaista kuin kesäkuukausina. Koko vuoden osalta inflaatio on nollan tuntumassa. Ensi vuonna hintojen nousu nopeutuu vajaaseen prosenttiin. Yhdysvalloissa inflaatio oli 0,2 % heinäkuussa. Matala öljyn hinta piti inflaation lähellä nollaa. Ydininflaatio oli 1,8 % heinäkuussa. Tänä vuonna USA:n inflaatio pysyy nollan paikkeilla. Ensi vuonna öljyn hinnan laskun vaikutus poistuu ja inflaatio nousee 2 %:n tuntumaan.

EKP laski ennusteitaan 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 % 3 kk:n euribor 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Macrobond Korkojen kehitys 12 kk:n euribor EKP:n ohjauskorko EKP:n talletuskorko Syyskuun korkokokouksessaan EKP laski kasvuennusteita ja sanoi kasvunäkymien riskien olevan alasuuntaisia. EKP toisti valmiuttansa toteuttaa uusia toimia, mutta Draghin mielestä keskustelu niistä on vielä ennenaikaista. EKP:n arvopaperiostot ovat sujuneet suunnitellusti ja niitä jatketaan syyskuuhun 2016 asti tai niin kauan kunnes EKP näkee inflaation olevan kestävällä polulla lähestyen hieman alle 2 prosentin olevaa inflaatiotavoitetta. Tämänhetkisten talouskasvu- ja inflaationäkymien pohjalta EKP joutuu harkitsemaan lisätoimia talven aikana. Keskuspankin ohjauskorko pysyy pitkään alhaalla. EKP:n toimet pitävät lyhyet markkinakorot alhaalla pidemmän aikaa, arviolta pari vuotta. Kesän aikana rahoitusmarkkinoiden korkoodotukset laskivat kasvuhuolien ja inflaatioodotusten alenemisen myötä.

EKP:n ostot jatkuneet tavoitteiden mukaisesti mrd. mrd. 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Macrobond Euroopan keskuspankin tase Katettujen velkakirjojen osto-ohjelma 1 22,5 - Arvoperien osto-ohjelma 127,6 - Katettujen velkakirjojen osto-ohjelma 2 10,6 - Katettujen velkakirjojen osto-ohjelma 3 111,1 + Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden osto-ohjelma Julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelma Kohdennetut pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot + Käynnissä oleva toimi, joka kasvattaa tasetta jatkossa 11,1 + 289,5 + 384,1 + - Päättynyt toimi, joka vähentää keskuspankin tasetta jatkossa Viimeisin tieto 28.8. Lähde: EKP

Pitkät korot laskussa kesällä 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 % 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Macrobond Korkokehitys Swap (10 v) Iso-Britannia Yhdysvallat Euroalue Kevään korjausliikkeen jälkeen pitkät korot kääntyivät laskuun kesän aikana. Globaalin talousnäkymien ja inflaatioodotusten vaimeneminen painoivat pitkiä korkoja alaspäin. Osakemarkkinoiden hermoilu on näkynyt myös korkojen liikkeinä. Elo-syyskuun vaihteessa pitkät korot nousivat hieman.

Kreikassa parlamenttivaalit syyskuussa 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 % Espanja Saksa Lähde: Macrobond Pitkät korot Valtion obligaatiot (10v) Kreikka Portugali 2014 2015 Italia Suomi Kreikalle myönnettiin kolmas ehdollinen 86 mrd. euron tukipaketti. Tukirahojen vastineeksi Kreikka uudistaa talouttansa, tekee menoleikkauksia ja luo 50 mrd. euron yksityistämisrahasto. Kreikassa järjestetään parlamenttivaalit 20.9. Tällä hetkellä Syriza-puolue on johdossa mielipidekyselyissä, mutta sen johto on pienentynyt. Kreikan tapauksessa epävarmuuden kasvu vaalien jälkeen on hyvin mahdollista. IMF on arvioinut, että Kreikan velkataakka on nykyisellään kestämätön. EU-maat ovat linjanneet, että ne ovat valmiita ainoastaan pidentämään laina-aikoja ja laskemaan lainakorkoja. Kreikan sopeutusohjelman ensimmäisen väliarvion jälkeen lokakuussa 2015 IMF tekee päätöksensä osallistumisesta ohjelmaan. Tällöin selviää mikä on IMF:n rooli tukipaketissa ja millaisia velkahelpotuksia Kreikan velkataakalle tehdään.

Markkinamyllerrys vahvistanut euroa USD 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 Lähde: Macrobond Euron arvon kehitys EUR/SEK EUR/USD 2013 2014 2015 SEK 10,0 9,0 8,0 7,0 Euro on viime viikkoina vahvistunut. Suhteessa dollariin on liikuttu päälle 1,10 dollarin. Koronnosto-odotusten siirtyminen myöhemmälle syksyyn on heikentänyt dollaria. Paineet euron heikkenemiselle ovat kuitenkin edelleen olemassa, sillä EKP pitää rahapolitiikkansa kevyenä, kun Yhdysvalloissa kiristetään vähitellen. Maaliskuun puolivälissä euron dollarikurssi kävi alimmalla tasolla sitten vuoden 2003 alun jälkeen. Euro on vahvistunut suhteessa kruunuun. Ruotsin keskuspankki piti syyskuussa ohjauskoron ennallaan - 0,35 %. Keskuspankki on valmis kasvattamaan valtionlainaostojansa.

Osakemarkkinat hermoilleet indeksi 4.1.2010=100 200 Keskeisiä osakeindeksejä 180 S&P 500 160 140 OMX Helsinki Cap 120 100 80 Euro Stoxx 50 60 10 11 12 13 14 15 Lähde: Macrobond Kiinan talouskasvun hidastuminen ja osakekuplan puhkeaminen näkyivät elokuussa maailman osakemarkkinoilla. Osakekurssit laskivat kautta linjan. Osakemarkkinoiden heilunta on ollut runsasta ja päiväkohtaiset vaihtelut suuria. Yhdysvaltain lähestyvä koron nosto, globaalit talouskasvuhuolet ja Kiinan talouskehitys säilyvät markkinoiden huolenaiheina lähitulevaisuudessa. Markkinoita tukee korjaantunut arvostustaso, laajasti kevyt rahapolitiikka, vähäiset inflaatiopaineet ja useiden maiden varsin vakaat kasvunäkymät.

Suomen talous kasvoi hieman toisella neljänneksellä 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 -12 % Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta BKT:n määrä Työpäiväkorjatut sarjat 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15e 16e Lähteet: Tilastokeskus, OP Tuotannon suhdannekuvaaja* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta Toisella neljänneksellä BKT kasvoi 0,2 % edellisestä neljänneksestä ja 0,1 % vuoden takaa. BKT supistuu 0,3 % tänä vuonna. Venäjäviennin heikkous vaimentaa talouskasvua. Vuonna 2016 Suomen talous elpyy 0,8 %:n kasvuun. Tämä perustuu investointien piristymiselle, kulutuksen pienen kasvun jatkumiselle sekä Venäjän viennin suurimman kielteisen vaikutuksen poistumiselle. Työttömyys nousee 9,4 %:iin kuluvana vuonna ja pysyy ennallaan ensi vuonna. Inflaatio on 0,2 % miinuksella tänä vuonna ja nopeutuu hieman ensi vuoden mittaan. Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä kohenee alle 3 %:n vajekriteerin. Julkisen talouden velka jatkaa kasvu-uralla ja velkasuhde nousee jo 66 %:iin.

Kuluttajien luottamus koheni elokuussa saldoluku 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Tilastokeskus Kuluttajien luottamusindikaattori Vähittäiskauppa * Muutos ed. vuod. vast. ajankohd. 3 kk liukuvista keskiarvoista % 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 Kuluttajien luottamus parani elokuussa, mutta odotukset ovat varsin mollivoittoiset. Odotukset Suomen taloudesta ja työttömyydestä synkkenivät hieman, ja näkemykset kuluttajan omasta taloudesta pysyivät suunnilleen ennallaan. Elokuussa usko omiin säästämismahdollisuuksiin oli hyvä. Vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi 0,9 % heinäkuussa. Tammi-heinäkuussa myynnin määrä pieneni 0,1 %. Yksityinen kulutus kasvoi 0,8 % toisella kvartaalilla vuoden takaa. Yksityinen kulutus kasvaa hieman tänä vuonna. Työttömyyden nousu ja talouden epävarmuus hillitsevät kotitalouksien kulutushaluja. Hyvin matala inflaatio toisaalta tukee kotitalouksien reaalituloja.

Yritysten suhdannekuva alavireinen Luottamusindikaattoreita Suomessa saldoluku 30 20 10 Teollisuus Palvelut 0-10 -20-30 Rakentaminen -40 10 11 12 13 14 15 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Teollisuuden luottamus heikkeni hieman elokuussa. Tuotannon arvioidaan pysyvän ennallaan lähikuukausina. Tilauskanta on selvästi normaalia niukempi. Rakentamisen luottamus laski elokuussa. Luottamus on silti vahvempaa kuin alkuvuonna. Tilauskanta oli alle tavanomaisen ja henkilöstön odotetaan pysyvän ennallaan lähikuukausina. Palvelujen luottamusindikaattori säilyi ennallaan. Tuleville kuukausille odotetaan pientä myynnin kasvun piristymistä. Vähittäiskaupan luottamus laski hieman. Myyntiodotukset ovat vaatimattomat ja myynnin supistumisen odotetaan jatkuvan.

Vienti hieman miinuksella kesäkuussa indeksi 2011=100 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 Lähde: Macrobond Tavaravienti 12 kuukauden liukuva keskiarvo Koko vienti Muut maat EU-maat Venäjä 2011 2012 2013 2014 2015 Tavaraviennin arvo väheni 1 % kesäkuussa edellisvuodesta. Ilman öljyjalostamon huoltoseisokkia tavaravienti oli 8 %:n kasvussa kesäkuussa. Tammi-kesäkuussa tavaraviennin arvo oli 3 % vuoden takaista pienempi. Tammi-kesäkuussa vienti euroalueelle kasvoi 7 %, sen sijaan vienti EU:n ulkopuolelle supistui 3 %. Vienti Venäjälle pieneni 33 % tammikesäkuussa ja osuus laski 5,7 %:iin. Kansantalouden tilinpidon mukaan vienti kasvoi 0,5 % vuoden toisella neljänneksellä edellisestä neljänneksestä. Tavaroiden vienti kasvoi, mutta palveluiden vienti väheni. Vuoden takaa vienti laski. Viennin kehitys on vaisua tänä vuonna. Ensi vuonna viennin kasvu vilkastuu 2 %:iin. Tammi-kesäkuussa teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat 9,1 % vuoden takaa. Laivatilaukset kasvattivat merkittävästi tilauskantaa kesäkuussa.

Vaihtotase ylijäämäinen kesäkuussa mrd. 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Tilastokeskus Suomen kauppa- ja vaihtotase 12 kk:n liukuva summa Kauppatase Vaihtotase Vaihtotase oli kesäkuussa 0,6 mrd. euroa ylijäämäinen, kun vuotta aiemmin alijäämä oli 0,2 mrd. euroa. Tammi-kesäkuussa vaihtotase oli 1,4 mrd. euroa alijäämäinen, vuosi sitten samana ajankohtana alijäämä oli 3,7 mrd. euroa. Tammi-kesäkuussa kauppatase oli ylijäämäinen ja muut vaihtotaseen alaerät olivat alijäämäisiä. Tuontihintojen lasku on pienentänyt vaihtotaseen alijäämää kuluvana vuonna. Alijäämä supistuu lisää loppuvuonna. Vaihtotase on 0,3 % alijäämäinen tänä ja ensi vuonna. Paraneminen jää ensi vuonna vähäiseksi, kun vienti elpyy vaisusti, eikä hintakehitys enää tue tasapainottumista.

Investoinnit kasvussa ensi vuonna mrd. 14 12 10 8 6 4 2 0 2010 hinnoin Muut* Muu talonrakennus Investointien määrä 4 neljänneksen liukuva summa Maa- ja vesirakennus Asunnot Koneet ja laitteet * Kasvatettavat biologiset varat ja henkiset omaisuustuotteet (ml. tutkimus ja kehittäminen) 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Tilastokeskus Investointien lasku jatkui toisella neljänneksellä. Rakennusinvestoinnit pienenivät, kun sekä asuinrakentaminen että muu rakentaminen olivat laskussa. Edellisestä neljänneksestä investoinnit pysyivät kuitenkin paikallaan. Kone- ja laiteinvestoinneissa oli pientä kasvua. Maa- ja vesirakentaminen kasvoi selvästi vuoden takaa. Huhti-kesäkuussa myönnettiin rakennuslupia ja aloitettiin rakennushankkeita viimevuotista vähemmän. Investoinnit vähenevät kuluvana vuonna edelleen, mutta niiden supistumisvauhti on aiempia vuosia hitaampaa. Pitkään jatkunut investointitaantuma päättyy ensi vuonna. Etenkin yritysten investoinnit kasvavat. Vaisusta kansantalouden kasvusta huolimatta yritysten usko tulevaan piristää investointeja. Investoinnit kasvavat yhteensä 3 % ensi vuonna.

Valtiontalouden tasapaino kohentunut mrd. 55 53 51 49 47 45 43 41 39 37 35 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Valtiokonttori Valtion tulot ja menot 12 kk:n liukuva summa Menot Tulot Valtiontalouden alijäämä oli tammiheinäkuussa 1,8 mrd. euroa, kun vuosi sitten samaan aikaan alijäämä oli 4,4 mrd. euroa. Vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana valtion velka kasvoi 2,4 mrd. euroa ja oli neljänneksen lopussa 109,7 mrd. euroa. Hallitusohjelman talouslinjauksilla vakautetaan julkisista taloutta ja kurotaan umpeen kestävyysvajetta pidemmällä aikavälillä. Julkinen velka on tänä vuonna 63 % suhteessa BKT:hen ja alijäämä on 3,2 %. Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä kohenee alle 3 %:n vajekriteerin. Julkisen talouden velka jatkaa kasvu-uralla ja velkasuhde nousee jo 66 %:iin.

Työttömyys nousi kesällä Avoimet työpaikat ja työttömyysaste 1 000 kpl 45 40 35 30 25 Työttömyysaste (kt) Avoimet työpaikat (12 kk:n liukuva ka.) % 10 9 8 7 6 Työttömyysaste oli heinäkuussa 8,4 %, mikä oli 1,4 %-yksikköä edellisvuotta korkeampi. Työttömyysasteen trendi oli 9,6 %. Työttömyysasteen trendi on viime kuukausina pysynyt paikallaan. Heinäkuussa työllisiä oli 27 000 vähemmän ja työttömien määrä kasvoi 38 000 hengellä. Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi heinäkuussa. Samaan aikaan myös lomautettujen määrä lisääntyi. Työttömyysaste nousee 9,4 %:iin tänä vuonna ja pysyy samassa lukemassa ensi vuonna. 20 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Macrobond 5

Inflaatio pysyi miinuksella kesällä 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8 % Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos edellisestä vuodesta Asuminen ja energia 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Tilastokeskus Elintarvikkeet Kuluttajahinnat Kesä-heinäkuussa inflaatio oli miinuksella. Inflaatiota hidasti eniten polttonesteiden kuluttajahintojen halpeneminen sekä asuntolainojen korkojen lasku. Inflaatiota pitivät yllä vastikkeiden, vuokrien ja ajoneuvoveron kallistuminen. Heinäkuussa välillisen verotuksen korotukset nostivat kuluttajahintoja 0,2 prosenttiyksiköllä. Loppuvuonna inflaatio pysyy edelleen vaimeana. Alhainen öljyn hinta ja yleinen hintojen nousuvauhdin hidastuminen painavat inflaation miinukselle tänä vuonna. Inflaatio on keskimäärin - 0,2 %. Ensi vuonna inflaatio nousee vähän ja on keskimäärin 0,6 %.

Asuntojen hinnat nousivat vähän heinäkuussa Vanhojen osakeasuntojen hinnat indeksi 2010=100 112 110 Pääkaupunkiseutu 108 106 Koko maa 104 102 100 Muu Suomi 98 96 10 11 12 13 14 15 Lähde: Tilastokeskus Heinäkuussa asuntojen hinnat nousivat edelliskuukaudesta koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat pysyivät lähes paikallaan, kun taas muualla Suomessa hinnat nousivat. Verrattuna edellisvuoteen hinnat nousivat 0,3 % koko maassa. Kotitalouksien asuntojen ostoaikeet nousivat elokuussa yli pitkän aikavälin keskiarvon. Työllisyyden ja korkojen kehitys määrittävät pitkälti asuntomarkkinoiden suunnan. Korot pysyvät jatkossakin matalina, mutta työmarkkinoiden heikko tila pitää yllä varovaisuutta. Loppuvuoden ja ensi vuoden aikana markkinoiden odotetaan kuitenkin hieman piristyvän.

OPn suhdanne-ennuste Elokuu 2015 Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % 2013 2014 2015e 2016e Bruttokansantuote -1,1-0,4-0,3 0,8 Tuonti 0,0 0,0 0,3 2,1 Vienti 1,1-0,7 0,0 2,0 Kulutus 0,0 0,3 0,5 0,5 - yksityinen -0,3 0,5 0,8 0,8 - julkinen 0,8-0,2-0,2-0,3 Investoinnit -4,8-3,3-2,2 3,0 Muita keskeisiä ennusteita 2013 2014 2015e 2016e Kuluttajahintojen muutos, % 1,5 1,0-0,2 0,6 Ansiotason muutos, % 2,1 1,4 1,2 1,2 Työttömyysaste, % 8,2 8,7 9,4 9,4 Lähteet: Tilastokeskus, OP Vaihtotase, % BKT:sta -1,8-1,9-0,3-0,3 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -2,5-3,2-3,2-2,8 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 55,8 59,3 63,0 66,1

Yhteystiedot: Pääekonomisti Reijo Heiskanen 010 252 8354 Senioriekonomisti Timo Hirvonen 010 252 8515 Ekonomisti Maarit Lindström 010 252 1695 etunimi.sukunimi@op.fi www.taloudessa.fi Twitter: @OP_Ekonomistit