Gasetti 2 2011 Gasum-konsernin sidosryhmälehti Maakaasuauto kerää jätteet Lisää pohdintaa LNG:stä Esa Härmälä luottaa monipuoliseen energiapalettiin
PÄÄKIRJOITUS Luokaamme uusi maailma! Tampereen museokeskus Vapriikissa aukesi toukokuun lopussa näyttely, joka esittelee Venäjän keisarikunnan raunioille syntyneen nuoren neuvostomaan yhtä propagandan lajia, agitaatioposliinia. Eturivin taiteilijat komennettiin kansallistettuun, entiseen keisarilliseen posliinitehtaaseen luomaan uutta ja uljasta posliinitaidetta, jotta kansakin pääsi osaksi taiteesta. Agitaatioposliinin luomisessa onnistuttiinkin niin hyvin, että osasta tuotteita tuli ulkomaisten keräilijöiden himoitsemia keräilykohteita. Jos ei nyt ihan uutta maailmaa, niin uudenlaisia ratkaisuja tarvitaan myös tämän ajan energiahaasteisiin vastaamiseen: energiaa pitää tuottaa puhtaammin ja tehokkaammin, uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden osuutta pitää lisätä. Energia-alalla toimivien yhtiöiden on tarkasteltava niin toimintatapaansa kuin tuotetarjoomaansa: Pystymmekö tarjoamaan asiakkaillemme sitä mitä he tarvitsevat ja haluavat? Entä onko oma toimintatapamme paras mahdollinen? Me Gasumilla uskomme, että maakaasu on edelleen yksi parhaista vaihtoehdoista yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa yhdyskuntien ja teollisuuden tarpeisiin. Myös maa- ja meriliikenteessä voidaan vähentää päästöjä maakaasun avulla. Uusiutuvaa, kotimaista kaasua voidaan tuottaa esimerkiksi jätevesilietteistä ja maatalouden sivuvirroista kuten karjan lannasta tai nurmesta. Teknologia mahdollistaa myös Suomelle tärkeän metsäenergian muuttamisen kaasuksi, joka vastaa ominaisuuksiltaan maakaasua ja voidaan siis sekä siirtää olemassa olevassa putkiverkossa että hyödyntää nykyisissä voimalaitoksissa ilman uusinvestointeja. Uudenlaisia ratkaisuja tarvitaan myös tämän ajan energiahaasteisiin vastaamiseen. Perinteisen maakaasun ja uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvan kaasun yhdistelmä on kokonaan uusi polttoainevaihto. Olemme päättäneet kutsua sitä luonnonkaasuksi. Olemme Gasumilla panostaneet vahvasti näiden uudenlaisten kaasujen teknologiseen kehittämiseen ja tuotteistamiseen. Olemme myös uudistaneet Gasum-konsernin yhtiörakennetta, jotta kaikki meillä oleva asiantuntemus saadaan käyttöön parhaalla tavalla. Kunnossapitotoimintojen keskittäminen uuteen yhtiöön, Gasum Tekniikka Oy, on yksi askel tällä tiellä. Heinäkuun alussa liikennepalvelut siirtyvät osaksi emoyhtiö Gasum Oy:n toimintaa. Nämä muutokset eivät näy asiakkaillemme. Heitä palvelee Gasum, joka yhdessä asiakkaidensa kanssa toteuttaa lupaustaan: Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen. Jarko Alanko Johtaja, energiapalvelut Julkaisija: Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, 02151 Espoo, p. 020 4471, www.gasum.fi Päätoimittaja: Minna Ojala, minna.ojala@gasum.fi, p. 020 447 8622 Toimitusneuvosto: Minna Ojala, Anne Poikolainen, Veli-Heikki Niiranen, Tuija Dag, Nina Perttula, Jukka Isokoski ja Tommy Mattila Toimitussihteeri: Johanna Pelto-Timperi, OSG Viestintä, johanna.pelto-timperi@osg.fi Toimitus ja taitto: OSG Viestintä, p. 0207 806 802 Kannen kuva: Markku Ojala Painos: 4 800 kpl Paino: Finepress Osoitelähde: Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri, PL 21, 02151 Espoo. Ympäristömerkitty painotuote, 441 678
17 Viehättävä Porvoo kutsuu matkailijoita. ALUEMYYNTIPÄÄLLIKKÖ MAX MIILAKANGAS KERTOO PARHAAT VINKKINSÄ. Tässä lehdessä 4 6 7 8 KUVASTIN Tapio Korkolainen kuvaa Porvoon saaristoa MEDIA JA MAAILMALTA AJANKOHTAISTA GASUMILLA MAAKAASUAUTO KERÄÄ JÄTTEET PUHTAASTI JA HILJAISESTI 12 VIERASKYNÄ Tapani Kaakkuriniemi miettii Venäjän energiavaroja 13 16 17 18 GASETTI TEEMA: Puhtaat luonnonkaasut PUHDAS LIIKENNE IDEA: Porvoon parhaat REHUILLA VOI VAIKUTTAA PÄÄSTÖIHIN Tuotekehityksen päämääränä hyvinvoivat eläimet ja ympäristövaikutusten pienentäminen. 20 MARKKINAT Monet tekijät vaikuttaneet maakaasun hinnan nousuun LNG markkinoiden aallokossa 22 ESA HÄRMÄLÄ LUOTTAA MONIPUOLISEEN ENERGIAPALETTIIN 24 GASSI ARTO 25 SINUNKAUPAT Karoliina Liimataisen kanssa 26 26 LYHYESTI MITÄ KUULUU TERO LILJA? 27 GASUMIN MAAKAASURAHASTO TUKEE ALAN TUTKIJOITA Kun jäteauto kulkee maakaasulla, ei tarvitse haistella dieselin käryä. KULJETTAJA JAN-OLOF NYHOLM, SITA FINLAND Kuumennuksella on tärkeä merkitys rehun valmistuksessa." KUNNOSSAPITOTEKNIKKO JORMA KIISKI, REHURAISIO 13 18
4
KUVASTIN TEKSTI JUKKA ISOKOSKI TAPIO KORKOLAINEN, 59, Porvoo Korkolainen on kuvannut luontoa 17-vuotiaasta lähtien. Viime vuosina pääkohteena ovat olleet hirvet. Korkolainen kuvaa paljon myös Porvoon saaristossa, jonka muuttumista hän on seurannut huolestuneena. Nyt on onneksi ollut havaittavissa positiivisia muutuoksia ja myös ihmisten asenteet ovat muuttuneet. Esimerkiksi merikotkan paluu pesimälinnustoon on ollut mieltä piristävää. Hyvä luontokuva on sellainen, että siihen haluaa palata vielä aamulla, yön yli nukuttua. Kuva täyttää tehtävänsä, kun se herättää mielenkiinnon ja kysymyksen. Oheisessa kuvassa on pieni sisälahti tyypillisessä alkukesän kovassa valossa. Kuva viestii vapaiden rantojen merkityksestä. Tolkkisiin suunnitteilla LNG:n tuontisatama Gasum suunnittelee Porvoon Tolkkisiin nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaalia. Gasum hankki viime kesänä maa- ja vesialueen, joka soveltuu LNG:n tuonti- ja jakeluterminaalin sijoituspaikaksi. Uuden terminaalin avulla vähäpäästöistä LNG:tä voitaisiin muun muassa hyödyntää meriliikenteen polttoaineena. Tolkkisten terminaali palvelisi Suomenlahden satamia, etenkin Helsingin, Kotkan ja Haminan sekä Kilpilahden satamissa käyviä laivoja. Merenkulkua koskevat päästörajoitukset kiristyvät Itämerellä oleellisesti lähivuosien aikana. Nesteytetty maakaasu on vähäpäästöinen vaihtoehto meriliikenteen polttoaineeksi. Maakaasu ei sisällä rikkiä, pölyä tai raskasmetalleja. Lisäksi maakaasun typenoksidipäästöt ovat 89 prosenttia ja hiilidioksipäästöt 25 prosenttia pienemmät kuin raskaalla polttoöljyllä. LNG-käyttöiset alukset eivät tarvitse kalliita lisälaitteita savukaasujen puhdistamiseksi päästörajojen saavuttamiseksi. Tolkkisten tontti sijaitsee Kilpilahden teollisuusalueen ulkoisen suojavyöhykkeen sisällä ja sopii siten hyvin teolliseen toimintaan. Lisäksi alueelle on jo olemassa seitsemän metrin syväväylä. Tontin eteläosassa on laaja metsäalue, joka jää jatkossakin luonnontilaan. Alueen luontoarvojen hyödyntämiseksi on mietitty muun muassa yhdessä paikallisen lintuyhdistyksen kanssa lintutornin sijoittamista alueelle. Gasumin terminaalihanke on alkuvaiheissa. Terminaalista on laadittu eri vaihtoehtojen esisuunnitelmat ja tehty alustavat turvallisuus- ja ympäristöselvitykset. Neuvottelut kaavoittajan kanssa on aloitettu. Seuraavaksi ovat vuorossa erilaisten lupahakemusten valmistelu ja laitoksen perussuunnittelun käynnistäminen. Terminaali valmistuisi aikaisintaan 3 4 vuoden päästä. 5
MEDIA Maakaasulla käyvät voimalat ja laivamoottorit vetivät Wärtsilän liikevaihdon ja tuloksen selvään kasvuun tammi maaliskuussa. MTV3, 20.4.2011 Kaasun lopullista hintaa on tässä vaiheessa ennenaikaista arvioida. Luonnollisesti olemme laskeneet sen olevan täysin kilpailukykyinen raskaaseen polttoaineeseen verrattuna. Viking Linen johtaja Tony Öhman, Kauppalehti 11.4.2011 Kaatopaikkakaasu on biopolttoainetta, ja energiahyötykäytössä sillä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja vähentää niiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ympäristötekniikan osaston tutkija Antti Niskanen, Tekniikka&Talous 17.5.2011 MAAILMALTA KOONNUT MAIJA RAUHA KUVA WÄRTSILÄ JA EAGC 2011 KUVA DREAMSTIME REPLIIKKI Nämä yritykset ovat vähäpäästöisten maantiekuljetusten edelläkävijöitä, ja meidän on pidettävä huolta siitä, että kaikki muut seuraavat niiden esimerkkiä. Siitä eivät hyödy pelkästään yritykset vaan koko maa. Presidentti Barack Obama avasi Yhdysvaltain hallinnon tukeman National Clean Fleets Partnership -hankkeen, jossa yrityksiä kannustetaan vaihtamaan dieselrekat kaasuautoihin. NVG Global News 4.4.2011 IEA ENNAKOI KAASUN KULTA-AIKAA Kansainvälisen energiajärjestön International Energy Agencyn (IEA) kesäkuussa julkistama raportti pohtii, onko alkamassa kaasun uusi kulta-aika. "Are We Entering A Golden Age Of Gas" -nimisessä raportissa arvioidaan, että kaasun käyttöä lisäävät useammatkin seikat muun muassa se, että kaasulla voidaan joustavasti täydentää uusiutuvilla energiamuodoilla tapahtuvan energiatuotannon vaihteluja. IEA arvioi, että kaasun osuus maailman energian käytöstä kasvaa 21 prosentista 25 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. WÄRTSILÄ JA AKER SOLUTIONS KEHITTIVÄT ALUKSEN TUULIVOIMALOIDEN RAKENTAMISEEN Suomalainen merenkulun voimaratkaisujen toimittaja Wärtsilä ja norjalainen öljy- ja kaasuteollisuuden rakennuspalveluyritys Aker Solutions kehittävät yhdessä uuden, ympäristömyötäisen aluksen merelle pystytettävien tuulivoimaloiden rakentamista varten. Alukselle tuottaa voimaa kolme Wärtsilä 6L34DF- ja kaksi Wärtsilä 9L20D -hybridimoottoria, joiden pääpolttoaineena on LNG. Moottorit ovat vähäpäästöisiä, joten alus sopii käytettäväksi kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) päästörajoitusalueilla (ECA). Yhtiöt sitoutuvat myös huolehtimaan yhdessä alusten tuki- ja huoltopalveluista. Wärtsilältä kerrotaan, että alustyypistä on oltu kiinnostuneita etenkin Pohjanmeren alueella. Ensimmäisten tilausten odotetaan vahvistuvan tämän vuoden aikana. BEATE RAABE EUROGASIN PÄÄSIHTEERIKSI Eurogasin pääsihteerinä aloitti toukokuun puolivälissä Beate Raabe, jolla on vankka kokemus toiminnasta EU-hallinnon parissa ja kaasualalla. Hänen EU-uransa alkoi 18 vuotta sitten yhdistettyjen kuljetusten kansainvälisen liiton UIRR:n palveluksessa. Tämän jälkeen hän työskenteli Saksan ja Ruotsin rautateiden palveluksessa, kunnes aloitti vuonna 1998 kansainvälisen öljy- ja kaasutuottajien järjestön OGP:n EU-asioiden johtajana. Vuonna 2005 hänet nimitettiin Brysselissä sijaitsevan OGP:n Euroopan edustuston johtoon, josta tehtävästä hän siirtyi Eurogasiin. 6
AJANKOHTAISTA GASUMILLA Kaasuputkiverkostosta hyötyä Pirkanmaalle Maakaasulla ja biokaasulla voidaan merkittävästi vähentää Tampereen alueen hiilidioksipäästöjä ja edistää uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Asia tuli esiin Gasumin ja Tampereen Sähkölaitoksen yhteisessä Kestävän kehityksen energiaratkaisuja Pirkanmaalle -aamiaisseminaarissa. Nämä ovat myös Tampereen kaupungin Ekotehokas Tampere 2020-hankkeen päämääriä. Kaukolämpö on kaupunkialueilla tehokkain lämmitysratkaisu, ja yhdistetyn sähkön ja kaukolämmön tuotannossa maakaasu on paras polttoaine. Maakaasun rinnalla voidaan ottaa käyttöön biokaasua, joka on uusiutuvaa ja kotimaista. Kun Tampereella ja Pirkanmaalla on jo olemassa kaasua hyödyntävää voimalaitoskapasiteettia sekä kaasuputkiverkosto, alueella on erinomaiset lähtöasetelmat uusien kaasuratkaisujen hyödyntämisessä, sanoi Gasumin toimitusjohtaja Antero Jännes tilaisuudessa. Etua logistiikasta Tampereen Sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen muistutti putkessa kulkevan kaasun logistista eduista. KOONNUT JOHANNA PELTO-TIMPERI JA JUKKA ISOKOSKI KUVA SEPPO TALVIO Energiantuotannossa logistiikka on aivan oleellinen asia, ja kaasuverkosto on logistisesti ylivoimainen. Se mahdollistaa voimalaitoksen sijoittamisen lähelle kaupunkikeskusta, mikä on kaukolämpöverkon kannalta optimaalista. Merkittävä asema Pirkanmaalla on merkittävä asema Suomen maakaasumarkkinoilla. Noin 15 prosenttia kaikesta Suomessa käytettävästä maakaasusta kuluu Pirkanmaalla. Maakaasuputkiverkostoon on Pirkanmaalla investoitu tasaisesti. Parhaillaan on rakenteilla uusi, maakaasun käytön lisäämisen mahdollistava siirtoyhteys Lempäälän ja Kangasalan välille. Kestävän kehityksen energiaratkaisuja Pirkanmaalle -aamiaisseminaari järjestettiin toukokuun lopussa. Seminaarissa puhuivat myös Gasumin liiketoimintayksikön päällikkö Jussi Vainikka, teknologiapäällikkö Sari Siitonen sekä Tampereen kaupungin joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita ja kalustopäällikkö Kalle Keinonen. Tilaisuuteen osallistui noin 60 kuntapäättäjää ja energia-asioista vastaavaa virkamiestä. Gasum julkaisi yritysvastuuraportin Gasum on julkaissut ensimmäisen yritysvastuuraporttinsa. Raportti koskee vuotta 2010. Siinä käsitellään koko Gasum-konsernin toimintaan yritysvastuun näkökulmasta. Yritysvastuun asiantuntija Tofuture Oy on tarkastanut raportoinnin vastaavuuden GRI-ohjeistoon. Raportti on julkaistu sähköisenä tiedostona Gasumin internet- sivuilla. Siihen voi tutustua osoitteessa: www.gasum.fi/vastuullisuus Arpaonni suosi lohjalaisia Gasum järjesti verkkosivuillaan keväisen liikennekampanjan yhteydessä arvonnan. Arvonnan palkintona oli maakaasukäyttöinen Volkswagen Passat Variant 1.4 TSI DSG EcoFuel viikoksi käyttöön. Onni suosi Eija Anttalaista Lohjalta. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. weber-kaasugrilli arvottiin Kruunu-kampanjan yhteydessä nettisivulle yhteys tietonsa jättäneiden kesken. Onnellinen ja yllättynyt voittaja on lohjalainen Mikko Nuutinen. Osallistuneita oli yhteensä 1 189. Arvonta oli kaikille avoin. Gasumin Laadunseuranta-tutkimuksen yhteydessä arvottiin vastaajien kesken 500 kuutiota ilmaista maakaasua. Voittaja ei halua nimeään julkisuuteen. Kaasuputki vedettiin Hiidenveden alitse Maakaasuputken rakennustyöt Vihdin Hiidenvedellä saatiin valmiiksi toukokuussa. Nummelanselän alitus oli tarkoitus tehdä jo syksyllä, mutta poikkeuksellisen kylmä talvi siirsi rakennustyöt keväälle. Maakaasuputken linjaus laskeutuu Hiidenveteen Nummelanselän pohjoisrannalla, Vihdin Kaukoilan kylän kohdalla. Linjaus kiertää Papinsaaren sekä Raatosaaren niiden itäpuolelta ja nousee maalle Haapakylän Maaniitunlahdessa. Hiidenveden alittava 2,7 kilomerin putkiosuus on osa Mäntsälä Siuntio-maakaasuputkihanketta, jonka rakentaminen aloitettiin kesällä 2010. Nummelanselän alitus valmistui toukokuussa. Rakennustyöt jatkuvat Hyvinkäällä Gasumin maakaasuputken rakennustyöt jatkuivat toukokuussa Hyvinkäällä. Mäntsälästä Siuntioon rakennettavan maakaasuputken työt jouduttiin keskeyttämään alkuvuodeksi Hyvinkään kaupungin alueella, kun Korkein hallinto-oikeus (KHO) käsitteli putkihankkeen lunastusluvasta tehtyjä valituksia. KHO antoi toukokuussa lopullisen päätöksen asiasta ja hylkäsi kaikki valitukset. 7
TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT MARKKU OJALA Maakaasuauto kerää jätteet puhtaasti ja hiljaisesti SITA Finland on kerännyt yhdyskuntajätettä maakaasulla kulkevilla jäteautoilla jo vuodesta 2006. Hiljaisten ja vähäpäästöisten autojen edut tulevat parhaiten esiin tiheään asutuilla kaupunkialueilla. 8
SITA Finlandin projektipäällikkö Jukka Kupiainen (vas.) ja kalustopäällikkö Harri Parkkonen esittelevät Mercedes Benz Econic -maakaasuautoa. Auton jätepakkaaja on sähkökäyttöinen. 9
Maakaasuauto hyrähtää luotettavasti käyntiin myös pakkasaamuna. Ensi vilkaisulla SITA Finlandin maakaasukäyttöinen jäteauto näyttää aivan tavalliselta, kun se kurvaa esittelyyn SITAn pääkonttorin pysäköintipaikalle Vantaan Hakkilassa. Se ei kuitenkaan kuulosta tavalliselta jäteautolta. Käyntiääni on huomattavan hiljainen ja dieselmoottorin murina puuttuu. Dieselmoottorin puristussytytteinen polttoprosessi tuottaa enemmän melua kuin maakaasu- ja bensiiniautoissa käytetty ottomoottoritekniikka, SITAn kalustopäällikkö Harri Parkkonen selittää. SITAn autojen maakaasumoottorit on valmistanut Mercedes Benz, joka kertoo uusien Econic-autojensa olevan jopa 50 prosenttia hiljaisempia kuin vastaavat dieselautot. Niiden moottorin teho on 205 kw ja maksimivääntö 1 000 Nm. Hiljaisuudesta on hyötyä etenkin, kun jätteitä noudetaan aikaisin aamulla keskusta-alueen ahtailta, kaikuvilta sisäpihoilta. Eihän kukaan halua herätä ärjyvään moottorin ääneen. Aloitimme ajot ensimmäisellä kaasuautollamme Helsingin Kalliossa, minne se sopikin mainiosti, kertoo SITAn projektipäällikkö Jukka Kupiainen. Tällä hetkellä SITAn käytössä on seitsemän maakaasuautoa, joista yksi Kotkassa, yksi Riihimäellä ja viisi pääkaupunkiseudulla. Kaikkiaan SITAlla on Suomessa noin 250 raskasta ajoneuvoa. Maakaasuauto ei ärjy, käryä, haise eikä nokea. Siksi se sopii erityisen hyvin jätehuoltoajoon taajamissa ja kaupunkialueilla. Kahdeksan kaasusäiliötä Kaasuauton ominaispiirteet erottuvat kyllä, kun osaa katsoa. Pyörien takaa pilkottavat korin alle sijoitetut, pyöreäpäisen sylinterin muotoiset kaasusäiliöt, joita on kaikkiaan kahdeksan. Ne vetävät yhteensä 604 litraa maakaasua, joka riittää parhaimmillaan jopa 400 kilometrin ajoon. Kaasusäiliöistä ei ole haittaa, koska emme tarvitse niiden tilaa mihinkään. Ne lisäävät auton painoa hieman, joten hyötykuorma jää tavallista pienemmäksi, mutta emme ole kokeneet sitäkään varsinaisesti ongelmaksi, Jukka Kupiainen kertoo. Kaasuautojen huolto- ja korjaustarve on hieman dieselautoja suurempi, koska niiden sytytystulppia ja lukuisia magneettiventtiileitä on vaihdettava tavallista useammin. Myös öljyjä vaihdetaan tavallista tiheämmin. Konehan on muuten ihan normaali, siinä on vain muutamia venttiileitä ja paineensäätimiä enemmän. Kaasuautot ovat olleet erittäin varmatoimisia. Ne hyrähtävät pakkasaamuinakin käyntiin ilman ongelmia, mikä ei dieselautoilta aina onnistu, Parkkonen kehuu. Tankkaus sujuu ongelmitta Siinä, missä tavallisessa autossa on bensatankin korkki, on tässä autossa paikat isoa ja pientä tankkauspäätä varten. Pistooli on tankatessa lukittava täyttöaukkoon kaasusäiliöiden paineen takia. Lukitus tapahtuu näppärästi pistoolia kääntämällä. Tankkaus on helppoa, ja isolla tankkauspäällä se vie noin viisi minuuttia, Parkkonen sanoo. Tattarisuon tankkausasemalle on varikoltamme noin viisi kilometriä, ja myös Ruskeasuon asema on ajoreittiemme varrella. Tankkaus hoituu vaivattomasti ajon ohessa, Kupiainen täydentää. Kaasuauto on tankattava joka päivä. Polttoaineen loppumisen takia ei ole vielä kertaakaan jääty tielle, vaikka kaasuauton toimintasäde on selvästi lyhyempi kuin dieselauton ja tankkauspaikkoja harvemmassa. Gasumilla on pääkaupunkiseudulla kaikkiaan viisi kaasutankkausasemaa. 10
Gasum tuo biokaasun liikennekäyttöön syksyllä 2011. Meillä on sääntönä, että paineita ei saa päästää alle 30 barin. Kun säiliöt ovat täynnä, mittari näyttää 200 baria, Parkkonen mainitsee. Hyvästit katkulle ja kärylle Kaasuauton ympärillä tuoksuu vain raikas kevätilma, ei käry eikä katku. Auton hiilidioksidipäästöt ovat vain hieman pienemmät kuin dieselauton, mutta pienhiukkaspäästöt, rikki-, pöly- ja raskasmetallipäästöt ovat olemattomat. Tässä onkin maakaasuautojen yleistymisen tärkein syy. Kun ympäristövaatimukset kiristyvät, yritykset etsivät keinoja päästöjen vähentämiseen. Maakaasuautomme täyttävät Euro 5 -päästöstandardin kriteerit, jotka ovat varsin kovat. Kilpailutuksissa asetetaan tällä hetkellä yleensä ehdoksi Euro 4 -normien täyttäminen, emmekä saa mitään etua siitä, että olemme vielä parempia. Kuntayhtiöt voisivat kiinnittää nykyistä enemmänkin huomiota autojen vähäpäästöisyyteen, Kupiainen toteaa. Biokaasu on kiinnostava vaihtoehto SITA Finlandin toimitusjohtaja Jorma Kangas myöntää, että maakaasuautoista on saatu hyviä kokemuksia. Niiden määrää on vähitellen lisätty hankkimalla käytettyjä autoja SITAn ruotsalaiselta sisaryhtiöltä, mutta päätöstä kaasuautojen systemaattisesta suosimisesta ei ole tehty. Maakaasuautoja on vaikea puolustaa kaupallisessa toiminnassa, koska ne ovat hankintahinnaltaan kalliimpia ja kaasun jakeluverkko on vielä puutteellinen. Pyrimme silti ottamaan niitä käyttöön mahdollisuuksien mukaan, Kangas sanoo. Jos kuitenkin biokaasua aletaan myydä tankkausasemilla, kiinnostuksemme nousee uudelle tasolle. Biokaasun käyttö polttoaineena pienentäisi olennaisesti kuljetusten hiilijalanjälkeä nykyisestä, mikä on meille tärkeää, hän perustelee. Kangas näkee maa- ja biokaasukäyttöisissä autoissa pitkällä tähtäimellä hyvän vaihtoehdon nykyiselle kuljetuskalustolle. Vaihtoehtoja joudutaan miettimään jo senkin takia, että maailman öljyvarannot ovat rajalliset. Maakaasua riittää vielä vuosisadoiksi, kun öljyn kohdalla puhutaan vuosikymmenistä, hän toteaa. Maakaasun tankkaaminen ei juuri eroa dieselin tankkaamisesta. Tarjolla on kaksi täyttöaukkoa pistoolin koon mukaan. Kaasuautojen määrän uskotaan kasvavan. Maakaasuauto vähentää lähipäästöjä Maakaasuautoista ei synny rikki-, pöly- tai raskasmetallipäästöjä. Myös hiilidioksidipäästöt ovat noin neljänneksen pienemmät bensiinikäyttöisiin autoihin verrattuna. Gasumin myyntipäällikkö Petri Michelsson kertoo, että autoihin voi jo ensi syksynä tankata myös biokaasua tankkausasemilta. Kaasuauto kannattaa valita ammattikäyttöön, koska maakaasukäyttöinen jäteauto, jakeluauto tai taksi vähentää huomattavasti lähipäästöjä taajamassa. Maakaasuauto ei aiheuta lainkaan terveydelle haitallisia hiukkaspäästöjä. Maakaasu on myös käytössä edullista, sillä se maksaa noin puolet bensiinin hinnasta ja on noin 30 prosenttia edullisempaa kuin diesel. Lisäksi melusaaste on huomattavasti dieselkalustoa alhaisempaa. Maakaasu on myös täysin hajuton liikennepolttoaine. Maa- ja biokaasun tankkausasemia on 17, joista pohjoisin sijaitsee Jyväskylän lähellä Leppävedellä. Gasum suunnittelee tankkausasemaverkoston laajentamista seuraavaksi Imatralle, Helsingin Hermanniin ja Tampereen Lielahteen. Gasum tuo biokaasun liikennekäyttöön syksyllä 2011 ja alkaa jaella sitä kaikilla tankkausasemillaan. Jaeltava biokaasu tulee Kouvolan Mäkikylän biokaasulaitokselta. Suomen teillä liikkuu kaikkiaan noin tuhat maakaasukäyttöistä ajoneuvoa. Michelssonin mielestä on hienoa, että myös SI- TAn kaltainen globaali jätehuoltoyritys on hankkinut käyttöönsä maakaasukalustoa. Toivottavasti heidän esimerkkinsä kannustaa muitakin yrityksiä hankkimaan maakaasuautoja. Gasumilla uskotaan, että maakaasuautojen lukumäärä tulee voimakkaasti lisääntymään. Näin on jo käynyt esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa. Saksassa on käytössä jo yli 90 000 ja Ruotsissa yli 30 000 kaasuautoa. Niin henkilöautoja, tila-autoja, pakettiautoja kuin raskastakin kalustoa on saatavana kaasulla toimivina. Lisätietoja kaasuautoista saa Gasumin nettisivujen kautta. www.gasum.fi 11
VIERASKYNÄ Tapani Kaakkuriniemi on koulutuspäällikkö Helsingin yliopiston alaisessa Aleksanteri-instituutissa. Hän johtaa valta kunnallista Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulua. Näköaloja tulevaisuuteen TEKSTI TAPANI KAAKKURINIEMI KUVA JOHNNY KORKMAN Kun käyn muutaman kerran vuodessa Venäjällä, mieleen tulevat usein iäisyysasiat. En tarkoita sillä samaa, mitä kirkollisissa piireissä asialla ymmärretään, vaan hyvin konkreettisesti sitä, kuinka pitkälle tulevaisuuteen Venäjänmaa voi tulla toimeen nykyisen kaltaisella yhteiskuntajärjestelmällä ja tuotantorakenteella. Tällä hetkellä Venäjä elää luonnonvarojen ja raaka-aineiden viennillä; pyöreän puutavaran vientitullimääräys, sen peruminen ja uudelleen säätäminen on merkki siitä, että kotimaassa alkaa löytyä kiinnostusta ja halua jalostaa puuta kotimaan- ja vientimarkkinoita varten. Pääasiallinen investointiala Venäjällä on energiatuotanto. Vanhoja öljy- ja kaasukenttiä pidetään kunnossa, ja uusia tutkitaan ja valmistellaan käyttöön. Parin viime vuoden aikana koettu talouslama on lykännyt monta isoa uushanketta tuleviin vuosiin, mutta lähivuosina ne otetaan toteutusohjelmaan. Suurin näistä on Štokmanin kaasukenttä Barentsin meressä. Venäjällä teollisuusyrityksillä on yksi sellainen piirre, jonka haluaisin nähdä Suomessakin, nimittäin yhteiskuntavastuu. Toki korruptio vaivaa koko talousjärjestelmää, ja talousrikollisia on siinä missä meilläkin, mutta kaikesta huolimatta suuryritys säteilee hyvinvointia omalle paikkakunnalleen ja vähän laajemminkin seutukunnalle. Kun kuntakoneisto on saatu kunnolla alkumetreille vasta viisi vuotta sitten, kunnilla ei ole suuria pääomia kunnallisten laitosten ja palvelujen rakentamiseen. Niinpä paikallinen sellutehdas, alueen öljy-yhtiö tai valtakunnallinen kaasuyhtiö saattavat rakentaa kulttuuritalon, josta jo voi täydellä syyllä käyttää venäjän kieleen vakiintunutta nimitystä kulttuuripalatsi. Samaan tapaan on pystytetty jäähalleja, uimahalleja ja teattereita. Firma saattaa maksaa sairaalan ikkunaremontin tai yliopiston kattoremontin. Onhan toki meilläkin jäähalleja, joiden nimi saattaa vaihtua lähes vuosittain kulloisenkin sponsorin mukaan, mutta ne sijaitsevat meillä pääkaupungissa ja muissa suurimmissa kaupungeissa. Venäjällä tällaisia tukimuotoja näkee nimenomaan syrjäseutujen keskustaajamissa. Jos katse suunnataan kauas eteenpäin, pitää myös kysyä, kuinka kauan maakaasua riittää. Koko Keski-Eurooppaa ollaan parhaillaan yhdistämässä Euraasiasta Itämeren ja Mustanmeren kautta tulevan kaasun putkistoon. Eikö tällä tavalla toimiminen vahvista näiden maiden energiariippuvuutta Venäjän toimituksista? Kuinka kukaan voi taata, että putkessa virtaa kaasua silloin kun sitä tarvitaan? Nykynäkymin tilanne näyttää yllättävänkin suotuisalta kaasun käytön suhteen. Toisin on öljyn laita. Öljyvarojen loppumista on projisoitu lähitulevaisuuteen 1970-luvun alusta lähtien. Perspektiivi on ulottunut yleensä 30 vuotta tarkasteluhetkestä eteenpäin. Öljyvarojen riittävyyttä ennustettaessa onkin otettava huomioon, että öljyä on kyllä löydetty runsaasti, mutta sen saatavuus kallistuu kaiken aikaa. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on pääasiassa OECDmaista koostuva organisaatio, joka seuraa energia-asioita maailmanlaajuisesti. Aiemmin sen ennuste oli, että kaasuvaroja riittää nykyisellä käytöllä 130 vuodeksi eteenpäin. Viime tammikuussa IEA:n johtava kaasuasiantuntija Anne-Sophie Corbeau ennusti kaasun riittävän peräti 250 vuodeksi eteenpäin. Hänen mukaansa kaasua on 920 triljoonaa kuutiometriä eli 300-kertaisesti tämän hetken vuotuisen kulutuksen verran. Ennusteen paraneminen ei tarkoita sitä, että maan uumenissa on yllin kyllin kaasua, sen kun porataan reikä ja laitetaan siihen putki. IEA:n ennuste perustuu nyt niin sanottuihn epätavanomaisiin kaasutyyppeihin, kuten liuskekaasuun, joka on varastoituna liuskesaveen ja vaatii oman erityisen tekniikkansa, jotta se saadaan käyttäjälle sopivaan muotoon. Ei ihme, että Venäjällä muutamat nettilehdet riemuitsivat kaasun riittävän maailmanloppuun asti. Toisaalta tarkoittaako tämä, että maailmanloppu on vain 250 vuoden päässä? Ehkä toimittajat eivät tulleet ajatelleeksi kirjallista ilmaisuaan ihan loppuun asti. Tosin Venäjän energiaministeri Sergei Šmatko kehotti panemaan jäitä hattuun ja paheksui liuskekaasun ympärillä käynnistynyttä tarpeetonta agitaatiota. Hänen puheensa taustaoletus on se, mitä monet asiantuntijatkin ovat tuoneet esille, että uusi kaasuteknologia muodostuisi uhaksi suurille energiayhtiöil le, kuten Gazpromille. Ken elää, hän näkee. 12
TEEMA Puhtaat luonnonkaasut GasettiTeema TEKSTI MINNA OJALA KUVA DREAMSTIME Luonnonkaasu uusiutuva voimavara energian tuotantoon Maakaasu on pääosin metaania, joka on syntynyt anaerobisen toiminnan myötä onkaloihin maankuoren sisälle. Biokaasu on ilman happea orgaanisesta materiaalista hajottamalla syntyvää kaasua. Viimeisimpien arvioiden mukaan tiedossa olevat maakaasuvarat, mukaan lukien niin sanotut epätavanomaiset varannot kuten liuskekaasu, riittäisivät ainakin sadaksi vuodeksi. Uusiutuvaa biokaasua riittää oikeastaan rajattomasti. Biokaasua voidaan tuottaa muun muassa karjan lannasta, elintarvikejätteistä, jätevesilietteistä tai peltobiomassasta kuten nurmesta. Biokaasua syntyy myös kaatopaikoilla. Jalostettu biokaasu, josta on poistettu epäpuhtaudet ja jonka metaanipitoisuutta on nostettu, vastaa koostumukseltaan maakaasua. Synteettinen biokaasu (SNG) on energiakaasu, jota tuotetaan kaasuttamalla kiinteää biomassaa, kuten puuta tai haketta, ja muuttamalla lopputuote katalyyttien avulla metaaniksi. Biopohjaisten kaasujen yhteenlaskettu potentiaali Suomessa on ainakin 15 TWh, mikä on noin kolmannes nykyisestä maakaasun käytöstä. Kaikkia näitä kaasuja voidaan siirtää nykyisessä maakaasuverkossa. Maan alla kulkeva kaasuputki on ylivoimaisen tehokas tapa siirtää polttoaine tuottajilta käyttäjille. Niitä voidaan myös käyttää olemassa olevissa, maakaasun käyttöä varten rakennetuissa voimalaitoksissa. Ne sopivat myös ajoneuvojen polttoaineeksi. Tarvittaessa kaasu voidaan muuntaa nestemäiseen olomuotoon, jolloin sen siirtämiseen tuotantopaikalta asiakkaille ei tarvita putkiverkkoa. Suomessa maaperästä talteen otettavan kaasun tuotenimeksi vakiintui jo varhain maakaasu, toisin kuin esimerkiksi englannin, ranskan ja italian kielessä (natural gas, gaz naturel, gas naturale). Suomalainen terminologia lienee hakenut oppinsa saksasta (Erdgas). Kun maakaasun rinnalle tuodaan erilaisia bioperäisiä, uusiutuvia kaasuja, on luontevaa, että kyseinen tuote saa uuden nimen luonnonkaasu. Ensimmäistä kertaa biokaasua syötetään Gasumin verkkoon syksyllä Kouvolassa. Luonnonkaasujen laajemman käyttöönoton mahdollistavan teknologian kehitystyötä ja investointeja tehdään koko ajan. 13
Biokaasua pellosta Kehityspäällikkö Maarit Kari ei näe ristiriitaa energiakasvien viljelyn ja ruoantuotannon välillä. Nurmikasvien vuoroviljely voi jopa parantaa viljasatoja. Lisäksi peltoenergia turvaa maa-alan säilymisen viljelykelpoisena. TEKSTI JA KUVA JUKKA ISOKOSKI Biokaasua voidaan tuottaa myös viljelykasveista. Laajamittainen tuotannon aloittaminen vaatii vielä selvitystyötä ja tiedottamista. Pelloilla viljeltävät kasvit voidaan energiantuotannon näkökulmasta hyödyntää kolmella eri tavalla: polttaa, eristää niistä öljyä tai mädättää biokaasuksi. Suomessa on peltobiomassoja käytetty lähinnä kahdella ensimmäisellä tavalla. Peltoenergian ensimmäinen aalto oli Suomessa 1980-luvulla. Tuolloin puhuttiin etenkin poltettavan energiapajun ja ruokohelven viljelystä. Toistaiseksi biokaasun tuotannossa peltobiomassoja on hyödynnetty melko vähän, lähinnä muutamilla tiloilla lannan ohella lisäsyötteenä ja pääasiassa tilan omaa energiantarvetta tyydyttämään, kertoo kehityspäällikkö Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitosta. Biokaasu energiantuotannon raskaaseen sarjaan Maarit Kari tekee Gasumin toimeksiannosta selvitystä peltobiomassapotentiaalista suuremman mittakaavan biokaasutuotannos- sa. Alustavien selvitysten perusteella tehokkaimmin toimisi noin 100 GWh biokaasua vuodessa tuottava yksikkö, joka keräisi biomassoja mädätykseen parin kolmen kunnan laajuiselta alueelta. Yksi peltohehtaari voi satokauden aikana tuottaa biomassaa noin 20 30 MWh. Mutta kuten aina maanviljelyssä, satovaihtelut voivat olla suuria. Yksi biokaasulaitos tarvitsisi tuotantoaan varten noin 4 000 5 000 hehtaaria peltoa, Maarit Kari laskeskelee. Tämän kokoisia tuotantolaitoksia mahtuisi maakaasuverkon alueelle puolisen kymmentä. Jyväskylän yliopiston professori Jukka Rintala on esittänyt, että Suomessa ruokaketjun ulkopuolisten peltobiomassojen tuotantopotentiaali on lähes 6 TWh, joka kattaisi jo puolitoista prosenttia Suomen kokonaisenergian kulutuksesta. Peltobiomassojen avulla biokaasun tuotanto voisi siis nousta energiantuotannon raskaaseen sarjaan. Työtä maaseudulle, kaasua kasvukeskuksiin Biokaasun tuotannolla olisi työllistävä vaikutus maaseudulla. Biokaasulaitos tarvitsee raaka-ainetta ympäri vuoden. Tämä edellyttää että biomassa säilötään sadonkorjuun jälkeen rehun tapaan paaleina, aumoihin tai siiloihin, joista raaka-ainetta kuljetettaisiin tuotantolaitokselle tasaisena virtana. Energiakasvien sadonkorjuun, välivarastoinnin ja logistiikan biokaasulaitokselle voisi toteuttaa paikallisten pienyrittäjien toimesta. Puhutaan useista henkilötyövuosista. Suuren mittakaavan biokaasun tuotantoa ei kuitenkaan voi syntyä ainoastaan viljelijöiden tai osuuskunnan toimesta. Energiayhtiötä tarvitaan kehittämään toimintakonseptia ja tekemään merkittävimmät investoinnit. Gasum on kiinnostunut biokaasun tuotannosta peltobiomassojen avulla, sillä tuotantolaitos voitaisiin sijoittaa kaasuverkon läheisyyteen. Pelloilta alkunsa saanut biokaasu siirrettäisiin tehokkaasti putkiverkkoa pitkin käyttökohteisiin, joissa uusiutuva energia voidaan parhaiten hyödyntää, kuten liikenteen polttoaineeksi tai yhdyskuntien sähkön ja lämmöntuotantoon. Euro on hyvä konsultti Peltoenergian hyödyntämiseen liittyy energiantuottajan näkökulmasta monia haasteita. Yksi merkittävimmistä kysymyksistä liittyy peltobiomassojen hankintaan. Hankintasopimusta ei voi tehdä keskitetysti yhden tai muutaman suuren toimijan kanssa, vaan energiakasvien tuotannosta tulee sopia kymmenien tai jopa satojen viljelijöiden kanssa. On erityisen tärkeää, että viljelijät näkevät toiminnan mielekkääksi ja kokevat hyötyvänsä siitä. Monilla on katkeria kokemuksia esimerkiksi ruokohelven viljelystä pitkillä sopimuksilla. Kari kuitenkin uskoo, että nurmi- ja palkokasvien viljely voi saada suosiollisen vastaanoton. Sitä puoltavat viljelijän näkökulmasta monet myönteiset argumentit. Biokaasun tuotantoon sopivat nurmikasvit käyvät hyvin viljojen välikasveiksi. Nurmipalkokasvit sitovat ilman typpeä maaperään. Erityisesti monivuotiset ja satoisat nurmikasvit lisäävät maan viljavuutta, ja siten kasvattavat pääviljelykasvin satoja. Lisäksi energiakasvien viljely tasaa maanviljelijän työkuormaa kylvön ja sadonkorjuun aikaan sekä vähentää yksittäisen maatalousyrittäjän investointipaineita. Asiaan liittyy myös monipuolisen viljelypaletin tuoma turva satovaihteluilta, sekä tietenkin mahdollisuus lisäansioihin. Euro on aina hyvä konsultti, Maarit Kari kiteyttää. 14