KIRJALLINEN KYSYMYS 892/2012 vp Sähköisten kirjojen arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Arvonlisäverolain (30.12.1993/1501) mukaan kirjana ei pidetä muulla tavalla kuin painamalla tai siihen verrattavalla tavalla valmistettua julkaisua. Kirjalla tarkoitetaan näin ollen julkaisua, jossa kirjoitus tai kuvallinen esitys on monistettu graafisessa muodossa. Tällä hetkellä painetun kirjan arvonlisävero on 9 prosenttia ja sähköisen kirjan arvonlisävero 23 prosenttia. Sähköisten kirjojen määrä nousee ja niiden käyttö yleistyy lähitulevaisuudessa. Jos kirja on julkaistu graafisen muodon lisäksi sähköisessä muodossa, miksi siitä kerätään korkeampi arvonlisävero, kun sisältö on kuitenkin samanlainen? Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miksi sähköistä kirjaa ja tavallista kirjaa koskevat arvonlisäveron maksamisen tulkinnat poikkeavat näin paljon toisistaan ja mitä hallitus aikoo tehdä tämän lainsäädännön täsmentämiseksi? Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2012 Jouko Jääskeläinen /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jouko Jääskeläisen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 892/2012 vp: Miksi sähköistä kirjaa ja tavallista kirjaa koskevat arvonlisäveron maksamisen tulkinnat poikkeavat näin paljon toisistaan ja mitä hallitus aikoo tehdä tämän lainsäädännön täsmentämiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Arvonlisäverolain (1501/1993) 84 :n mukainen yleinen verokanta on 23 prosenttia. Arvonlisäverolain 85 a :n 1 momentin 7 kohdan mukaan kirjojen myynnistä suoritettava vero on 9 prosenttia. Saman pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan kirjana ei pidetä muulla tavalla kuin painettuna tai siihen verrattavalla tavalla valmistettua julkaisua. Arvonlisäverotuksessa sovellettavista verokannoista on säädetty Suomea sitovasti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetussa neuvoston direktiivissä (2006/112/EY). Suomella ei ole kansallisin päätöksin oikeutta soveltaa alennettuja verokantoja muihin kuin direktiivissä mainittuihin tavaroihin ja palveluihin. Alennettuja verokantoja saa soveltaa ainoastaan direktiivin liitteessä III (2009/47/EY) lueteltuihin tavaroihin ja palveluihin. Näitä ovat muun muassa kaikenlaisilla fyysisillä alustoilla olevien kirjojen luovutukset. Alennettuja verokantoja ei sen sijaan saa soveltaa sähköisesti suoritettaviin palveluihin. Digitaaliset tuotteet, sähköiset kirjat mukaan luettuna, ovat sellaisia sähköisiä palveluja, joihin direktiivin mukaan alennettua verokantaa ei voida soveltaa. Sähköisiä kirjoja voidaan julkaista monessa muodossa, esimerkiksi cd-levylle tai muistitikulle tallennettuina versioina taikka suoraan sähköisestä verkosta ladattavina, erillisen luku- tai päätelaitteen kautta luettavina tiedostoina. Sähköiset kirjat poikkeavat luonteeltaan, ominaisuuksiltaan ja käyttötavaltaan painetuista kirjoista. Sähköiset kirjat voivat sisältää useita sellaisia ominaisuuksia, joita painetuissa kirjoissa ei ole, esimerkiksi ääntä ja hakutoimintoja. Alennettujen verokantojen soveltamisalan laajentaminen joihinkin digitaalisiin tuotteisiin aiheuttaisi uusia rajanveto- ja neutraalisuusongelmia erilaisten sähköisessä muodossa olevien tuotteiden välille. Tästä aiheutuisi myös paineita soveltaa alennettua verokantaa entistä laajemmin erilaisiin sähköisiin tuotteisiin, mikä rapauttaisi merkittävästi veropohjaa. Euroopan komission arvonlisäveron tulevaisuudesta antaman tiedonannon (KOM(2011) 851) mukaan komissio tulee arvioimaan nykyistä arvonlisäverorakennetta vuonna 2012 ja tulee tekemään arvioinnin mukaisia ehdotuksia vuoden 2013 loppuun mennessä kuultuaan ensin sidosryhmiä ja jäsenvaltioita. Euroopan unionin neuvosto on arvonlisäveron tulevaisuutta koskevissa päätelmissä sitoutunut tarkastelemaan komission arvioinnin tuloksia. Arvonlisäverodirektiivin muutos edellyttää jäsenvaltioiden yksimielistä päätöstä. Viimeaikaisten neuvostossa käytyjen keskustelujen perusteella neuvottelut alennettujen verokantojen muutoksista tulevat olemaan vaikeita ja pitkäkestoisia. Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, ettei painettuja kirjoja ja sähköisiä kirjoja koske- 2
Ministerin vastaus KK 892/2012 vp Jouko Jääskeläinen /kd via arvonlisäverolain säännöksiä voida yhteisölainsäädännön johdosta muuttaa. Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2012 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 892/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Jouko Jääskeläinen /kd: Varför avviker tolkningarna av vad som ska betalas i mervärdesskatt för en elektronisk bok och en vanlig bok så här mycket från varandra och vad har regeringen för avsikt att göra för precisering av lagstiftningen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 84 i mervärdesskattelagen (1501/1993) är den allmänna skattesatsen 23 procent. Enligt 85 a 1 momentet 7 punkten i mervärdesskattelagen ska i skatt betalas 9 procent av försäljningen av böcker. Enligt 2 momentet 1 punkten i samma paragraf anses såsom böcker inte på något annat sätt än genom tryckning eller något därmed jämförbart sätt tillverkade publikationer. De för Finland bindande bestämmelserna om de skattesatser som tillämpas i mervärdesbeskattningen finns i rådets direktiv om ett gemensamt system för mervärdesskatt (2006/112/EG). Finland har inte genom nationella beslut rätt att tillämpa sänkta skattesatser på andra varor och tjänster än de som omnämns i direktivet. Sänkta skattesatser får tillämpas endast på de varor och tjänster som finns uppräknade i bilaga III (2009/47/EG) till direktivet. Till dessa hör bland annat överlåtelse av böcker som finns på olika typer av fysiska underlag. Däremot får de sänkta skattesatserna inte tillämpas på tjänster som levereras elektroniskt. Digitala produkter, inklusive elektroniska böcker, hör till de elektroniska tjänster på vilka den lägre skattesatsen enligt direktivet inte kan tillämpas. Elektroniska böcker kan publiceras i flera olika format, till exempel som versioner sparade på cd-skiva eller minnessticka eller såsom läsbara filer som laddas ner direkt från det elektroniska nätverket på olika läs- och terminalapparater. De elektroniska böckerna avviker till sin karaktär, sina egenskaper och användningssättet från tryckta böcker. Elektroniska böcker kan innehålla ett flertal sådana egenskaper som inte finns i tryckta böcker, till exempel ljud och sökfunktioner. En utvidgning av tillämpningsområdet för de sänkta skattesatserna till vissa digitala produkter skulle medföra nya gränsdragnings- och neutralitetsproblem mellan olika produkter i elektronisk form. Detta skulle även leda till ett tryck på att den sänkta skattesatsen i allt större omfattning borde tillämpas på olika elektroniska produkter, vilket betydligt skulle urholka skattegrunden. Enligt den kommuniké om mervärdesskattens framtid som Europeiska kommissionen har gett (KOM(2011) 851) kommer kommissionen att bedöma den nuvarande mervärdesskattestrukturen år 2012 och komma med förslag förenliga med bedömningen före utgången av år 2013 efter att först ha hört olika intressentgrupper och medlemsstaterna. Europeiska unionens råd har i sina slutsatser om mervärdeskattens framtid förbundit sig att granska resultaten av kommissionens bedömning. För en ändring av mervärdesskattedirektivet krävs det att medlemsstaterna fattar ett enhälligt beslut. Utgående från de diskussioner som har förts i rådet under den senaste tiden kommer förhandlingarna om ändringar i de sänkta skattesatserna att vara svåra och långvariga. Utgående från vad som har nämnts här ovanför anser regeringen att det till följd av gemen- 4
Ministerns svar KK 892/2012 vp Jouko Jääskeläinen /kd skapslagstiftningen inte är möjligt att ändra på bestämmelserna om tryckta böcker och elektroniska böcker i mervärdesskattelagen. Helsingfors den 10 december 2012 Finansminister Jutta Urpilainen 5