Oppisopimuskoulutuksen laatupäivät Oppisopimuskoulutuksen rahoitus ja tietopohja Lea Juhola Erityisasiantuntija Opetushallitus
Sisältö Valtionosuusjärjestelmä ja eri rahoitusmuodot Perustietojen keruu / tilastointipäivät 20.1 ja 20.9 Kustannus- ja suoritetietojen keruu Rahoituksen määräytyminen ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa Tulosrahoitus ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa Tietojen seuranta, ilmoittaminen ja oikeellisuus Korjausten ja oikaisujen tekeminen Työnantajille maksettavat koulutuskorvaukset Opiskelijoilta perittävät tutkintomaksut Opiskelijoilta perittävät muut maksut
Valtionosuusrahoitus Kunnan peruspalvelujen valtionosuudet (VM) Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet (OKM) Terveydenhuolto - ikärakenne - olosuhdetekijät Sosiaalihuolto -ikärakenne - olosuhdetekijät Esi- ja perusopetus -ikäryhmä 6-15 v. -olosuhdetekijät Kirjasto Taiteen perusopetus Yleinen kulttuuritoimi Lukiokoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulut - Kunnan omarahoitusosuus 3 136,92 euroa/asukas +/- Yleinen osa, lisät, vähennykset ja lisäykset ym. erät +/- Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus +/- Kotikuntakorvausmenot ja -tulot - Kunnan omarahoitusosuus 357,44 euroa/asukas + Ammatillinen lisäkoulutus, Vapaa sivistystyö, Museot, teatterit ja orkesterit, Liikunta- ja nuorisotyö, Aamu- ja iltapäivätoiminta, Taiteen perusopetus + Esi- ja perusopetuksen lisärahoitus Kunnan valtionosuusrahoitus yhteensä
Rahoitusjärjestelmän periaatteet 1. RAHOITUKSEN KÄYTTÖTARKOITUKSEN SIDONNAISUUS Valtionosuusjärjestelmän keskeinen periaate on korostaa kuntien ja muiden opetus- ja kulttuuritoimen palveluja tarjoavien yhteisöjen itsenäistä päätöksentekoa. Valtion rahoituspäätökset eivät sido toimintaa eikä valtion myöntämillä määrärahoilla ole korvamerkkiä. 2. LASKENNALLISUUS Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksessa määrätään yksikköhinnat keskimääräisten toteutuneiden kustannusten perusteella. Laskennallisesta rahoitusperusteesta muodostuva mahdollinen hyöty tai haitta kohdistuu kunnalle, kuntayhtymälle tai yksityiselle palveluja ylläpitävälle yhteisölle. Opiskelijamäärät ilmoitetaan tilastointipäivien 20.1/20.9 mukaisesti. 3. YHDENMUKAISUUS Rahoituksen perusteet ovat yhdenmukaiset kaikille opetus- ja kulttuuritoimen palveluja tarjoaville yhteisöille omistajayhteisöstä riippumatta. 4. VALTION/KUNTIEN RAHOITUS Valtion ja kuntien rahoitusosuuksia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksessa tarkistetaan pääsääntöisesti joka neljäs vuosi. 5. VALTIONOSUUKSIEN MYÖNTÄMINEN/MAKSAMINEN Valtionosuudet myönnetään ja maksetaan palveluja ylläpitävälle kunnalle, kuntayhtymälle tai yksityiselle yhteisölle. Valtionosuusrahoituksen maksatus tapahtuu keskitetysti kunkin kuukauden 11. päivään mennessä
Keskimääräiset yksikköhinnat vuodelle v. v. 2012 Ammatillinen koulutus 11 137,20 11 131,17 - ammatillisen oppilaitosmuotoisen peruskoulutuksen kustannuspohjasta Ammattikorkeakoulut 7 771,56 8 081,10 Lukiokoulutus 6 704,40 6 704,40 Taiteen perusopetus 74,66 74,66 Vapaa sivistystyö kansalaisopistoissa 82,60 82,32
Ammatillisen koulutuksen perustiedot ja eri rahoitusmuodot Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus - tutkintoon johtava - valmistavat koulutukset Oppisopimuskoulutus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus Koulutuksen järjestäjätaso: ammatillisen koulutuksen maksullinen palvelutoiminta ammatillinen peruskoulutus ammatillinen lisäkoulutus - ammatti- ja erikoisammat titutkinnot - ei tutkintotavoitteinen lisäkoulutus - ammatti- ja erikoisammattitutkinnot - ei-tutkintotavoitteinen lisäkoulutus
Perustietojen keruu tilastointipäivien mukaiset opiskelijamäärät rahoituksen perusteeksi ilmoitetaan tilastointipäivinä 20.1 ja 20.9 koulutuksen järjestäjän kirjoilla olevat valtionosuuteen oikeuttavat oppisopimusopiskelijat ammatillista peruskoulutusta koskevat perustiedot ilmoittaa koulutuksen järjestäjä, jolla on voimassa oleva oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa ammatillista lisäkoulutusta koskevat perustiedot ilmoittaa koulutuksen järjestäjä, jolla on voimassa oleva ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa ja erillinen vuosittain vahvistettava kiintiöpäätös ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuuteen oikeuttavat opiskelijat ilmoitetaan myös kotikunnittain sekä tiedot kotikuntaa Oppisopimuskoulutuksen vailla olevista laatupäivät opiskelijoista
Perustietojen keruu tilastointipäivien mukaiset opiskelijamäärät Tietoja ilmoittavat ne koulutuksen järjestäjät, jotka ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9 :n mukaisesti järjestävät oppisopimuskoulutusta ja vastaavat ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/1998) 7 :n mukaisesti oppisopimuskoulutuksen johdosta ja valvonnasta. Mikäli koulutuksen järjestäjien kesken on tehty yhteistyösopimus, opiskelijamäärätiedot ilmoittaa vain vastuulliseksi sovittu koulutuksen järjestäjä. Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että laskentapäivän tiedot oppisopimusten voimassaolosta ovat ajan tasalla. Saako koulutuksen järjestäjä tarvittavat tiedot suoraan opiskelijatietohallintajärjestelmistä?
Perustietojen keruu tilastointipäivien mukaiset opiskelijamäärät Ammatillisen peruskoulutuksen kyselyyn sisältyy opetussuunnitelmaperusteinen tai näyttötutkintona suoritettava ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus - koko perustutkintoa suorittavat - ammatillisen perustutkinnon suorittanut on otettu suorittamaan toista koulutusohjelmaa /osaamisalaa oppisopimuskoulutuksena Ammatillisen lisäkoulutuksen kyselyyn sisältyy Ammatillinen tutkintotavoitteinen lisäkoulutus - koko ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaminen Ammatillisen perustutkinnon osaa/osia tai ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osaa/osia suorittavat Muu ei-tutkintotavoitteinen ammatillinen lisäkoulutus
Perustietojen keruu tilastointipäivien mukaiset opiskelijamäärät Rahoituksen perusteeksi ilmoitetaan päätoimisesti opiskelevat. Kun opintojen laajuutta ei ole mitoitettu opintoviikkoina, edellytetään opetus- tai koulutusohjelman mukaiseen opetukseen tai opintoihin kuuluvaan harjoitteluun osallistumista keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia. Oppisopimuksen sisällöstä on säädetty tarkemmin ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen 6 :ssä. Oppisopimukseen tulee liittää opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma, jonka määrämuotoisuudesta asetuksessa on säädetty. Oppisopimuskoulutus tulee henkilökohtaistaa ja henkilökohtaistaminen on dokumentoitava.
Perustietojen keruu tilastointipäivien mukaiset opiskelijamäärät 20.9.perustietokyselyn yhteydessä ilmoitetaan myös ne oppisopimukset, jotka ovat olleet kestoltaan vähintään 4 kk pituisia ja joiden voimassaoloaika on ajoittunut välille 21.1. 19.9.201x. Vähintään kahdeksan kuukauden päätoimisia opintoja vastaavassa koulutuksessa olevat voidaan ilmoittaa kahtena tilastointipäivänä, esim.: oppisopimuksen voimassaoloaika 15.10.2012 14.7. ilmoitetaan tilastointipäivinä 20.1. ja 20.9.
Perustietojen keruu tilastointipäivien mukaiset opiskelijamäärät opiskelija voidaan lukea samanaikaisesti rahoituksen perusteena olevaksi vain yhdessä RahL:n soveltamisalaan kuuluvassa koulutuksessa koulutuksen järjestäjä voi hankkia osan ammatillisessa koulutuksessa annetussa laissa tarkoitetuista palveluista toiselta koulutuksen järjestämisluvan omaavalta järjestäjältä tai muulta yhteisöltä taikka säätiöltä = ostajalle joko valtionosuuteen oikeuttavaa toimintaa (= opiskelijat ilmoitetaan tilastointipäivän tiedonkeruussa oppisopimuskoulutuksen lomakkeella) tai maksullista palvelutoimintaa = myyjälle aina maksullista palvelutoimintaa ((= opiskelijat ilmoitetaan oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen lomakkeella kohdassa 8. Lisätiedot)
Perustietojen keruu tilastointipäivien mukaiset opiskelijamäärät Rahoituksen perusteeksi ilmoitetut opiskelijat - Miten seurataan opiskelijan opintojen etenemistä? Eteneekö opinnot suunnitelman mukaisesti? Miten seurataan tietopuoliseen koulutukseen osallistumista? Tutkintotilaisuudet sisältyvät opiskeluaikaan, pitääkö suunnitelma? Tuleeko purkuilmoitukset viiveellä? - Miten koulutuskorvauksia on maksettu? - Miten rahoitus määräytyy kun opiskelijan työnantaja vaihtuu, oppisopimus puretaan ja solmitaan uusi sopimus? opiskelija siirtyy oppilaitosmuotoisesta ammatillisesta peruskoulutuksesta suorittamaan perustutkinnon loppuun?
Perustietojen keruu tilastointipäivien mukaiset opiskelijamäärät - Miten opiskelija on ilmoitettu rahoitukseen oikeuttavaksi opiskelijaksi? 19.9.2011 21.9.; kahden vuoden opiskelujakso, josta rahoitusaikaa syntyy 2,5 vuotta = 5 tilastointikertaa??? Kahden vuoden päätoiminen opiskelu vastaa 4 tilastointikertaa - Miten toimitaan; tutkinto on suoritettu ja tutkintotodistus on saatu mutta oppiaikaa on vielä jäljellä, päätetäänkö oppisopimus? Kyllä, opinnollista perustetta oppisopimuksen jatkamiselle ei ole. - Miten rahoituksen osalta toimitaan, jos oppisopimus keskeytetään määräajaksi?
Perustietojen keruu tilastointipäivien mukaiset opiskelijamäärät Jos opiskelijan tavoitteena vain tutkinnon suorittaminen ilman valmistavaa koulutusta, ei oppisopimusta solmita Rahoituslain 9 Jos ammatillinen perustutkinto suoritetaan ilman siihen valmistavaa koulutusta, tutkinnon rahoituksesta on voimassa, mitä 49 :n 3 mom säädetään ilman valmistavaa koulutusta suoritettavien näyttötutkintojen rahoituksesta. 49 3 mom: näyttötutkintoina ilman valmistavaa koulutusta suoritettavat ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnot otetaan huomioon vahvistettaessa ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen perusteena käytettävien opiskelijatyövuosien määrää Rahoitusasetuksen 30 mukaan näyttötutkinnon osa, joka suoritetaan osallistumatta tutkintoon valmistavaan koulutukseen, vastaa kahdeksaa prosenttia täydestä opiskelijatyövuodesta = Rahoitus määräytyy oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusperusteiden mukaisesti.
Perustietojen keruu tilastointipäivien mukaiset opiskelijamäärät Rahoituksen perusteeksi ilmoitettavat erityisopiskelijat - rahoituksessa 50 % korotus Erityisopiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, joka vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunneelämän häiriön tai muun syyn vuoksi tarvitsee ja jolle annetaan erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja. Erityisopiskelijalle tulee laatia (L ammatillisesta koulutuksesta 20 ) henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (A ammatillisesta koulutuksesta 8 ). Erityisopetukseksi ei katsota tukiopetusta, eikä ulkomaalaista opiskelijaa voida ilmoittaa erityisopiskelijaksi, ellei hän edellä mainituilla perusteilla tarvitse ja saa erityisiä em. tukipalveluita.
Ammatillisen koulutuksen kustannus- ja suoritetietojen keruu Ammatillisen koulutuksen järjestäjätason tiedot (E92), jotka KAIKKI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT TÄYTTÄVÄT mm. ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoituksen tiedot, investoinnit, maksullinen palvelutoiminta Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus (K02) Oppisopimuskoulutuksena toteutettava (K13 p ja K13 l) Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus (K14) ammatillinen peruskoulutus ammatillinen lisäkoulutus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yksikköhintoja laskettaessa huomiotta jätettävät kustannukset Ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (valtionosuuteen oikeuttavaan kustannuspohjaan) ei voida sisällyttää kaikkia toiminnan järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Rahoituslain 31 :n mukaan tiettyjä, alla lueteltuja kustannuksia, ei pidetä lain tarkoittamina käyttökustannuksina: 1) laissa tarkoitetusta perustamishankkeesta eikä maa-alueen hankkimisesta tai vuokraamisesta aiheutuneita kustannuksia; 2) opiskelijoiden koulumatkakuljetuksen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia; 2 a) tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa; 3) lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia korkoja ja poistoja; tämä ei koske ammatillisen koulutuksen järjestäjän kirjanpidon mukaisia poistoja, joista on voimassa, mitä 25 :n 2 momentissa säädetään. 4) kustannuksia, joihin myönnetään erikseen lakiin perustuvaa valtionrahoitusta; Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yksikköhintoja laskettaessa huomiotta jätettävät kustannukset 5) maksuja 1 :ssä mainittujen lakien ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen toiminnan järjestäjille, jos maksujen perusteena olevasta toiminnasta toiminnan järjestäjille aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon yksikköhintoja laskettaessa; 6) 1 :ssä mainitun lain mukaisen toiminnan järjestäjän maksullisen palvelutoiminnan kustannuksia; eikä 7) muita kuin välittömästi 1 :ssä mainittujen lakien mukaisen toiminnan järjestämisestä aiheutuneita hallintokustannuksia. Koulutusmuotojen käyttökustannukset, joihin myönnetään rahoitusta Euroopan yhteisöjen talousarviosta, saadaan lukea rahoitettaviksi käyttökustannuksiksi siltä osin kuin Euroopan yhteisöjen talousarviosta myönnettävä ja sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen kansallinen rahoitus ei niitä kata. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Ammatillisen koulutuksen kustannus- ja suoritetietojen keruu Kustannustiedot ilmoitetaan toiminnoittain Valtionosuustoimintaan kohdistuvia palvelukokonaisuuksia ostettaessa niihin sisältyvät kustannukset eritellään toiminnoittain. Opetustoiminta = opetus, näyttötutkintojen kustannukset, työnantajille maksetut koulutuskorvaukset Kiinteistöjen ylläpito= omat tilat, vuokratilat Opintososiaaliset edut Yhteiset toiminnot Koulutuksen järjestäjän hallinto Ns. yhteiset kustannukset jaetaan laskennallisen perusteen mukaisesti; opiskelijamäärä, opetustunnit, neliöt Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Koulutuspalvelujen osto toiselta koulutuksen järjestäjältä Ostaa koulutusta Myy koulutusta Joko Vosrahoitteinen koulutus Maksullinen palvelutoiminta Tai Maksullinen palvelutoiminta Maksullinen palvelutoiminta Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Koulutuspalvelujen osto koulutuksen järjestäjän omilta oppilaitoksilta Koulutuksen järjestäjä X Oppilaitos A Oppilaitos B toiminnasta aiheutuneet kustannukset kirjataan suoraan ko. koulumuodolle lomakkeilla K02, K13, K14 tai E92 - yhteiset toiminnot jaetaan vahvistettujen jakoperusteiden mukaisesti Oppisopimuskeskus Oppilaitos C Aikuiskoulutus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Kustannustietojen oikeellisuuden varmistaminen kustannustiedot vastaavat opiskelijatietoja kustannus- ja tulotiedot täsmäävät kirjanpidon tietojen kanssa koulutuksen järjestäjätason lomakkeen lopussa oleva yhteenvetolaskelma on aina tarkistettava ja hyväksyttävä = koskee kaikkia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä koulutusmuodosta riippumatta ilmoitus päivätään, allekirjoitetaan ja arkistoidaan liiteasiakirjoineen suoritetietojen seuranta vuoden aikana virheelliset tiedot korjataan aina Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Oppisopimus / peruskoulutus Oppisopimus / lisäkoulutus Lisäkoulutuksen tulosrahoituksessa
Kustannus- ja suoritetietoja käytetään mm. Keskimääräisen ja alakohtaisten yksikköhintojen määrittämisessä - yksikköhinnat lasketaan toteutuneiden kustannusten perusteella joka neljäs vuosi vuosi on kustannuspohjan tarkistusvuosi; vaikutus vuosien 2016 2019 rahoitukseen oppisopimuskoulutuksen rahoitus 63,13 % ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta, tarkastellaan oppisopimuskoulutuksen omaa kustannuspohjaa Rahoituksen kehittämisessä Koulutuksen arviointi- ja kehittämishankkeissa Kansainvälisissä koulutusjärjestelmävertailuissa Koulutuksen järjestäjien keskinäisessä vertailussa Tiedot julkaistaan internetissä http://vos.uta.fi/rap/ Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN YKSIKKÖHINNAT VUONNA Ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen alviton yksikköhinta 11 137,20 Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinta (63,13 % amm. perusk. keskim. yksikköhinnasta) yksityiset 7 396,52 kunnat ja kuntayhtymät 7 030,91 Oppisopimuskoulutuksena järjestettävä ammatillinen lisäkoulutus Tutkintotavoitteinen (ammatti- ja erikoisammattitutkinnot) 3 268,70 Muu lisäkoulutus (ei tutkintotavoitteinen) 2 360,73
Oppisopimuskoulutuksen vuoden rahoitus Ammatillinen peruskoulutus vuoden ennakollinen rahoitus: (opiskelijamäärä 20.1.2012 + 20.9.2012) / 2 * yksikköhinta 7 030,91 yksityisillä alvillinen 7 396,52 rahoitus tarkistetaan vuoden lopussa tilastointipäivien 20.1. ja 20.9. todellisten opiskelijamäärien mukaiseksi ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitus on mukana oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintalaskennassa
Oppisopimuskoulutuksen vuoden rahoitus Ammatillinen lisäkoulutus oppisopimusten vähimmäismäärä on kirjattu ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupaan OKM tekee erillisen ns. kiintiöpäätöksen, jonka mukaan ennakollinen rahoitus määräytyy siten, että 75 % rahoituksesta ohjautuu tutkintotavoitteisen ja 25 % eitutkintotavoitteisen koulutuksen hinnalla aikuisten osaamisohjelman mukainen ennakollinen rahoitus 90 %/10 % rahoitus tarkistetaan vuoden lopussa vuoden tilastointipäivien todellisten opiskelijamäärien mukaiseksi kiintiöpäätöksen ylittävältä osalta ei rahoitusta myönnetä mukana laskennassa ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoitus
Oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksena järjestetyn ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitus vuonna 2014 Tilastokeskus MITTARIT TULOSRAHOITUS- INDEKSI VAIKUTTA -VUUS (90 %) Kohta P. Vaikuttavuus (90 %) -sijoittuminen työelämään -sijoittuminen jatko-opintoihin -keskeyttäminen -tutkinnon suorittaminen T U L O S I N D E K S I HENKILÖSTÖ (10 %) Opettajien kelpoisuus (7 %) Henkilöstön kehittäminen (3 %)
Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitus - tulosrahoituksen osuus 3 % - porrastus 4/5 tulosindeksin laskennassa mukana olevista - mukana oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintalaskennassa: oppilaitosmuotoinen 1. ops-perusteinen ammatillinen peruskoulutus 2. näyttötutkintona suoritettava ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus oppisopimuskoulutus 1. ops-perusteinen ammatillinen peruskoulutus 2. näyttötutkintona suoritettava ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus - mittaamisen kohteena opiskelijat - jos porrastus ylittää 10 %, ylittävästä osuudesta vähennetään 33 %
Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitus vuoden 2014 rahoituksessa Tarkastelujoukko Koulutuksen järjestäjien tietyn ajankohdan opiskelijoiden sijoittuminen noin kolmen vuoden seurantajakson jälkeen Kaikki ko. mittareissa käytetty tieto perustuu Tilastokeskuksen henkilötason aineistoihin Opiskelijoiden poiminta Sijoittumisen tarkasteluperiodi 20.9.2008 2008 2009 2010 2011
Opiskelijoille määritellään seurantaperiodin päätteeksi viisi vaihtoehtoista tilannetta RYHMÄ KUVAUS 1. Työllisyys Suorittanut seurantajaksolla ammatillisen perustutkinnon ja on seurantajakson lopussa työllinen. Painoarvo 10 2. Jatkoopiskelu Suorittanut seurantajaksolla ammatillisen perustutkinnon ja on seurantajakson lopussa jatko-opiskelija tai suorittanut jo korkeamman tutkinnon. Painoarvo 6 3. Läpäisy Suorittanut seurantajaksolla ammatillisen perustutkinnon, mutta ei ole seurantajakson lopussa työllinen tai täytä jatko-opiskelukuvausta. Painoarvo 3 4. Ei tutkinnon suorittanut mutta aktiivinen Ei ole suorittanut seurantajaksolla ammatillista perustutkintoa, mutta on seurantajakson lopussa aktiivinen. Painoarvo 1 5. Keskeytys Ei ole suorittanut seurantajaksolla ammatillista perustutkintoa eikä ole seurantajakson lopussa aktiivinen. Painoarvo 0
Kontrolloitavat taustatekijät Opiskelijan taustatekijät 1. Ikä 2. Äidinkieli 3. Sukupuoli 4. Perhetyyppi 5. Perusopetuksen päättötodistuksen keskiarvo 6. Erityisopiskelija Koulutukseen liittyvät ominaisuudet 1. Opintojen aloittamislukukausi 2. Koulutusala 3. Ennen tarkastelujaksoa suoritetut tutkinnot 4. Tarkastelujaksolla suoritetut lukio-opinnot 5. Opiskelu näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa 6. Opiskelu oppisopimuskoulutuksessa Aluetekijänä opiskelijan seutukunta
Tulosrahoituksen tietojen tarkistaminen Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitus Koulutuksen järjestäjälle lähetetään toukokuun lopussa raportti K32K7S tulosrahoituksen laskennassa käytettävistä mittaritiedoista ja ohjeet tietojen tarkistamisesta. Lopullinen raportti K32K7S toimitetaan koulutuksen järjestäjälle marraskuussa /raportti netissä Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoituksen mittariseloste netissä viim. lokakuun alussa http://www02.oph.fi/asiakkaat/rahoitus/tulosr13/tulosr_13.html Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Tulosrahoitus ammatillisessa lisäkoulutuksessa 2014 Tuloksellisuusrahoitus lasketaan erikseen oppilaitos- ja oppisopimusmuotoiseen lisäkoulutukseen Tulosrahoituksen osuus enintään 3 % valtionosuuden laskennallisesta perusteesta Valtionosuuden kokonaismäärästä vähennetään 3 %, joka jaetaan tutkintojen määrillä ja maksetaan järjestäjille tutkintokohtaisen euromäärän perusteella Tulosrahoituksen perusteena käytetään kahden laskentavuotta edeltävän vuoden suoritettujen tutkintojen ja opiskelijoiden määrien keskiarvoja. Vuoden 2014 tulosrahoitusta laskettaessa on käytetty vuosien 2011 ja 2012 keskiarvotietoja Tulosrahoitus kohdennetaan valmistavan koulutuksen järjestäjälle, joka ilmoittanut opiskelijan ja saanut opiskelijasta rahoituksen
Vuoden 2014 kertojaopiskelijamäärän muutoshakemus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 48 :n mukaan ennakollinen rahoitus lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden keskimääräisen painotetun opiskelijamäärän mukaan ammatillisessa peruskoulutuksessa voidaan ottaa huomioon sellaiset arvioidut opiskelijamäärien muutokset, jotka aiheutuvat mm. valtion viranomaisen päätöksestä, esim. koulutuksen järjestämislupaa koskevasta päätöksestä muutos, jolla oleellista vaikutusta koulutuksen järjestäjän rahoitukseen varainhoitovuoden aikana ei tehdä ennakolliseen rahoitukseen opiskelijamäärämuutoksia vuoden 2014 rahoituksessa kertojaksi tulevaa opiskelijamäärää koskeva muutoshakemus perusteluineen toimitetaan Opetushallituksen Tieto ja rahoitus - yksikölle 30.9. mennessä
Oikaisut ja korjaukset / Oikaisumenettely ja muutoksenhaku (RahL 60 ) Ennakollinen rahoitus/valtionosuuspäätös OKM tekee päätöksen joulukuussa Oikaisuvaatimus tehtävä 3 kk:n kuluessa päätöksen saannista kirjallisesti osoitettuna OKM:lle ja toimitetaan OPH:lle määräajan kuluessa (maaliskuu) Opiskelijamääriin voi hakea oikaisua vain tarkistuspäätöksestä Korjaukset huomioidaan rahoituksessa toukokuun alusta Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Oikaisut ja korjaukset Lopullinen rahoitus-/valtionosuuspäätös (tarkistuspäätös) OKM tekee päätöksen joulukuussa: maksut/perinnät seuraavan tilivuoden helmikuun loppuun mennessä Oikaisuvaatimus tehtävä 3 kk:n kuluessa päätöksen saannista kirjallisesti osoitettuna OKM:lle, toimitetaan OPH:lle (huhtikuu) OKM tekee päätöksen korjauksesta syyskuussa Maksuun/perintään lokakuun loppuun mennessä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Oikaisut ja korjaukset Hallintolain mukaan tehtävät korjaukset - esim. kustannuskyselyn yhteydessä esiin tulevat korjaustarpeet opiskelija- ja suoritemäärissä. Tietoja, jotka - korjataan aina rekistereihin - vaikuttavat mahdollisesti rahoituksen määräytymiseen Maksumuutoksia tehdään pääsääntöisesti touko-, elo- ja joulukuussa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Oikaisut ja korjaukset - Perus- ja kustannustiedot tarkistetaan ja mahdolliset korjaukset tehdään tallennusjärjestelmässä. - Tallennusajan päätyttyä tilastointipäivän /kustannusten tiedonkeruun tietoja korjataan tietojärjestelmään Opetushallituksen toimesta. Korjattavat tiedot tulee ilmoittaa yliviivaamalla alkuperäinen tieto tilastointipäivän /kustannusten tiedonkeruun lomakkeella ja kirjoittamalla uusi tieto korjattavan tiedon viereen selkeästi. Huomioitava on myös korjauksen vaikutus lomakkeen eri kohtiin ja mahdollisiin liitelomakkeisiin.
Työnantajille maksettavat koulutuskorvaukset Asetus ammatillisesta koulutuksesta 6 (811/98) Koulutuksen järjestäjä ja työnantaja sopivat korvauksesta kunkin oppisopimuksen osalta ennen sopimuksen hyväksymistä. Koulutuskorvauksia on vuonna 2012 maksettu ammatillisessa peruskoulutuksessa ka. 1219 euroa/opiskelija/vuosi (19 euroa 3393 euroa /opiskelija/vuosi) ammatillisessa lisäkoulutuksessa ka. 251 euroa/opiskelija/vuosi (8 euroa 1085 euroa/opiskelija/vuosi)
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/98) 17 Opiskelusta ja tutkinnoista perittävät maksut - opiskelu on opiskelijalle maksutonta oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä ammatillisessa peruskoulutuksessa - ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa sekä muussa lisäkoulutuksessa opiskelijalta voidaan periä kohtuullinen opiskelumaksu - näyttötutkintoon osallistuvalta peritään tutkintomaksu, jonka suuruus on 58 17 a Tutkintomaksujen suorittaminen ja tilittäminen - Tutkinnon järjestäjä perii tutkintomaksun näyttötutkintoon ilmoittautumisen yhteydessä ja tilittää tutkintomaksut Opetushallitukselle (Oph:n määräys 6/011/2011, 22.3.2011 muutos 19.11.2012) tutkinnon järjestäjällä tarkoitetaan tässä koulutuksen järjestäjää, jonka kirjoilla ja vastuulla opiskelija on - Tutkintomaksuja ei sisällytetä kustannustentiedonkeruulomakkeilla annettaviin tietoihin