Äänekosken kyläilta 17.11.2011 Avoin tilaisuus teemanaan VANHUKSET KYLISSÄ 1 Aika: 17.11.2011 klo 18-20.40 Paikka: PoKe: ammattikoulun auditorio, Piilolantie 17 Kutsutut: Kaikki Äänekosken kyläyhdistykset ja toimikunnat sekä muut kyläaktiivit Paikalla: Tilaisuuden kutsuja Mikko Mäkikallio ja kutsutut alustajat sekä kyläläisiä Honkolasta, Rautionmäestä, Sumiaisista, Konginkankaalta, Vehniältä, Syvälahdesta, Riihilahdesta, Mämmeltä, Ruotinkylältä ja Koivistosta. Kaikkiaan 26 osallistujaa. PÄÄTÖKSET Kylien yhteinen kannanotto Perusterveydenhoito katsotaan varsinkin ikäihmisten kannalta olennaiseksi peruspalveluksi. Kyläillan osallistujat vetoavat yhteisesti Äänekosken kaupunkiin kaikkien terveyskeskusten säilyttämiseksi. Seuraava kyläilta Seuraavan kyläillan aiheet keväällä 2012 ovat yritystoiminnan edellytykset kylillä, varsinkin osuuskunnan toiminta ja laajakaista-asiat. MUISTIO ALUSTUKSISTA JA KÄYDYSTÄ KESKUSTELUSTA Perusturvajohtaja Raija Kolehmainen, Äänekosken kaupunki - Vanhuspalvelut ylittää määrärahansa 2011. Äänekoski on ollut hyvin toimeentuleva teollisuuspaikkakunta, jonka palvelujärjestelmä on ollut raskas ja laitosvaltainen. Monet ovat laitostuneet liian aikaisin. Ikäihmisistä välittäminen voisi kuitenkin tapahtua ihmisen ehdoilla omaa elämää tukien. Nyt kun raskas rakenne syö paljon rahaa ja voimavaroja, pitäisi saman aikaisesti luoda uutta, kevyttä palvelujärjestelmää. Tarvitsemme resursseja kotihoitoon. - Ikäihminenkin on kansalainen, kuntalainen, vaikuttaja ja voimavara ei vain palvelujen kohde. Äänekoskella mietitään, painotetaanko palvelujen määrää ja laatua, jolloin palvelut tuotetaan keskitettynä ja säästetään resursseja, vai painotetaanko läheisyyttä ja saavutettavuutta. Silloin palvelut ovat kunnassa hajallaan, mikä vaatii resursseja. Nyt luokitellaan, mikä on lähipalvelu ja mikä voi olla vähän kauempana: o lähipalvelu = Suuri joukko kuntalaisia käyttää jatkuvasti, esim. kotipalvelu ja päivähoito o sen sijaan esim. lääkäriä tarvitaan Äänekoskella keskimäärin 2,2 kertaa vuodessa. - Kyläyhteisö voi tukea vanhuksia. Mitä kylässä voitaisiin tehdä elämisen helpottamiseksi: esimerkiksi esteetön liikkuminen kylillä? Vanhustenkin elämä on muuttunut liikkuvammaksi, mutta monen liikkuminen on kiinni kunnan ja yhteisön tuesta.
2 - Vanhus on rakentanut elämänsä kylässä 40-50-lukujen palvelupohjalle, kun taas nuori, nyt kylälle muuttava on tehnyt tietoisen valinnan nykyiseen tilanteeseen. - Perinteisten palvelujen tilalle tulee tekniikkaa ja sähköisiä palveluja, joiden kanssa nykyisillä vanhuksilla on joskus ongelmia. - Kaupallisten palveluiden on oltava kannattavia, joten niillä pitäisi olla kylillä myös riittävästi maksavia asiakkaita. - Liikkuvat palvelut Äänekoskella? - Mielekkäässä elämässä tärkeää on osallistuminen ja osallisuus ikäihminen ei ole kohde! - Harrastukset ovat tärkeitä o kaupungin, järjestöjen ja yhteisöjen rooli o liikkuuko ohjaaja vai harrastaja? Hanna-Reetta Ranta-Nilkku, Suolahden kotihoidon aluepäällikkö Äänekoskella on painettuna ja verkossa julkaisu Palveluopas ikäihmisille http://www.aanekoski.fi/files/sosiaalipalvelut/palveluopas2011.pdf - kotihoito = kotipalvelu ja kotisairaanhoito - yleensä palvelut käynnistyvät o ateriapalvelu (vaikka joka päivä) o pesuapu (kerran viikossa) o vierailut päiväkeskukseen Äänekoskella Kuhnamon päiväkeskuksessa ja Suolahdessa Kotirannan palvelutalolla, varataan aika. Lisäksi Sumiaiskodilla ja Konginkankaan palvelukeskuksessa on tarjolla pienimuotoista apua. o turvapuhelin lankapuhelimeen tai kännykkään o asunnon korjaukset - keskusta-alueella onnistuu kotikäynti jopa 3-4 krt/pv, sivukylillä ei onnistu näin usein o palveluseteli antaa tukea, jos asiakas tarvitsee yksityistä palvelua o kotitalousvähennys koskee yksityisiä kotipalveluita - kuljetuspavelut o senioriliikenne: linja-autotaksalla keskustaan, ilmoittauduttava edellispäivänä o kyläkyydit esim. Sumiaisissa - omaishoito o omaishoidon tuki rahana ja palveluina - muistisairaudet o muistisairaiden määrä lisääntynyt, näkyy kotisairaanhoidossa; joskus riittää vain käynti, jolla tarkistetaan että lääkkeet on otettu - lomajaksot o loman voi varata esim. omainen tai kotihoito - tulevaisuudessa teknologiaa o esim. Laukaan palvelu-tv - kuntouttava työote o ei tehdä toisen puolesta piiloutumalla vaikkapa kiireen taakse o ei viedä toimintakykyä! - Seniorineuvola seurakunnan kanssa yhteistyössä o Konginkankaalla ja Sumiaisissa toimii jo, seuraavaksi Suolahteen ja Äänekoskelle o matalan kynnyksen palvelu kun ei vielä varsinaisesti tarvitse palveluita, niin voi käydä juttelemassa tai mittauttamassa vaikka verensokeria o yhteisöllisyys myös tärkeää
. Yleisökeskustelu: 3 Kannattaisiko perustaa hanke, jossa kunnan ohjauksella mietitään ensisijaisesti henkisiä asioita? - Raija: Hankkeessa on ideaa, mutta kuinka se koordinoidaan muihin hankkeisiin? Olemme mukana maakunnallisessa KASTE-hankkeessa, jossa on monta osahanketta ja työryhmää. Lisäksi meillä on kaupungin oma vanhustyön kehittämishanke. Sen tulokset tulevat päätöksenteon pohjaksi vuoden vaihteessa. Lisäksi meillä on vanhusneuvosto, jonka tehtäviin kuuluu miettiä, kuinka kuntaa kehitetään niin, että täällä on vanhuksilla hyvä elää. - Kaste-hankkeessa tehdään esimerkiksi maakunnallista vanhusten perhehoitomallia - Ei perusteta enää lisää hankkeita, vaan mietitään kuinka jo olemassa oleviin saadaan lisää kuulemista ja yhteisöllisyyttä. Ei järjestöt mitään tee. Ihmiset tekee ja ne pitäisi hankkia kyliltä! Mikä on tuleva palvelun tarve? 75-vuotiaalla kartoitettava. - Äänekoskella tehdään vuosittain. Lisäksi niitä tehdään tarpeen mukaan. Miten kartoitusten tulokset on koottu tiedoksi valtuustolle päätöksenteon pohjaksi? - kotikäynneistä tehdään kooste. Haaste on miten niitä voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää. Kotitalousvähennyksessä on ongelma: monilla kylien vanhuksilla ei ole tuloveroa, joten he eivät saa vähennyksiä, eikä kaupungilla ole siivouspalvelua. Sotkun keskellä eläminen ei ole ihmisarvoista elämää. Voiko palvelusetelillä ostaa siivouspalvelua? - Äänekosken kaupungilla ei ole siivouspalveluseteliä. Setelit ovat vain kotihoitoon. - Kunnan voimavarat on päätetty kohdentaa ihmisen hoitamiseen eikä seinien hoitamiseen. Kunta on tukenut järjestöjä ja ostanut palvelua paikallisilta järjestöiltä. Nyt tuli uusi kilpailulainsäädäntö, joka estää tämän. Miksi Äänekosken kaupunki palauttaa pitkäaikaistyöttömistä sakkoa valtiolle eikä työllistä työttömiä näihin hommiin? Siivousta on toteutettu Konginkankaalla järjestöjen kautta, ne ovat palkanneet työllistämisvaroin työttömän kotipalveluun ja siivoukseen. Se on kuitenkin henkilöstä kiinni ja vaatii järjestöltä paljon työtä. Kyläasiamies Sirpa Pekkarinen, Keski-Suomen kylät ry Hyvä esimerkki Mannakodit, Nastola http://www.manna.fi Reena Laukkanen-Abbey, Keski-Suomen Kylät ry: Mitä kylillä voidaan tehdä, että vanhukset voisivat asua omalla kylällä mahdollisimman pitkään? - naapuriapu, sukulaisapu, kyläkauppa, seurakunta, 4H, kylätupa/kylätalo hajautettuna päiväkeskuksena, kyläpiika työllistämisvaroin (puolet työllistämistukea, puolet asiakkaalta), ruokailua kylätalolla, seurojen toiminta (harrastukset, kuntoilu, tapahtumat, perinteen kerääminen ym.) - Kimppa-hanke http://www.kssotu.fi/kimppa o tukee haja-asutusalueiden ikäihmisten yhteisöllisyyttä o kumppanuuspöytä = eri toimijat kokoontuvat yhdessä miettimään, mitä tehdään ja kuka tekee ja maksaa mitäkin o hanke ei toimi Äänekoskella
- Kimppa-hankkeen tärkein toiminta Elämän virtapiirit jatkuu http://www.kssotu.fi/pages/hankearkisto.php o vapaa-ehtoiset vetäjät kerran viikossa tai kuussa o toiminta suunnitellaan itse: luentoja, liikuntaa, kirjallisuutta, ruokailu, seurustelua o Jyväskylän kaupunki tukee toiminta-avustuksella 4 - Saarijärvellä Annantupa Mahlun kylällä http://mahlu.fi/index.php?page=annantupa o kirkolle 17 km, toiminut noin 20 v. o pohjana yksityinen lahjoitus säätiöksi, lisänä ollut Rahaautomaattiyhdistyksen tukea o tällä hetkellä kahviosta tuottoa 2000-3000 euroa, ja talossa on myös asunto, jonka vuokratuloilla katetaan kiinteistön kulut o Saarikan kautta työntekijä o asiakkaille ilmaista o säätiön pj tekee vapaaehtoistyötä n. 1 pv/vk eli toiminnan pyörittäminen vaatii työtä - Rovaniemellä Yläkemijoen aluelautakunta www.ylakemijoki.fi o osa budjetista irrotetaan kotiapuseteliksi, jota voi käyttää tarpeen mukaan muuhunkin kuin hoivatyöhön o avuntarve on toistaiseksi linjattu tilapäiseksi mutta ikäihmisellä tarve ei ole tilapäistä, vaan jatkuvaa o asiakas saa tukea 50 % palvelun hinnasta o aluelautakunta rahoittaa myös monipalvelupisteen - yhdistyksen, joka myy palvelua, kannattaa perustaa osuuskunta tai sosiaalinen yritys Kun oma koti ei riitä - ikäihmisten yksityinen perhehoito - senioritalo - (säätiöiden) palvelutalot - Vimpelin palvelukodin aloitti kyläyhdistys http://www.mikeva.fi/2010/vimpelipalvelukoti-vimpeli o 7 paikkaa vimpeliäisille vanhuksille o siirtynyt 2010 Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueelle, jolta kyläyhdistys vuokraa tilat - Hummovaara, kesälahti www.hummovaara.net o Kyläyhdistys teki 16 vuotta kylätalolla kotipalvelutyötä. Se hävisi 2011 kilpailutuksen vantaalaiselle Medigroupille tarjouspyynnön. Vertaisohjaajat - ikäihminen, joka kouluttautuisi esim. kuntosaliohjaajaksi tai kerhon vetäjäksi - tai ryhtyä päiväkotiin mummuksi tai vaariksi - esim. Sarvenperän Elvikerho ja sen seuraajana Virtapiiri - Tulkaa vaan niin päästään taas nauramaan! - K-S kylät ry voi tulla jollekin kylätalolle kertomaan ja näyttämään videoita Virtapiiritoiminnasta tarkemmin kysykää Sirpa Pekkariselta!
Outi Raatikainen, Innovative Village hanke www.jamk.fi/innovative-village - Viisari ry ja JyväsRiihi ry ovat tekemässä alueillaan kansainvälistä Leader-projektia, jossa etsitään toimivia uusia ideoita palvelujen tuottamiseksi kylillä - kumppanit ovat Espanja, Irlanti, Pohjois-Irlanti, Wales ja Viro. - Hankkeessa etsitään hyviä käytäntöjä sekä muista maista että Suomesta, käydään tutustumassa kumppaneiden kyliin, mietitään omia kyliä erilaisissa työpajoissa ja testataan jokin tarpeellinen palvelu. Äänekoskella mukaan on kysytty Konginkangasta, Sumiaista ja Hirvaskankaan aluetta (Äki+Uurainen). - Mari Puro, Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry - Leader-yhdistykseen voi liittyä jäseneksi. Henkilöjäsenille ei ole jäsenmaksua! - Sähköinen uutiskirje kannattaa tilata sähköpostiin. - Tulossa pienten investointien hanke (1000-10 000 euroa) mahdollistamaan yhdistysten kone- ja laitehankintoja, pienimuotoista rakentamista yms., joka alittaa normaalin Leader-hankkeen budjettirajat. Lyhyt hakuaika. Hanke on toteutettava 2012 kesän aikana! - Lehti-ilmoitus hakuajasta on tulossa, sitä kannattaa pitää silmällä. Nyt voi tehdä jo suunnitelmat ja laskelmat valmiiksi, niin lyhyt hakuaika ei haittaa. 5 Yleisökeskustelu (lyhyesti) - Sumiaisissa on aloitettu Seniorien virtapiiri, jossa on vaihtelevaa ohjelmaa. Ikäihmisillä pitää olla omaa yhteistä tekemistä! - Alueen äärirajoilta on keskustaan 100 km. Eikö kannata siirtää yhtä lääkäriä eikä kymmeniä asiakkaita? - Konginkangas on ottanut kantaa terveyskeskuksen puolesta pariinkin kertaan. Terveyskeskus palveluineen - taksimiehet mukaan lukien - muodostaa turvaverkon Konginkankaan vanhuksille. - Kaupunki on julistanut olevansa maaseutuystävällinen kaupunki. Sen tonttipolitiikka on ilahduttavasti auennut myös kylillä. Tätäkin vasten terveyskeskus on tärkeä asia. Suuren ikäluokan paluumuuttajille terveyskeskus on yksi vetovoimatekijä. - Kolmannella sektorilla on paljon edunvalvontavoimaa. - 2014 voi valita vapaasti hoitopaikkansa. Laadukkaan palvelun perässä lähdetään kauemmaksi. Nyt on akuutti asia, että saadaan lääkäri toimimaan edes Äänekoskella. - Sumiaisissa ja Konginkankaalla oli lääkäri aiemmin 5 pv/vk, nyt palvelee vain 2 pv/vk. - Raija Kolehmainen: Kaupunginhallitus on perustanut projektin tekemään esityksen terveyspalvelujen järjestämiseksi Äänekosken alueella ja miettimään, kuinka uusi terveyskeskus toimisi mahdollisimman hyvin. Terveydenhuollossa on joitain palveluja, joita tarvitaan usein, ja on ryhmiä, jotka tarvitsevat palveluita usein. Tällä hetkellä perusturvajohtajana ajattelen, että tulemme tekemään välimallin, jossa kyläkohtaisesti mietitään tarpeellisimmat palvelut. Mielestäni tärkeää on miettiä koko Äänekosken palveluja esim. keskustassa on päässyt lääkäriin paljon huonommin kuin Konginkankaalla ja Sumiaisissa. - Yhtä hyvinhän sitä voisi käydä lääkärissä keskustasta Konginkankaalla! - Miten kyläyhdistykset voisivat kehittää parempaa palvelua pienemmillä kustannuksilla kuin keskustassa? Osuuskunta voi palvelua tuottaa jäsenilleen eikä sitä tarvitse missään kilpailuttaa. Ei kannata pitää raskasta organisaatiota joka paikassa. Mm. Siperiassa asuu erittäin onnellisia ihmisiä ja halvalla! Kysymys on palvelusta ja oikeasta johtamisesta.
- Kunnallisilla palveluilla ei ole pitkä historia. Ilomantsi Suomen kylämyönteisin kunta kaavoitti alueen maaseutumaista asukkaita varten. Sitä markkinoitiin lääkärillä, joka tarjoaa yksityistä lääkäripalvelua. Houkutellaan vaikka kylätalkkariosuuskuntaan ihmisiä! - Pitää löytyä verkosto osaavia ja vastuuta kantavia ihmisiä. - Kunnan poliittisen johdon on hyväksyttävä tämä toiminta ja tuettava sitä. - Viitasaarella on kotipalvelun yksityinen yöpalvelu. Kunta ja asiakkaat ostavat palveluja nimenomaan sivukylille. - 4H on kehittänyt mm. siivouspalvelua. Nuoria on koulutettu yrittäjyyteen. Kannustakaa kylien omia nuoria osallistumaan koulutuksiin, niin saatte sen työntekijän! - Hammaslääkäri maaseudulle tarjoamaan yksityistä palvelua. Hyvää palvelua tullaan hakemaan kauempaakin miksei siis myös kaupungista maaseudulle? Konginkankaaseen yhteyttä, tilatkin löytyisivät - Vanhusten perhehoitojärjestelmä on tärkeä uusi palvelu. Äänekoskella on perusturvalautakunnan periaatepäätös, toiminnassa on nyt yksi perhe ja pari muuta tulossa. Pohjoisessa Keski-Suomessa on Kaste-hankkeen puolesta nimetty tukihenkilö. Maakunnallisesti on mietitty sopimuksia, palkkioita ja muita käytäntöjä yhdessä. - Suurin turvattomuutta luova tekijä on yksinäisyyden kokemus. Kyläyhteisö voi luoda paljon henkistä hyvinvointia vaikkapa vain järjestämällä kimppakävelyjä. - Iso osa ikäihmisten tarvitsemista palveluista on mahdollista toteuttaa maaseudulla. - Suuren kuntauudistuksen keskeinen punainen lanka on palvelujen turvaaminen muuallakin kuin vetovoimaisissa taajamissa. Tarmo Tiihonen ehdotti yhteistä julkilausumaa terveysasemien säilyttämisestä. Ehdotus sai yksimielisen kannatuksen. Seuraava kyläilta Seuraavan kyläillan aiheeksi ehdotettiin - tieasioita - turvaverkkoa sivukylien elämän turvaamiseksi (koulu ja nuorisopalvelut, kirjasto, terveyskeskus ) - nuorisoa kylillä - lasten ja ikäihmisten yhteistä toimintaa - sukupolvien vuorovaikutusta - yritystoiminnan edellytyksiä kuten laajakaista, yrityksen perustaminen, osuuskunnat - tonttipolitiikkaa, nuoria asumaan kylille Eniten kannatusta sai yritystoiminnan edellytykset kylillä ja osuuskunnan toiminta. Tilaisuuteen ehdotettiin myös teemoittaisia työryhmiä tms.: - osuuskunnan perustaminen ja toiminta, Pellervo, Tampereen yhteistoimintamallit; millainen palveluosuuskunta Äänekosken seudulle? - perhehoito perhehoitoliitosta joku neuvoja - laajakaista, joka kilpailutetaan vielä tänä vuonna - kylien palveluajatusten rahoittaminen, Viisari ry 6