1/2014
Sisältö: PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoitus 3 Kilpailulla asiaton jäte pois sekajäteastioista 4 Laajat perusparannukset alkavat kahdessa kohteessa 5 112-päivä muistuttaa turvallisuudesta ja yleisestä hätänumerosta 5 Uudet talot valmistuivat 6 Lehtiojan tuloaulan maalaus kuvaa muutosta ja ajan hetkittäisyyttä 7 Näin puhdistat poistoilmaventtiilin 8 Terveystarkastajan kutsuu isännöitsijä, ei asukas 9 Näin varmistat hyvän sisäilman 9 Näin peset liesituulettimen rasvansuodattimen ja venttiilin 9 Vuoden vaihtuessa Neljän kiinteistön voiton ilo 13 Talous ja toiminta toteutuivat suunnitellusti vuonna 2013 14 Lahden Talot tunnetaan ja yhtiöön luotetaan 14 Asukasaktiivin ajatuksia: Toiminta on asukkaiden hyväksi! 15 Järvenpäänkadulla ei ole kuuma ja pyykit kuivuvat nopeasti 10 Lahden Talot vähentää paperin- ja sähkönkulutusta 15 Ludehavainnoista välittömästi tieto isännöintiin 10 Hiuksia ja kauneutta kolmessa kerroksessa 16 Onnenkodon tuloaulassa joutsenet lentävät kohti vapautta 7 Yhtä, kaikille sopivaa lämpötilaa mahdoton löytää 8 LAHDEN TALOT OY (03) 851 570 Vaihde Mariankatu 19 A, 15110 Lahti etunimi.sukunimi@lahdentalot.fi www.lahdentalot.fi ASUNTOJEN TARJONTA (03) 851 5711 avoinna: ma pe 9 12 puhelinaika: ma pe 9 15 asuntoasiat sähköpostilla: asuntojenvuokraus@lahdentalot.fi Vedensäästökilpailut onnistuivat hyvin: Kulutus väheni parhaat palkitaan 11 Veden- ja energiansäästöä useilla eri toimilla 12 Etusivun kuva: Juha Tanhua Henna Baduta ja Alexandra-tytär nauttivat Järvenpäänkatu 27:n hyvästä sisäilmasta. VUOKRAVALVONTA (03) 851 5720 avoinna/puhelinaika: ma pe klo 9 12 muina aikoina sähköpostilla: vuokranmaksu@lahdentalot.fi ISÄNNÖINTI (03) 851 5730 avoinna: ma pe klo 9 12 puhelinaika: ma pe 9 15 sähköposti: isannointi@lahdentalot.fi tekstiviestit: 044 429 5700 HUOLTO/HUOLLON PÄIVYSTYS Huoltomiesten yhteystiedot: Katso kiinteistösi ilmoitustaululta tai kotisivuilta www.lahdentalot.fi Katse 17 Asumisen muistilista 18 Sanaristikko 19 Julkaisija: Lahden Talot Oy Päätoimittaja: Juhani Jokelainen Toimituskunta: Mari Barker, Katri Helminen, Milla Koivu, Jouni Könönen, Ari Loippo Valokuvat: Mari Barker, Markus Henttonen, Teija Horppu, Lahden Talot Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Juha Tanhua Toimitus: Teija Horppu, THOR-Viestintä Taitto: Juha Kortelainen, JK2 Painopalvelut: Aldus Oy Painosmäärä: 6 300 kpl Seuraava Asukasviesti ilmestyy 5/2014 Viime vuotta leimasivat talouden taantuma ja työttömyyden kasvu. Lahdessa työttömyys nousi 16 prosenttiin, joka on suurten kaupunkien ennätystasoa yhdessä Tampereen kanssa. Työttömyys ja taantuma heikensivät monien kansalaisten toimeentuloa, mikä näkyy muun muassa kaupungin toimeentulomenojen kasvuna. Samanaikaisesti myös valtion ja kuntien talousvaikeudet kasvoivat, mikä ei myöskään helpota kansalaisten tilannetta päinvastoin. Hankalassa taloudellisessa tilanteessa Lahden Talojen viime vuosi sujui kohtalaisen hyvin. Asuntojemme kysyntä kasvoi, vaihtuvuus aleni ja käyttöaste parani. Vuokrasaamiset pysyivät aisoissa, ja luottotappiot pienenivät. Myös yhtiön talous kehittyi parempaan suuntaan. Suurin syy tähän oli matalalla pysynyt korkotaso, mutta myös omilla toimenpiteillä onnistuimme kääntämään kulujen nousupaineita alaspäin. Esimerkiksi yhteistyössä asukkaitten kanssa toteutetut vedensäästöt alentavat kuluja tariffien noususta huolimatta. Samoin jätehuollon kilpailuttaminen aluemallin pohjalta toi merkittävät säästöt. Vaikka korjaustoiminta laajeni, onnistuimme pudottamaan korjauskuluja olennaisesti. Vuonna 2014 jatkamme aktiivista perusparantamista ja muuta korjaustoimintaa. Siten talot ja asunnot pysyvät hyvässä kunnossa ja kysyttyinä. Uudisrakentaminen jatkuu vain Lahden Palveluasunnot Oy:n puolella. Olemme kuitenkin valmistelemassa lukuisten uudiskohteiden aloittamista seuraavina vuosina. Suunnitelmissa on sekä senioreille suunnattuja että kaikenikäisille tarkoitettuja asuntoja. Uustuotannossa lähtökohtana ovat asukkaiden tarpeiden mukaiset, toimivat ja tämän päivän vaatimukset täyttävät asunnot. Uustuotannon pitää myös olla energia- ja kustannustehokasta koko elinkaaren ajan. Tämä edellyttää muun muassa laadukkaita materiaaleja niin rakentamisessa kuin sisustamisessakin. Mutta miten tuottaa laadukkaita, energiatehokkaita ja elinkaarikustannuksiltaan edullisia asuntoja järkevin kustannuksin? Kustannuksin, jotka mahdollistavat kohtuullisen vuokratason asukkaille? Tämä on suuri ja mielenkiintoinen haaste niin Lahden Taloille kuin muillekin toimijoille, joille asumiskustannusten kohtuullisuus on pysyvä tavoite. Onnellista ja iloista alkanutta vuotta kaikille Asukasviestin lukijoille! Juhani Jokelainen toimitusjohtaja 2 3
Jäte on kaunis, kun muistat lajitella Kilpailulla asiaton jäte pois sekajäteastioista MIKÄ TEHOAA niihin asukkaisiin, jotka eivät lajittele jätteitään asianmukaisesti? Mikä kumma saa jotkut asukkaat uskomaan, ettei heitä koske sama lajitteluvelvollisuus kuin muita lahtelaisia? Näihin kysymyksiin haetaan Lahden Taloissa vastauksia kesäkuun alussa alkavalla jätteiden lajittelukilpailulla. Noin vuoden kestävä kilpailu toteutetaan yhteistyössä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n (PHJ) ja Hämeen Kuljetuspisteen kanssa, ja sen tulokset julkistetaan keväällä 2015. Sääntöjen laatiminen on vielä kesken, mutta se on varmaa, että kilpailun tärkein osallistujajoukko ovat asukkaat, kertoi Lahden Talojen isännöitsijä Pirjo Mikkonen ympäristötoimikunnan järjestämässä asukastilaisuudessa marraskuun lopussa. Kilpailun parhaat tietysti palkitaan. Asukkailta toivotaan ehdotuksia kannustavista palkinnoista! Lajittelukilpailun nimikilpailuaikaa on jatkettu. Iskevää nimeä voi ehdottaa 3.2. saakka joko sähköpostitse osoitteeseen tiedotus@phj.fi tai puhelimitse Lahden Talojen isännöinnin päivystysnumeroon (03) 851 5730. Kaikkien ehdotuksen jättäneiden kesken arvotaan palkinto. Arpapeliä jätteiden lajittelu ei suinkaan ole, vaikka pilapiirtäjä Kerberoksen piirros leikkisästi niin väittääkin. Kerberoksen piirrokset kuvittavat Päijät-Hämeen Jätehuollon tämänvuotista Lokki-kalenteria. LAJITTELUN PITÄÄ OLLA hauskaa, mukavaa ja sujuvaa. Jäte on kaunis, kun muistat lajitella, muistutti PHJ:n viestintäkoordinaattori Hanna Bergman asukastilaisuudessa. Päijät-Hämeessä tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä hyödynnetään yli 90 prosenttia ja kaatopaikalle sijoitetaan vain alle 10 prosenttia. Vaikka Päijät-Häme kulkee lajittelun valtakunnallisessa eturintamassa, yhä edelleen sekajätteen joukkoon laitetaan energia-, bio-, kartonki-, metalli- ja lasijätettä. Lajittelukilpailun tavoitteina on jätehierarkian mukaisesti vähentää jätteen määrää sekä pienentää ympäristön kuormitusta ja kustannuksia. Toisena tavoitteena on parantaa jätepisteisiin tulevien jätteiden lajittelua; juuri tästä kiinteistöt kilpailevat keskenään. Ennen kilpailun alkamista, helmi maaliskuussa, PHJ toteuttaa asukkaille suunnatun kyselytutkimuksen, jonka tietoja hyödynnetään muun muassa lajitteluneuvonnassa. Neuvontaa toivovat Jätekatoksiin sijoitettavilla kylteillä asukkaita muistutetaan, että aivan kaikkia jätteitä ei jätekatoksiin saa viedä. kiinteistöt voivat tilata neuvojan PHJ:sta soittamalla palveluneuvoja Marja-Leena Kalpiolle, puh. 044 373 6030. Kilpailun alkamisen kynnyksellä huhti toukokuussa Lahden Talojen ympäristötoimikunta järjestää vielä toisen lajittelua käsittelevän asukastilaisuuden. Asukkaille myös jaetaan lajitteluohjeita, ja neuvonnassa hyödynnetään internettiä. Lajittelussa kilpaileminen ei ole uutta Lahden Talojen asukkaille, sillä vuonna 2007 Lahden Talot ja PHJ järjestivät biojätteen lajitteluun keskittyneen Bioporkkana-hankkeen. Bioporkkana onnistui hyvin, ja sen avulla onnistuttiin kasvattamaan ja puhdistamaan biojätettä. Myös lajittelukilpailulla on hyvät mahdollisuudet onnistua! Pirjo Mikkonen sanoo. Männistönrinteenkatu 16:n perusparannus alkoi jo viime vuonna piha-alueiden kunnostuksella. Samassa yhteydessä saatiin talon kohdalle pitkään kaivattu suojatie. Laajat perusparannukset alkavat kahdessa kohteessa TÄNÄ VUONNA Lahden Talot aloittaa laajat perusparannukset kahdessa kohteessa. Kesäkuussa alkaa Hyötilänkatu 2:n, Harjupellonkatu 1 ja 5:n sekä Kylänalustankatu 7:n rivitalojen perusparannus, joka kestää vuoden. Ensimmäisessä vaiheessa perusparannetaan Hyötilänkatu 2 ja Harjupellonkatu 1. Viisi asuntoa perusparannetaan malliksi etukäteen; ne valmistuvat maaliskuun alkuun mennessä, ja asukkaille pyritään järjestämään tutustumismahdollisuus helmikuun viimeiselle viikolle. Perusparannuksessa asunnot uudistetaan sisätiloiltaan kokonaan, ja keittiöihin tulee astianpesukonevaraus ja keraaminen liesi. Lisäksi käyttövesijohdot sekä ikkunat ja parvekeovet uusitaan, piha-alueita kunnostetaan ja asfaltteja uusitaan. VIIDEN MALLIASUNNON lattiamateriaalina kokeillaan vinyylilankkua. Jos siitä saadaan hyviä kokemuksia, sitä käytetään myös muiden asuntojen lattiamateriaalina, kertoo Lahden Talojen projektiinsinööri Heikki Räisänen. Vinyylilankku muistuttaa ulkonäöltään laminaattia, mutta on pehmeämpi ja miellyttävämmän tuntuinen jalalle. Se on kestävä ja helppohoitoinen, sietää myös kosteutta, eikä sen pinta ole liukas. Hyötilänkadun, Harjupellonkadun ja Kylänalustankadun rivitalot on rakennettu vuonna 1981, ja niissä on yhteensä 44 asuntoa. Taloissa on aikaisemmin tehty osakorjauksia, muun muassa katot on uusittu ja muutamia asuntoja remontoitu. SYYSKUUSSA ALKAA Kumpukatu 2:ssa 34 asunnon laaja perusparannus, jonka on määrä valmistua ensi vuoden kesäkuussa. Välittömästi sen jälkeen alkaa Kumpukatu 4:ssä 31 asunnon perusparannus, jonka arvioitu valmistumisaika on toukokuu 2016. Lahden Talojen projektipäällikkö Raine Majuri luonnehtii perusparannusta tyypilliseksi massiiviseksi perusparannukseksi, jossa huoneistojen ja yhteistilojen pinnat, terassit ja ulkovalaistus uusitaan kokonaisuudessaan ja piha-alueet kunnostetaan. Myös betonisten luhtikäytävien kunto tarkastetaan, ja tarpeen vaatiessa käytäviä korjataan. Asukastoimikunta keräsi ennakkoon listan toiveista, joita asukkailla oli perusparannuksesta. Raine Majuri kiittelee toiveita asiallisiksi ja sanoo, että ne toteutetaan niin pitkälle kuin mahdollista. Keittiöihin tulevat keraamiset liedet ja mahdollisuuksien mukaan myös astianpesukonevaraus. Lattiamateriaalit valitaan, kun olemme saaneet lisätietoja asukkaiden toiveista. Kumpukadun viisi luhtitaloa on rakennettu vuosina 1988 1990, ja niissä on yhteensä 65 asuntoa. TÄNÄ VUONNA JATKUU Vihantakatu 1:n linjasaneeraus eli vesi- ja viemärijohtojen uusiminen sekä Männistönrinteenkatu 16:n perusparannus julkisivupinnoitteen ja parvekkeiden saneerauksilla. Helkalankatu 1, 3 ja 6:ssa ja Kallioistenkatu 4:ssä uusitaan parvekkeiden pinnoitteet, lisäksi saneerataan Helkalankadun talojen kylpyhuoneet. Kylpyhuonesaneerauksia alkaa Viherlaaksontie 13, 15 ja 17:ssä sekä Ostoskatu 12:ssa. Palokunnantie 5 ja 7:ssa korjataan ensin parvekkeet ja sen jälkeen asuntojen kylpyhuoneet. Vasamakatu 9:ssä uusitaan kylpyhuoneet, saunat, keittiökalusteet ja keittiön pinnoitteet. Sykekatu 8:ssa on alkamassa peruskorjaus, jossa toimistokäytössä ollut talo palautetaan asuintaloksi. 112-päivä muistuttaa turvallisuudesta ja yleisestä hätänumerosta Valtakunnallista turvallisuuskampanjaa eli 112-päivää vietetään taas 11. helmikuuta. 112-päivä on valtakunnallinen hätänumeropäivä, jolloin puhutaan arjen turvallisuudesta ja jokaisen kansalaisen mahdollisuudesta huolehtia turvallisuudesta. Kampanjan tavoitteena on edistää yleistä turvallisuutta ja muistuttaa ihmisiä turvallisuusasioiden, ennakoinnin ja oikeanlaisen toiminnan tärkeydestä vaarojen välttämisessä ja vahinkojen minimoinnissa. Samalla juhlistetaan Arjen Sankareita eli tavallisia ihmisiä, jotka osaavat toimia esimerkillisesti ja tarvittaessa ojentaa auttavan kätensä apua tarvitseville. Päivä muistuttaa myös hätänumerosta 112, joka toimii kaikissa EU-maissa, ja opastaa, kuinka hätänumeroon soitetaan: milloin on tärkeää soittaa hätänumeroon, missä tilanteissa sen sijaan kannattaa valita jokin toinen numero. Kansalaisneuvonnalle oma puhelin Hätänumeroon 112 soitetaan kiireellisissä hätätilanteissa, kun vaarassa on ihmisen henki, terveys tai omaisuus. Muissa asioissa taas soitetaan yleiseen kansalaisneuvontaan, joka avattiin viime vuoden marraskuussa. Kansalaisneuvonta on oikea yhteydenottopaikka esimerkiksi julkisia palveluita koskevissa kysymyksissä tai kun halutaan löytää oikea viranomainen tai viranomaisen sähköinen palvelu nopeasti ja helposti. Neuvontaa saa sähköpostilla, puhelimitse ja tekstiviestillä sekä palvelun verkkosivuston kautta sähköisellä lomakkeella. Kansalaisneuvonta tarjoaa tukea myös sähköisen asioinnin tukipalveluiden, kuten Asiointitilin ja Kansalaisen tunnistus- ja maksamispalvelun käyttöön. Kansalaisneuvonnan puhelinnumero on 0295 000 ja verkkosivuston osoite kansalaisneuvonta.fi. 4 5
Uudet talot valmistuivat Lehtiojan tuloaulan maalaus kuvaa muutosta ja ajan hetkittäisyyttä Hollolan palvelukoti Onnenkoto sijoittuu arkkitehtuurinsa puolesta hyvin alueella ennestään olevan rakennuskannan joukkoon. Huononäköinen vanhus ei välttämättä hahmota valkoista lavuaaria. Siksi uusien palvelutalojen lavuaarien reunoissa on käytetty hahmottamista helpottavaa tehosteväriä. Lehtiojan palvelutalon julkisivu on samanaikaisesti kodikkaan ja tyylikkään näköinen. Lehtiojan palvelutalon tuloaulassa saapujan ottaa vastaan akryylimaalaus Aamumaa. Maalauksessa on vahva jaksoittainen sommittelu, pystyjako, ja taustalla erottuu puu, jonka toisen puoliskon kultaus heijastuu eri tavoin sen mukaan, mistä suunnasta teosta katsoo. Sommittelu kuvaa muutosta ja liikettä, valon esiin tuloa sekä ajan hetkittäisyyttä. Aamumaan maalannut kuvataitelija Jarmo Kukkonen voitti kutsukilpailun, jolla haettiin toteuttaja palvelutalon tuloaulan seinämaalaukselle. Hän teki kilpailua varten kolme maalausluonnosta, joista Aamumaa oli hänen omasta mielestään kokonaisin. Valmis maalaus on 1,8 metriä korkea ja kolme metriä leveä. Jarmo Kukkonen kertoo, että työhön liittyi haasteita, mutta lopputulos on toimiva. Oli haasteellista toteuttaa työ luonnosta monta kertaa suuremmalle pinnalle. Jouduin muun muassa ratkaisemaan, miten saan pinnat ja läpikuultavuudet elämään haluamallani tavalla. Maalauksen pohjusteessa käytin hienojakoista hiekkaa ja maalatessa kupari- ja kultapigmenttiä. Näin maalaukseen syntyi kolmiulotteisuutta ja pinnan ja syvyyden vaihtelua. Jarmo Kukkonen on kuvannut videomaisen kuvasarjan, joka kertoo teoksen syntyprosessin vaihe vaiheelta valkoisesta kankaasta valmiiseen työhön asti. Videon musiikillisen maiseman toteuttaa Hollolan seurakunnan kanttori Vesa Koskimaa. Valmiin videon Kukkonen laittaa Youtubeen ladattavaksi. Kuvataiteilija Jarmo Kukkonen (s. 1968) asuu Hämeenkosken Saapaskylässä. Hänen kahdesta maalauksestaan koostuva työnsä Taivaan ja maan puisto on nähtävissä Lahdessa Launeen kirkon monitoimitilassa. Aamumaa-teoksen luonnoksen korkeus oli noin 40 senttiä ja leveys noin 70 senttiä. Jarmo Kukkosen mukaan oli haasteellista toteuttaa työ monta kertaa suuremmalle pinnalle, jotta sai pinnat ja läpikuultavuudet elämään haluamallaan tavalla. Onnenkodon tuloaulassa joutsenet lentävät kohti vapautta Hollolan kunnan edustajat myhäilivät tyytyväisinä tutustuessaan palvelukoti Onnenkotoon marraskuun alussa. Kuvassa vas. kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Virta, valtuuston puheenjohtaja Matti Siirola, kunnanjohtaja Päivi Rahkonen ja tekninen johtaja Heikki Salonsaari Lahden Talojen kaksi uutta palvelutaloa Lehtiojan palvelutalon 1. vaihe Lahden Kilpiäisissä ja palvelukoti Onnenkoto Hollolan Salpakankaalla valmistuivat syksyllä, ja talojen toiminta on käynnistynyt. Lehtiojan palvelutalo on sekä kustannuksilla että vanhusten palveluasuntojen lukumäärällä mitattuna Lahden Talojen historian suurin rakennushanke. Onnenkoto taas on Suomen ensimmäinen kohde, jonka kunnallinen vuokrataloyhtiö on rakennuttanut yhteistyössä naapurikunnan kanssa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskes- kuksen ARA:n myöntämän erityisryhmien investointituen ansiosta molemmat kohteet ovat erittäin edulliset. Esimerkiksi Onnenkodon nettokustannukset ARA:n avustuksen ja arvonlisäverojen vähentämisen jälkeen jäivät alle 1 400 euroon neliötä kohti. Lehtiojan 1. vaiheessa valmistui 90 asuntoa muistihäiriöisille ja tehostettua palveluasumista tarvitseville vanhuksille. Lisäksi talossa on runsaasti yhteisiä tiloja sekä monitoimi-, hallinto- ja kokoustiloja. Palvelukoti Onnenkoto taas on 60-paikkainen. Lehtiojan palvelutalon asuntojen ja kylpyhuoneiden värityksessä on otettu huomioon muistisairaan värimaailma. Molemmat palvelutalot ovat energiatehokkaita matalaenergiataloja. Lehtioja lämpiää maalämmöllä, Onnenkoto kaukolämmöllä, lisäksi lämmin käyttövesi tuotetaan kesällä aurinkoenergialla. Kiinteistöjen kaikissa tiloissa on viilennys; Onnenkodossa se hoidetaan vanhan vedenottamon vedellä. Hyvä energiatehokkuus ja uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen vähentävät kiinteistöjen käyttökuluja ja hillitsevät tulevaisuuden vuokrankorotuspaineita, sanoo Lahden Talojen toimitusjohtaja Juhani Jokelainen. Palvelukoti Onnenkodon aulan seinämaalauksen pienoisluonnoksen Harri Salmi teki viime keväänä. Suuren maalauksen työprosessissa haasteena oli saada pilviin oikeanlainen pehmeys ja kontrasti. Uljaana lentävät joutsenet ja taivasnäkymä kumpuilevine pilvineen sekä valon ja varjon kontrasteineen tervehtivät tulijaa Hollolan palvelukoti Onnenkodon tuloaulassa. Seinämaalauksen nimi on Matka, ja sen on maalannut kuvataiteilija Harri Salmi. Hän voitti kutsukilpailun, jolla Lahden Talot Oy ja Peruspalvelukeskus Oiva hakivat tuloaulan seinämaalauksen toteuttajaa. Salmi kertoo ajatelleensa seinämaalausta suunnitellessaan ensisijaisesti kohderyhmää. Halusin tehdä työn, joka sopisi palvelutaloon ja ilahduttaisi sen asukkaita. Tunnelma on tärkeä, joten pyrin tekemään harmonisen ja hillityn teoksen. Tavoitteessaan Salmi onnistui: teos oli valintaprosessiin osallistuneiden ikäihmisten suosikki. Salmi mietti teosta nimen kautta. Matka-nimen rinnalla vaihtoehtoina olivat Toive ja Vapaus. Lopullisessa teoksessa kaikki vaihtoehdot yhdistyvät: joutsenet lentävät kohti vapautta. Maalauksen luonnoksen Salmi teki valokuvista kuvankäsittelyohjelmalla, mikä on hänelle tavanomainen tapa luonnostella töitä. Lopullisen teos on maalattu vesiliukoisilla öljyväreillä. Teos on 2,5 metriä leveä ja 1,5 metriä korkea ja muodostuu kahdesta samankokoisesta pohjasta, jotka on takaa kiinnitetty yhteen. Salmi sanoo olevansa tyytyväinen lopputulokseen, vaikka työprosessi oli haasteellinen. Ei ollut helppoa saada pilviin oikeanlaista pehmeyttä ja kontrastia. Harri Salmi on syntyjään hollolalainen kuvataiteilija, mutta asuu nykyisin Lahdessa. Hänen töistään neljää vuodenaikaa esittävät maalaukset ovat nähtävissä Hollolan terveyskeskuksen vuodeosastolla. 6 7
Yhtä, kaikille sopivaa lämpötilaa mahdoton löytää TERVEYDENSUOJELULAIN mukaan sisäilma on hyvää silloin, kun siitä ei aiheudu tilassa oleskeleville terveyshaittaa tai haitan mahdollisuutta. Tärkeimmät terveyshaittoja aiheuttavat sisäilmaongelmat ovat riittämätön ilmanvaihto, vetoisuus, liian lämmin huoneilma, rakenteiden kosteus- ja homevauriot, materiaalipäästöt, sisätilojen likaisuus ja pölyisyys, eläinpölyt, tupakansavu, sisäilmaan kulkeutuvat ulkoilman epäpuhtaudet, radon ja melu. Jos Lahden Talojen asukas lämmityskaudella on tyytymätön asuntonsa sisäilmaan, syynä on useimmiten huoneiston lämpötila. Asuinkerrostalossa kaikkien huoneistojen huonelämpötilan pitäisi olla sama. Jos eri huoneistojen lämpötilojen ero on enemmän kuin asteen ja taloa lämmitetään kylmimmän huoneiston mukaan, sekä asumisviihtyvyys että energiatalous kärsivät. YHTÄ, KAIKILLE SOPIVAA lämpötilaa on lähes mahdotonta löytää. Useimmille sopivin lämpötila on 21 22 astetta talvella ja 23 24 astetta kesällä. Noin 21 asteen lämpötilaa pidetään myös terveellisenä ja energiataloudellisena. Korkeat lämpötilat lisäävät tilassa oleskelevien ihmisten oireilua. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan huoneilman lämpötila ei saa kohota yli 26 asteen, ellei lämpötilan kohoaminen johdu ulkoilman lämpimyydestä. Alhaiset lämpötilat koetaan vedoksi, ja terveyshaitaksi arvioidaan alle 18 asteen lämpötila. Lämpötila mitataan 1,1 metrin korkeudelta huoneen osassa, jonka rajoittuu lattiasta 1,8 metrin korkeudella ja seinästä 0,6 metrin etäisyydellä. Lämpötilan rinnalla olennainen merkitys on huoneilman suhteellisella kosteudella. Jos se on alle 25 prosenttia, tilassa oleskelevien sisäilmaperäiset oireet lisääntyvät, jos yli 60 prosenttia, riski kosteuden tiivistymisestä pinnoille kasvaa. Lämmityskaudella ongelmaksi koetaan juuri kuivuuden tunne. Huoneilman alhaisen suhteellisen kosteuden lisäksi kuivuuden tunnetta aiheuttavat korkea, yli 22 asteen lämpötila sekä ilman pölyisyys. LAHDEN TALOJEN uusimmissa kohteissa hyvään sisäilmaan on kiinnitetty erityistä huomiota, ja niissä on saavutettu paras sisäilmaluokka S1. Sisäilmaluokitus on tarkoitettu rakennus- ja taloteknisen suunnittelun ja urakoinnin sekä rakennustarviketeollisuuden apuvälineeksi, mutta se antaa viitteitä myös asumisaikaisesta sisäilman laadusta. S1-luokan sisäilmassa ei ole havaittavia hajuja, lämpöolot ovat viihtyisät eikä vetoa tai ylilämpenemistä esiinny. Tavoitelämpötila on 21 22 astetta, mutta käyttäjä pystyy säätämään lämpötiloja huonekohtaisesti 20:n ja 23 asteen välillä. S2-luokan tavoitelämpötila on sama kuin S1-luokan, mutta tilan käyttäjä ei pysty säätämään lämpötiloja huonekohtaisesti ja tila saattaa kesäpäivinä ylilämmetä. S3-luokassa lämpötila voi vaihdella 18:n ja 25 asteen välillä ja olla kesällä vielä tätäkin korkeampi. Kodin tilojen suositeltavat lämpötilat: Oleskelutilat 20 21 ºC Makuuhuoneet 18 20 ºC Kerrostalojen porrashuoneet 17 18 C Varasto 12 ºC Autotalli 5 ºC Lähteet: Sosiaali- ja terveysministeriön opas 2003: Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät Hyvän sisäilman kriteerit, Sisäilmavuosi 2002 -kampanjan kalvosarja Sisäilmastoluokitus 2008. Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluohjeet ja tuotevaatimukset www.motiva.fi Näin puhdistat poistoilmaventtiilin 1. Ota kiinni venttiilin ulkoreunasta eli kaulusosasta ja kierrä vastapäivään. 2. Vedä venttiili pois paikoiltaan. 3. Pese venttiili sekä sisä- että ulkopuolelta harjalla vettä ja pesuainetta käyttäen. Keskellä olevan säätöosan ja kauluksen väliin jäävä rako on pidettävä puhtaana, sillä se vaikuttaa venttiilin poistotehoon. Kuivata venttiili. HUOM: Älä kierrä venttiilin keskellä olevaa säätöosaa! Se on lukittu kanavatarkastuksessa ja säädetty niin, että asunnosta poistuu oikea määrä ilmaa. 4. Paina venttiili takasin paikoilleen ja kierrä kaulusosasta myötäpäivään. Onko asuntosi sisäilmassa jotakin vikaa? Terveystarkastajan kutsuu isännöitsijä, ei asukas Jos Lahden Talojen asunnossa on liian kuuma tai liian kylmä, asukkaan on otettava ensimmäiseksi yhteys huoltomieheen. Jos taas vikaa on sisäilman muussa laadussa sisäilmassa tuntuu vieras haju tai ilma on tunkkainen asukkaan on otettava yhteys Lahden Talojen isännöintiin joko puhelimitse, puh. 03 851 5730, tai sähköpostitse isannointi@ lahdentalot.fi. Kiinteistöhuollon tai isännöinnin edustajat tulevat tarkastamaan tilanteen. Jos asia vaatii tarkempaa selvittämistä, isännöinnin edustaja kutsuu paikalle terveystarkastajan. Isännöinti ja terveystarkastaja hoitavat selvitettävät tapaukset Näin varmistat hyvän sisäilman Asukkaan tehtävä on omalla toiminnallaan varmistaa sekä oman asuntonsa että koko kiinteistön hyvä sisäilma: Asunto siivotaan säännöllisesti, esimerkiksi 1 2 viikon välein. Asunnossa ei tupakoida. Ilmastointi säädetään ohjeiden mukaan. Sohvaa tai sänkyä ei sijoiteta patterin eteen. Patteritermostaattia ei peitetä pitkillä verhoilla. Korvausilmaventtiilit pidetään auki myös talvella ja niihin kertyvä pöly poistetaan 1 2 kertaa vuodessa imurin pehmeällä suulakkeella tai kuivalla harjalla. Poistoilmaventtiilit puhdistetaan 1 2 kertaa vuodessa, liesituulettimen rasvasuodatin kuukausittain ja kylpyhuoneen lattiakaivo 1 2 kuukauden välein. Suihkun jälkeen kylpyhuoneen lattialta poistetaan vesi kuivainlastalla ja ovi jätetään raolleen kuivumisen nopeuttamiseksi. Kiuas pidetään päällä vielä noin 20 minuuttia saunan käytön jälkeen saunatilojen kuivumisen tehostamiseksi. Jos talossa on pesula ja pyykinkuivaushuone, pyykit pestään ja kuivatetaan ensisijaisesti pesulatiloissa. aina yhdessä. Edes silloin, kun asukas itse ottaa yhteyden terveystarkastajaan, terveystarkastaja ei yhteydenoton perusteella oikopäätä suuntaa kulkuaan kiinteistölle, vaan pyytää mukaansa Lahden Talojen isännöitsijän. Toimintamalli sovittiin Lahden Talojen ja Lahden kaupungin terveystarkastajien neuvonpidossa joulukuussa. Käytäntö ei sanottavasti poikkea siitä toimintamallista, jota Lahden Talot on noudattanut tähänkin asti. Lahden Talot ja kaupungin terveystarkastajat ovat sopineet jatkavansa yhteisiä neuvonpitoja vuosittain. Seuraava palaveri pidetään tämän vuoden lopulla. Näin käytät ilmastointia ja tuuletat Poistoilmaventtiilit toimivat tehokkaimmin, kun keittiön ikkunat pidetään kiinni. Tehostetun raitisilman saamiseksi voit lyhyeksi aikaa avata jonkin muun huoneen ikkunan. Korvausilmaventtiilejä ei saa sulkea, sillä ne ovat osa koko kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmää! Ilmastointikojetta ei saa milloinkaan kytkeä kokonaan pois päältä. Asunnossa, jossa on huoneistokohtainen ilmanvaihtokoje, käytetään seuraavia ilmastointitehoja: 1-tehoa käytetään vain silloin, kun asunto on tyhjillään. 2- ja 3-teho ovat normaalit käyttöasennot. 4-tehoa on käytettävä, kun laitetaan ruokaa, käydään suihkussa tai saunassa tai kuivatetaan pyykkiä sisällä. Esimerkiksi ruuanlaiton aikana pidetään liesikuvun läppä auki, muulloin se on kiinni tai minimiasennossa. Jos saunan katossa on säädettävä venttiili, se pidetään saunomisen aikana kiinni ja muulloin auki. Asunnon kylpyhuoneessa, wc:ssä tai saunassa olevaa ikkunaa ei saa jättää pitkäksi aikaa auki kylmällä tai kostealla säällä, koska se lisää sisäilman kosteutta ja vaurioittaa rakenteita. Lyhyt ristivetotuuletus on paras tapa saada huoneet raikkaiksi. Lämmityskaudella ikkunoiden ja parvekkeen ovien auki pitäminen on ehdottomasti kielletty! Näin peset liesituulettimen rasvansuodattimen ja venttiilin Pese liesituulettimen rasvansuodatin aina, kun se on likainen, sen voi pestä myös asianpesukoneessa. Rasvansuodattimen takana oleva venttiili sekä kylpyhuoneen, wc:n ja vaatehuoneen venttiilit on pestävä noin kahden kuukauden välein. Venttiilit voi irrottaa pesua varten kiertämällä kehikkoa neljänneskierroksen vastapäivään. Venttiilin voi pestä esimerkiksi astianpesuaineella ja tiskiharjalla. Pesun jälkeen venttiili kuivataan ja asennetaan paikoilleen. Venttiilin rakoarvoa ei saa muuttaa, sillä se on säädetty niin, että asunnosta poistuu oikea määrä ilmaa! 1. Vapauta rasvansuodatin liesikuvusta. Joidenkin liesituulettimien alalevyssä on pikakiinnittimet, jotka kierretään auki. Joissakin liesituulettimissa rasvansuodattimen etureunassa on liipaisin, jota painamalla suodatin vapautuu paikoiltaan. 2. Irrota rasvansuodatin paikoiltaan 3. Pese rasvansuodatin lämpimällä vedellä ja pesuaineella joko käsin harjaa käyttäen tai astianpesukoneessa. Kuivata suodatin hyvin, ennen kuin asetat sen takaisin paikoilleen. 8 9
Järvenpäänkadulla ei ole kuuma ja pyykit kuivuvat nopeasti Vedensäästökilpailut onnistuivat hyvin Kulutus väheni parhaat palkitaan Alexandra-tyttären syntymän jälkeen Henna Badutan perhe alkoi kaivata lisätilaa. Järvenpäänkatu 27:ssa perhe sai paitsi lisää neliöitä myös entistä kotia paremman sisäilman. JÄRVENPÄÄNKATU 27:N ensimmäisen kerroksen asunnossa paikat hohtavat uutuudenpuhtauttaan. Talon massiivinen perusparannus on valmistunut aivan vastikään, mutta vieraan nenä ei haista remontin jälkihajua kuin pienimmässä makuuhuoneessa. Asunnossa on sopivan lämmin, ja edellisenä päivänä pestyt pyykit ovat jo kuivat kiitos hyvän ilmastoinnin. Henna Baduta on Järvenpäänkadun paluumuuttaja. Tosin hänen edellisistä Järvenpäänkadun-ajoistaan on jo kymmenkunta vuotta, sillä välillä hän kasvatti perhettään Kiveriössä. Ennen peruskorjausta jotkut asukkaat valittivat Järvenpäänkatu 27:n sisäilman huonoutta. Henna Baduta ei kymmenen vuotta sitten huomannut ongelmia, vaikka mielestään haistaa huonon sisäilman, missä sellaista on. LISÄÄ TILAA Badutan perhe alkoi kaivata toisen lapsen syntymän jälkeen. Vinkin Järvenpäänkadusta antoi lähisukulainen, joka oli nähnyt asuntoja koskevan ilmoituksen. Haku tuotti tulosta, ja lokakuun lopussa 4-henkinen perhe muutti uutta vastaavaan 86 neliön neliöön. Koti on monella tapaa mieleinen. Edellisessä kodissamme oli usein todella kuuma. Koska talossa ei ollut koneellista ilmastointia, pyykit eivät tahtoneet kuivua millään. Järvenpäänkadulla juuri ilmastointi teki alussa tepposet. Ensimmäisellä viikolla aivan marraskuun alussa asunnossa oli tavattoman kylmä. Tarkastuksessa kävi ilmi, että ilmastointi oli säädetty liian voimakkaaksi. Kun teho säädettiin kohdalleen, asuntokin lämpeni. Ludehavainnoista välittömästi tieto isännöintiin Esimerkiksi ulkomaanmatkoilta saattaa kotiin kantautua myös epämieluisia tuliaisia kuten luteita tai torakoita. Ilmanvaihtokanavien kautta hyönteiset voivat levitä toisiin asuntoihin ja koko taloon. Jos Lahden Talojen asukas löytää asunnostaan asiaankuulumattomia hyönteisiä, hänen on välittömästi ilmoitettava asiasta Lahden Talojen isännöintiin. Isännöinti tilaa asuntoon tuholaistorjujan. Tuholaistorjuja tekee asunnossa myrkytyksen ja antaa asukkaille ohjeet, kuinka epämieluisten alivuokralaisten kanssa toimitaan. Havaitessaan ei-toivottuja hyönteisiä asukkaan on hyvä ottaa ainakin yksi yksilö purkkiin talteen tuholaistorjujalle näytettäväksi, jotta tuholaistorjuja tietää, mitä torjunta-ainetta asunnossa on käytettävä, kertoo isännöitsijä Ari Loippo. Lapsiperheessä pyykkiä tulee niin paljon, että sitä on pestävä myös omalla pesukoneella. Järvenpäänkatu 27:ssa pyykit kuivuvat koneellisen ilmastoinnin ansiosta nopeasti, Henna Baduta kiittelee. Pyykkien keräämisessä auttaa Alexandra-tytär. UUDEN KODIN hyvien puolien listalta löytyy myös lasitettu parveke. Saunaakin Henna Baduta kehuu, ja kehuihin yhtyy monessa paikassa asunut naapuri, jonka mukaan sen parempaa saunaa ei olekaan kunhan malttaa säätää lämpötilan vain 60 70 asteeseen. Plussaa on myös rauhallisuus. Hirsimetsäntien kodin ohitse kulki vilkas liikenne, muun muassa hälytysajoneuvoja. Järvenpäänkadun liikenne on niin hiljaista, ettei edes ensimmäisen kerroksen asuntoon kantaudu juuri mitään ääniä. Sen sijaan naapureiden äänet tuntuvat Järvenpäänkadulla kuuluvan selvemmin kuin Hirsimetsäntiellä. Selitys voi löytyä eri aikakausien erilaisesta rakentamistavasta tai äänten kulkeutumisesta ilmastointikanavia pitkin. Eivät äänet kuitenkaan häiriöksi ole nehän kuuluvat kerrostaloelämään! Asunnon ei-toivotuista asukeista ainakin yksi kannattaa ottaa talteen lasipurkkiin. KAKSI VUOTTA kestänyt kilpaileminen veden säästämisellä vähensi Lahden Asunnot Oy:n kokonaisvedenkulutuksen 451 405 kuutiosta 428 543 kuutioon eli noin viisi prosenttia. Suhteellisesti laskettuna vähennys on suurempi, sillä vuoden 2011 kulutus perustuu 68 kiinteistön kulutukseen ja vuoden 2013 kulutus 69 kiinteistön kulutukseen. Samaan aikaan asukaskohtainen kulutus väheni yhdeksällä litralla keskimäärin 148 litrasta 139 litraan vuorokaudessa. Vedensäästökilpailut onnistuivat hyvin! iloitsee Lahden Talojen isännöintipäällikkö Matti Koskinen. Kilpailun lisäksi Lahden Talojen vedenkulutusta ovat vähentäneet perusparannukset sekä vesiprojektiin liittyvät kalusteiden uusimiset ja huollot. Kokonaissäästö on niin suuri, että vaikka veden hinta nousee, Lahden Talojen tarvitsee budjetoida veden käyttöön aiempaa vähemmän euroja. Kun mukaan lasketaan säästöt lämpimän käyttöveden kustannuksissa, saadaan kokonaissäästöt, joilla voidaan kompensoida myös kaukolämmön hinnankorotuksia. Vesiprojektin rinnalla asukkaiden vedenkäyttötottumuksilla on suuri merkitys. Vesiprojektin jälkeen kiinteistöjen vedenkulutus laskee, mutta joissakin kiinteistöissä se on nopeasti kääntynyt taas nousuun, elleivät asukkaiden tottumukset ole muuttuneet, talotekniikan asiantuntija Petri Korhonen arvioi. KAHTEEN VEDENSÄÄSTÖKILPAILUUN osallistui eri vaiheissa 54 60 kiinteistöä. Vuonna 2012 kaikki kiinteistöt kilpailivat yhdessä sarjassa, vuonna 2013 kahdessa sarjassa. Samoja kiinteistöjä kummassakin kilpailussa oli 47. Kilpailemisen aikana niiden keskimääräinen asukaskohtainen kulutus väheni 145 litrasta 139 litraan vuorokaudessa. Vuosi sitten Pilkotunmäenkatu 9:n asukkaat Pia Koski (vas.), Seija Rantalainen, Sirkka Turunen ja Hilkka Nousiainen skoolasivat vedellä kiinteistön pienen vedenkulutuksen kunniaksi. Varmaan taas skoolaamme vedellä hyvän menestyksemme kunniaksi! Sirkka Turunen ja Hilkka Nousiainen arvioivat. Matti Koskinen ja Petri Korhonen vertaavat kulutuslukuja Motivan tavoitteeseen suomalaisten keskimääräiseksi vuorokautiseksi vedenkulutukseksi, joka on 130 litraa. Pienten kiinteistöjen sarjan kulutus on jo saavuttanut tavoitteen, ja suurten kiinteistöjenkin sarjassa 22 kiinteistön kulutus on tavoitteessa tai sen tuntumassa. Asukasmäärien vaihteluiden vuoksi asukaskohtaiseen vuorokautiseen kulutukseen liittyy pulmia. Ne selittävät ristiriidan, että pienten kiinteistöjen asukaskohtainen vuorokautinen kulutus on kasvanut, vaikka kiinteistöjen kokonaiskulutus on vähentynyt. VEDENKULUTUKSEN VÄHENNYKSEN kokonaistavoite jäi kilpailuissa saavuttamatta. Tulokset ovat kuitenkin niin hyvät, että kummankin sarjan parhaat kiinteistöt palkitaan. Palkinnon saavat kiinteistöt, jotka vähensivät vedenkulutustaan eniten, sekä kiinteistöt, joiden asukaskohtainen vuorokautinen vedenkulutus on oman sarjan pienin. Palkintona on 10 prosentin hyvitys yhden kuukauden vuokrasta. Jo ennen kilpailua Pilkotunmäenkatu 9:n vedenkulutus oli huippuluokkaa, ja kilpailujen aikana kiinteistö onnistui vielä vähentämään sitä. Tällainen kiinteistö on pakko palkita! Matti Koskinen sanoo. Kysyttäessä, kilpaillaanko vedensäästöstä tulevaisuudessakin ja millainen tulevaisuuden kilpailu voisi olla, Matti Koskinen heittää idean: Se voisi olla todellinen kilpailu niille kiinteistöille, jotka itse ovat päättäneet ilmoittautua mukaan. Silloin nähtäisiin, millaisia säästöjä asukkaiden kilpailuhenki saisi aikaan! 10 11
Kilpailukiinteistöjen vedenkulutuksen muutos 2012 2013 Veden keskimääräinen kulutuksen muutos 2012 2013, kesimääräinen kulutus litroina henkilöä kohti vuorokaudessa (l/hlö/vrk) sekä kulutuksen muutos litroina. Kiinteistöt joissa vähintään 26 asuntoa: Kilpailukiinteistön nimi Muutos % Kulutus Muutos 2012-2013 l/hlö/vrk litroina 1. Ostoskatu 12-9,4 % 132-179 900 2. Katsastajankatu 17-6,1 % 136-51 200 3. Myllymäenkatu 9, 10-5,4 % 115-408 800 4. Mukkulankatu 27-4,0 % 133-79 500 5. Pilkotunmäenkatu 9-3,7 % 109 77 700 6. Torkonkatu, Rättärinkatu -2,7 % 133 297 700 7. Ruolankatu 6, 8, 10, 12, 14-2,0 % 124-587 000 8. Loviisankatu 14-1,6 % 126-520 200 9. Huippukatu 2-1,3 % 150-12 600 10. Rouvasmanni -1,1 % 164 51 300 11. Puotikatu 1, 2-1,1 % 137-157 900 12. Katajakatu 5-1,0 % 120-345 200 13. Päivärinteenkatu 22 28-0,9 % 152 6 700 14. Kumpukatu, 2, 4-0,5 % 170-88 400 15. Kaunisharjunpolku 1-0,3 % 150-77 000 16. Suitsikatu 11, 13 0,1 % 150 52 200 17. Erviänkatu 1, 3 0,3 % 123-67 600 18. Kaunisharjunpolku 3 0,4 % 143 120 500 19. Helkalankatu, Kallioistenkatu 0,6 % 141 101 900 20. Eteläinen Liipolankatu 1 0,6 % 132 144 200 21. Törmäkatu, Uotilankatu, Törmäpolku 0,7 % 143-370 600 22. Pihtikatu 9 0,8 % 148-421 000 23. Myllymäenkatu 4, 5 1,2 % 126 371 900 24. Kaviokatu 1 1,4 % 149 168 300 25. Kauppakatu 42 1,6 % 139-356 000 26. Lautamiehenkatu 4 1,6 % 150 142 100 27. Hirsimetsäntie, Viherlaaksontie 1,6 % 174 429 000 28. Kaarlonkatu 2, 6, 13 2,2 % 140 224 400 29. Pohjoinen Liipolankatu 10, 12, 14 2,2 % 128 54 000 30. Hyötilänkat, Harjupellonkatu, Kylänalustank 2,5 % 149-103 000 31. Ilveskatu 2, 4, 6 3,4 % 154-20 000 32. Pihtikatu 2, 4, 6 3,6 % 144 333 300 33. Kortepohjankatu 6 3,7 % 121-38 000 34. Taapelikatu 12 3,9 % 160 201 100 35. Sykekatu 6, 8, 10, 12, 14, 16, 18 4,0 % 131 81 100 36. Jahtikatu 3 4,0 % 172 297 500 37. Luiskakatu 1 4,4 % 134 27 900 38. Vasamakatu 9 4,5 % 161 181 900 39. Sepänniemenkatu 2 4,7 % 147 286 400 40. Metsäpellontie 26 5,2 % 165 737 100 41. Lapakatu 2 5,8 % 143 218 700 42. Pajapellonkatu 6, 8, 10, 12, 14 6,1 % 133 241 600 43. Pohjoinen Liipolankatu 16 6,6 % 143 374 000 44. Raamikatu 3 6,9 % 154 443 400 45. Vilanderinkatu 1,6, Isotarhankatu 1 9,4 % 129 454 500 Keskiarvo 1,2 % 142 2 236 500 Kiinteistöt joissa 1 25 asuntoa: Kilpailukiinteistön nimi Muutos % Kulutus Muutos 2012-2013 l/hlö/vrk litroina 1. Ahtialanpolku 6-8,6 % 145-285 400 2. Kannaksenkatu 32-6,3 % 96-26 000 3. Kuriirinkatu 1, Alokkaankatu 2-0,8 % 108-101 000 4. Onnelantie 8-0,3 % 117 6 650 5. Luiskakatu 2 3,7 % 127-5 300 6. Männistönrinteenkatu 16 6,2 % 162 111 400 7. Onnelantie 16 6,9 % 101-23 400 8. Ainonkatu 1 7,2 % 153-9 300 9. Tarjantie 58 9,4 % 160 43 500 Keskiarvo 2,0 % 130-288 850 Veden- ja energiansäästöä useilla eri toimilla Lahden Talot on vuosien mittaan toteuttanut ja toteuttaa edelleen useita veden- ja energiankulutusta vähentäviä toimia. Vesiprojekti: Wc-istuinten ja muiden vesikalusteiden uusimista ja korjaamista vuodesta 2009 lähtien. Projektissa mukana olleiden kiinteistöjen vedenkulutus on vähentynyt keskimäärin 20 prosenttia. Vedensäästökilpailut: Asukkaille suunnatut kilpailut vuosina 2012 ja 2013. Kilpailuihin osallistui eri vaiheissa 54 60 kiinteistöä. Kilpailukiinteistöjen asukaskohtainen vuorokautinen vedenkulutus väheni noin 146 litrasta noin 140 litraan ja Lahden Asunnot Oy:n kaikkien kiinteistöjen kulutus 148 litrasta noin 139 litraan. Huoneistokohtaiset vesimittarit: Lahden Talot asennuttaa huoneistokohtaiset vesimittarit kaikkiin uudiskohteisiin sekä perusparannuksen yhteydessä myös vanhoihin kohteisiin. Kiinteistöissä, joissa ovat huoneistokohtaiset vesimittarit, asukaskohtainen vedenkulutus on noin 125 litraa vuorokaudessa. Kiinteistöautomaatio ja kaukovalvonta: Internet-pohjainen rakennusautomaatiojärjestelmä, jonka ansiosta esimerkiksi kiinteistön lämmitystä, käyttöveden lämpötilaa, ilmanvaihtoa, ulkovalaistusta ja muuta talotekniikkaa voidaan säätää ja ohjata kaukovalvomosta käsin. Valaistuksen uudistaminen: Kiinteistöjen porraskäytävien hehkulamppuja on alettu korvata led-valoilla, ja valojen syttymistä säätelemään on asennettu liikkeentunnistimia. Työ jatkuu edelleen. Kiinteistöjen energiataloudelliset selvitykset: Selvityksillä on varmistettu, etteivät kiinteistöjen ominaiskulutukset ylitä rakennusajankohdaltaan ja -tavaltaan vastaavien rakennusten ominaiskulutuksia. Patteriverkon perussäädön tarkastaminen: Ellei patteriverkoston perussäätö ole kohdallaan, kerrostalon alimman kerroksen lämpötila voi olla 25 astetta, ylimmän kerroksen lämpötila 19 astetta ja vain keskimmäisten kerrosten lämpötila ihanteelliset 22 astetta. Patteriverkoston perussäädöt tarkastetaan PTS-suunnitelmien mukaisesti ja aina ongelmien ilmaantuessa. Ilmanvaihdon perussäätöjen tarkistaminen: Jos ilmanvaihdon perussäätö on kunnossa, huoneistoissa vaihtuu ilma hallitusti kerran kahdessa tunnissa. Ilman vaihtuminen liian nopeasti saattaa aiheuttaa vedon tunnetta ja vie lämpöä harakoille. Jos ilma vaihtuu liian hitaasti, huoneilman laatu heikkenee. Ilmanvaihtokanavat nuohotaan ja ilmamäärät mitataan ja säädetään säännöllisesti sekä aina ongelmien ilmaantuessa. Ikkunoiden ja ovien vaihto: Vanhat heikosti lämpöä eristävät ovet sekä ikkunat on vaihdettu uusiin alumiini-puuikkunoihin. Lisäeristäminen ja tiivistäminen: Rakennusten eri rakennusosia on lisäeristetty ja tiivistetty silloin, kun se on ollut taloudellisesti kannattavaa. Veden ja energian säästöön tähtäävien teknisten uudistusten ja korjausten rinnalla tärkeää on se, kuinka asukkaat toimivat. Eila Ahonen pesee suurimman osan astioista tiskikoneessa, mutta isot pannut on joskus tiskattava käsin. Neljän kiinteistön voiton ilo OSTOSKATU 12:N asukastoimikunnan puheenjohtaja Kirsi Hipsi sekä Eila Ahonen, Pirjo Kiiskinen, Suvi Laamanen ja Sinikka Mustonen ottivat iloisen yllättyneinä vastaan tiedon talon ykkössijasta vedensäästökilpailun isojen kiinteistöjen sarjassa. Viimeisistä väliaikatuloksista oli toki huomattu, että kiinteistö oli kivunnut kärjen tuntumaan, mutta voittoa ei osattu odottaa. Vähennysprosentti, 9,4, oli kaikkien kilpailukiinteistöjen suurin. Asukkaiden kesken kilpailusta ei keskusteltu, joten yhteistä strategiaa ei ollut, Kirsi Hipsi kertoo. Voiton kunniaksi täytyy keväällä järjestää asukkaille jotakin kivaa! Millä eväillä voitto heltisi? Naisten kokoamalta listalta löytyvät talopesulan korkea käyttöaste, vikailmoituksiin ripeästi reagoiva huoltomies, astianpesukoneen käyttö sekä säästeliäs veden käyttö suihkussa. Vaikka vedensäätökilpailuun ei tietoisesti panostettu, asukasaktiivit kannattavat kilpailujen järjestämistä, ja kesällä alkavaa lajittelukilpailua pidetään tarpeellisena. Toivottavasti palkinnot ovat hyvät, jotta lajittelu paranisi, Pirjo Kiiskinen sanoo. Ostoskatu 12:n talopesulan käyttöaste on korkea. Pirjo Kiiskinen näyttää, että isoon pesukoneeseen mahtuu jopa kerhohuoneen sisustustekstiili. PILKOTUNMÄENKATU 9:SSÄ kilpailumieli oli koko vuoden korkealla, ja tuloksia alettiin odotella heti vuodenvaihteen jälkeen. Isojen kiinteistöjen pienin kulutus, 109 litraa asukasta kohti vuorokaudessa, ei ollut tavaton yllätys, olihan kiinteistön vedenkulutus kilpailukiinteistöjen pienimpiä alusta alkaen. Kilpailusta puhuttiin vuoden varrella, kun asukkaiden kesken tavattiin. Kaikki suhtautuivat positiivisesti, kukaan ei napissut, kertoo Sirkka Turunen ja iloitsee palkinnoksi tulevasta vuokrahyvityksestä. Pilkotunmäenkatu 9:n asukkailla ei olisi mitään sitä vastaan, että veden säästämisellä kilpailtaisiin myös tulevaisuudessa. Luulisin, että ilmoittautuisimme mukaan, arvioi asukastoimikunnan puheenjohtaja Hilkka Nousiainen. KANNAKSENKATU 32:SSA asuva Seija Kinanen oli riemuissaan kuullessaan asuttamansa kiinteistön pienestä kulutuksesta. Kyllä me ollaan eteviä tässä talossa eivät hanat huutele turhan suotta auki! Kannaksenkatu 32:ssa asuu vain yhdeksän ihmistä, joten lukumäärän puolesta asukasjoukko on kuin suurperhe. Kiinteis- Vedensäästökilpailun voittajakiinteistöt pähkinänkuoressa Kiinteistön Valmist. Peruspar.- Asuk.määrä Kulutus Muutos % osoite -vuosi vuosi 31.12.2013 l/hlö/vrk 2012 2013 Ahtialanpolku 6* 1980 2003 26 145-8,6 % Kannaksenkatu 32** 1939 1993 9 96-6,3 % Ostoskatu 12* 1972 1995 116 132-9,4 % Pilkotunmäenkatu 9** 1966 2002 138 109-3,7 % * Sarjansa suurin vedenkulutuksen vähennys vuosina 2012 2013. ** Sarjansa pienin vedenkulutus litroina asukasta kohti vuorokaudessa. Vedensäästökilpailussa parhaiten menestyneissä kiinteistöissä ei ole vielä tehty vesiprojektin mukaisia vesikalusteiden uusimisia tai huoltoja. tön vedenkulutus, 96 litraa asukasta kohti vuorokaudessa, on vedensäästökilpailun kaikkien kiinteistöjen pienin. Vettä kuluu vähän, kun useampi asukas on paljon poissa kotoa. Rahaa säästyisi, jos talossa olisivat huoneistokohtaiset vesimittarit, Kinanen sanoo. AHTIALAPOLKU 6:N asukastoimikunnan puheenjohtaja Minna Jokinen oli ällikällä lyöty kuullessaan pienten kiinteistöjen sarjan voitosta vajaan yhdeksän prosentin vähennyksellä veden kulutuksessa. Uskomatonta! Puhuin kilpailusta muutaman asukkaan kanssa, mutta kertomansa mukaan kukaan ei ollut reagoinut kilpailuun mitenkään! Täytyy ilmoittaa asukkaille ja miettiä, juhlitaanko tätä jotakin. Palkinnoksi luvattu vuokranhyvitys kuulostaa Jokisesta hyvältä, koska vuokraa koskevat ilmoitukset yleensä tarkoittavat vuokran korotusta. Veden säästämisellä tai jätteiden lajittelulla kilpailemiseen hän suhtautuu kaksitahoisesti. Joitakin kilpailut varmasti innostavat, mutta on niitäkin, jotka pitävät niitä turhana. Ympäristön kannalta veden säästäminen ja jätteiden lajittelu ovat kuitenkin tärkeitä asioita. 12 13
Talous ja toiminta toteutuivat suunnitellusti vuonna 2013 Lahden Talojen asuntojen käyttöaste, vaihtuvuus ja vuokrasaamiset pysyivät edellisten vuosien tapaan hyvällä tasolla vuonna 2013. Erityisesti asuntojen käyttöaste oli ennätyksellisen korkea: koko vuoden keskimääräinen käyttöaste oli 99,3 prosenttia, kun vuoden 2012 käyttöaste oli 98,8 prosenttia. Vaihtuvuus laski edelleen edellisvuodesta lähes kaksi prosenttiyksikköä ja oli keskimäärin 19,1 prosenttia. Vuokrasaamisten määrä pysyi myös yleisen taloudellisen tilanteen heikkenemisestä huolimatta hyvällä tasolla niin euromääräisesti mitattuna kuin suhteessa liikevaihdon kehitykseen. Ennakkotietojen perusteella koko Lahden Talot -konsernin liikevaihto kasvoi vajaat viisi prosenttia ja oli noin 40,8 miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvun taustalla suurimpana tekijänä oli vuokrien nousu, mutta myös uusien asuntojen valmistuminen vaikutti osaltaan kasvuun. Kulujen osalta vuosi toteutui ennakoidusti. Eniten epävarmuutta vuoden aikana aiheutti lämmityskustannuksiin liittynyt energianhinnan nousu sekä Lahti Energian siirtyminen kaukolämmön kausihinnoitteluun. Lämmityskulujen mukanaan tuomaa kustannuspainetta helpottivat osaltaan kesällä onnistuneesti suoritettu jätehuollon kilpailutus, joka alensi jätteiden kuljetuksen kustannuksia. Myös korjausten osalta vuosi sujui suunnitellusti, ja pienehköt peruskorjaukset sekä korjausrahalla toteutetut työt kirjattiin kokonaisuudessaan kuluiksi. Lainojen korkomarginaalit ovat jatkaneet nousuaan, mutta viitekorkojen alhaisuuden vuoksi korkokulut pysyivät budjetoidulla tasolla. Korkojen alhaisuus mahdollisti myös lainojen nopeamman lyhentämisen, ja vuoden 2013 aikana lainoja lyhennettiinkin 9,9 miljoonalla eurolla. Lahden Talojen ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätösten laatiminen etenee tänä vuonna aikaisempaa nopeammin, ja yhtiöiden hallitusten on tarkoitus käsitellä tilinpäätöksiä jo tammikuun kokouksissaan. Petri Juvonen, controller Lahden Talot tunnetaan ja yhtiöön luotetaan LAHDEN TALOJEN tunnettuus ja imago ovat pysyneet Lahdessa vakiintuneella tasolla. Yhtiö tunnetaan selvästi paremmin kuin Suomen suurimpien kaupunkien vuokrataloyhtiöt keskimäärin. Lisäksi Lahden Talot on Lahdessa selvästi tunnetumpi kuin muut vuokranantajat, ja yhtiötä pidetään luotettavana, sen vuokrasuhdetta turvallisena ja vuokratasoa kilpailukykyisenä. Tämä käy ilmi vuokrataloyhtiöiden tunnettuutta ja imagoa käsittelevästä tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimukseen vastanneista lahtelaisista 58 prosenttia tuntee Lahden Talot vähintään kohtalaisesti. Toiseksi parhaiten tutkimukseen vastanneet lahtelaiset tuntevat yksityiset vuokranantajat (45 prosenttia) ja kolmanneksi parhaiten VVO:n (43). Kaupunkien vuokrataloyhtiöiden keskimääräinen tunnettuus tutkimuksessa oli 45 prosenttia eli 13 prosenttiyksikköä pienempi kuin Lahden Talojen. ANNETUISTA MÄÄREISTÄ Lahden Taloja kuvasivat vastaajien mielestä parhaiten vuokrasuhde on turvallinen, luotettava ja asuntojen sijainti on hyvä. Asuntojen sijaintia ja varustetasoa sekä yhtiön nykyaikaisuutta koskevien käsitysten osalta Lahden Talojen tulokset poikkeavat edukseen kaupunkien vuokrataloyhtiöiden keskimääräisistä tuloksista. Vastaajista 47 prosenttia pitää Lahden Talojen asuntojen sijaintia hyvänä (ero keskiarvoon +7 pros.), asuntojen varustetasoa hyvänä (ero keskiarvoon +6 pros.) ja yhtiötä nykyaikaisena (ero keskiarvoon +4 pros.). VUOKRATALOYHTIÖIDEN tunnettuutta ja imagoa käsittelevän tutkimuksen teetti kahdeksan kaupunkien omistamaa vuokrataloyhtiötä Finnish Consulting Groupilla. Lahden Talojen lisäksi tutkimukseen osallistuivat Espoon, Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungin vuokrataloyhtiöt. Lahden Talojen imagoa verrattiin VVO:n, Saton, Avaran, TA-Asuntojen ja yksityisten vuokranantajien imagoon. Kysely lähetettiin tuhannelle lahtelaiselle, joista 14,4 prosenttia vastasi siihen. Edellisen kerran vastaava tutkimus tehtiin vuonna 2011. Lahden Talot vähentää paperinja sähkönkulutusta Lahden Talot on saanut oikeuden käyttää Green Office -merkkiä. Green Office on käytännönläheinen ympäristöohjelma, jonka tavoitteena on vähentää toimiston ekologista jalanjälkeä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Green Office -ohjelmassa Lahden Talot seuraa paperin- ja sähkönkulutustaan. Tavoitteena on vähentää toimiston sähkönkulutusta viidenneksellä ja paperinkulutusta puolet vuoteen 2016 mennessä. Lisäksi toimiston hankinnoissa pyritään valitsemaan ympäristöä vähiten kuormitta- ASUKASAKTIIVIN AJATUKSIA Toiminta on asukkaiden hyväksi! Tämä diplomi on myönnetty tunnustukseksi Green Office -kriteerien mukaisesta toiminnasta ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi, lukee diplomissa, jonka Lahden Talot sai joululuun alussa. Kerron hieman itsestäni: Olen Eero Nieminen ja asun vaimoni kanssa Mukkulassa Mastokatu 3 A:ssa. Olen talomme asukastoimikunnan puheenjohtaja. Tässä tehtävässä toimin toista kautta, lisäksi toimin nyt ensimmäistä kautta asukashallituksessa, mistä Suuri Kiitos äänestäjilleni! Olen saanut yhteisten asioiden hoitamiseen tuntumaa jo lapsesta lähtien, mutta sitä asiaa en nyt selvittele sen enempää. Asukastoiminta taas on kiinnostanut minua aina siitä asti, kun vaimoni ja minä olemme asuneet vuokralla. Minusta on kiva kuulua samaan porukkaan kuin asukkaat, joiden kanssa asumme samassa pihapiirissä ja jopa lähiössä. Hyvällä omalla aktiivisuudella saa paljon aikaiseksi. Silloin huomaa, että nuoretkin asukkaat kiinnostuvat asioista, jos heihin luotetaan, heille annetaan turvallista vastuuta vaikka talkoopäivinä sekä heidän kanssaan keskustellaan heitäkin kiinnostavista asioista. Siinä me vanhemmat voimme myös ottaa oppia nuoremmilta. Asukaskokoukset ovat tilaisuuksia, joissa valitaan asukastoimikunta sekä päätetään monta kaikkia asukkaita koskevaa asiaa. Mitä pitäisi tehdä, että kaikki asukkaat kiinnostuisivat yhteisistä asioistamme? Tätä asiaa miettii moni asukastoimikunta. Olisi tosi mukavaa, jos useamman alueen asukastoimikunnat pitäisivät yhteyttä keskenään ja jakaisivat siten tietojaan ja kokemuksiaan toisilleen sekä talojen asukkaille. Enkä nyt tarkoita sellaisia luentoja, vaan joko aivan vapaata tai ohjattua toimintaa, unohtamatta kuitenkaan sitä tosiasiaa, mitä varten asukastoiminta on olemassa. Asukashallituksen on mielestäni toimittava asukkaiden ja yhtiön yhteiseksi hyväksi, pitäen kuitenkin tiiviisti kiinni asukkaiden oikeuksista velvollisuuksia unohtamatta! sekä yhdessä kehitettävä toimintojaan kaikkien parhaaksi. Tervehdithän naapuriasi, eikä hymykään paljon maksa! Toivotan Lahden Talojen ja Asuntojen asukkaille oikein rauhallista ja kiinnostavaa alkanutta vuotta 2014! Eero Nieminen asukashallituksen jäsen via, kierrätettäviä ja kotimaisia tuotteita. Green Office -vinkkien avulla motivoidaan myös henkilöstöä arjen ekotekoihin ja parannetaan ympäristötietoisuutta. Lahden Talot sai merkin käyttöoikeuden joulukuun alussa, kun toimistoon tehdyssä tarkastuksessa oli todettu, että yhtiö täyttää ohjelman kriteerit. Lahden Talot raportoi paperin- ja sähkönkulutuksensa kehityksestä WWF:lle vuosittain. Green Office -ohjelma on osa Lahden kaupungin strategiaa 2025, jonka tavoitteena on kehittää Lahdesta houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki. WWF:n Green Office -verkostossa Suomessa on noin 185 organisaatiota ja yli 530 toimistoa. Ohjelma on perustettu vuonna 2002, ja se toimii 11 eri maassa. 14 15
Hiuksia ja kauneutta kolmessa kerroksessa Lahden Talojen liikehuoneistoissa toimivia yrityksiä esittelevässä juttusarjassa esitellään Aleksanterinkatu 29:ssä toimiva Kauneuskeskus Stailis. AMMATTITAITOINEN KAMPAAJA ideoi hiuksiin sopivat käsittelyt ja leikkaukset, mutta tärkeää on hoitaa hiuksia hyvin myös kotona. Ykkösasia on pesu oikeanlaisilla tuotteilla. Jos hiukset on pestävä päivittäin, käytössä on oltava hellävarainen shampoo. Hento lasimainen hius vaatii erilaisen shampoon kuin karhea luonnonkihara OLAVINLINNAN KATUTASOSSA toimivan Hius- ja kauneuskeskus Stailiksen omistajilla Arja Paju-Maatalalla ja hiusmuotoilija Sipuli Heikkilällä sekä Stailiksen kaikilla hiusmuotoilijoilla pääasiat leikkauksista juhlakampauksiin ja värjäyksistä peruukkeihin ovat hyvin hallussa. Muuta kaunistautumista Stailiksessa tarjoavat Suen Kauneuskammari, Rosé Design sekä Jalkahoitola Kirsi Kivinen. Rosé Designin Rose Rautio tekee ripsipidennyksiä ja -tuuhennuksia ja Suen Kauneuskammarin Sue Laitiainen meikkauksia, meikkiopastuksia ja intialaista päähierontaa. Laitiaisen yhteistyökumppani on glykolihappokuorintoja tekevä ihotautilääkäri Katriina Lehtinen. Pohjakerroksen vapaaseen tilaan Stailis hakee liiketoimintaansa sopivaa yrittäjää. Aleksanterinkadun ja Kauppakadun kulmauksen liiketilan bongasi Arja Paju- Maatala ajaessaan päivittäin Olavinlinnan ohitse. Lähempi tutustuminen osoitti, että tila vastasi Stailiksen tarpeita. Sijainti on hyvä ja asiakkaille helppo, koska lähellä on runsaasti parkkipaikkoja. Neliöitä on osapuilleen sama kuin edellisissä tiloissamme, ja ne jakautuvat kolmeen kerrokseen toimintamme kannalta sopivasti. Korkeista kaarevista ikkunoista avautuu upea näkymä siniselle taivaalle, jota asiakkaat ja me työntekijät saamme ihailla! Arja Paju-Maatala kiittelee. Upea on myös itse liiketila: Kun astuu sisään Stailikseen ja näkee toiseen kerrokseen johtavan portaikon, hetken ajan kuvittelee tulleensa entiseen kaupunginjohtajan asuntoon. Vaikka portaikot eivät ole aivan samanlaiset, yhdennäköisyys on häkellyttävä! VIERAILU STAILIKSESSA saa pohtimaan muutakin kuin hiusten hoidon kysymyksiä. Entäpä, jos joskus antaisin juhlameikin teon ammattilaisen käsiin? Tai jospa ottaisin ripsipidennykset kannattaisikohan? Rosé Designin Rose Raution mukaan kyllä, etenkin jos työssä on näytettävä hyvältä tai jos joka-aamuinen ripsivärin laittaminen tuskastuttaa. Mutta ripsipidennyksiä ottavat myös vanhemmat naiset, joiden heikentynyt näkö hankaloittaa ripsivärin käyttämistä. Kenelle ripsipidennyksiä ei suositella? Jos asiakkaan omat ripset ovat hauraat, en mielelläni tee pidennyksiä, Rose Rautio sanoo. Lisäksi ripsipidennyksiä ei voida tehdä, jos ripsien kestovärjäyksestä on alle kaksi viikkoa. Katse Sinun katseesi kauniimpi kuin kuvissa Arvaamattomissa ensilumissa se polttaa, sulattaa, jättää kaiken taakseen Ei katsojan silmässä vaan sydämessä Muutuin kauniiksi, kun tapasin sinut Näen sinut itsessäni Näen itseni sinussa Kaipauskin on kaunis Ajan kaipuu ja odotuksen Tuulisella rannalla näin katseessasi koko matkan Sanoit tienneesi jo silloin En uskonut Rakastin Hius- ja kauneuskeskus Stailiksen korkeat kaarevat ikkunat avautuvat Aleskanterinkadun ja Kauppakadun kulmaukseen. Keskellä yötä havahdun Unessani leijuimme pilvien tasalla Käteni kädessäsi katsoin maahan En palaisi sinne enää koskaan Jalkani eivät sitä enää samoin koskettaneet Meikkaaja Sue Laitiainen loihti Hannele Ritvaselle kauniin ja tyylikkään meikin. hius. Pakkasilla hiukset tarvitsevat kosteutta, kesällä käytetään aurinkosuojan sisältäviä tuotteita. Kun hiukset pestään, shampoo levitetään ensin käsiin ja vasta sitten hiuksiin. Pitkistä hiuksista on tärkeintä pestä hiuspohja; latvat kuivuvat helposti, joten niihin shampoota ei levitetä. Näin neuvoo Hius- ja kauneuskeskus Stailiksen toinen omistaja, kampaajamestari Arja Paju-Maatala ja muistuttaa, että hiukset on hyvä leikkauttaa 4 6 viikon välein. Jos käyttää paljon muotoilutuotteita, hiuksille on hyvä tehdä syväpuhdistuspesu 1 2 kertaa kuukaudessa. Hoitoaineen käyttö on tärkeää; nykyisin on myös kevyitä, hiuksiin jätettäviä hoitoaineita. Ja jos käyttää lämpölaitteita, kannattaa suosia tuotteita, joissa on lämpösuoja. Stailiksen hiusmuotoilijoiden Sipuli Heikkilän (takana oik.), Mia Suomisen (edessä oik.) ja Minna Lankisen käsissä niin nais- kuin miesasiakkaidenkin hiuksiin löytyy oma tyyli. Olemme täysin hereillä Katseesi kuin keskiyön aurinko Sanoja emme tarvitse, vain katseesi palo Valo täyttää huoneen Milla Koivu 16 17
Ota talteen! SANARISTIKKO Asumisen muistilista ASUNNON HAKEMINEN TAI VAIHTAMINEN Asuntohakemuksen voi tehdä ja uusia tai sitä voi muuttaa Lahden Talojen kotisivuilla www. lahdentalot.fi/hakeminen/asuntohakemuksen uusiminen ja muutokset. Kotisivujen Asukkaille-osion asunnonvaihtopörssissä voi ilmoittaa, millaista asuntoa ja miltä suunnalta kaupunkia etsii, ja kertoa, millaisessa asunnossa ja missä kaupunginosassa nyt asuu. Jos kaksi vuokralaista haluaa keskenään vaihtaa asuntoja, molempien vuokralaisten on otettava yhteys Lahden Talojen asuntosihteeriin asunnon vaihtoon liittyvien käytännön asioiden hoitamiseksi kuten uuden vuokrasopimuksen tekemiseksi. Vuokranantaja pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä asunnonvaihdon VUOKRANMAKSU Vuokranmaksun eräpäivä on kalenterikuukauden 5. päivä. Maksamalla vuokran eräpäivänä vältyt maksumuistutuksilta sekä muistutusmaksujen ja viivästyskorkojen maksamiselta. Jos vuokran maksaa eri henkilö kuin vuokralainen eikä maksajalla ole tiedossa maksuviitettä, viestikenttään kirjoitetaan vuokralaisen nimi ja osoite. Jos vuokranmaksusi viivästyy tai sinulla on vuokrarästejä tai -saamisia tai muita vuokranmaksuun liittyviä kysymyksiä, ota välittömästi yhteys vuokravalvontaan asioiden selvittämiseksi. Vuokran voi maksaa myös e-laskuna tai antaa pankin hoidettavaksi suoramaksuna. Lisäksi vuokran voi maksaa paperilaskulla tai antaa pankin maksupalvelun hoidettavaksi. Uusia suoraveloitussopimuksia ei enää tehdä, suoraveloitus poistuu 31.1.2014. VUOKRASOPIMUKSEN IRTISANOMINEN Vuokrasopimus voidaan irtisanoa heti, kun tiedossa on muutto toiseen asuntoon. Vuokrasopimuksen voi irtisanoa Lahden Talojen kotisivujen Sähköiset palvelut -osiossa tai käymällä Lahden Talojen toimistolla. Puhelimitse asuntoa ei voi irtisanoa. Muistathan tehdä loppusiivouksen, ennen kuin muutat pois asunnosta! Lisätietoa loppusiivouksesta Lahden Talojen kotisivuilla www. lahdentalot.fi > Asukkaille > Asumisopas KOTIVAKUUTUKSEN OTTAMINEN Asukkaiden on syytä ottaa kotivakuutus. Se korvaa tavaroita ja muuta irtainta omaisuutta äkillisissä ja ennalta arvaamattomissa vahingoissa. Vuokranantajan kiinteistövakuutus ei kata asukkaan irtaimistolle aiheutuvia vahinkoja esimerkiksi vesi- tai palovahingon yhteydessä. Kotivakuutukseen on syytä sisällyttää ainakin vastuuvakuutus, joka kattaa asukkaan itse aiheuttamien vahinkojen kulut, esimerkiksi jos vesihana unohtuu auki. Suositeltava on myös oikeusturvavakuutus, joka kattaa oikeudenkäyntikuluja mm. riita-asioissa. ARJEN TÄRKEÄT ASIAT Muista ilmoittaa perhetilanteen muutokset! Näitä ovat esimerkiksi lapsen syntymä, perheenjäsenen muutto pois ja perheenjäsenen kuolema. Kätevimmin ilmoituksen tekeminen käy Lahden Talojen kotisivujen Sähköiset palvelut -osiossa. Huolehdi paloturvallisuudesta. Asumisaikaisen palovaroittimen hankkii yhtiö, ja palovaroittimen toimivuudesta vastaa asukas. Jokaisen kerroksen alkavaa 60:tä neliötä kohti on oltava vähintään yksi varoitin. Testaa palovaroitinten toiminta napista painamalla kerran kuukaudessa ja vaihda varoittimien paristo kerran vuodessa, esim. kansallisena turvallisuuspäivänä 11.2. Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää mitään tavaraa. Irtainvarastojen säilytyskopeissa ei saa säilyttää akkuja, perämoottoreita, mopoja, kaasua eikä palavia nesteitä. Kiinteistöjen yleisissä tiloissa (porraskäytävät, pyörävajat jne.) sekä asunnoissa tupakointi on kielletty. Autopaikan ja saunanvuoron voit varata huoltoyhtiöltä. Noudattamalla talon järjestysmääräyksiä otat huomioon myös naapurisi asumisviihtyvyyden! Järjestysmääräykset löydät Lahden Talojen kotisivuilta Asukkaille-osion asumisoppaasta sekä talosi ilmoitustaululta. SÄHKÖISET PALVELUT Kirjaudu kotisivujen sähköisten palveluiden käyttäjäksi. Sähköisissä palveluissa voit irtisanoa vuokrasopimuksen, tarkastella omia sopimustietojasi ja vuokratietojasi sekä ilmoittaa perhetilanteen muutoksen. Asumisen muistilista julkaistaan vuoden ensimmäisessä Asukasviesti-lehdessä. Asumiseen liittyvät yksityiskohtaiset ohjeet löytyvät Lahden Talojen kotivisuilta osoitteesta www.lahdentalot.fi/asukkaille/asumisohjeet Laatija: Veikko Sonninen. Ratkaisu löytyy Lahden Talojen kotisivuilta www.lahdentalot.fi ja julkaistaan Asukasviestissä 2/2014. Sanaristikon ratkaisu: Asukasviesti 3/2013. 18 19
Asukasviesti toivottaa lukijoilleen hyvää alkanutta vuotta 2014! DNA WELHOLTA KERRALLA KOKO TALOYHTIÖÖN: Huippunopeat nettiyhteydet sekä iso valikoima tv-kanavia. MYÖS HD:NA. SEKÄ KAAPELI- ETTÄ ANTENNITALOUKSIIN. Ota yhteyttä: taloyhtiomyynti@dna.fi Teemme taloyhtiöllesi kilpailukykyisen tarjouksen! Tai katso lisää: www.dna.fi/taloyhtiolaajakaista