Talousarvioesitys 26 69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö S e l v i t y s o s a : Aikuiskoulutusta järjestetään lähes tuhannessa julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa ja korkeakoulussa. Tästä luvusta rahoitetaan pääosin vapaan sivistystyön piiriin kuuluvien ja ammatillista lisäkoulutusta järjestävien oppilaitosten sekä sivistys- ja neuvontajärjestöjen toimintaa. Aikuiskoulutuksen voimavaroja sisältyy opetusministeriön talousarviossa lisäksi muiden lukujen määrärahoihin jäljempänä tässä luvussa esitettävän taulukon mukaisesti. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Opetusministeriön hallinnonalan omaehtoisen aikuiskoulutuksen yleistavoitteena on lisätä työikäisen väestön mahdollisuuksia osallistua osaamistasoa ylläpitävään ja kohottavaan koulutukseen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi, huolehtia riittävän omaehtoisen ei-tutkintotavoitteisen koulutustarjonnan saavutettavuudesta kansalaisyhteiskunnan ja demokratian vahvistamiseksi, parantaa aikuisväestön elinikäisen oppimisen edellytyksiä yhteiskunnallisen tasa-arvon ja kansalaisten sivistyksellisten oikeuksien turvaamiseksi; sekä kehittää aikuiskoulutuksen laatua, alueellista vaikuttavuutta ja ohjausta kaikilla koulutustasoilla. Opetusministeriön hallinnonalan aikuiskoulutusta kehitetään siten, että omaehtoinen aikuiskoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja henkilöstökoulutus muodostavat toimivan kokonaisuuden. Vapaan sivistystyön rahoitusperusteita muutetaan kuntien valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Kansalaisopistojen kohdalla asutusrakenneryhmityksestä luovutaan ja yksikköhinnat perustuvat keskimääräiseen yksikköhintaan, jota korotetaan tiheimmin asuttujen kuntien kohdalla. Toiminnallinen tuloksellisuus Osaamistason ylläpitämiseen ja koulutustason kohottamiseen tähtäävä koulutus. Työikäiselle aikuisväestölle soveltuvia koulutusjärjestelyjä lisätään ja opitun tunnustamista ja hyväksilukemista tehostetaan tutkintotavoitteisessa koulutuksessa kaikilla koulutustasoilla. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen aikuiskoulutustarjontaa lisätään siten, että ammatilliseen perustutkintoon johtavan tai valmistavan koulutuksen aloittaa yhteensä 15 7 sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yhteensä 48 aikuista vuonna 26. Tavoitteena on, että ammatillisessa aikuiskoulutuksessa suoritettujen ammatillisten tutkintojen tai niiden osien määrä kasvaa nykytasosta 5 % vuoteen 28 mennessä. Noste-ohjelmaa laajennetaan siten, että 1 vuotuisen aloittajan tavoite saavutetaan vuonna 27 ja että valtionosuusrahoitteiseen ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen osallistuu lisäksi 15 vailla toisen asteen tutkintoa olevaa aikuista. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnasta noin viidennes suunnataan aikuiskoulutukseen. Sen puitteissa lisätään asteittain ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Yliopistojen aikuiskoulutustehtävää vahvistetaan lisäämällä maisteriohjelmissa ja vastaavissa aikuiskoulutusohjelmissa aloittavien määrää ja laajentamalla avoimen yliopiston väylää tutkintoonjohtavana koulutuksena. Tasa-arvoa ja kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuutta ylläpitävä ja vahvistava koulutus. Vapaan sivistystyön oppilaitosten asemaa tasa-arvoa, sosiaalista koheesiota sekä aktiivista kansalaisuutta kannustavan aikuiskoulutuksen järjestäjinä vahvistetaan. Vapaan sivistystyön oppilaitosten ohjauksella pyritään lisäämään yhdessä alan toimijoiden kanssa määriteltyjen alojen koulutustarjontaa ja aikuiskoulutuksessa aliedustettujen kansalaisryhmien osallistumista koulutukseen vuosina 25 28. Aikuislukion aineopiskelussa tarjontaa suunnataan maahanmuuttajien kielikoulutukseen sekä aikuisväestön osaamisen ja jatko-opintokelpoisuuden tarpeisiin. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen järjestelyjä monipuolistetaan ja tarjontaa laajennetaan siten, että laskennallisia opintoviikkoja on 15 vuonna 26 ja tarjonnan pääosa suunnataan muille kuin ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Avoimen yliopisto-opetuksen saa- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Talousarvioesitys 26 vutettavuutta parannetaan yhteistyössä vapaan sivistystyön järjestäjäverkon kanssa. Neuvontajärjestöjen toimintaedellytyksiä vahvistetaan aktiivista kansalaisuutta ja yhteiskunnan eheyttä tukevien tehtävien hoitamisessa. Aikuisopiskelun edellytysten parantaminen. Vakaiden toimintaedellytysten turvaamiseksi ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjien asemaa vahvistetaan ja vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoitusperusteita uudistetaan. Aikuisopetushenkilöstön osaamisen kehittämistä ja koulutustason kohottamista tuetaan kohdennetuilla koulutus- ja kehittämisohjelmilla. Valtion rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta suunnataan erityisesti verkkopedagogiikkaan, erityisopetukseen ja työssäoppimiseen. Verkko-opetuksen tarjontaa lisätään ja aikuisopiskelijoiden neuvonta- ja ohjauspalveluja kehitetään oppilaitoksissa ja verkon välityksellä. Koulutuksen saavutettavuutta ja aikuiskoulutuksen järjestäjien yhteistyötä kehitetään alueellisten toimenpideohjelmien pohjalta. Aikuisopiskelijoiden opintosetelikokeilua laajennetaan aliedustettujen väestöryhmien osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi. Opintoseteli on tarkoitus ottaa käyttöön asteittain vuodesta 27 lähtien. Aikuiskoulutuksen laadun, vaikuttavuuden ja ohjauksen kehittäminen. Aikuiskoulutuksen laatu varmistetaan eri tavoin hankitun osaamisen osoittavilla tutkintojärjestelmillä ja valtakunnallisilla arvioinneilla. Koulutuksen arviointineuvosto toteuttaa arvioinnit ammatillisesta aikuiskoulutuksesta sekä vapaan sivistystyön oppilaitosverkoston toimintaedellytyksistä ja palvelukyvystä. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa otetaan käyttöön opiskelijapalautejärjestelmä vuonna 26. Tavoite- ja tulosohjausta, järjestämislupia, rahoitusperusteita ja informaatio-ohjausta kehitetään siten, että aikuiskoulutusta voidaan suunnitella, seurata ja suunnata tarpeita vastaavasti valtakunnallisesti ja alueellisesti. Omaehtoisen aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä ja suoritetut tutkinnot koulutusmuodoittain vuosina 21 26 Koulutusmuoto 21 toteutuma 23 toteutuma 26 arvio Aikuislukio tutkinto-opiskelijat 12 29 1 33 1 aineopiskelijat 12 4 14 436 15 suoritetut tutkinnot 936 1 Ammatillinen peruskoulutus näyttöön valmistava koulutus, opiskelijat 9 6 11 417 14 oppisopimuskoulutusopiskelijat 1 439 12 489 13 suoritetut tutkinnot 4 71 6 97 1 suoritetut osatutkinnot 3 825 4 Ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus oppilaitosmuotoinen koulutus, opiskelijat 22 33 27 39 3 5 oppisopimuskoulutusopiskelijat 13 94 16 713 18 665 suoritetut tutkinnot 12 67 14 957 16 915 suoritetut osatutkinnot 6 135 6 45 Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutus amk-tutkinto, opiskelijat 15 84 14 92 14 99 ylempi amk-tutkinto, opiskelijat - 35 8 erikoistumisopinnot, opiskelijat 6 262 7 72 2 9 avoin ammattikorkeakoulu, opiskelijat 6 498 9 487 15 suoritetut amk-tutkinnot 4 45 4 4 suoritetut ylemmät amk-tutkinnot - 24 Yliopistojen aikuiskoulutus täydennyskoulutus, opiskelijat 83 16 82 918 87 avoin yliopisto, opiskelijat 96 226 83 685 83 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Talousarvioesitys 26 Vapaan sivistystyön oppilaitokset (opiskelijatapauksia) kansalaisopistot, opiskelijat 1 36 84 1 59 14 1 6 kansanopistot, opiskelijat 134 49 147 783 145 kesäyliopistot, opiskelijat 33 195 33 66 35 opintokeskukset, opiskelijat 39 897 338 551 34 liikunnan koulutuskeskukset, opiskelijat 84 899 79 769 8 Aikuiskoulutuksen rahoitus opetusministeriön hallinnonalalla vuosina 25 26 (euroa) 25 TA 26 TAE 29.1 Yliopisto-opetus ja -tutkimus 1) 21. Yliopistojen toimintamenot avoin yliopisto-opetus 13 13 täydennyskoulutuksen hintojen alentaminen (enintään) 51 41 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot täydennyskoulutuksen tuotekehitystyö 3 2 5 29.2 Ammattikorkeakouluopetus 3. Valtionosuus käyttökustannuksiin aikuisten ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus (arvio) 55 9 55 9 erikoistumisopinnot ja jatkotutkintokokeilu (arvio) 14 4 14 4 avoin ammattikorkeakouluopetus (arvio) 3 2 3 2 29.4 Yleissivistävä koulutus 3. Valtionosuus käyttökustannuksiin lukion aikuisopiskelijat (arvio) 16 7 16 7 29.6 Ammatillinen koulutus 2) 21. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot ammatillinen lisäkoulutus (arvio) 6 6 3. Valtionosuus käyttökustannuksiin näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus (arvio) 56 4 58 5 31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen oppisopimuskoulutuksena suoritettava ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus (arvio) 3) 27 8 28 7 oppisopimuskoulutuksena suoritettava ammatillinen lisäkoulutus (arvio) 66 6 67 1 29.69 Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö 321 446 328 866 29.98 Liikuntatoimi 5. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat liikunnan koulutuskeskukset 12 493 12 493 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille 1 867 1 867 Yhteensä 593 916 64 236 1) Taulukko ei sisällä yliopiston perustutkintoa opiskelevia aikuisia (yli 25 vuotiaina aloittaneita), joita oli n. 4 vuonna 23 ja joista aiheutuvat kustannukset ovat arviolta noin 146 miljoonaa euroa vuonna 25. 2) Taulukko ei sisällä ammatillista perustutkintoa opetussuunnitelman mukaan opiskelevia aikuisia (yli 25 vuotiaina aloittaneita), joita on n. 9 5 vuonna 25 ja joista aiheutuvat kustannukset ovat arviolta noin 41 miljoonaa euroa vuonna 25. 3) Luvussa on otettu huomioon vain ammatilliseen perustutkintoon tähtäävän oppisopimuskoulutuksen yli 25 vuotiaina aloittaneet (noin 64 % opiskelijoista). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Talousarvioesitys 26 21. Opetusalan koulutuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 412 euroa. Määrärahaa saa käyttää Opetusalan koulutuskeskuksen palvelutoiminnan tukemiseen. S e l v i t y s o s a : Opetusalan koulutuskeskuksesta annetun lain (1259/1997) mukaisesti koulutuskeskus keskittyy Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) erityisesti opetusalan kehittämisen ja uudistusten edellyttämään opettajien ja muun henkilöstön koulutukseen. Tavoitteena on järjestää koulutusta noin 1 2 opetushenkilöstöön kuuluvalle vuonna 26. Toiminnasta arvioidaan toteutettavan yli puolet Heinolan ja Tampereen toimipisteiden ulkopuolella noin 8 eri paikkakunnalla. 24 toteutuma 25 varsinainen talousarvio 26 esitys Bruttomenot 5 939 4 953 4 953 Bruttotulot 5 531 4 541 4 541 Nettomenot 48 412 412 Siirtyneet erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 siirtynyt seuraavalle vuodelle 8 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 euroa) 24 25 26 TP TA TAE Maksullisen toiminnan tuotot 5 51 4 541 4 541 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 5 939 4 953 4 953 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -429-412 -412 Kustannusvastaavuus, % 93 92 92 Hintatuki 412 412 412 Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen -17 26 talousarvio 412 25 talousarvio 412 24 tilinpäätös 412 22. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 14 4 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetustoimen henkilöstön lisäkoulutuksesta, ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittämisestä sekä lähialueyhteistyöstä ja erityisryhmien koulutuksesta aiheutuviin menoihin ja avustuksiin. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa, yrittäjyyden politiikkaohjelmaa ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa. Määrärahaa käytetään opetustoimen henkilöstön ammattitaitoa ylläpitäviin ja laajentaviin koulutusohjelmiin opetusministeriön määräämillä koulutuspoliittisesti merkittävillä alueilla, ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittämiseen ja toimeenpanoon sekä lähialueyhteistyöhön ja erityisryhmien koulutukseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Talousarvioesitys 26 Tavoitteena on, että momentilta rahoitettavaan opetustoimen henkilöstökoulutukseen osallistuu yhteensä noin 22 henkilöä vuonna 26. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen 1. Koulutuspoliittisesti merkittävien alueiden koulutus Verkkopedagogiikka ja mediakasvatus 2 2 Oppimisen perusteiden sekä aine- ja aihekohtaisten 1 75 taitojen kehittäminen Yrittäjyyskasvatuksen ja koulutuksen edistäminen 5 Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen sekä opintojen ja opiskelijoiden ohjauksen kehittäminen 95 Erityisopetuksen kehittäminen 7 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen 1 3 Kansalaisvaikuttamisen sekä eri kieli- ja kulttuuritaustan omaavien koulutuksen edistäminen 6 Oppilaitosjohdon koulutus 744 Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön opetus- ja muun henkilöstön lisäkoulutusohjelmat 1 75 Opetusministeriön käytettäväksi 5 Yhteensä 1 994 2. Ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano Ammattitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano 1 682 Kielitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano 235 Yhteensä 1 917 3. Lähialueyhteistyö ja erityisryhmien koulutus Lähialueyhteistyö 538 Suomessa asuvien ulkomaalaisten opetus 336 Romanien aikuiskoulutus ja sen kehittäminen 219 Yhteensä 1 93 Kaikki yhteensä 14 4 Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 4 euroa siirtona momentille 29.69.53. 26 talousarvio 14 4 25 talousarvio 14 44 24 tilinpäätös 13 94 25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 2 927 euroa. Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n muista kuin rakennerahastoista rahoittamista tutkimus- ja koulutushankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus käyttää 12 euroa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman rahoitukseen. Määrärahaa on tarkoitus käyttää koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sisältyvien uudistusten jatkovalmisteluun, elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja aikuisopiskeluun osallistumista edistäviin hankkeisiin, aikuiskoulutuksen arvioinnin ja seurannan tehostamiseen, aikuisopiskelua tukevien tiedotus- ja neuvontapalveluiden kehittämiseen, kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia edistäviin hankkeisiin, aikuisille soveltuvien tutkintojen sekä verkko-opetuksen kehittämiseen sekä muihin aikuiskoulutuksen valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin. 26 talousarvio 2 927 25 talousarvio 2 927 24 tilinpäätös 2 87 3. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin Momentille myönnetään 78 1 euroa. Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain 14 :n mukaisiin kehittämisavustuksiin, mukaan lukien tietoyhteiskunnan koulutushankkeet ja laatupalkinto sekä ylimääräisiin avustuksiin yhteensä enintään 2 15 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia tunteja on 2 38. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta siten, että asutusrakenneryhmitykseen perustuvasta yksikköhintojen porrastami- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Talousarvioesitys 26 sesta luovutaan ja siirrytään yhteen yksikköhintaan, jota porrastetaan tiheimmin asuttujen kuntien kohdalla. Valtionosuus käyttökustannuksiin 75 95 Valtionavustukset (enintään) 2 15 Yhteensä 78 1 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 1 829 euroa kustannustason nousun johdosta. Valtionosuuden perusteena käytettävä keskimääräinen yksikköhinta on 65 euroa opetustuntia kohti. Kansalaisopistojen koulutusta suunnataan informaatioohjauksen avulla alan valtakunnallisten järjestöjen kanssa määritellyille painopistealueille, joita ovat maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutus, terveyttä edistävät opinnot, tietoyhteiskunnan perusvalmiudet sekä kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisäävät opinnot ja aikuiskoulutus aliedustetuille kansalaisryhmille vuosina 26 28. Valtionavustuksia on tarkoitus käyttää koulutuksen kehittämiseen ja uusien osallistujaryhmien koulutukseen rekrytoinnin kehittämiseen. 26 talousarvio 78 1 25 talousarvio 76 793 24 tilinpäätös 75 79 378 31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen Momentille myönnetään 112 79 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää ammatillisten kurssikeskusten muuttumisesta ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi annetun lain (761/199) mukaisten toimitiloista aiheutuvien vuokrien korvaamiseen sekä vuokratiloja korvaavien omien tilojen hankinnan valtionavustuksiin enintään 92 euroa. Määrärahasta saa käyttää enintään 7 253 euroa kehittämisavustuksina sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 15 55. Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Valtionosuus käyttökustannuksiin 15 44 5 Valtionavustus toimitiloista aiheutuvien vuokrien korvaamiseen sekä vuokratiloja korvaavien omien tilojen hankkimiseen (enintään) 92 Valtionavustus työelämän palvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisvuosien loppusuorituksiin ja oikaisuihin (enintään) 7 253 Yhteensä 112 79 Valtionosuuden laskennan pohjana käytettävä yksikköhinta on ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta 8 336 euroa opiskelijatyövuotta kohden, jota porrastetaan eri hintaryhmissä. Toteutuneen koulutuksen mukaan laskettu todellinen keskimääräinen hinta omaehtoisessa lisäkoulutuksessa on noin 7 9 euroa opiskelijatyövuotta kohden (ei sis. alv). Noin 9 % lisäkoulutuksesta on omaehtoista ammatillista lisäkoulutusta. Vähintään 8 % koulutuksesta suunnataan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmentavaan koulutukseen sekä työelämässä tarvittavien tietotekniikkataitojen hankkimiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 2 419 euroa kustannustason nousun johdosta. Tavoitteena on, että tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen aloittaa vuonna 26 yhteensä noin 25 henkilöä, joista n. 8 % suorittaa näyttötutkinnossa ammatillisen tutkinnon tai sen osan vuoteen 29 mennessä. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 2 euroa käyttökustannusten valtionosuuksiin ja vähennyksenä 8 euroa vammaisten opiskelijaviikkojen lisäämiseksi siirtona momentille 29.69.5. 26 talousarvio 112 79 25 talousarvio 19 171 24 tilinpäätös 15 144 635 34. Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 3 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Talousarvioesitys 26 Määrärahaa saa käyttää aikuisten koulutustason kohottamiseksi myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyyden politiikkaohjelmaa. Määrärahalla on tarkoitus jatkaa vuonna 23 käynnistyneeseen viisivuotiseen aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan (Noste-ohjelma) kuuluvia lisätoimenpiteitä ensisijaisesti työssäolevan alhaisen koulutustason omaavan aikuisväestön koulutustason kohottamiseksi. Rahoitettavan toiminnan tarkoituksena on ennen muuta ammatillisten tutkintojen ja tietokoneen ajokorttien suorittaminen. Osa avustuksesta suunnataan koulutukseen hakeutumista edistäviin toimiin ja opiskelun tukitoimiin. Edellytyksenä valtionavustuksen myöntämiselle ammatilliseen tutkintoon tähtäävään koulutukseen on, että hakija järjestää valtionosuusrahoituksella koulutusta siinä laajuudessa, jota opetusministeriö on käyttänyt valtionosuusrahoituksen mitoittamisen perusteena. Avustuksen myöntää lääninhallitus yhteistyössä työvoima- ja elinkeinokeskusten kanssa. Ohjelman tavoitteiden mukaisesti suunnataan myös osa momenttien 29.4.3, 29.6.3, 29.6.31, 29.69.31 ja 34.6.29 määrärahoista. Tavoitteena on, että Noste-ohjelmassa aloittaa koulutuksen yhteensä 9 3 henkilöä vuonna 26, joista ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittamisen aloittaa yhteensä noin 6 3 henkilöä ja tietokoneen ajokortin tai vastaavan koulutuksen yhteensä noin 3 henkilöä. Lisäksi perusrahoitteiseen ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen sekä oppisopimuskoulutukseen osallistuu arviolta noin 15 Noste-ohjelman kohderyhmään kuuluvaa aikuista. 26 talousarvio 3 25 talousarvio 26 24 tilinpäätös 19 5 5. Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin Momentille myönnetään 46 847 euroa. Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää yhteensä enintään 2 euroa lain 14 :n mukaisiin kehittämisavustuksiin mukaan lukien tietoyhteiskuntahankkeet ja opintosetelikokeilu sekä ylimääräisiin avustuksiin. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijaviikkoja on 296 27, josta enintään 4 7 opiskelijaviikkoa suunnataan Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta siten, että yksikköhinnan porrastuksessa huomioidaan opiskelun päätoimisuus ja sisäoppilaitosmuotoisuus. Lisäksi nostetaan vaikeimmin vammaisten opiskelijoiden perusteella tehtävää korotusta. Valtionosuus käyttökustannuksiin 44 813 Valtionavustukset (enintään) 2 Valtionavut vuokra-arvoihin ja oikaisuerät 34 Yhteensä 46 847 Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta opiskelijaviikkoa kohti on noin 265 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 1 18 euroa kustannustason nousun johdosta. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 694 euroa neljälle vuodelle jaksotetun yksikköhintojen tarkistuksen toisena eränä. Kansanopistojen koulutusta suunnataan informaatioohjauksen avulla alan valtakunnallisen järjestön kanssa määritellyille painopistealoille, joita ovat maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutus sekä kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisäävät opinnot sekä aikuiskoulutuksessa aliedustetuille kansalaisryhmille vuosina 25 28. Valtionavustuksia on tarkoitus käyttää koulutuksen suuntaamisen kehittämiseen ja uusien osallistujaryhmien koulutukseen rekrytoinnin kehittämiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 8 euroa vammaisten opiskelijaviikkojen lisäämiseksi siirtona momentilta 29.69.31. 26 talousarvio 46 847 25 talousarvio 45 633 24 tilinpäätös 45 292 897 51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin Momentille myönnetään 18 169 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisen valtiono- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Talousarvioesitys 26 suuden maksamiseen. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia tunteja on enintään 36 765. S e l v i t y s o s a : Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 5 euroa opetustuntia kohti. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 519 euroa kustannustason nousun johdosta. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 225 euroa luvun 31.5 perusteluihin viitaten. 26 talousarvio 18 169 25 talousarvio 17 425 24 tilinpäätös 15 272 369 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön perustamishankkeiden valtionavustusten maksamiseen. Vuonna 26 saa myöntää perustamishankkeisiin valtionavustusta yhteensä enintään 2 euroa. Edellisen lisäksi vuonna 26 saadaan määrätä valtionavustuksen enimmäismääriä sellaisille perustamishankkeille, joille valtionavustus tullaan myöntämään vuonna 27 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionavustuksista on vuoden 26 tammikuun kustannustasossa yhteensä enintään 2 5 euroa. S e l v i t y s o s a : Myönnettävillä valtionavustuksilla arvioidaan voitavan rakentaa tai peruskorjata opiskelu- tai asuintilat 31 opiskelijalle. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Vuonna 26 myönnettävät valtionavustukset 1 466 Ennen vuotta 26 myönnetyt valtionavustukset 534 Yhteensä 2 Myönnettävistä valtionavustuksista arvioidaan vuonna 27 aiheutuvan valtiolle menoja 534 euroa. 26 talousarvio 2 25 talousarvio 2 24 tilinpäätös 2 53. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 9 328 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen Maaja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, Karjalan Liitto ry:lle, järjestöille vapaaseen sivistystyöhön, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry:lle, Naisjärjestöt Yhteistyössä - Kvinno-organisationer i Samarbete NYT- KIS ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Kotitalousneuvontajärjestöille 2 388 Käsi- ja taideteollisuusjärjestöille 2 751 Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistystyöhön 3 ja kansalaisvaikuttamista koskevaan toimintaan Laitosmuotoisen sivistystyön keskusjärjestöille ja muille järjestöille 791 Suomen kieltä ja kulttuuria koskevaan yhteistyöhön sekä järjestöjen muuhun kansainväliseen yhteistyöhön 1 Naisjärjestöille, -organisaatioille ja -projekteille 19 Naisjärjestöt Yhteistyössä - Kvinno-organisationer i Samarbete NYTKIS ry:lle 84 Kriittiselle korkeakoululle 15 Yhteensä 9 328 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 4 euroa siirtona momentilta 29.69.22 ja 1 747 euroa momentilta 29.69.55. 26 talousarvio 9 328 25 talousarvio 7 181 24 tilinpäätös 7 181 55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin Momentille myönnetään 11 538 euroa. Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain 14 :n mukaisiin kehittämisavustuksiin, mukaan lukien tietoyhteiskuntahankkeet, ja ylimääräisiin avustuksiin yhteensä enintään 273 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on enintään 177 4. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Talousarvioesitys 26 S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta siten, että opintokeskuskohtaisessa suoritteiden jaossa otetaan paremmin huomioon toiminnan volyymissä tapahtuneet muutokset. Valtionosuus opintokerhotoimintaan 991 Valtionosuus muuhun opintotoimintaan 1 274 Valtionavustukset (enintään) 273 Yhteensä 11 538 Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen yksikköhinta muuhun kuin opintokerhotoimintaan opetustuntia kohden on noin 89 euroa. Opintokerhotunnin laskennallinen yksikköhinta on noin 4 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 243 euroa kustannustason nousun johdosta. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 119 euroa neljälle vuodelle jaksotetun yksikköhintojen tarkistuksen toisena eränä. Opintokeskusten koulutusta suunnataan informaatioohjauksen avulla opintokeskusten kanssa määritellyille painopistealoille, joita ovat kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisäävät opinnot, maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutus, tietoyhteiskunnan perusvalmiuksien koulutus sekä terveyttä edistävät opinnot, ja aikuiskoulutuksessa aliedustetuille kansalaisryhmille. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 1 747 euroa siirtona momentille 29.69.53. 26 talousarvio 11 538 25 talousarvio 13 163 24 tilinpäätös 12 877 34 56. Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin Momentille myönnetään 4 511 euroa. Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain 14 :n mukaisiin kehittämisavustuksiin, mukaan lukien tietoyhteiskuntahankkeet, sekä ylimääräisiin avustuksiin yhteensä enintään 386 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on enintään 55 6. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta siten, että asutusrakenneryhmitykseen perustuvasta yksikköhintojen porrastamisesta luovutaan ja siirrytään yhteen yksikköhintaan. Valtionosuus käyttökustannuksiin 4 125 Valtionavustukset (enintään) 386 Yhteensä 4 511 Valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta on keskimäärin 13 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 97 euroa kustannustason nousun johdosta. Kesäyliopistojen koulutusta suunnataan informaatioohjauksen avulla alan valtakunnallisen järjestön kanssa määritellyille painopistealoille, joita ovat maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutus, kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisäävät opinnot sekä avoimen yliopiston opintoihin valmentava koulutus, ja aikuiskoulutuksessa aliedustetuille kohderyhmille vuosina 25 28. Valtionavustuksia on tarkoitus käyttää koulutuksen suuntaamisen kehittämiseen ja uusien osallistujaryhmien koulutukseen rekrytoinnin kehittämiseen. 26 talousarvio 4 511 25 talousarvio 4 414 24 tilinpäätös 4 144 2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9