Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien kolmen vuoden aikana (2015 2017). Investointisuunnitelma käsittää kolme osiota: 1) investointirahoituksen hankkiminen julkista velkaa lisäämättä; 2) hankkeiden ja investointien tukeminen keskeisillä aloilla, joita ovat mm. infrastruktuuri, koulutus, tutkimus ja innovointi ja 3) alakohtaisten ja muiden, erityisesti rahoitukseen liittyvien investointiesteiden poistaminen. LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN KÄYTTÖÖN INVESTOINTIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Vähintään 315 miljardin euron lisärahoituksen hankkiminen investointeihin EU:n tasolla on Euroopan komission ja Euroopan investointipankin (EIP) yhteinen projekti. Jäsenvaltioita, kansallisia kehityspankkeja, alueviranomaisia ja yksityisiä sijoittajia kannustetaan antamaan siihen oma panoksensa. Näin toimitaan: Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) EU:n takaus 16 mrd. euroa* 5 mrd. euroa Mahdolliset muut julkiset ja yksityiset rahoitusosuudet Euroopan strategisten investointien rahasto 21 mrd. euroa 16 mrd. euroa 5 mrd. euroa x 15 Pitkän aikavälin investoinnit n. 240 mrd. euroa Pk- ja mid-cap-yritykset n. 75 mrd. euroa Lisäys yhteensä v. 2015-2017: n. 315 mrd. euroa** * 50 %:n takaus = 8 mrd. euroa Verkkojen Eurooppa -välineestä (3,3), Horisontti 2020 -ohjelmasta (2,7) ja talousarviovarauksesta (2) ** Nettona ilman takauksena käytettyä EU:n alustavaa rahoitusosuutta: 307 mrd. euroa
EIP:n yhteyteen perustetaan uusi Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) 1. ESIRillä on nykyisistä rakenteista poikkeava riskiprofiili. Se tarjoaa täydentäviä rahoituslähteitä erityisesti hankkeille, joiden tuoma yhteiskunnallinen ja taloudellinen lisäarvo on suurempi kuin EIP:n tai EU:n nykyisistä ohjelmista rahoitettavilla hankkeilla. Rahaston perustamista varten EU:n talousarvioon otetaan 16 miljardin euron takaus rahastoa varten. EIP sitoo tähän tarkoitukseen 5 miljardia euroa. Rahasto voi näin aloittaa toimintansa merkittävän kapasiteetin turvin, ja ajan myötä sen toimintaa voidaan laajentaa ja kehittää edelleen. Myös jäsenvaltiot voivat osallistua rahastoon joko suoraan tai kansallisten kehityspankkiensa kautta osoittamalla sille pääomaa. On myös huomattava, että arvioidessaan julkista taloutta vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa komissio suhtautuu myönteisesti rahastoon osoitettuihin maksuosuuksiin. EU:n takaus perustuu EU:n talousarvion olemassa oleviin liikkumavaroihin (2 mrd euroa), Verkkojen Eurooppa -välineeseen (3,3 mrd euroa) ja Horisontti 2020 -ohjelmaan (2,7 mrd euroa), eli yhteensä 8 miljardia euroa. Uuden rahaston ansiosta näiden EU:n varojen vaikutus reaalitalouteen voidaan moninkertaistaa verrattuna siihen, mitä niillä olisi voitu muuten saada aikaan. Tämä tarkoittaa lisää investointeja infrastruktuuriin, tutkimukseen ja innovointiin. Rahastolla on oma hallintorakenteensa. Sitä hallinnoidaan sovittujen investointisuuntaviivojen mukaisesti. Riippumaton investointikomitea validoi toteutettavat toimet ja hankkeet niiden elinkelpoisuuden mukaisesti ja varmistaen, että julkinen tuki ei sulje pois eikä syrjäytä yksityisiä investointeja. Euroopan investointipankkiryhmä osallistuu rahaston toimintaan myös osoittamalla henkilöstöä esimerkiksi tuotekehitykseen, hankejatkumon ja sen rakenteiden luomiseen, tekniseen tukeen, rahoituskapasiteettiin, kassanhallintaan, varojen ja velkojen hallintaan, takauksiin, salkunhoitoon, kirjanpitoon ja raportointiin. Jos rahasto saadaan perustettua nopeasti EU:n tasolta saatavan 21 miljardin alkupääoman turvin, se voi tuoda vähintään 315 miljardia euroa lisärahoitusta vuosina 2015 2017. Tästä määrästä noin 240 miljardia euroa menee strategisiin investointeihin ja 75 miljardia euroa pk- ja mid-cap-yrityksille. Vaikutus on tietysti tätäkin merkittävämpi, jos jäsenvaltiot ja kansalliset kehityspankit tulevat mukaan. MITEN SE TOIMII KÄYTÄNNÖSSÄ? Rahaston tarkoituksena on tuoda lisää yksityistä rahoitusta tietyille sektoreille ja alueille. On arvioitu, että rahaston kerroinvaikutus talouteen tehtäviin reaali-investointeihin olisi 1:15. Arvio perustuu rahaston alustavaan riskinkantokykyyn. Kyseessä on keskimääräinen arvio, jonka on laskettu seuraavalla tavalla: tiettyyn hankkeeseen voidaan kutakin rahaston avulla suojattua euroa kohti tarjota kolme euroa toissijaisena lainana. Koska kyseiselle hankkeelle luodaan näin turvapuskuri, yksityisten sijoittajien voidaan odottaa tekevän investointeja saman hankkeen parempiin etuoikeusluokkiin. EIP:n ja Euroopan komission kokemusten perusteella 1 euron toissijainen laina tuottaa katalyyttina 5 euron 1 Komissio ja EIP sopivat, että rahasto perustetaan EIP:n yhteyteen erityisrahastona. Näin varmistetaan sen nopea käyttöönotto. Samalla rahasto hyötyy EIP:n nykyrakenteiden rahoituksesta ja asiantuntemuksesta laina- ja riskinhallintakysymyksissä.
kokonaisinvestoinnin: 1 euron toissijaisen lainan ja sen lisäksi 4 euroa etuoikeutettua lainaa. Tämä merkitsee sitä, että rahaston avulla suojattu 1 euro tuottaa reaalitalouteen 15 euron yksityisen investoinnin, joka ei muutoin olisi toteutunut. Tämä kerroinvaikutus (1:15) on varovasti laskettu keskiarvo, joka perustuu EU:n ohjelmista ja EIP:n toimista saatuun aiempaan kokemukseen. Kaikki hyöty irti Euroopan rakenne- ja investointirahastoista Investointiohjelman toteuttaminen edellyttää yhteistä ponnistelua, johon on saatava mukaan kaikki rahoituslähteet ja toimijat. Euroopan rakenne- ja investointirahastoja voidaan käyttää tehokkaammin keskittymällä keskeisiin aloihin ja hyödyntämällä jokaista investoitua euroa kerroinvaikutuksen avulla. Tämä edellyttää, että rahoitusvälineitä käytetään entistä enemmän lainojen, pääomanlisäysten ja takausten antamiseen, ei perinteisiin avustuksiin. Tätä varten voitaisiin toteuttaa kolme keskeistä toimenpidettä: 1. Innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttö on kaiken kaikkiaan kaksinkertaistettava kaudella 2014 2020. Taloudellista vipuvaikutusta kutakin käytettyä euroa kohti olisi voitava lisätä lisäämällä innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöä sen sijaan että käytetään avustuksia. Kaksinkertaistamalla innovatiivisten välineiden määrä ja hyödyntämällä näin aikaansaatua vipuvaikutusta voitaisiin reaalitaloudessa saada aikaan vähintään 20 miljardin euron lisäinvestoinnit vuosina 2015 2017. 2. Jäsenvaltiot ja alueet voivat parantaa EU-varojen kerroinvaikutusta kasvattamalla kansallisen yhteisrahoituksen määrää yli lakisääteisen vähimmäisvaatimuksen. 3. Lopuksi jäsenvaltioita kehotetaan käyttämään ohjelmakauden 2007 2013 käytettävissä olevia EU-varoja parhaansa mukaan ja varmistamaan, että niillä tuetaan tätä investointiohjelmaa mahdollisimman hyvin.
Lisärahoitusta investointeihin - vipuvaikutus Kolmen vuoden aikana Myönteinen vaikutus investointeihin koko taloudessa Kansallisen ja alueellisen tason painopisteet (esim. pk-yritykset, tutkimus, liikenne, ympäristö) Jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien vaikutus rahastoon 315 mrd. euroa Pk-yritykset ja mid-cap-yritykset Paremmat investointiolosuhteet EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tehokkaampi hyödyntäminen Mahdolliset jäsenvaltioiden rahoitusosuudet rahastoon Euroopan kannalta tärkeät strategiset investoinnit energiaan, liikenteeseen, laajakaistaan, koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin Euroopan strategisten investointien rahasto: [X] mrd. (alkupääoma) Arvioidessaan julkista taloutta vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa komissio suhtautuu myönteisesti rahastoon osoitettuihin maksuosuuksiin