Helsingin kaupunki, Maatullin ala-aste

LAUSUNTO 1 (10) 23.5.2013 Helsingin kaupunki, Maatullin ala-aste Julkisivujen kuntotutkimus työ nro: 31 7718.2 Kohde: Maatullin ala-aste Kimnaasinpolku 5 00750 Helsinki Tutkimuksen tilaaja: Kiinteistövirasto, Tilakeskus Sörnäistenkatu 1 PL 2213 00099 Helsingin kaupunki Yhteyshenkilö: Vuokko Uusikangas 1 Tutkimuksen tarkoitus ja sisältö Tutkimusten tarkoituksena oli arvioida Maatullin ala-asteen julkisivujen kuntoa ja korjaustarvetta korjaussuunnittelun lähtötiedoksi. Tutkimuksen yhteydessä tehtiin seuraavat näytteenotot ja kartoitukset: - lämmöneristeen paksuus näyteporausrei istä 7 mittauspisteestä. - betonin karbonatisoituminen (fenoliftaleiini-indikaattori, 10 näytettä) - raudoitteiden peitepaksuudet (raudoitemittari Profometer 5+, yleisesti) - betonin kloridipitoisuus (4 näytettä) - betonin halkeilu, pakkasvaurioituminen, huokoistus yms. (ohuthietutkimus, 3 näytettä) - betonin vetolujuus (7 näytettä) Rakennuksen B julkisivut tutkittiin silmämääräisesti ja vasaroimalla ulkopuolelta. Lisäksi tutkittiin rakennuksen toisen kerroksen ikkunat ulkopuolelta ja rakennuksen B ikkunat. Ikkunoiden tutkimuksella täydennetään aiemmin tehtyä kuntotutkimusta (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Raportti 31 7718.1, 8.11.2012). 2 Rakenteiden kuvaus alkuperäisten suunnitelmien mukaan Kohteesta oli käytettävissä osa alkuperäisistä rakenne- ja arkkitehtisuunnitelmista. Arkkitehtisuunnitelmat on tehnyt Helsingin kaupungin rakennusviraston arkkitehtitoimisto ja rakennesuunnitelmat Insinööritoimisto Pontek. Kohde on valmistunut 1980. A-Insinöörit Suunnittelu Oy ESPOO Bertel Jungin aukio 9 02600 Espoo Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 779 TAMPERE Satakunnankatu 23 A 33210 Tampere Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 778 E-mail: etunimi.sukunimi@ains.fi Internet: www.a-insinoorit.fi Y-tunnus 0211382-6 Kotipaikka Tampere

2 (10) Julkisivuista voidaan rakennesuunnitelmien perusteella todeta seuraavaa: - Julkisivut ovat tiililaattapintaisia betonielementtejä, joissa on maalaamattomat koristelistat saumojen läheisyydessä. - Ullakkonauha on samaa elementtiä toisen kerroksen elementin kanssa, välissä on valesauma. - Ulkokuoren paksuus on suunnitelmien perusteella 80 mm. Näytteistä mitattuna ulkokuoren paksuus on keskimäärin noin 81 mm (vaihtelu välillä 68-95 mm). - Lämmöneristeen paksuus on suunnitelmien perusteella 120 mm ja näytteenottokohdilta mitattuna keskimäärin noin 95 mm (vaihtelu välillä 75-115 mm). - Ulkokuoressa on käytetty Ø4 mm teräsverkkoa ja reunateräksinä Ø8 mm raudoitteita. - Ansaiden vinositeet ovat ruostumattomista Ø5 mm teräksistä. 3 Kohteella tehdyt havainnot Kohteen tiililaattapinnoilla havaittiin melko runsaasti halkeilua. Halkeilu oli suurimmalta osin pystysuuntaista, mutta myös vaakaan ja vinottain. Halkeamat katkoivat tiililaattoja ja jatkuivat osin betonipintaisilla osilla saumojen läheisyydessä ja ullakkonauhassa. Elementtien nurkissa havaittiin paikoitellen runsasta verkkomaista halkeilua. Korroosion aiheuttamaa halkeilua ja betonin lohkeilua havaittiin lähinnä saumojen läheisyydessä ja sokkelissa. Julkisivuilla havaittiin tiililaatoissa ja tiililaattojen saumoissa kosteusrasitusta indikoivaa kalkkihärmettä etenkin pohjoisen puoleisilla julkisivuilla. 4 Näytteistä tehdyt havainnot Näytetaulukko ja näytteenottokohdat on esitetty liitteissä 1 ja 2. Näytteissä tiivistys oli pääosin keskimääräistä. Tiililaattapintaisissa näytteissä tiili irtosi pääosassa näytteistä. Näyte MA 04 katkesi poratessa n. 24 mm sisäpinnan puolelta. Osassa näytteistä havaittiin sisäpinnassa pinnan suuntaisia halkeamia. Ullakkonauhan osalta näytteessä MA 12 havaittiin pintaa vastaan kohtisuoraa, mahdollisesti kutistumaperäistä halkeilua. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 31 7718.2 Helsingin kaupunki, Maatullin ala-aste Julkisivujen kuntotutkimus

3 (10) 5 Raudoitteiden korroosio Julkisivuissa havaittiin paikoitellen korroosiovaurioita, etenkin saumojen läheisyydessä ja nurkkaelementeissä. Paikoitellen korroosio on lohkaissut paloja betonista. Sokkelissa havaittiin monin paikoin korroosiovaurioita. Betonin karbonatisoituminen RAKENNE / NÄYTEMÄÄRÄ KARBONATISOITUMISSYVYYS [mm] KESKIARVO / VAIHTELU MAKSIMI / VAIHTELU Tiililaattapinta / 7 kpl ulkopinta 21 / 18 24 32 / 21 45 Sileä betonipinta / 3 kpl sisäpinta 3 / 1 14 8 / 2 24 ulkopinta 6 / 4 7 15 / 8 26 sisäpinta 16 / 12 19 20 / 18 21 Yllä olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto kohteen julkisivuelementtien karbonatisoitumissyvyyksistä. Taulukossa esitetyt mittaukset on tehty elementin ulkopinnasta mukaan lukien tiililaatan osuus (n. 15 mm). Laskennallisissa tarkasteluissa tiililaatan osuus on vähennetty karbonatisoitumissyvyyksistä. Karbonatisoituminen on edennyt julkisivuilla tiililaatan alla keskimääräistä hitaammin. Tiilisaumojen kohdalla karbonatisoituminen on edennyt nopeammin ja paikoin syvälle betoniin. Osassa näytteistä karbonatisoituminen on edennyt halkeamissa ja huokostiloissa syvälle betoniin ja on voinut saavuttaa paikallisesti raudoitteita. Karbonatisoituminen on edennyt hieman myös elementtien ulkokuoren sisäpinnoilla, mikä viittaa lievään ilmankiertoon elementtien villatiloissa. Betonipintaisissa julkisivunosissa karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnoilla arviolta keskimääräisellä nopeudella. Elementtien ulkokuoren sisäpinnoilla karbonatisoituminen on edennyt kohtalaisen nopeasti. Näytteet on otettu ullakkonauhan kohdalta, jolloin elementtien sisäpinta on tuulettuvan ullakon puolella, mikä selittää sisäpinnan nopean karbonatisoitumisen. Karbonatisoituminen on edennyt halkeamia pitkin paikoin syvälle betoniin ja voinut saavuttaa raudoitteita yksittäisillä kohdin. Raudoitteiden suojabetonipaksuudet RAKENNE RAUDOITUKSEN BETONIPEITE PÄÄOSIN YLI / OSUUS OSUUS ALLE 15 mm Tiililaattapinta verkko 20 mm / 80 % 1 % aukot 20 mm / 89 % 4 % Sileä betonipinta reuna 25 mm / 90 % 0 % (Nurkkaelementit) pääteräkset 25 mm / 73 % 3 % haat 25 mm / 77 % 0 % Tiililaattapintaisilla elementeillä raudoitteiden suojapeitepaksuudet ovat kohtalaisia ja täyttävä pääosin rakennusaikaiset määräykset. Verkkoraudoitteet ovat jääneet hieman lähemmäksi tiililaattapintaa. Nurkkaelementtien osalta raudoitteiden peitepaksuudet ovat A-Insinöörit Suunnittelu Oy 31 7718.2 Helsingin kaupunki, Maatullin ala-aste Julkisivujen kuntotutkimus

4 (10) hieman puutteelliset ja etenkin pääteräksien osalta. Peitepaksuuksia ei ole mitattu näkyvien vaurioiden kohdalta. Betonin kloridipitoisuus Julkisivuelementtien betonin kloridipitoisuutta tutkittiin neljän näytteen avulla, joista kaksi oli tiililaattapintaisista elementeistä ja kaksi sileästä betonipinnasta. Tulosten perusteella julkisivujen betonissa ei ole klorideja haitallisessa määrin. Kaikkien näytteiden tulos oli 0,01 paino-%. Arvio korroosiotilan laajuudesta Julkisivuilla havaittiin teräskorroosiovaurioita saumojen läheisyydessä, nurkkaelementeissä ja sokkeleissa. Raudoitteiden peitepaksuuksia ei mitattu jo näkyvien vaurioiden kohdalta. Muualla raudoitteiden suojapeitepaksuudet ovat kohtalaisia. Karbonatisoituminen on ollut melko hidasta eikä karbonatisoitumisrintama ole saavuttanut raudoitteita kuin yksittäisillä kohdilla. Karbonatisoitumisrintama saavuttaa lähitulevaisuudessa vain vähän lisää raudoitteita ja tulevaisuudessa vaurioita tulee näkyviin julkisivuelementeissä yksittäisillä kohdilla. Jo näkyvissä olevat vauriot nurkkaelementeissä, saumojen läheisyydessä ja sokkeleissa etenevät kiihtyvällä nopeudella ja näille osille syntyy myös lisää vaurioita. Julkisivujen betonissa ei havaittu klorideja haitallisessa määrin. 6 Betonin pakkasrapautuminen Kohteen julkisivuissa havaittiin vasaroimalla paikoitellen pehmentymää elementtien kulmissa. Paikoitellen elementeissä havaittiin nurkka-alueilla ja saumojen läheisyydessä verkkomaista pakkasrapautumaan viittaavaa halkeilua ja yksittäisissä elementeissä verkkohalkeilun kohdalla rapautuminen oli pitkälle edennyttä, jolloin vasaroidessa betonia murtui pinnasta kiviainesrakeita pitkin. Saumoissa havaittiin paikoin kokoonpuristumaa, mikä voi viitata rapautumisen aiheuttamaan betonin laajenemiseen. Betonin vetolujuus RAKENNE JA NÄYTE LUJUUS [MPa] MURTOTAPA Tiillilaattapinta MA01 0,6 50 UP, alle 10 mm rakeita pitkin 2. veto 0,9 55 UP, alle 10 mm rakeita pitkin. MA02 1,1 45 UP, 16 mm raetta pitkin MA03 0,2 40 UP, 6 mm terästä pitkin 2. veto 1,1 45 UP, 6 mm terästä pitkin MA06 0,4 45 UP, 14 mm raetta pitkin 2. veto 0,5 50 UP, 10 mm raetta pitkin MA07 0,8 95 UP, 10 mm raetta pitkin, liimasta 30 % 2. veto 1,0 50 UP, 16 mm raetta pitkin Betonipinta MA11 1,0 25 UP, 5 ja 8 mm teräksiä pitkin MA13 2,8 40 UP, alle 10 mm rakeita pitkin A-Insinöörit Suunnittelu Oy 31 7718.2 Helsingin kaupunki, Maatullin ala-aste Julkisivujen kuntotutkimus

5 (10) Julkisivujen vetolujuustulokset ovat tiililaattapintaisten näytteiden osalta osin heikkoja ja parhaatkin tulokset vain kohtalaisia. Näytteiden ensimmäisten vetokokeiden tulosten keskiarvo on 0,6 MPa. Murtotapa näytteissä on pääosin kiviainesrakeiden pintaa pitkin, näytteen MA03 kohdalla murto on tapahtunut teräksen kohdalta. Vetolujuustulokset ja murtotapa viittaavat pakkasrapautumisen aiheuttamaan lujuuden alentumiseen. Betonipintaisissa näytteissä näytteen MA13 vetolujuustulos oli hyvä 2,8 MPa, mutta näytteen MA11 tulos oli vain kohtalainen 1,0 MPa. Tulokset voivat viitata alkavaan pakkasrapautumaan. Vetolujuustulokset eivät pääosin täytä korjausalustalle asetettua yleistä vaatimusta (>1,5 MPa). Ohuthietutkimukset Julkisivujen betonirakennetta tutkittiin ohuthietutkimuksella kolmen näytteen avulla (MA04, MA05, ja MA12). Tutkimusten perusteella voidaan todeta seuraavaa: Näyte MA04 (länsi, 1.krs): (Tiililaattapintainen elementti, irronneen tiililaatan osuus ei mukana näytteessä) - Betoni on tasalaatuista ja melko tiivistä. - Runkoaines on ehjää ja rapautumatonta tartunnat sideaineeseen ovat pääosin tiiviit, paikoin tartuntoja heikentää kiviainesta myötäilevä säröily - Näytteessä on ulkopinnalla n. 5 mm syvyydelle pinnan suuntaista ohuthieen lävitse jatkuvaa mikrosäröilyä - Huokostiloissa on paikoin vähäisiä ettringiittikiteytymiä - Betoni ei ole huokosrakenteensa perusteella pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. - Näytteessä havaittiin arviolta orastavaa pakkasrapautumista Näyte MA05 (etelä, 2. krs): Tiili - Tiilen rakenne on melko tiivis ja tasalaatuinen - Kiviaines on laadultaan tavanomainen - Tiilen tartunta betoniin on avoin - Tiilen alapinnalla on yksittäisiä pinnan suuntaisia mikrosäröjä, jotka jatkuvat betoniin Betoni - Betoni on tasalaatuista ja melko tiivistä - Kiviaines on pääosin on ehjää ja rapautumatonta, paikoin on säröilyä - Sideaineen ja kiviaineen tartunnat ovat pääosin hyvät, paikoin tartuntaa heikentää kiviainesta myötäilevä säröily - Näytteessä esiintyy pinnan suuntaista mikrosäröilyä koko ohuthieen syvyydeltä 10-20 mm etäisyydellä toisistaan - Säröt ovat yleisesti täyttyneet ettringiittikiteytymillä. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 31 7718.2 Helsingin kaupunki, Maatullin ala-aste Julkisivujen kuntotutkimus

6 (10) - Huokosissa on runsaita ettringittikiteytymiä ja vähäisempiä määriä kalsiumhydroksidikiteytymiä, umpeutuneita huokosia esiintyy runsaasti - Betoni ei ole huokosrakenteensa perusteella pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. - Näytteessä havaittiin arviolta kohtalaista pakkasrapautumista Näyte MA12 (länsi ullakkonauha): - Betoni on tasalaatuista ja melko tiivistä. - Runkoaines on ehjää ja rapautumatonta ja tartunnat sideaineeseen pääosin hyvät ja tiiviit. - Huokosissa on paikoin haitallisia kiteytymiä (ettringiitti ja kalsiumhydroksidi) ja umpeutuneita huokosia on paikoin. - Näytteessä ei ole rapautumiseen viittaavaa merkittävää mikrosäröilyä. - Betoni ei ole huokosrakenteensa perusteella pakkasenkestävää. - Pakkasrapautumaa ei havaittu. Arvio betonirakenteiden pakkasvaurioista Kohteella havaittiin pakkasrapautumaan viittaavia pehmentymiä ja verkkohalkeilua paikoitellen elementtien reunoilla sekä elementtisaumojen kokoonpuristumista. Vetolujuuskokeiden tuloksissa on havaittavissa pakkasrapautumaan viittaavaa lujuuden alentumista etenkin tiililaattapintaisilla julkisivunosilla. Elementtien betoni ei ole ohuthietutkimuksen perusteella pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Ohuthietutkimuksen mukaan elementtien betonissa on tiililaattapintaisilla osilla orastavaa / kohtalaista pakkasrapautumaa, betonipintaisilla osuuksilla ei rapautumaa havaittu ohuthietutkimuksessa. Näytteiden huokostiloissa havaittiin haitallisia ettringiiitti- ja kalsiumhydroksidikiteytymiä. Kiteytymät viittaavat pitkään jatkuneeseen kosteusrasitukseen ja heikentävät entisestään betonin pakkasenkestävyyttä. Lähitulevaisuudessa (10 vuotta) pakkasrasitetuimmille kohdille syntyy lisää vaurioita ja jo olemassa olevat vauriot etenevät kiihtyvällä nopeudella. 7 Saumat ja muodonmuutokset Julkisivuelementtien välit on saumattu elastisella saumamassalla. Elastiset saumat ovat paikoittain irronneet elementtien reunoilta. Muutamilla kohdilla havaittiin myös halkeilua saumoissa. Yksittäisillä kohdin elementtisaumassa oli lievää kokoonpuristumaa kohdalla, jossa elementissä oli sauman vieressä verkkomaista halkeilua. Maantasolla rakennuksen siipien nurkissa saumoissa on runsaasti ilkivallan aiheuttamia vaurioita ja monin paikoin saumausmassa on revitty kokonaan irti. Korkeammalla rakennuksessa ja muilla julkisivuilla saumat ovat kohtalaisessa kunnossa. Saumanäytteiden perusteella saumojen leveys ja paksuus ovat pääosin suositellussa suhteessa. Saumamassan PCB- ja lyijypitoisuudet analysoitiin yhdestä näytteestä. Analyysin mukaan näytteen S2 lyijypitoisuus ylittää ympäristöviranomaisten määrittelemän raja-arvon (lyijy 1500 mg/kg). Purkutyö on suoritettava työterveysviran-omaisten/ paikallisen ympäristökes- A-Insinöörit Suunnittelu Oy 31 7718.2 Helsingin kaupunki, Maatullin ala-aste Julkisivujen kuntotutkimus

7 (10) kuksen antamien ohjeiden mukaisesti. Purkujäte on käsiteltävä ja hävitettävä ongelmajätteenä. 8 Kosteustekninen toiminta Julkisivun yläosassa on monin paikoin valumajälkiä räystäspeltien alapuolella. Sokkeleissa on paikoitellen kosteusjälkiä ja vähäistä kasvillisuutta. Julkisivuilla on paikoitellen melko runsaasti pitkäaikaista kosteusrasitusta indikoivaa kalkkihärmettä. Ikkunapeltien reunoissa on paikoitellen hieman kosteusjälkiä. Pääosin julkisivun kosteustekninen toiminta on kohtalaisen hyvällä tasolla. 9 Pinnoitteet ja pintatarvikkeet Julkisivujen betonipintaiset osat ovat maalaamattomia. Tiililaattapintaisilla osuuksilla tiililaattojen kunto on kohtalaisen hyvä. Halkeilua on melko runsaasti, mutta tiililaattojen kiinnittyminen betoniin on hyvä. Tiilien rapautumaa ei havaittu. Tiililaattojen saumoissa on paikoin kosteusjälkiä ja kalkkihärmää. Muutoin saumaukset ovat hyväkuntoisia. 10 Kiinnitykset, kannatukset ja sidonnat Elementtien ulkokuorien kiinnityksissä on suunnitelmien perusteella käytetty ansaita, joiden diagonaalit on tehty ruostumattomasta teräksestä. Näytteeseen MA 03 osui kappale ansasta ja havaintojen perusteella ansaiden paarteet ovat normaalia terästä ja diagonaalit ruostumatonta terästä. Tutkimusten yhteydessä ei havaittu kiinnitysten puutteisiin viittaavia vaurioita. 11 Ikkunat Päärakennuksen 2. kerroksen ikkunat tarkastettiin ulkopuolelta nostokoneesta käsin. Ikkunoiden kunto vastaa aiemmassa kuntotutkimuksessa 1. kerroksen osalta tehtyjä havaintoja myös toisessa kerroksessa. Alkuperäisissä puuikkunoissa on pinnoitteen vaurioita ja monin paikoin lieviä pehmentymiä sekä kittausten ja tiivistysten kuluneisuutta ja ikääntymistä. Vesipeltien kallistus on hyvä ja kiinnitys alustaan kunnossa. Pellityksiä ei ole kitattu seinärakenteeseen. Uusittujen ikkunoiden alumiiniset ulkopuitteet ovat hyvässä kunnossa. Vesipeltien kallistus on puutteellinen ja kiinnitys alustaan heikko. Pellityksiä ei ole kitattu seinärakenteeseen. 12 Rakennus B, julkisivut ja ikkunat Julkisivut Rakennuksen B julkisivut tutkittiin maantasosta silmämääräisesti ja vasaroimalla. Rakennuksessa havaittiin korroosiovaurioita paikoitellen, etenkin nurkkaelementeissä ja sokkeleissa. Elementtien yläreunoissa oli yksittäisillä kohden verkkomaista halkeilua. Vasaroidessa ei havaittu pakkasrapautumaan viittaavia vaurioita. Elementtisaumoissa havaittiin kuluneisuutta ja irtoilua reunoiltaan. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 31 7718.2 Helsingin kaupunki, Maatullin ala-aste Julkisivujen kuntotutkimus

8 (10) Julkisivuilla oli kohtalaisen paljon kosteusrasitukseen viittaavaa kalkkihärmää. Sokkelielementeissä oli kasvillisuutta ja kosteusjälkiä. Ikkunat Rakennuksen B ikkunat tarkastettiin ulkopuolelta silmämääräisesti ja piikillä koestamalla. Ikkunat ovat alkuperäisiä puuikkunoita. Puuosissa on halkeilua ja lahovaurioita, paikoin puitteista oli irronnut puukappaleita. Maalipinnoitteessa havaittiin hilseilyä ja irtoilua. Vesipeltien kallistus on kohtalaisen hyvä ja kiinnitys alustaan kunnossa. Peltejä ei ole kitattu seinärakenteeseen. Huonokuntoisimmat ikkunat ovat eteläjulkisivulla. Tutkimuksessa ei selvitetty ikkunoiden toiminnallisia puutteita. 13 Yhteenveto ja toimenpide-ehdotus Julkisivut Julkisivuelementtien betoni ei ole pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Julkisivupinnoilla havaittiinkin pakkasrapautumaan viittaavaa pehmentymää ja halkeilua. Ohuthietutkimuksissa havaittiin pakkasrapautumaa julkisivujen tiililaattapintaisilla osuuksilla. Vetokokeiden perusteella betonin lujuus on yleisesti heikentynyt ja tulokset viittaavat pakkasrapautumaan. Julkisivuilla havaittiin teräskorroosiovaurioita saumojen läheisyydessä, nurkkaelementeissä ja sokkeleissa. Raudoitteiden suojapeitepaksuudet ovat kohtalaisia. Karbonatisoituminen on ollut melko hidasta ja karbonatisoitumisrintama on saavuttanut raudoitteita lähinnä yksittäisillä kohdilla. Saumat irtoilevat paikoin elementtien reunoilta ja paikoitellen saumoissa on halkeamia. Julkisivujen vaurioituminen on jo alkanut ja lähitulevaisuudessa olemassa olevat vauriot etenevät kiihtyvällä nopeudella ja julkisivuille syntyy lisää korroosio- ja pakkasvaurioita kosteusrasitetuimmille alueille. Kevyt korjaus, esimerkiksi saumojen uusiminen ja kosteusteknisten puutteiden korjaus ei enää ole teknisesti riittävä korjaustapa. Julkisivuille esitetään ensisijaisesti verhoavaa korjausta. Korjaus tulisi suorittaa seuraavan 3-5 vuoden kuluessa, jottei julkisivun vaurioituminen etene niin pitkälle, että peittävä korjaaminen ei ole enää mahdollista. Vaihtoehtoisesti voidaan julkisivujen ulkokuoret käyttää teknisen käyttöikänsä päähän ja sen jälkeen uusia. Julkisivuihin liittyen esitetään seuraavia vaihtoehtoisia korjaustoimenpiteitä: Vaihtoehto 1) Julkisivujen verhoava korjaus seuraavan 3-5 vuoden kuluessa - nykyiset vauriot jätetään korjaamatta. - lisäkiinnitetään vanhat ulkokuoret - asennetaan julkisivuihin lisälämmöneristys ja uusi verhoilu - sokkeleille tehdään perusteellinen korjaus. Korjaus voidaan toteuttaa esim. eristerappauksella tai julkisivujen tuulettuvalla verhouksella. Korjauksen tarkoituksena on peittää vanha julkisivu uudella verhousrakenteella, jolloin vanha rakenne kuivuu ja lämpenee hidastaen mahdollista vaurioitumista merkittävästi. Tämän korjauksen käyttöikä on noin 30-40 vuotta valittavasta verhousmateriaalista riippuen. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 31 7718.2 Helsingin kaupunki, Maatullin ala-aste Julkisivujen kuntotutkimus

9 (10) Vaihtoehto 2) Julkisivuelementtien ulkokuoren purku ja uusi verhoilu 5-10 vuoden kuluessa - Vanhat ulkokuoret ja lämmöneristys puretaan. - Rakennetaan uusi lämmöneristys ja verhousrakenne, esim levyverhous tai eristerappaus - sokkeleille tehdään perusteellinen korjaus. Vaihtoehto 3) Julkisivuelementtien ulkokuoren uusiminen 5-10 vuoden kuluessa - Vanhat ulkokuoret ja lämmöneristys puretaan. - Rakennetaan lämmöneristys ja uudet ulkokuoret - sokkeleille tehdään perusteellinen korjaus. - Korjausvaihtoehdoissa 2 ja 3 on huomioitava, että ennen korjauksia etenevät vauriot irrottavat julkisivuista tiililaatta- ja betonikappaleita, jotka pudotessaan aiheuttavat turvallisuusriskin. Etenevät vauriot aiheuttavat myös esteettistä haittaa. Tarvittaessa korjaustoimenpiteitä on aikaistettava. Tällä korjausvaihtoehdolla saadaan julkisivulle lisää käyttöikää oikein hoidettuna jopa 40-50 vuotta. Lopullinen korjaustapa tulee valita korjaussuunnittelun yhteydessä ja se voi myös olla edellä esitettyjen korjausvaihtoehtojen yhdistelmä Rakenteille tehtäville korjauksille esitetään alustavat kustannukset, jotka on laskettu kertaluokkahintoina budjetointia varten, eikä niitä voi sellaisenaan käyttää esim. urakkatarjousten arvioimiseen. Hinnat sisältävät alv:n 24 %, mutta eivät sisällä rakennuttajan kuluja. Julkisivukorjaukset: Vaihtoehto 1 n. 700.000 - Julkisivujen verhoava korjaus Vaihtoehto 2 n. 1 100.000 - Ulkokuoren purku - Uusi eristys ja verhoilu Vaihtoehto 3 n. 1 400.000 - Ulkokuoren uusiminen Korjausten kustannukset riippuvat valitusta toteutustavasta. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 31 7718.2 Helsingin kaupunki, Maatullin ala-aste Julkisivujen kuntotutkimus

10 (10) Tampereella 23.5.2013 A-INSINÖÖRIT SUUNNITTELU OY RI (AMK) Arttu Lehtonen DI Saija Varjonen Liitteet: Liite 1: Näytetaulukko Liite 2: Näytteiden paikannuspiirustukset Liite 3: Betonipeitemittaukset ja raudoituksen korroosion laajuuden arviointi Liite 4: Vetolujuustulokset Liite 5: Ohuthieanalyysien tulokset Liite 6: Kloriditulokset Liite 7: PCB- ja lyijyanalyysien tulokset Liite 8: Valokuvia kohteesta 1 sivua 1 sivua 2 sivua 3 sivua 6 sivua 1 sivua 1 sivua 4 sivua A-Insinöörit Suunnittelu Oy 31 7718.2 Helsingin kaupunki, Maatullin ala-aste Julkisivujen kuntotutkimus

Näytteen Rakenneosa Ilmansuunta Silmämääräinen Raudoitteet Karbonatisoituminen Eriste- HUOM! tunnus tarkastelu peitepaksuus, min. ulko-/alapinta sisä-/yläpinta paksuus (mm) Ohuthie Vetolujuus karb.- kerroin maks. (mm) kesk. (mm) karb.- kerroin maks. (mm) kesk. (mm) sisä-/ yläpinta (mm) ulko-/ alapinta (mm) halk. (mm) tiivistys (1-5) pituus (mm) MA 01 MA 02 MA 03 MA 04 MA 05 MA 06 MA 07 Julkisivu, tiililaatta Julkisivu, tiililaatta Julkisivu, tiililaatta Julkisivu, tiililaatta Julkisivu, tiililaatta Julkisivu, tiililaatta Julkisivu, tiililaatta Pohjoinen 75 3 5 44 24 23 37 1,91 2 3 0,35 115 x Tiililaatta irti, liikuntasalin seinäelementistä Pohjoinen 68 3 18 45 0,52 1 4 0,17 95 x Tiililaatta irti Pohjoinen 82 3 5,6 37 10 19 21 0,35 2 5 0,35 75 x Tiililaatta irti, mahdollisesti diagonaali näytteessä -> magneettisuudessa merkittävä ero, tod. näk. rst, raudoitteiden kohdalla pinnan suuntainen halkeama Pohjoinen 84 2 24 39 2,09 1 2 0,17 105 x Tiililaatta irti, SP katkennut 24 mm syvyydeltä, hieman hiekompi tiivistys, karb. huokosissa syvälle Pohjoinen 86 2 20 32 0,35 14 24 2,44 85 x Tiililaatta irti, hieman heikompi tiivistys, SP n. 3mm pinnan suuntainen halkeama Pohjoinen 75 2 18 21 0,17 1 3 0,17 95 x TIililaatta irti, yksittäinen "rotankolo" muuten tiivistys 3 Pohjoinen 95 3 16 35 42 23 32 1,39 3 16 0,52 100 x 1 krs osasta, SP pinnan suuntainen halkeama n. 5 mm SP:sta, nostolenkin pala Keskiarvot: 81 21 32 0,97 3 8 0,6 96 5 2 MA 11 Julkisivu, sileä Pohjoinen 77 3 6,8 23 39 4 8 0,7 12 18 2,09 x MA 12 Julkisivu, sileä Pohjoinen 72 3 7 26 1,22 19 21 3,31 x Pintaa vastaan kohtisuoria halkeama, jota pitkin karb. syvälle MA 13 Julkisivu, sileä Pohjoinen 84 3 6 11 1,04 18 20 3,13 x Sisäänkäynnin päältä, matala osa Keskiarvot: 78 6 15 0,99 16 20 2,84 0 2 1 31 7718.1 Maatullin ala-aste NÄYTETAULUKKO Näytteen tunnus Rakenneosa CL-pitoisuus (paino-%) MA CL 01 Julkisivu, tiililaatta 0,01 MA CL 02 Julkisivu, tiililaatta 0,01 MA CL 11 Julkisivu, sileä 0,01 MA CL 12 Julkisivu, sileä 0,01 Näytteen tunnus Leveys (mm) Paksuus (mm) Taustanauha Huom! Sauma 1 13 10 Sauma 2 19 5 Sauma 3 17 6 LIITE 1 1 (1)

31 7718.1 Maatullin ala-aste TERÄSKORROOSION LAAJUUDEN ARVIOINTI LIITE 3 1 (2) Julkisivu, tiililaatta Verkkoraudoitteet Syvyysalue (mm) 0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56.. Raudoitteita (kpl) 0 0 5 65 149 42 11 3 1 0 0 0 Peitepaksuudet 0 % 0 % 1 % 19 % 53 % 23 % 3 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % Karbonatisoituminen 57 % 14 % 29 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Raudoituksesta 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % korroosiotilassa Korroosiotilan 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % kumulatiivinen osuus T T T T T T T T T T T T T Julkisivu, tiililaatta Aukkojen reunat Syvyysalue (mm) 0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56.. Raudoitteita (kpl) 0 0 4 8 27 29 3 5 6 4 0 0 Peitepaksuudet 0 % 0 % 4 % 7 % 24 % 38 % 3 % 4 % 16 % 4 % 0 % 0 % Karbonatisoituminen 57 % 14 % 29 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Raudoituksesta 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % korroosiotilassa Korroosiotilan 0 % 0 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % kumulatiivinen osuus T T T T T T T T T T T T T 60 Verkkoraudoitteet Aukkojen reunat 50 Peitepaksuudet (%) 40 30 20 10 0 0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56.. Syvyysvälit (mm)

31 7718.1 Maatullin ala-aste TERÄSKORROOSION LAAJUUDEN ARVIOINTI LIITE 3 2 (2) Julkisivu, sileä Nurkkaelementtien hakateräkset Syvyysalue (mm) 0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56.. Raudoitteita (kpl) 0 0 0 5 10 25 22 3 0 0 0 0 Peitepaksuudet 0 % 0 % 0 % 8 % 15 % 38 % 34 % 5 % 0 % 0 % 0 % 0 % Karbonatisoituminen 33 % 67 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Raudoituksesta 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % korroosiotilassa Korroosiotilan 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % kumulatiivinen osuus T T T T T T T T T T T T T Julkisivu, sileä Reunaraudoitteet Syvyysalue (mm) 0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56.. Raudoitteita (kpl) 0 0 2 9 39 111 198 120 4 0 0 0 Peitepaksuudet 0 % 0 % 0 % 2 % 8 % 23 % 41 % 25 % 1 % 0 % 0 % 0 % Karbonatisoituminen 33 % 67 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Raudoituksesta 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % korroosiotilassa Korroosiotilan 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % kumulatiivinen osuus T T T T T T T T T T T T T Julkisivu, sileä Nurkkaelementtien pääteräkset Syvyysalue (mm) 0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56.. Raudoitteita (kpl) 0 0 3 6 15 30 17 10 5 2 0 0 Peitepaksuudet 0 % 0 % 3 % 7 % 17 % 35 % 19 % 11 % 6 % 2 % 0 % 0 % Karbonatisoituminen 33 % 67 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Raudoituksesta 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % korroosiotilassa Korroosiotilan 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % kumulatiivinen osuus T T T T T T T T T T T T T 50 Nurkkaelementtien hakateräkset Nurkkaelementtien pääteräkset Reunaraudoitteet 40 Peitepaksuudet (%) 30 20 10 0 0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56.. Syvyysvälit (mm)

Rakennuslaboratorio KUNTOTUTKIMUKSEEN LIITTYVÄT MITTAUKSET 3.5.2013 317718.1 8.5.2013 RAKENNUSLABORATORION MITTAUSPALVELU

Rakennuslaboratorio Mittauspalvelu Raportti 12597-13 8.5.2013 Betonin vetolujuustestit 3.5.2013 Tilaaja A- Insinöörit Suunnittelu Oy Arttu Lehtonen Satakunnankatu 23 33210 Tampere Kohde 317718.1 Tilaajan toimittamista näytteistä tehtiin betonin vetolujuustestit. Vetolujuudet Koekappaleiden halkaisija oli noin 50 mm. Tulokset on laskettu olettaen lieriöiden halkaisijaksi 50 mm. Tulokset Taulukko 1. Vetolujuudet Näytteen Rakenne tunnus Vetolujuus [ MPa] Murtokohta [ mm ] Murtotapa MA 01 Julkisivu, tiililaatta 0,6 50 UP Alle 10 mm rakeita pitkin 2.veto Julkisivu, tiililaatta 0,9 55 UP Alle 10 mm rakeita pitkin MA 02 Julkisivu, tiililaatta 1,1 45 UP 16 mm raetta pitkin MA 03 Julkisivu, tiililaatta 0,2 40 UP 6 mm terästä pitkin 2.veto Julkisivu, tiililaatta 1,1 45 UP 6 mm terästä pitkin MA 06 Julkisivu, tiililaatta 0,4 45 UP 14 mm raetta pitkin 2.veto Julkisivu, tiililaatta 0,5 50 UP 10 mm raetta pitkin MA 07 Julkisivu, tiililaatta 0,8 95 UP 10 mm raetta pitkin, liimasta 30 % 2.veto Julkisivu, tiililaatta 1,0 50 UP 16mm raetta pitkin MA 11 Julkisivu, sileä 1,0 25 UP 5mm ja 8 mm teräksiä pitkin MA 13 Julkisivu, sileä 2,8 40 UP Alle 10 mm rakeita pitkin Kuntokatu 3 Puh. (03) 245 2111 33520 TAMPERE 2/3

Rakennuslaboratorio Mittauspalvelu Raportti 12597-13 8.5.2013 Tampereella, 8. toukokuuta 2013 Hannu Kauranen Koulutuspäällikkö Rakentaminen ja teknologia Jarno Oravasaari Laboratorioinsinööri Rakennuslaboratorio Marko Harjumäki Harjoittelija Rakennuslaboratorio Liitteet Mittauspöytäkirjat Kuntokatu 3 Puh. (03) 245 2111 33520 TAMPERE 3/3

Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. 9410/OH/13 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (6) WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie 7 00210 Helsinki 20.05.2013 Puh. 0207 864 12 Fax 0207 864 800 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Arttu Lehtonen Satakunnankatu 23 33210 TAMPERE analyysi: OHUTHIEANALYYSI kohde: 31 7718.1 näytetunnukset: MA 04, MA 05, MA 12 tilaus- tai toimituspäivämäärä: 16.5.2013 (toimitus) näytteiden muoto ja halkaisija: poralieriöt, Ø 50 mm näytemateriaali: betoni ohuthienäytelasin koko: 48 mm x 25 mm Tutkimukset Näytteistä valmistettiin ohuthieet (paksuus 0,025-0,030 mm) pintaa vastaan kohtisuorassa suunnassa. Näytteet on valmistettu ylä-, ala-, ulkotai sisäpinnasta lähtien asiakkaan pyynnön mukaisesti. Näytteiden yleispiirteiden tarkastelu suoritettiin ensin Olympus SZ3060 stereomikroskoopilla, minkä jälkeen ohuthieet tutkittiin Nikon E400 POL polarisaatiomikroskoopilla. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Ohuthieanalyysi on akkreditoitu menetelmä. Analyysi tehdään soveltaen standardia ASTM C856-11. Tulos Näyte MA 04, Julkisivu, tiililaatta Yleistiedot/yleispiirteiden tarkastelu Näytteen pituus on 50 mm. Näyte koostuu julkisivuelementin tiilestä ja betonista. Karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnasta 2-25 mm, keskimäärin 5 mm. Näytteen sisäpinnalla ei havaittu karbonatisoitumista. (Määritetty fenoliftaleiini-liuoksella näytteen halkaistulta pinnalta) Karbonatisoitumisen epätasainen eteneminen johtuu suurista WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie 7 00210 HELSINKI Puhelin 0207 864 11 Kiviharjunlenkki 1 D 90220 OULU Puhelin 0207 864 12 Y-tunnus 0875416-5 www.wspgroup.fi

Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. 9410/OH/13 TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) tiivistyshuokosista, joiden yhteydessä karbonatisoituminen on edennyt keskimääräistä syvemmälle. Ohuthietutkimus (ulkopinta) Betoni on tasalaatuista ja melko tiivistä. Kiviaines koostuu hieman kulmikkaista migmatiitti- ja granitoidikappaleista sekä pienemmistä mineraalirakeista. Suurin havaittu raekoko on 15 mm. Kiviaines on pääosin ehjää ja rapautumatonta. Sideaines on portlandsementtiä ja hydrataatio on tasainen. Ohuthieessä sideaineen karbonatisoituminen on edennyt maksimissaan noin 15 mm syvyydelle ulkopinnasta. Sideaineen ja kiviainekappaleiden väliset tartunnat ovat pääosin hyvät ja tiiviit, mutta paikoin tartuntoja heikentää kiviainesta myötäilevä säröily. Ulkopinnalta noin 5 mm syvyydelle on nähtävissä pääosin pinnan myötäisesti suuntautunutta, koko ohuthieen läpi jatkuvaa mikrosäröilyä. Säröt ovat pääosin leveydeltään alle 0,02 mm ja ne paikoin myötäilevät, paikoin leikkaavat kiviainesta. Noin 12 mm syvyydellä on nähtävissä pinnan vastainen, n. 34 mm pituinen, alle 0,02 mm leveä runkoainesta myötäilevä mikrosärö. Mikrosärö on paikoin epäjatkuva ja haarautuva, ja siinä on paikoin nähtävissä ettringiittikiteytymiä. Suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on vähän. Tiivistyshuokosia on kohtalaisesti ja ne ovat pääosin pyöristyneitä ja kooltaan Ø < 3 mm. Noin 5 mm syvyydellä näytteen pinnasta on nähtävissä yksittäinen noin 5 x 15 mm kokoinen onkalo. Huokosissa on paikoin vähäisiä ettringiittikiteytymiä. Näyte MA 05, Julkisivu, tiililaatta Yleistiedot/yleispiirteiden tarkastelu Näytteen pituus on 65 mm. Näyte koostuu julkisivuelementin tiilestä ja betonista. Näytteen ulkopinnassa ei havaittu karbonatisoitumista. Sisäpinnasta karbonatisoituminen on edennyt 2-23 mm, keskimäärin 9 mm (määritetty fenoliftaleiini-liuoksella näytteen halkaistulta pinnalta). Karbonatisoitumisen epätasainen eteneminen johtuu suurista tiivistyshuokosista, joiden yhteydessä karbonatisoituminen on edennyt syvemmälle. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie 7 00210 HELSINKI Puhelin 0207 864 11 Kiviharjunlenkki 1 D 90220 OULU Puhelin 0207 864 12 Y-tunnus 0875416-5 www.wspgroup.fi

Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. 9410/OH/13 TUTKIMUSRAPORTTI 3 (6) Ohuthietutkimus (ulkopinta) Tiili (n. 18 mm) Tiili on väriltään punainen. Sen rakenne on melko tiivis ja tasalaatuinen. Kiviaines on pääosin kulmikasta silikaattimineraaliainesta ja suurin havaittu raekoko on 1 mm. Kiviaines on laadultaan tavanomainen. Saviaines on tasalaatuista eikä siinä havaittu paakkuuntumista tai suuntautuneisuutta. Tiilen tartunta betoniin on avoin. Saviaineksen ja kiviaineen väliset tartunnat ovat pääosin hyvät ja tiiviit. Lyhyitä, mutta paikoin melko leveitä, tiilen valmistuksen aikana syntyneitä tekstuurisäröjä esiintyy keskimäärin melko vähän. Tekstuurisäröjen esiintyminen on hieman epätasaista ja paikoin niillä on pintaa vastaan kohtisuora suuntaus. Tiilen alapinnalla on yksittäisiä, pinnan suuntaisia mikrosäröjä, jotka jatkuvat betoniin. Huokosia on kohtalaisesti. Huokoset ovat kooltaan alle 2,0 mm. Tiilen pakkasenkesto on arviolta indeksi 2 (VTT julkaisu 1624). Betoni Betoni on tasalaatuista ja melko tiivistä. Kiviaines koostuu hieman pyöristyneistä migmatiitti- ja granitoidikappaleista sekä pienemmistä mineraalirakeista. Suurin havaittu raekoko on 7 mm. Kiviaines on pääosin ehjää ja rapautumatonta, mutta paikon säröillyttä. Sideaines on portlandsementtiä. Hydrataatio on tasainen ja hydrataatioaste normaali. Ulkopinnassa sideaineen karbonatisoituminen on edennyt keskimäärin noin 1 mm syvyydelle. Säröilyn yhteydessä karbonatisoitumista on paikoin nähtävissä 10 mm syvyydellä ulkopinnasta. Sideaineen ja kiviaineskappaleiden väliset tartunnat ovat pääosin hyvät ja tiiviit, mutta paikoin tartuntoja heikentää kiviainesta myötäilevä säröily. Näytteessä esiintyy pääosin pinnan myötäistä suuntautunutta mikrosäröilyä, joka pääosin myötäilee, mutta paikoin myös halkoo kiviainesta. Säröt ovat yleisesti täyttyneet ettringiittikiteytymistä. Säröilyä esiintyy koko ohuthieen syvyydeltä, säröjen etäisyyden ollessa 10-20 mm toisistaan. Säröt kulkevat, paikoin epäjatkuvina, poikki koko ohuthieen. Suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on vähän. Tiivistyshuokosia (Ø < 3 mm) on kohtalaisesti. Noin 5 mm syvyydellä näytteen pinnasta on nähtävissä yksittäinen noin 5 x 15 mm kokoinen onkalo. Huokosissa on runsaita ettringiittikiteitä, vähäisempiä määriä kalsiumhydroksidia, ja umpeutuneita huokosia esiintyy yleisesti. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie 7 00210 HELSINKI Puhelin 0207 864 11 Kiviharjunlenkki 1 D 90220 OULU Puhelin 0207 864 12 Y-tunnus 0875416-5 www.wspgroup.fi

Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. 9410/OH/13 TUTKIMUSRAPORTTI 4 (6) Näyte MA 12, Julkisivu, sileä Yleistiedot/yleispiirteiden tarkastelu Näytteen pituus on 71 mm. Näyte on betonijulkisivuelementistä. Karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnasta 2-10 mm, keskimäärin 3 mm ja sisäpinnasta 14-19 mm, keskimäärin 16 mm (määritetty fenoliftaleiini-liuoksella näytteen halkaistulta pinnalta). Ohuthietutkimus (ulkopinta) Betoni on tasalaatuista ja melko tiivistä. Kiviaines koostuu hieman pyöristyneistä granitoidi- ja migmatiittikappaleista sekä pienemmistä mineraalirakeista. Suurin havaittu raekoko on 11 mm. Kiviaines on ehjää ja rapautumatonta. Sideaines on portlandsementtiä. Hydrataatio on hieman epätasainen. Ulkopinnassa sideaineen karbonatisoituminen on edennyt epätäydellisenä noin 15 mm syvyydelle. Sideaineen ja kiviainekappaleiden väliset tartunnat ovat pääosin hyvät ja tiiviit. Näytteessä on nähtävissä yksittäinen noin 15 mm syvyydelle ulkopinnasta ulottuva mikrosärö, joka halkoo kiviainesta ja on reunoiltaan karbonatisoitunut. Rapautumiseen viittaavaa tai muuta merkittävää halkeilua/säröilyä ei havaittu. Suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on keskimäärin kohtalaisesti. Huokosten jakautuminen sideainekseen on hyvin epätasaista. Paikoin suojahuokoset ovat yhdistyneet muodostaen suurempia huokostiloja ja paikoin on nähtävissä huokosettomia alueita. Tiivistyshuokosia (Ø < 2 mm) on melko runsaasti. Huokosissa on paikoin ettringiitti- ja kalsiumhydroksidikiteytymiä. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie 7 00210 HELSINKI Puhelin 0207 864 11 Kiviharjunlenkki 1 D 90220 OULU Puhelin 0207 864 12 Y-tunnus 0875416-5 www.wspgroup.fi

Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. 9410/OH/13 TUTKIMUSRAPORTTI 5 (6) Tuloksen arviointi Taulukossa 1. (tulosten tarkastelu) on kuvattu näytteen betonin kuntoa asteikolla hyvä, tyydyttävä, välttävä ja heikko. Pakkasenkestävyyttä on arvioitu huokosrakenteen perusteella. Arvion perustana on käytetty ohuthietutkimuksista saatuja tuloksia. Taulukko 1. Tulosten tarkastelu Näyte Kunto Näyte Karbonatisoituminen Pakkaskestävyys/ Rapautuneisuus* [mm] (min-max/ka.) huokostäytteet MA04 tyydyttävä ulkopinta 2-25/5 sisäpinta 0 Ei/Vähän haitallisia kiteytyniä 0-5 mm: 2 5-48 m: 0 (ettringiitti) MA05 Tiili: tyydyttävä Betoni: välttävä ulkopinta 1-10/1 sisäpinta 2-23/9 Tiili: indeksi 2 Betoni: Ei/Paikoin Tiili: 1 Betoni: 3 umpeutuneet (ettringiitti) MA12 tyydyttävä ulkopinta2-10/3 Ei/Yksittäiset 0 sisäpinta 14-19/16 umpeutuneet (ettringiitti) * Rapautuneisuutta kuvattu asteikolla 0-4: 0 = ei rapautumaa, 1 = vähäistä, 2 = orastavaa, 3 = kohtalaista, 4 = voimakasta. ** VTT:n tiilen mikrorakenteen perusteella määrittämä luokitus (VTT julkaisu 1624, luokat 0-3). Näytteiden MA 04 ja 12 betonit ovat laadultaan tyydyttäviä ja näytteen 05 betoni välttävä. Laatuun alentavasti vaikuttaa rapautuminen ja huokostäytteet. Näytteen MA 05 tiili on tasalaatuinen ja tyydyttävässä kunnossa. Tiilen tartunta betoniin on avoin. Betonit ovat pääosin melko tiiviitä, mutta näytteissä 04 ja 05 esiintyy yksittäinen suuri onkalomainen huokonen. Suuret huokoset voivat alentaa betonin lujuutta ja lisätä sen läpäisevyyttä. Kivi- ja sideaineksen tartunnat ovat paikoin heikentyneet säröilyn vuoksi. Betonien kiviaineen laatu on normaali. Kiviaines on pääosin ehjää ja rapautumatonta. Sideaineen kovettuminen on normaali. Näytteessä MA 12 hydratoituminen on hieman epätasaista. Karbonatisoituminen ei keskimäärin ole edennyt syvälle betoniin. Suojahuokosrakenteen ja mikrosäröilyn perusteella betonit eivät ole arviolta pakkasenkestäviä kosteusrasituksessa. Betonien huokostus on puutteellinen. Näytteen MA 04 pintaosassa nähtävät vauriot ovat arviolta orastavan pakkasrapautumisen aiheuttamia. Näytteessä MA 05 läpi ohuthieen nähtävä säröily on arviolta kohtalaisen pakkasrapautumisen aiheuttamaa. Säröihin kiteytynyt ettringiitti voi arviolta paisuessaan edelleen voimistaa rapautumista. Huokostiloissa on ettringiittikiteytymiä ja paikoin myös kalsiumhydroksidia. Näytteissä MA 05 ja 12 nähtiin umpeutuneita huokosia WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie 7 00210 HELSINKI Puhelin 0207 864 11 Kiviharjunlenkki 1 D 90220 OULU Puhelin 0207 864 12 Y-tunnus 0875416-5 www.wspgroup.fi

Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. 9410/OH/13 TUTKIMUSRAPORTTI 6 (6) Näytteen MA 05 tiili on tasalaatuinen ja melko tiivis. Mikrorakenteen perusteella tiilen pakkasenkestävyys on arviolta luokkaa indeksi 2 (VTT julkaisu 1624, luokat indeksi 0-3). Tiilessä on nähtävissä yksittäinen rapautumiseen viittaava särö tiilen alapinnalla. WSP FINLAND OY tekijä: Pirkko Kekäläinen tutkija, LuK tarkastaja: Miika Värttö tutkija, FM WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie 7 00210 HELSINKI Puhelin 0207 864 11 Kiviharjunlenkki 1 D 90220 OULU Puhelin 0207 864 12 Y-tunnus 0875416-5 www.wspgroup.fi

Mall: Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi. ver Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D 90220 OULU 16.05.2013 Puhelin 0207 864 12 Fax 0207 864 800 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Arttu Lehtonen Satakunnankatu 23 33210 TAMPERE 9410/KLO/13 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (1) testaus: KLORIDIPITOISUUDEN MÄÄRITYS kohde: tilaus- tai toimituspäivämäärä: 31 7718.1 26.4.2013 (tilaus) näytetunnukset: näytteiden tyyppi: MA CL 01, MA CL 02, MA porajauheita CL 11, MA CL 12 näytemateriaali: betoni analyysin ajankohta: 16.5.2013 Menetelmä Tulokset Tilaajan toimittamien näytteiden kokonaiskloridipitoisuudet on määritetty standardin SFS-EN 14629 Volhardin menetelmää soveltaen. Tulokset on ilmoitettu betonin massasta. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Näyte Näytteenottopaikka ja - syvyys Tutkitun näytteen määrä [g] Cl [massa-%] MA CL 01 julkisivu, tiililaatta 6,02 <0,01 MA CL 02 julkisivu, tiililaatta 5,76 0,01 MA CL 11 julkisivu, sileä 5,12 <0,01 MA CL 12 julkisivu, sileä 5,37 <0,01 Menetelmän määritysraja on 0,006 massa-% ja mittaepävarmuus (95 % luotettavuustasolla) ± 0,004 massa-%. Tulokset on ilmoitettu 2 desimaalin tarkkuudella. WSP FINLAND OY Petri Perätalo tutkija, laboratorioanalyytikko WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie 7 00210 HELSINKI Puhelin 0207 864 11 Kiviharjunlenkki 1 D 90220 OULU Puhelin 0207 864 12 Y-tunnus 0875416-5 www.wspgroup.fi

WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie 7 00210 HELSINKI 02.05.2013 Puh. 0207 864 12 Fax 0207 864 800 A-insinöörit Suunnittelu Oy Arttu Lehtonen Satakunnankatu 23 33210 TAMPERE 9410/PCB, Pb/2013 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (1) PCB- JA LYIJYANALYYSI Kohde 31 7718.1 Menetelmät Tulokset Toimenpiteet Tilaajan toimittamien materiaalinäytteiden PCB-analyysi on tehty GC- MSD -menetelmällä. Menetelmä on sovellettu standardista ISO 18287. Lyijypitoisuus on määritetty XRF-tekniikalla. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Näyte nro Sauma 2 Materiaali/näytteenottopaikka julkisivu, tiililaatta PCBpitoisuus* [mg/kg] < 12 Lyijypitoisuus [mg/kg] 16000 ± 310 * Valtioneuvoston asetuksen n:o 214/2007 mukainen PCB-yhdisteiden summapitoisuus. Näytteen Sauma 2 lyijypitoisuus ylittää ympäristöviranomaisten määrittelemän raja-arvon (lyijy 1500 mg/kg). Purku suoritetaan työterveysviranomaisten/ paikallisen ympäristökeskuksen antamien ohjeiden mukaisesti. Purkujäte on käsiteltävä ja hävitettävä ongelmajätteenä. WSP FINLAND OY Petri Perätalo tutkija, laboratorioanalyytikko WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie 7 00210 HELSINKI Puhelin 0207 864 11 Kiviharjunlenkki 1 D 90220 OULU Puhelin 0207 864 12 Y-tunnus 0875416-5 www.wspgroup.fi

31 7718.2 Maatullin ala-aste LIITE 8 1 (4) Julkisivujen kuntotutkimus VALOKUVIA KOHTEESTA: Kuva 1: Yleiskuva kohteesta Kuva 2: Toinen yleiskuva Kuva 3: Halkeilua tiililaattapinnassa Kuva 4: Halkeilua elementin kulmassa Kuva 5: Halkeamia tiililaattapinnassa, halkeamat jatkuvat betonipinnalla Kuva 6: Verkkomaista halkeilua, saumassa kokoonpuristumaa, viittaavat pakkasrapautumaan A-Insinöörit Suunnittelu Oy ESPOO Bertel Jungin aukio 9 02600 Espoo Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 779 TAMPERE Satakunnankatu 23 A 33210 Tampere Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 778 E-mail: etunimi.sukunimi@ains.fi Internet: www.a-insinoorit.fi Y-tunnus 0211382-6 Kotipaikka Tampere

LIITE 8 2 (4) Kuva 7: Verkkomaista halkeilua sauman läheisyydessä Kuva 8: Verkkomaista halkeilua sauman läheisyydessä, sauma irtoilee reunoilta Kuva 9: Korroosiovaurio nurkkaelementissä, betonia lohjennut Kuva 10: Sauman vieressä korroosiovaurio Kuva 11: Korroosiovaurio vaakasauman läheisyydessä Kuva 12: Sokkeleissa on korroosiovaurioita A-Insinöörit Suunnittelu Oy 31 7718.2 Maatullin ala-aste Julkisivujen kuntotutkimus

LIITE 8 3 (4) Kuva 13: Sokkelissa korroosiovaurioita Kuva 14: Korroosiovaurioita ikkunasmyygissä Kuva 15: Julkisivuilla on paikoitellen kalkkihärmettä, joka on merkki kosteusrasituksesta Kuva 16: B-rakennuksen nurkkaelementeissä oli korroosiovaurioita Kuva 17: B-rakennuksen ikkunat ovat heikossa kunnossa Kuva 18: Kalkkihärmää seinässä ja kasvillisuutta ja kosteusjälkiä sokkelissa, rakennus B A-Insinöörit Suunnittelu Oy 31 7718.2 Maatullin ala-aste Julkisivujen kuntotutkimus

LIITE 8 4 (4) Kuva 19: Päärakennuksen ikkunat pohjoispuolella ovat jo melko iäkkäitä Kuva 20: Liikuntasalin ikkunat ovat ikäänsä nähden kohtalaisen hyvässä kunnossa A-Insinöörit Suunnittelu Oy 31 7718.2 Maatullin ala-aste Julkisivujen kuntotutkimus