RUOKATORVILEIKKAUS Rintaontelosairauksien linja



Samankaltaiset tiedostot
Rintaontelon tähystys HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS. Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11

AVOIN KEUHKOLEIKKAUS Rintaontelosairauksien linja

Palleatyrä HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS. Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11

HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Tietoa keuhkoleikkaukseen menevälle

Akalasia HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS. Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11

Ohjeita simpukkarakkoleikkaukseen (Clam -cystoplastia) tulevalle potilaalle

Ohjeita virtsa-avanneleikkaukseen (Brickerin rakko) tulevalle potilaalle

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle

Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle

Potilasohje päiväkirurgiseen sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle

Potilasohje kilpirauhasleikkaukseen tulevalle

Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Eturauhasen poistoleikkaus

Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen

Virtsarakon poistoleikkaus Ortotooppinen ohutsuolesta tehty rakon korvike. Potilasohje

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Potilaan kotiohje keuhkoleikkauksesta toipuvalle

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE

Potilasohje sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

Tervetuloa kirurgian osastolle 4 / Pääty A

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Palleahengitys Verenkierron vilkastuttaminen Yskiminen

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

Rintasyöpäpotilaan ohjauskansio. sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Lanneselän välilevytyrä. Potilasohje.

Varhainen mobilisaatio vaatii saumatonta yhteistyötä. Fysioterapeutti Jaana Koskinen, anestesiasairaanhoitaja Hannu Koivula

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet

Leikkaukseen saapuvan potilaan valmistelu ja jälkiseuranta El Anne Lahti Dipoli /INTO-päivät

Hemodialyysihoitoon tulevalle

YLÄRAAJAPOTILAAN HOITO SH MARITA LÖNNBÄCK TYKS/TULES/REUMAORTOPEDIA

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Selkäydinkanavan ahtaus spinaalistenoosi. Potilasohje.

Pään ja kaulan alueen syöpä - laaja syöpäleikkaus. Valmistautuminen leikkaukseen

TERVETULOA LASTENKIRURGIAN VUODEOSASTOLLE

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita!

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

KEISARILEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA

Tekonivelleikkauksen jälkeen

Kaularankaleikkauksesta kuntoutuminen

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Aivokasvainkoulutus Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Polven tekonivelleikkaus. Potilasohje

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi

Joskus synnytetään keisarileikkauksella

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN (LEIKO) potilasohje

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

PleurX-dreeni HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS. Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Opas sädehoitoon tulevalle

Kaularankaleikkauksesta kuntoutuminen

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

PAKSUSUOLEN TÄHYSTYS (KOLONOSKOPIA)

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

HIPEC-potilaan hoito. Avanteenhoidon koulutuspäivät Oulu Kirsi-Marja Kivijärvi sh, avannehoitaja Meilahden tornisairaala, M14

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Mitä leikkausosastolla tapahtuu

Harjoitusohjelma Olkapään tekonivel 6 viikkoa Keski-Suomen SHP Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, Jyväskylä, Suomi

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito

Lajitekniikka: venyttely

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Olkanivelen leikkauksen jälkeinen peruskuntoutusohjelma (Acromioplastia, AC-resectio yms.)

AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN

Meilahden tornisairaala Sydän- ja keuhkokeskus Sydänkirurgia TULOSSA SYDÄNLEIKKAUKSEEN?

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS

1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä.

Polven tekonivelleikatun. fysioterapiaohjeet

VENYTTELYOHJE EVU Mika Laaksonen

Lanneselän välilevytyrä. Potilasohje.

Tietoa nielurisaleikkauksesta

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

OLKANIVELEN RUSTORENKAAN KORJAUSLEIKKAUS (BANKART)

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

POTILAAN HYGIENIAOPAS

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

Transkriptio:

RUOKATORVILEIKKAUS Rintaontelosairauksien linja Ruokatorven resektio eli ruokatorven osan poisto tehdään tavallisimmin ruokatorven syövän vuoksi. Syöpäleikkauksessa sekä kasvaimen sisältävä osa ruokatorvea että sen ympäröivät imu- ja rasvakudokset poistetaan. Tarkoituksena on syövän täydellinen poistaminen sekä ehkäistä sen paikallinen uusiutuminen. Varhaisvaiheen taudissa, eli syövässä, joka on rajoittunut ruokatorven seinämään, leikkaus on ainoa hoitomuoto. Jos syöpä on kasvanut ruokatorven seinämän läpi ja etenkin, jos ruokatorvea ympäröivissä imusolmukkeissa on merkkejä taudista, suositetaan potilaille leikkausta edeltävää sytostaatti eli solunsalpaajahoitoa ja mahdollisesti myös sädehoitoa. Näiden hoitojen tarkoituksena on kasvaimen pienentäminen sekä hoitotuloksen parantaminen. Tieto sairastumisesta ja mahdollisesta leikkaushoidosta saattaa tulla yllättäen. Se voi aiheuttaa epävarmuutta, jännitystä ja ahdistusta. Tuntemuksista on hyvä keskustella hoitavan lääkärin ja hoitohenkilökunnan kanssa. Asioista puhuminen ja tiedon saanti vähentävät pelkoa. Ravitsemuksesta ja fyysisestä kunnosta huolehtiminen sekä riittävä ravitsemus edistävät leikkauksesta toipumista. OSASTON TOIMINNASTA Thorax- ja esofaguskirurgian osasto M11 toimii Meilahden tornissairaalassa 11.kerros. Käynti osastolle tapahtuu Meilahden sairaalan pääoven kautta. Teidät kutsutaan sairaalaan 1vrk ennen leikkausta. Sairaalaan on hyvä ottaa mukaan henkilökohtaiset tavarat (hammasharja, partakone, sisäkengät/tossut), käytössä olevien lääkkeiden reseptit sekä omat astmasuihkeet ja insuliinit. Jokaisella potilaspaikalla on lukollinen kaappi omaisuuden säilyttämistä varten ja potilas huolehtii itse avaimestaan. Toimenpiteen aikana tai potilaan toivomuksesta henkilökunta ottaa avaimen säilytykseen. Arvoesineet ja suuret rahasummat on hyvä jättää kotiin, lasku sairaalahoidosta tulee postitse. Sairaalan ala-aulassa on pankki- ja laskuautomaatti. Leikkauspäivänä omaiset voivat tiedustella potilaan vointia iltapäivällä suoraan osastolta, puh (09) 471 72289, josta puhelunne yhdistetään teho-osastolle. Puhelinliikenteen kohtuullistamiseksi toivomme vain yhden omaisista toimivan yhteyshenkilönä. Leikanneen kirurgin tavoittaa varmimmin aamulla ennen leikkauksia klo 9 tienoilla tai klo 14 jälkeen. Vuodeosastolle palaamisen jälkeen potilaat ovat yleensä väsyneitä, joten toivomme maltillisuutta vierailujen ja muiden yhteydenottojen suhteen. Omaa matkapuhelinta saa käyttää normaalisti. Lisäksi jokaisella potilaspaikalla on oma lankapuhelin, johon voi soittaa suoraan. Vierailuaika osastolla on joka päivä klo 13-19. Osastolle ei saa tuoda kukkia. Sairaalavierailulle ei pidä tulla flunssaisena. Suosittelemme käsien pesua ja huuhtelua desinfektioliuoksella (osaston käytävän ovella ja kunkin potilashuoneen ovella) ennen osastovierailua.

Seuraavat teillä mahdollisesti käytössä olevat lääkkeet on lopetettava väliaikaisesti ennen leikkausta. Metformiinihydrokloria sisältävät sokeritautilääkkeet (Diformin, Metforem, Metformin alpharma, Avandamet, Oramet hexal ) 2 vrk ennen leikkausta. Mikäli teillä on käytössä jokin veren hyytymiseen vaikuttava lääke (esim. Marevan, Plavix, Primaspan, Disperin ), ilmoittakaa siitä hoitajalle, kun leikkausaikanne varmistuu. Lääke voidaan joutua hetkellisesti tauottamaan ennen leikkausta. Saatte hoitajalta ohjeet lääkkeen mahdolliseen tauotukseen. SAIRAALASSA Kokonaishoitoaika sairaalassa on noin 2-3 viikkoa. Hoito sisältää kolme vaihetta: leikkausvalmistelut kirurgisella vuodeosastolla (1vrk) leikkauspäivä ja sen jälkeinen tehohoito (2-5 vrk) toipuminen vuodeosastolla (n. 2 viikkoa) Sairaalaan tulo Potilaat kutsutaan ennen leikkausta vastaanotolle, jossa he tapaavat sairaanhoitajan, fysioterapeutin, kirurgin ja anestesialääkärin. Keskusteluissa voi halutessanne olla mukana myös läheisenne. Tämä vastaanotto on maanantaisin ja keskiviikkoisin kirurgian poliklinikalla (3.kerros). Varatkaa käynnille riittävästi aikaa, mielellään koko päivä. Leikkausvalmistelut Leikkauksessa poistettava ruokatorven osa korvataan joko mahalaukulla tai ohut- tai paksusuolella. Tämän vuoksi suolisto on tyhjennettävä ennen leikkausta. Kahtena leikkausta edeltävänä päivänä saatte syödä vain nestemäistä ruokaa. Ruokavalio sisältää eri makuisia täydennysravintovalmisteita sekä lihalientä, vettä, teetä, kahvia ja mehua. Leikkausta edeltävänä päivänä teille annetaan myös suolen toimintaa nopeuttavaa nestettä sekä tarvittaessa peräruiskeita. Suolistovalmistelut voivat rasittaa teitä ja toivomme teidän kertovan mahdollisista voinnissanne tapahtuvista muutoksista. Leikkausvalmisteluihin kuuluvat suihkussa käynti sekä hiusten pesu. Sairaalasta saatte teille sopivat tukisukat. Nämä ehkäisevät laskimotukoksien ja keuhkoveritulppien syntymistä. Valmisteluihin kuuluu myös epiduraalikatetrin laitto. Ohut katetri laitetaan paikallispuudutuksessa selkänikamien välistä selkäytimen viereen ns. epiduraalitilaan. Katetrin avulla hoidetaan leikkauksen jälkeistä kipua. Leikkauspäivän aamuna teidän tulee olla syömättä ja juomatta. Hammasproteesit tulee ottaa pois. Noin tunti ennen leikkausosastolle vientiä teille annetaan nukutuslääkärin määräämä rauhoittava esilääke. Sen jälkeen ette saa yksin nousta vuoteesta. Teidät viedään leikkausosastolle sängyllä.

Hoito leikkauksen jälkeen Leikkaus kestää yleensä 5-6 tuntia. Leikkauksen jälkeen teidät siirretään tehoosastolle valvottavaksi. Hengityskone hoitaa hengityksen kunnes olette herännyt ja jaksatte hengittää itse. Teillä on useita erilaisia letkuja, joista osa poistetaan vasta vuodeosastolla. Nenämahaletku estää ilman ja nesteiden kertymisen uuden ruokatorven sisään ja edesauttaa ruokatorven ja ruokatorven korvikkeen välisen sauman paranemista. Laskuputket eli dreenit poistavat leikkausalueelta tulevat kudoseritteet ja veren. Virtsakatetria pidetään alkuun virtsamäärien tarkan seurannan vuoksi. Nesteen ja ravinnon tarve korvataan suonen ja ohutsuolen sisäisellä nesteen annolla. Kivunhoitoon liittyvät katetrit. Hengitys ja liikkuminen Hengitysputken poistamisen jälkeen tarvitsette alkuun happimaskia tai happiviiksiä. Tehostetut hengitysharjoitukset, pulloon puhallukset ja yskiminen varmistavat riittävän hapensaannin, pitävät keuhkot auki ja estävät keuhkotulehduksia. Ne aloitetaan fysioterapeutin ohjaamina heti leikkauksen jälkeisenä päivänä. Harjoituksia tehdään itsenäisesti ja avustettuna useita kertoja päivässä. Heti leikkauksen jälkeisenä päivänä teidät autetaan istumaan ja ylös vuoteesta. Aluksi liikkuminen tapahtuu avustettuna. Ravinto ja eritystoiminta Leikkauksen jälkeen syöminen ja juominen on alkuun kiellettyä. Päivittäinen nesteen ja ravinnon tarve korvataan suoneen ja suoraan ohutsuoleen annettavalla ravitsemuksella. Noin viikko leikkauksesta teille tehdään ruokatorven röntgentutkimus, jonka perusteella päätetään nenämahaletkun poistamisesta sekä suun kautta aloitettavasta ravitsemuksesta. Nielemisharjoitukset aloitetaan vedellä. Asteittain lisätään liemiä ja soseita. Ruoan energiamäärää voidaan lisätä täydennysravintovalmisteilla. Alussa nieleminen voi tuntua hankalalta ja täyden olon tunne tulee nopeasti. Teidän olisikin ruokailtava useita kertoja päivässä ja pieniä määriä kerrallaan. Ruokailun jälkeen teidän tulee olla istumassa tai liikkeellä vähintään puoli tuntia, jotta ruoka etenisi paremmin suolistoon. Vatsan toimintaa seurataan ja sitä autetaan tarvittaessa vatsantoimintaa edistävillä lääkkeillä, eli niin sanotuilla laksatiiveilla. Useimmiten leikkauksen jälkeen on kuitenkin pitkään jatkuvaa ripulia. Hygienia ja haavahoidot Normaalista puhtaudesta ja käsien pesusta tulee huolehtia hyvin. Suihkuun voitte mennä heti, kun hoitajan auttamana jaksatte. Haavoja voi suihkuttaa lämpimällä vedellä. Niiden hankaamista tulee välttää. Erittäviin haavoihin vaihdetaan päivittäin haavataitokset. Haava-aluetta lukuun ottamatta ihoa voi rasvata normaalisti. Haavoilla olevat ompeleet tai hakaset poistetaan 10-14 päivän kuluttua leikkauksesta.

Kivunhoito Anestesialääkäri valitsee kivunhoitomenetelmän kanssanne. Vaihtoehtoja ovat epiduraalinen kivunhoito, PCA-laite eli kipupumppu ja perinteinen lihakseen pistettävä kipulääkitys. Näiden menetelmien tukena annetaan tulehduskipulääkettä. Apuvälineenä kivunhoidon seurannassa käytämme numeroasteikkoa 0-10. Potilaan yksilöllisen kivunvoimakkuuden seuraaminen auttaa hoitohenkilöstöä arvioimaan kivunhoidon tehoa ja vaikutuksia sekä ohjaa kipulääkityksen annostelua. Tarkoituksena on että kykenette hengittämään syvään, yskimään, liikkumaan ja nukkumaan. KOTIUTUMINEN Ruokatorvileikkauksen jälkeen kotiutuminen tapahtuu yleensä 12-14 vrk leikkauksesta, kun olette jo selvästi toipumassa ja pystytte syömään. Kokonaisuudessaan toipuminen on yksilöllistä ja kestää useita viikkoja. Siihen vaikuttavat mm. ikä, muut sairaudet ja yleiskunto ennen leikkausta. Kotiutusvaiheessa hoitava lääkäri, hoitajat, ravitsemusterapeutti, kipuhoitaja ja fysioterapeutti käyvät läpi kanssanne kotiutukseen ja jatkohoitoon liittyviä asioita. Työ- ja toimintakykyyn, toimeentuloon ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa teillä on mahdollisuus keskustella sosiaalityöntekijän kanssa. Omaiset voivat olla mukana kotihoito-ohjauksessa. On suositeltavaa, että joku läheinen olisi kanssanne ensimmäisen viikon ajan leikkauksen jälkeen. Saatatte tarvita apua ruuanlaitossa, kaupankäynnissä, siivoamisessa ja muissa jokapäiväisissä askareissa. Hengitys ja liikkuminen On normaalia tuntea itsensä toisina päivinä pirteämmäksi kuin toisina. Liikunta edistää toipumistanne. Alkuvaiheessa kävely on hyvä liikuntamuoto. Hengitysharjoituksia ja pullopuhalluksia on hyvä jatkaa niin kauan kun liikkuminen on vähäistä. Haavakivut saattavat aiheuttaa niskan, hartioiden ja yläselän lihasten kipuja ja kireyttä. Silloin on hyvä tehdä rentouttavia ja liikkuvuutta lisääviä voimisteluliikkeitä. Toipuessanne avoleikkauksesta on hyvä välttää raskaiden taakkojen nostelua (4-6 viikoa), samoin kuin yläraajojen ja ylävartalon äkkinäisiä liikkeitä ja autolla ajoa. Ravinto ja eritystoiminta Leikkausta edeltävä laihtuminen sekä ruuansulatuskanavan rakenteelliset että toiminnalliset muutokset antavat aihetta leikkauksen jälkeiseen ravitsemuksen erityishuomiointiin. Toipuminen, haavojen parantuminen ja kudosten uusiutuminen lisäävät energian ja ravintoaineiden tarvetta. Ensimmäiset kuukaudet ovat sopeutumisaikaa. Alussa ruuansulatusvaivat ovat tavallisia ja ripulia voi esiintyä jopa puoli vuotta leikkauksen jälkeen. Elimistö pystyy kuitenkin yleensä hyvin mukautumaan näihin muutoksiin. On kuitenkin normaalia, että paino putoaa useitakin kiloja leikkauksen jälkeen. Yleensä paino tasaantuu 3-6 kuukauden kuluessa. Paino mittaa hyvin elimistön energian saantia. Sitä onkin syytä seurata viikoittain. Ruoan terveellisyysnäkökohdat voi unohtaa toipumisen alkutaipaleella ja syödä sitä mitä tekee mieli. Parhaiten riittävän ravinnonsaannin varmistaa syömällä monta pientä ateriaa ja välipalaa päivän mittaan, esimerkiksi 2-3 tunnin välein. Välipaloina voi käyttää apteekista ostettavia täydennysravintovalmisteita.

Ruoan etenemistä suolistoon parantaa vähintään puolen tunnin istuminen tai liikkeelläolo. Ylävartalon lievä kohoasento nukkuessa ehkäisee ravinnon nousua öisin suuhun ja joutumista keuhkoihin. Syömiseen voi liittyä nielemisvaikeuksia. Jos nieleminen selkeästi vaikeutuu toipilasvaiheessa, on teidän syytä ottaa meihin yhteyttä, koska ongelmana voi olla ruokatorven liitosalueen paranemiseen liittyvä ahtautuminen. Tämä voidaan helposti hoitaa kevyessä nukutuksessa tähystyksellä ja liitoksen laajentamisella. Rokotukset ja vitamiinikorvaushoidot Jos leikkauksen yhteydessä on jouduttu poistamaan mahalaukkunne, teidän tulee saada joka 3. kuukausi B-12 vitamiinia ruiskeena (Cohemin depot ) lihakseen. Jos pernanne on jouduttu poistamaan, tarvitsette rokotukset kolmea eri bakteeria vastaan: meningokokki (Mencevax, 3-5 v välein), pneumokokki (Pneumovax, 5 v välein) sekä hemofilus (Hiberix, kertaalleen). Teidän tulee itse ottaa yhteys omaan terveysasemaan ja huolehtia näistä. Ensimmäiset rokotteet suositellaan annettavaksi 2 viikkoa pernanpoiston jälkeen. Hygienia ja haavahoidot Haavojen pinnallinen paraneminen kestää yleensä noin 2 viikkoa. Tämän ajan näiden puhtaudesta on huolehdittava päivittäisin suihkutuksin. Saunominen ja uiminen ennen ompeleiden poistoa ei ole suotavaa. On normaalia, että leikkauksen jälkeen haavojen seutu on turvoksissa. Mikäli turvotus lisääntyy, haavat alkavat punoittaa ja aristaa tai teille nousee lämpöä, ottakaa yhteyttä terveyskeskukseen tai omaan lääkäriinne. Mieliala Syöpä on sairaus, johon liitetään paljon vääriä ennakkoluuloja, tietoja ja asenteita. Oikean tiedon avulla sairauden kohtaaminen on paljon helpompaa. Jokaisen eteen tulee tilanteita, jolloin omat voimat ja keinot eivät enää riitä ja tarvitsee muiden apua. Tarvittaessa voitte pyytää lähetteen psykiatrille tai psykologille. Tärkeää olisi pyrkiä avoimesti puhumaan tunteistaan omaisille, läheiselle ystävälle, hoitohenkilökunnalle tai ehkäpä sairaalapastorille. Usein auttaa kun saa ilmaista tunteensa sanoin. Myönteinen asennoituminen sekä palaaminen normaaliin elämänrytmiin auttaa jakamaan voimia oikein. Olisi hyvä jatkaa harrastuksia ja vapaa-ajan viettoa kuten ennenkin. Syöpäjärjestöt antavat myös neuvoja ja tukea syöpäpotilaille. Syöpäjärjestöjen valtakunnalliseen puhelinneuvontaan voi soittaa maksutta ma 10-14 ja 16-18 sekä ti-pe 10-14, puh: 0800-19414. Syöpäjärjestöjen yhteystiedot löytyvät Suomen Syöpäpotilaiden julkaisemista potilasoppaista. Lääkitys kotona Säännöllistä kipulääkkeen käyttöä suositellaan 2-4 viikon ajan erillisen ohjeen mukaan Mikäli ohjeenmukainen kipulääkitys ei ole riittävä tai kipu voimistuu, on syytä ottaa yhteys vuodeosastoon tai teitä hoitavaan lääkäriin. Kipujen lisääntymisen syy voi olla riittämätön kipulääkitys tai mahdollinen leikkauksen jälkeinen myöhäiskomplikaatio, esimerkiksi tulehdus. Kotona jatkuu noin kuukauden ajan verisuonitukoksia ehkäisevä pistoshoito (Klexane ) Pistoshoitoon saatte ohjauksen sairaalassa hoitojakson aikana. Autolla ajoa tulisi välttää noin 6 viikon ajan leikkauksen jälkeen. Huomiokykynne voi olla heikentynyt väsymyksen ja kipulääkkeiden johdosta.

LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN SEURANTA Jälkitarkastusaika annetaan poliklinikalle noin kuukauden päähän. Tällöin otetaan verikokeita ja keuhkokuva. Tapaatte lääkärin ja kuulette viimeistään tällöin myös patologin antaman arvion taudin paikallisesta levinneisyydestä. Ruokatorven liitosalueen paranemiskontrolli on 3kk kuluttua leikkauksesta (nukutuksessa tehtävä ruokatorven tähystys). Varsinaiset syöpäkontrollit ovat: 6 kk, 1 v, 1,5 v, 2 v, 3 v, 4 v ja 5 v leikkauksesta. 5 vuoden kuluttua kontrollit yleensä lopetetaan. Kontrollitutkimukset ovat sekä ruokatorven tähystys että vartalon tietokonekuvaus. YHTEYSTIETOJA: Yhteyshoitaja puh. 050-427 1673 Thorax- ja esofaguskirurgian osasto M11 puh. 09-471 72289 Päivitetty: 9.4.2015 Merja Räsänen, sh Jari Räsänen, dos Huom! Sairaalamme on savuton. Toivomme, että myös saattajat ja vierailijat huomioivat tämän asioidessaan/vieraillessaan sairaala-alueella.

LIIKEOHJEITA LEIKKAUKSEN JÄLKEEN 1. Nosta hartioita ylös ja laske rennoksi alas. 2. Sormet olkapäillä: Pyöritä kyynärpäitä ympäri. Vaihda suuntaa. 3. Sormet ristissä takaraivolla, kyynärpäät sivuilla, niska pitkänä: Vedä leuka rintaan ja tuo kyynärpäät nenän eteen yhteen. Ojenna selkä ja niska ja vie kyynärpäät sivuille. 4. Sormet ristissä: Nosta kädet etukautta suorina ylös ja laske alas. 5. Istuen, sormet olkapäillä: Kierrä ylävartaloa vuorotellen oikealle ja vasemmalle. Katso liikkeen suuntaan. 6.Istuen, kädet rentoina sivuilla: Taivuta ylävartaloa vuorotellen oikealle ja vasemmalle. Tee liikkeet rauhallisesti venyttäen. Älä pidätä hengitystä. Toista kutakin liikettä vointisi mukaan.