Arviointia käytännössä Arviointia käytännössä Testausta käyttäjillä MATHM-47300 Marika Lähdeaho 3.11.2009
Miksi testausta todellisilla käyttäjillä? Paljon erilaisia käyttäjiä, joilla erilaisia tarpeita toimintarajoitteet Motoristiset toimintarajoitteet, näköön ja kommunikointiin liittyvät toimintarajoitteet Asiantuntija-arviointi ei riittävän luotettava erityislaitteiden käyttöön täytyy tottua Erilaisia erityislaitteita: otsatikku, päähiiri, pistekirjoitin, ruudunlukuohjelmat Myös ikä ja kulttuuriero voi vaikuttaa käyttökokemukseen Tutkimuksen tavoitteena voi olla myös visuaalisen ilmeen suunnittelu Oikeita asioita oikeille käyttäjille (Tervakari & Silius 2005-2009; Valtiovarainministeriö 2008)
Otsatikku (TAYS (TAYS Apuvälineyksikkö/Tikoteekki, Papunet Verkkopalveluyksikön mukaan)
Ennen testausta Tärkeää tunnistaa kohderyhmä rajaus Käyttäjien erityispiirteiden tunnistaminen Verkkopalvelun toiminnan tavoite ja resurssirajoitukset Testauksen tavoitteena huomioida - eri käyttäjät - eri käyttötilanteet - eri päätelaitteet Testiryhmän, -menetelmän ja -raportoinnin suunnittelu Laboratoriotesti, kyselylomakkeet, haastattelut Heuristinen arviointi, standardivertailu, tarkistuslistat, kognitiivinen läpikäynti, pluralistinen läpikäynti jne. (esim. Kaikuvuo et al. 2007; Tervakari & Silius 2005-2009)
Case: Eyetracking 1/4 Jakob Nielsenin ja Kara Pernice Coynen tavoitteena tutkia online-uutisen tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä Testiryhmä: 255 henkilöä 18-64 -vuotiaita Miehiä 42 % ja naisia 58 % Silmän liikkeitä tutkimalla pystytään selvittämään: 1.) Mihin käyttäjä katsoo 2. ) Missä verkkojulkaisun ongelmakohdat sijaitsevat Jos teksti ja mediaelementit on huonosti aseteltu verkkosivulle, käyttäjän on hankala löytää etsimäänsä informaatiota (Nielsen & Coynen 2005, Ruel & Paul 2007 mukaan)
Case: Eyetracking 2/4 Testin avulla saatiin yllättäviä tuloksia käyttäjien silmän liikkeitä seuraamalla Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ei aina pidä paikkaansa Joskus kuva voi olla sisällön tiellä Käyttäjät kiinnittävät huomiota kuvissa oleviin todellisiin ihmisiin mainosten mallikuvia jopa vältetään Huomattavia eroja mies- ja naiskäyttäjien välillä (Nielsen & Coynen 2005, Ruel & Paul 2007 mukaan)
Case: Eyetracking 3/4 Paul 2007 mukaan) 3/4 (Nielsen & Coynen 2005, Ruel &
Case: Eyetracking 4/4 Tulosten merkitys? Kuten muissakin käyttäjätesteissä: Tavoitteena oppia tuntemaan käyttäjä ja rakentaa verkkopalvelu sen mukaan Mikä on esimerkiksi mediaelementtien merkitys verkkosivulla: informaation lisääminen vai koristelu? Miten pystytään vaikuttamaan erilaisiin käyttäjiin sisällön rakentamisen avulla? Tärkeää muistaa, että käyttäjätestit ovat tärkeitä, mutta niiden täytyy tuottaa lisäarvoa verkkopalvelun suunnittelijalle, toteuttajalle ja loppuasiakkaalle (Nielsen & Coynen 2005, Ruel & Paul 2007 mukaan)
Testaus erityisryhmillä Testauksen neljä vaihetta: 1.) Erityisryhmiä edustavien henkilöiden löytäminen 2.) Tehtävien suorittaminen erityislaitteiden avulla 3.) Tehtävien suorittamisen seuraaminen 4.) Keskustelu testaajien kanssa Testaus erityisryhmillä tärkeää, mutta erilaisia testausmenetelmiä kannattaa hyödyntää ennen erityisryhmiin kuuluvien testaajien käyttöä: In one case, an organization conducted usability testing of their educational software application with screen reader users. It was unusable with a major screen reader. Every user gave up in frustration and confusion within 20 minutes, after trying every strategy they knew to get at the content. The organization wasted 6000 on formal usability testing to figure out what they could have learned with easier, less expensive evaluation methods. (Lawton 2003-2007a)
Testaus erityisryhmillä - haasteet Verkkosivusto olisi tärkeää testata mahdollisimman monella eri henkilöillä, joilla on erilaisia toimintarajoitteita Ei ole kuitenkaan käytännöllistä, sillä vie liikaa resursseja, koska mahdollisia toimintarajoitteita on paljon Lisäksi testauksessa ei välttämättä löydetä kaikkia virheitä Aina käyttäjätestausta ei myöskään voida järjestää verkkopalvelun suunnittelun tuotantovaiheessa, vaikka sen tulisi olla suunnittelun perusta Testaaja ei välttämättä osaa suhtautua oikein testihenkilöön, jolla on toimintarajoitteita Tästä voi aiheutua kommunikaatio-ongelma, joka hankaloittaa testauksen onnistumista Myös testihenkilö voi tuntea tilanteen epäluonnolliseksi (Mäntylä 2006; Lawton 2003-2007b)
Motivaatio testaamiseen ja verkkopalvelun kehittämiseen Lait ja säädökset Palvelun laadun kehittäminen fyysisesti ja psyykkisesti toimintarajoitteisten käyttäjien lisäksi tulee huomioitua myös ikäihmiset, matkapuhelinselaimen käyttäjät, hakukoneoptimointi jne. Väestön ikärakenteen muutos Taloudellinen ja markkinoinnin näkökulma: mahdollisuus tavoittaa suurempi kohderyhmä (Mäntylä 2006)
Keskustelu Kokemuksia erilaisista testitilanteista? Erityislaitteista? Mitä ongelmakohtia voi ilmetä testaajan ja toimintarajoitteisen testihenkilön yhteistyössä?
Lähteet Kaikuvuo, I., Silius, K. & Tervakari, A-M. 2007. Saavutettava verkkosivusto kenelle, miksi ja miten? Mitä jokaisen verkkomateriaalien toteuttajan olisi hyvä tietää saavutettavuudesta? ITK 07 foorumi 19.4.2007 [online]. Tampere: Tampereen teknillisen yliopiston hypermedialaboratorio. Saatavissa www-muodossa: www.hameenkesayliopisto.fi/itk07/ppt/to_f4_n7.ppt. Viitattu 2.11.2009. Lawton, S. 2003-2007a. Just Ask: Integrating Accessibility Throughout Design. Accessibility in User-Centered Design: Usability Testing [online]. Saatavissa www-muodossa: http://www.uiaccess.com/accessucd/ut.html. Viitattu 2.11.2009. Lawton, S. 2003-2007b. Just Ask: Integrating Accessibility Throughout Design. The Basics: Interacting with People with Disabilities [online]. Saatavissa www-muodossa: http://www.uiaccess.com/accessucd/interact.html. Viitattu 2.11.2009. Mäntylä, J. 2006. WWW-sivun saavutettavuuden automaattinen arviointi DOM-rajapintaa käyttäen. Saavutettavuus [online]. Tietotekniikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Saatavissa www-muodossa: http://huba.kapsi.fi/jmantyla/gradu/luku2.html. Viitattu 2.11.2009. Papunet Verkkopalveluyksikkö. [online]. Saatavissa www-muodossa: http://papunet.net/yleis/fileadmin/kuvat/kuvapankki/apuvalineet/otsatikku.jpg. Viitattu 2.11.2009. Ruel, L. & Paul N. 2007. Eyetracking points the way to effective news article desing [online]. OJR: The Online Journalism Review. Focusing on the Future of Digital Journalism. Saatavissa www-muodossa: http://www.ojr.org/ojr/stories/070312ruel/. Viitattu 2.11.2009. Tervakari, A-M. & Silius, K. 2005-2009. Verkkopalvelun käyttökelpoisuuden arvioiminen [online]. Oppimateriaali. Tampere: Tampereen teknillisen yliopiston hypermedialaboratorio, päivitetty 30.8.2009. Saatavissa wwwmuodossa: http://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/vpkk/vpkk-oppimateriaali. Viitattu 2.11.2009. Valtiovarainministeriö 2008. Käyttäjälähtöisyys verkkopalveluiden suunnittelussa [online]. Saatavissa www-muodossa: http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/04_hallinnon_kehittaminen/20080129kaeyttae/verk kopalveluiden_suunnittelu.pdf. Viitattu 2.11.2009.