Kieli merkitys ja logiikka

Nominilauseke ja lause Kieli merkitys ja logiikka 1. Pekka rakastaa Merjaa --> Merjan rakastaminen.. 2. Pekka rakastaa Merjaa --> Merjaa rakastava..! Merkitykset ovat yhteneviä, mutta myös eroja on. Luento 4 Nominilauseke ja lause Nominilauseke ja lause S NP NP AP Pekka piirsi Merjan. Pekan Merjan piirtäminen Pekan piirros Merjasta Merjan piirtänyt / Merjaa piirtävä! Pääsana? NP Pekan piirros Merjasta NP Pekan Merjan piirtäminen AP Merjan piirtänyt / Merjaa piirtävä! Mikä on pääsana? Tarkastele lauseyhteyttä: NP Pekan piirros Merjasta valmistui nopeasti. NP Merjan piirtäminen kesti kauan. AP Työhuoneessa istui Merjan piirtänyt Pekka. Saara Huhmarniemi 1

Nominalisointi Nominalisointi! Nominalisoinnissa esimerkiksi lause muutetaan NP:ksi. Merja kaatui. Pekka lapioi lunta lapiolla. (lapioiminen, lapiointi) Pekka oli iloinen. Pekka suuteli Merjaa. Merja osti Pekalle auton. Merja piilotti nopeasti kirjeen sängyn alle. Pekka ajatteli että huomenna sataa. Maljakko vieri hitaasti kohti kynnystä.! Samaan tapaan voidaan muodostaa AP:ta. Merja kaatui. Pekka lapioi lunta lapiolla. (---> esim. lapioiva, lapioinut) Pekka oli iloinen. Pekka suuteli Merjaa. Merja osti Pekalle auton. Merja piilotti nopeasti kirjeen sängyn alle. Pekka ajatteli että huomenna sataa. Maljakko vieri hitaasti kohti kynnystä. Johtaminen X'-teorian yhteys semantiikkaan! Yleisesti ottaen sanoista voidaan muodostaa toisia sanoja johtamalla. Esimerkkejä: verbit (kunnostautua, vesittää, juoksennella) substantiivit (kanala, hampaisto, syöminen) adjektiivit (pienehkö, kirjallinen) adverbit (selvästi)! Lauseessa subjekti ja sen nominatiivisija yhdistyy verbin ilmaiseman tapahtuman tekijän rooliiin.! Objekti ja sen akkusatiivisija yhdistyy tekemisen kohteeseen. Pekka rakastaa Merjaa. tekijä tekeminen kohde! Näitä lausekkeiden semanttisia rooleja kutsutaan temaattisiksi rooleiksi.! Muita temaattisia rooleja: tekijä, tekemisen kohde, instrumentti, hyötyjä, tavoite, paikka, aika, tapa Saara Huhmarniemi 2

Temaattiset roolit Argumenttirakenne! Nukkuminen on intransitiivinen sana, koska sillä on argumenttinaan vain tekijä. Pieni poika nukkuu! Antaminen vaatii tekemisen kohteen ja hyötyjän. Pekka antoi oman kirjansa Merjalle.! Uskominen voi kohdistua propositioihin, jolloin se sallii komplementikseen myös lauseen. Pekka uskoi että hän osaa piirtää Merjan.! Temaattinen rooli kohdistuu koko lausekkeeseen.! Puhutaan verbin argumenttirakenteesta.! Verbin argumenttirakenne määrittelee siihen liittyvät elementit ja niiden temaattiset roolit.! Myös nomineilla voi olla argumenttirakenne: Kirjan antaminen Merjalle. Pekan juoksu! Tällöin nomini viittaa johonkin tapahtumaan, puhutaan myös tapahtumarakenteesta. Tehtävä Tehtävä! Anna lausekkeille temaattiset roolit suhteessa verbiin: tekijä, tekemisen kohde, kokija, hyötyjä, instrumentti, tavoite, paikka, aika, tapa... (lisää tarvittaessa) Merja kaatui. Pekka lapioi lunta lapiolla. Pekka oli iloinen. Pekka suuteli Merjaa. Merja osti Pekalle auton. Merja piilotti nopeasti kirjeen sängyn alle. Pekka ajatteli että huomenna sataa. Maljakko vieri kohti kynnystä.! Miten näissä lausekkeissa temaattinen rooli yhdistyy lausekkeen tyyppiin? Merja kaatui. Pekka lapioi lunta lapiolla. Pekka oli iloinen. Pekka suuteli Merjaa. Merja osti Pekalle auton. Merja piilotti nopeasti kirjeen sängyn alle. Pekka ajatteli että huomenna sataa. Maljakko vieri kohti kynnystä. Saara Huhmarniemi 3

Linkitysongelma Linkitysongelma! Oletetaan että tietyt temaattiset roolit kuvautuvat kieliopissa tietynlaisiksi rakenteiksi: " TEKIJÄ: NP (Pekka) " TEKEMISEN KOHDE, KOKIJA: NP (Merja) " PAIKKA, INSTRUMENTTI,..: PP (sängyn alle, kohti kynnystä,...) " TAPA: AdvP (nopeasti)! Lisäksi " PROPOSITIO: CP (että huomenna sataa)! Merkityksen kuvautumista kielelliseksi rakenteeksi kutsutaan linkitysongelmaksi. " Miten propositiosta (lauseen merkitysesityksestä) muodostetaan lause ja miten kuulija päättelee proposition lauseesta.! Jos [kielioppi = merkitys] linkitysongelmaa ei ole.! Tarkastellaan aluksi verbin argumenttirakennetta. Lauseen rakenne ja temaattiset roolit Projektioperiaate S ---> NP VP NP ---> (A) N VP ---> V NP! Tekijä on määre! Tekemisen kohde komplementti.! Projektioperiaatteen mukaan pääsana projisoi ympärilleen X'-teorian mukaisen kehikon. Kehikkoon yhdistyvät pääsanan argumentit ja niiden semanttiset roolit.! Laajennetaan projektioperiaate koskemaan tapahtumarakenteisia nomineja. Saara Huhmarniemi 4

Nominilausekkeen rakenne Nominilausekkeen rakenne! Nominilausekkeen komplementtipositio on siis myös semanttinen positio: se on tapahtumarakenteisen nominin tekemisen kohde. kognitiotieteen opiskelija! Määrepositioon liittyy nominin ilmaiseman tapahtuman tekijä. minun kognitiotieteen opiskeluni Tehtävä: UTAH! Mitkä ovat NP:n tekijöitä ja tekemisen kohteita? [Laivan uppoaminen] harmitti Pekkaa. [Pekan yllättävä voitto] sai paljon huomiota. Ulkoa kuului [veden jatkuva kohina]. [Lumen lapiointi] on hyvää hyötyliikuntaa. Illalla pidettiin [tutkijoiden onnistuneen projektin päätösjuhlat]. Uskomus, että huomenna sataa! Entä AP:n? [Merjaa maalaava] Pekka istui ateljeessa. [Pekan maalaamaa] Merjaa väsytti olla mallina. [kognitiotiedettä opiskellut] mies saapui luennolle.! X'-teorian suhde merkitykseen on avoin ongelma.! UTAH-periaate (Uniform Thematic Assigment Hypothesis): X'-teorian mukainen representaatio on lauseen merkityksen esitysmuoto! Syntaktiset positiot rakenteessa heijastavat näin yksi-yhteen lauseen semanttisia ominaisuuksia.! Esim. kaikki lauseen rakennetta muuttavat siirtymät eivät kuitenkaan ole UTAH-periaatteen motivoimia. Saara Huhmarniemi 5

X'-teoria X'-skeema! Siirrytään yleisemmän tason kuvaukseen lauserakenteista.! X'-teoria syntyi 70-luvulla, kun huomattiin, että kieliopin kuvauksessa oli paljon redundanttia informaatiota.! Tarkastelemme ensin leksikalistista näkökulmaa. Siinä kielioppi on yksinkertaistettu, kun taas leksikko on rikas ja sisältää sanojen erityispiirteitä. Alustava X'-skeema: XP --> X 0 (YP) (X' lausutaan X-palkki) Otetaan käyttöön lisää muuttujia tarpeen mukaan. Näin erotamme toisistaan leksikon ja kieliopin. Pääsana ja komplementti Muut lausekkeen elementit! Sitä konstituenttia, joka laajenee lausekkeeksi kutsutaan pääsanaksi, merk. X 0.! Usein pääsana vaatii jonkin lausekkeen YP laajentuakseen XP:ksi. Lauseketta YP kutsutaan pääsanan komplementiksi merk. (Comp, XP).! YP on XP:n määre (Spec, XP) (specifier).! WP on XP:n komplementti.! ZP on XP:n adjunkti. Saara Huhmarniemi 6

Lausekkeen rakenne Lausekkeen rakenne kirjassa esitetyt säännöt:! XP!> X' + (YP) (määre)! X'!> X' + (ZP) (adjunkti)! X'!> X 0 + (WP) (komplementti) tässä ovat kuvaa vastaavat säännöt. Konstituenttien järjestys on nyt sama:! XP!> (YP) X' (määre)! X'!> (ZP) X' (adjunkti)! X'!> X 0 + (WP) (komplementti) 1. XP!> (YP) X' (määre) 2. X'!> (ZP) X' (adjunkti) 3. X'!> X 0 + (WP) (komplementti) Rekursio tapahtuu adjunktin suhteen: 1. XP --> DP X' 2. DP AP X' 2. DP AP AP X' 2. DP AP AP AP X' 2.... 3. DP AP AP AP... N NP Lausekkeet Komplementti ja adjunkti! Kategoriat (sanaluokat) kuten: N, V, A, P, Adv, D, T, Neg.! Lausekkeet: NP, VP, AP, PP, AdvP, DP, TP, NegP.! X'-teoria voidaan laajentaa kaikkiin lausekkeisiin ja lopulta lauseisiin.! Elementti on adjunkti, jos samankaltaisia elementtejä voidaan lisätä lausekkeeseen rekursiivisesti.! Komplementti kiinnittyy pääsanaansa ja esiintyy lauseessa yhdessä pääsanan kanssa.! Pääsana vaikuttaa komplementtinsa morfosyntaktisiin ja semanttisiin ominaisuuksiin.! Lausekkeessa voi olla vain yksi komplementti. Saara Huhmarniemi 7

X'-teoria Lausekkeen rakenne 1. XP!> (YP) X' (määre) 2. X'!> (ZP) X' (adjunkti) 3. X'!> X 0 + (WP) (komplementti) Rekursio tapahtuu adjunktin suhteen: 1. XP --> DP X' 2. DP AP X' 2. DP AP AP X' 2. DP AP AP AP X' 2.... 3. DP AP AP AP... N NP VP:n rakenne Peruslausekkeen rakenne Yhtenäistetään VP:n rakenne NP:n ja AP:n mukaiseksi. Tekijä sijoittuu VP:n määrepositioon, kohde VP:n komplementtiin ja esim. adverbit adjunktipositioihin. Määrepositioon liittyy nominin ilmaiseman tapahtuman tekijä. Komplementtipositioon tekemisen kohde. Saara Huhmarniemi 8

Tehtävä VP Pekka ostaa auton nopeasti Pekka ostaa auton nopeasti NP NP auton nopea ostaminen Pekan nopea auton ostaminen Saara Huhmarniemi 9

Esimerkki Esimerkki Tennis on kuolematon karvapallon kurituspeli, jonka alakierrettä painottavaa linjaa ei uhkaa mikään. (lähde: Ilta- Sanomat 25. 2. 2006)! Oletetaan, että sivulause jonka alakierrettä... viittaa lauseen subjektiin, tennis. NP kuolematon karvapallon kurituspeli kuolematon karvapallon kurituspeli VP Tennis on kuolematon karvapallon kurituspeli? Esimerkki Esimerkki VP Tennis on kuolematon karvapallon kurituspeli VP Tennis on kuolematon karvapallon kurituspeli S jonka [alakierrettä painottavaa linjaa] ei uhkaa mikään.? S Tennis, jonka [alakierrettä painottavaa linjaa] ei uhkaa mikään.? Saara Huhmarniemi 10

Esimerkki NP alakierrettä painottavaa linjaa Kieli, merkitys ja logiikka NP jonka alakierrettä painottavaa linjaa Lisätään sana jonka NP:n määrepositioon. Luento 5 VP NP Pekka ostaa auton nopeasti auton nopea ostaminen / nopea auton ostaminen Saara Huhmarniemi 11

NP Tehtävä: analysoi seuraavat lausekkeet eduskuntapaikan menetys hänen toimintansa Greenpeacen mielenosoitus pelastushelikopterien rahoitus Pekan nopea auton ostaminen tupakkalain noudattaminen poliisin salaisen tiedonhankinnan valvonta AP:n rakenne AP! AP:n rakenne voidaan samaan tapaan rakentaa argumenttirakenteen varaan, kun adjektiivi on partisiippimuoto: [Pekan ostama] auto [Auton ostanut] Pekka [Autoa kunnostava] Pekka autoa nopeasti ostava autoa nopeasti ostanut auton nopeasti ostanut Saara Huhmarniemi 12

AP AP Pekan nopeasti ostama erittäin kaunis AP:n adjunktit! Adjektiivilausekeen adjunktit ovat esim. adverbejä: erittäin kaunis aivan liian aikainen tappavan liukas selvästi parempi! Huomaa kuitenkin myös muut rakenteet. talon korkuinen tunnin pituinen tunteeton kärsimystä kohtaan täsmälleen saman hintainen hyvä uimaan vaivaton ohjata minua parempi AP: Analysoi seuraavat lausekkeet aivan liian aikainen tappavan liukas kaupungin aloittama vaunumallia usein vaivannut! mieti myös näitä: talon korkuinen tunnin pituinen minua parempi Saara Huhmarniemi 13

Sanajärjestys, määre ja komplementti Sanajärjestys, määre ja komplementti Pekan riehakas juhliminen riehakas Pekan juhliminen Pekan onnistunut yllättäminen onnistunut Pekan yllättäminen Pekan uusi auto uusi Pekan auto! sanajärjestyksen perusteella possessiivipronomini (=omistaja) sijoittuisi NP:n määrepositioon. Yleensä sanajärjestys voi kuitenkin vaihdella vapaasti. Pekan onnistunut yllättäminen. Onnistunut Pekan yllättäminen Sanajärjestys, määre ja komplementti NP:n komplementti Myös tarjoustuotteiden kuten porsaan marinoidun uunifileen ja perunalastujen yhteensopivuutta ravitsemissuositusten kanssa sai arvioida.! Edellä kuvattu argumenttirakenne sopii parhaiten tapahtumarakenteisille nomineille.! ns. referentiaalisten nominien tapauksessa jako komplementteihin ja adjunkteihin ei ole samalla tavalla semanttisesti määräytynyt. [ Kirje pääministerille] aiheutti kohua. [ Kirje pääministeriltä] aiheutti kohua. [ Kirja pääministeristä] aiheutti kohua.... Saara Huhmarniemi 14

NP:n komplementti NP:n komplementti! NP:t voivat saada erilaisia semanttisia rooleja: [ Pekan merkinnät kirjasta] [ Pekan puuro hiutaleista] [ Pekan puuro lautasella]! Referentiaalisten nominien komplementti on semanttisesti "vapaa".! Usein nomineilla, samoin kuin verbeillä on lauseessa selvästi "tärkein objektinkaltainen argumentti", joka näyttää ottavan suoran objektin paikan jos sitä ei lauseessa ole. " Syntaksissa ero voi kuitenkin näkyä.! Tärkein objektinkaltainen argumentti voi sijoittua komplementtipositioon. Pekka kiipesi puuhun. (?Pekka kiipesi seinän.) Pekka kertoi elokuvasta. (?Pekka kertoi elokuvan. / Pekka kertoi tarinan.)! Komplementti liittyy tiukasti pääsanaansa: Pekan kaunis kertomus karhusta *Pekan karhusta kaunis kertomus *Pekan kaunis karhusta kertomus Pekan satu lapsille *lapsille Pekan satu NP:n komplementti NP:n komplementti! Jos suora objekti on, se on aina komplementissa, jolloin vähemmän tärkeä argumentti pääsee liikkumaan: sadun lukeminen lapsille sadun lukeminen illalla lapsille lapsille illalla sadun lukeminen! Suora, genetiivisijainen objekti myös muuten erilainen kuin muut argumentit: Pekan kuva Merjasta <---> Pekan Merjan kuva! Komplementin jälkeen muut temaattiset elementit voidaan sijoitta adjunkti-positioihin: Pekka kiipesi puusta puuhun. Pekka kiipesi puuhun puusta. Pekka kirjoitti kirjaa pääministeristä pääministerille. Pekka näki Merjan illalla sillalla autossa nukkumassa. Saara Huhmarniemi 15

X'-teorian positioiden ominaisuuksia suomessa! Adjunkti " Voidaan käyttää rekursiivisesti! Komplementti " Ei salli rekursiota " Muodostaa pääsanan kanssa konstituentin " Semanttiset ja morfosyntaktiset ominaisuudet riippuvat pääsanasta " Ilmaisee "kohdetta"! Määre " Liittyy pääsanaan " Ei salli rekursiota " Muodostaa XP-lausekkeen Tehtävä: analysoi NP-lausekkeet yllättäen tapahtunut vanhuksen kuoleminen miljoonan rajan ylittyminen Turun kaupunginhallituksen tekemät eduskuntavaalien ulkovalvontaa koskevat kiellot kalastuskieltoalueella kalastanut ruotsalainen troolari Saara Huhmarniemi 16