10. Poliisitoimi Talousesitys HE 112/ vp (16.9.) S e l v i t y s o s a : Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä saattaa ne syyteharkintaan. Poliisitoiminnan eri osa-alueiden tuloksellisella toiminnalla osaltaan vaikutetaan siihen, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Uudet poliisiyksiköt aloittavat toimintansa 1.1.. PORA III -linjausten mukaisesti jatketaan palveluverkkouudistusta sekä edistetään eräiden tietoteknisten kehittämistoimien toteuttamista (lupalvelujen kehittämishanke, automaattisen liikennevalvonnan kehittämishanke). Poliisitoiminnan toiminnalliset tulokset pidetään vähintään v. tasolla. Operatiivisissa tehtävissä, erityisesti kenttä- ja rikostorjuntatehtävissä, toimivien poliisimiesten riittävyys turvataan. Poliisin johtamisrakenteiden ja -toimintojen uudistamista jatketaan sekä tehostetaan tulosohjausta. Poliisi pitää yhdessä sidosryhmien ja toimijoiden kanssa mukaan lukien yksityiset palveluiden tuottajat, järjestöt ja vapaaehtoiset (kansalaistoiminta) turvallisuuden tason ja yleisen turvallisuuden tunteen hyvänä kiinnittäen paikallisessa yhteistoiminnassa erityistä huomiota kasautuviin turvallisuushaasteisiin ja sosiaaliseen mediaan. Poliisi toimii asiakaslähtöisesti ja eettisesti korkeatasoisesti niin, että kansalaisten luottamus toimintaan säilyy. Poliisin arvot eli oikeudenmukaisuus, ammattitaito, palveluperiaate ja henkilöstön hyvinvointi toteutuvat sekä toiminnassa että viestinnässä. Viestintä on strategisen johtamisen väline ja luonnollinen osa johtamista. Poliisi reagoi toimintaympäristön muutoksiin sekä kohdistaa turvallisuusriskien analysointiin, tietojohtoisuuteen ja oikeaan tilannekuvaan perustuen yhdessä muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa ennakoivat toimet ja voimavarat turvallisuuden kannalta kriittisiin asioihin. Poliisi varmistaa poliisin peruspalveluiden saatavuuden, mukaan lukien kielelliset palvelut, palveluiden laadun ja niiden toimintaedellytykset kansalaisille koko maassa asuinpaikasta riippumatta. Poliisi vaikuttaa aktiivisesti tietojenvaihdon ja operatiivisen yhteistyön tehostamiseksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken ja lähialueiden maiden kanssa ja hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Kansainvälisellä yhteistyöllä torjutaan Suomeen ulottuvaa ja Suomesta käsin toimivaa kansainvälistä rikollisuutta mukaan lukien talousrikollisuus. Kansainvälisen poliisiyhteistyön keinoin torjutaan ulkopuolelta Suomeen kohdistuvaa rikollisuutta jo lähtömaissa. Poliisitoiminnassa hyödynnetään Euroopan unionin rahoitusmahdollisuudet. Poliisi valmistautuu vastaamaan kasvavan itäliikenteen ja tulevan viisumivapauden tuomiin haasteisiin ja lisätehtäviin vahvistamalla torjuntatoimintaa, lisäämällä yhteistyötä lähialueilla ja syventämällä henkilöstön osaamista. Poliisi torjuu talousrikollisuutta ja harmaata taloutta edistämällä kuudennen talousrikosohjelman täytäntöönpanoa tehostamalla talousrikostorjuntaa ja rikoshyödyn jäljittämistä. Harmaata taloutta kitketään monipuolisella keinovalikoimalla. Vahvistetaan korruptionvastaista toimintaa johtavaa viranomaisverkostoa ja kartoitetaan korruptiolle riskialttiit alat ja tilanteet, jotta niihin voidaan puuttua. Poliisi osallistuu eri rikoslajit huomioivan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategian toimeenpanoon. Syvennetään poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyötä, samoin näiden tahojen yhteistyötä syyttäjäviranomaisten kanssa. Toimivalla kansainvälisellä yhteistyöllä erityisesti lähialueiden viranomaisten kanssa turvataan rikosvastuun toteutuminen tekijän kotimaassa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1
Jatketaan päivitetyssä terrorismin torjuntastrategiassa esitettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja väkivaltaisen ekstremismin torjuntaa. Suojelupoliisin lisäresursseilla ylläpidetään ajantasaista tilannekuvaa sekä tehostetaan terrorismin torjuntaa vastaten muuttuvaan toimintaympäristöön. Jatketaan tietoverkkojen avulla tehtävien rikosten tehostettuja torjuntatoimenpiteitä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Poliisi torjuu väkivaltarikollisuutta painopisteenä vakavat väkivaltarikokset, perhe- ja lähisuhdeväkivalta sekä nuorten väkivaltaisuuden vähentäminen. Parannetaan haavoittuviin ryhmiin kohdistuvan väkivallan tunnistamista ja edistetään naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelman toimeenpanoa. Niin sanotun kunniaväkivallan samoin kuin pakkoavioliittojen kohteeksi joutumisen riskien tunnistamista tehostetaan. Poliisi jatkaa rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaista työtään ja torjuu viharikoksia parantamalla niiden tunnistamista. Poliisi jatkaa LUPA 2016 -hankkeessa lupahallinnon kehittämistä lupahallintostrategian, hallinnonalan TTS-asiakirjan ja lupahallinnon kehittämishankkeen linjauksia noudattaen: lupahallinto keskittyy ydintehtäviinsä, joita ovat aseasioihin, yksityiseen turvallisuusalaan, yleisötilaisuuksiin ja henkilöllisyyttä osoittaviin asiakirjoihin liittyvät tehtävät. Poliisi ulkoistaa lupahallinnon menettelyitä (esim. asiakirjojen postittaminen). Lisäksi poliisi lisää sähköistä asiointia ja poliisin lupahallinnon palvelut ovat henkilökohtaisesti saatavilla pääsääntöisesti ajanvarausta käyttämällä. Poliisi huolehtii näiden tehostamistoimenpiteiden seurannaisvaikutusten hallinnasta suunnitelmallisesti ja ennakoiden. Näillä kehittämistoimilla toteutetaan hyvää hallintoa sekä parannetaan asiakaspalvelun joustavaa saatavuutta. Lupahallinnon palvelut toimivat kustannustehokkaasti, taloudellisesti ja tuottavasti. Poliisi osallistuu aktiivisesti sisäisen turvallisuuden ohjelman toteuttamiseen ja tekee osaltaan monialaista viranomais- ja sidosryhmäyhteistyötä paikallisten ja alueellisten turvallisuussuunnitelmien toteuttamiseksi kaupunkien turvallisuuden ylläpitämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden varmistamiseksi. Poliisi osallistuu osaltaan Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoon ja huolehtii, että poliisilla on tehokkaat edellytykset ennalta ehkäistä, paljastaa ja selvittää kybertoimintaympäristöön kohdistuvia ja sitä hyödyntäviä rikoksia. Vitjan vuonna tapahtuva käyttöönotto tehostaa poliisin toimintaa. Poliisin sisäisellä laillisuusvalvonnalla varmistetaan kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien sekä poliisin toiminnan laillisuuden ja laadun toteuttaminen. 01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousesitys HE 112/ vp (16.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 726 545 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) EU:n hyväksymien ja rahoittamien poliisitoimeen liittyvien hankkeiden maksamiseen 2) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 :n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2
S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö asettaa poliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet: Valvonta- ja hälytystoiminta Hälytyspalveluiden saatavuus ei heikkene. Yleistä järjestystä ja turvallisuutta heikentäviin tekoihin puututaan. Liikennevalvonnan määrä ja tuloksellisuus säilyvät nykytasolla ja liikennevalvonnan ohjausta kehitetään PORA III -linjausten mukaisesti. Liikenneturvallisuuteen vaikutetaan puuttumalla aktiivisesti liikenteessä havaittuihin rikkomuksiin sekä hyödynnetään teknisiä valvontamenetelmiä. Lisäksi teknistä liikennevalvontaa lisätään keskittämällä automaattisen liikennevalvonnan hallinnointia. Raskaan liikenteen valvontaa tehostetaan. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puututaan kotihälytyksillä. Laittoman maahantulon tilanne pysyy Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. Turvapaikkamenettelyn prosessia kehitetään ja varaudutaan itäliikenteen kasvun haasteisiin. Valvonta Tuottavuus Tuottavuus (yjt-tehtävät/htv) 357 346 341 Liikennevalvonnan tuottavuus, kpl/vhtv 825 858 832 Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 190 928 193 932 198 625 Henkilötyövuodet 2 791 2 831 2 876 Valvonnan kustannukset, 1 000 euroa 234 743 248 229 250 856 (kustannukset/yjt-tehtävät), euroa 236 253 256 Palvelukyky ja laatu Onnistuminen kotiväkivaltaan puuttumisessa, keskiarvo vähintään, arvosana 1 4 1) 2,86-3,0 Onnistuminen liikennevalvonnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1 4 1) 3,07-3,2 Onnistuminen poliisin partioinnissa ja muussa näkyvässä toiminnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1 4 1) 3,02-3,1 Liikennevalvontaan käytetty työaika, htv 592 600 619 josta raskaan liikenteen valvontaan käytetty työaika, htv 52 54 54 Automaattisen liikennevalvonnan suoritteet, kpl 342 794 350 000 400 000 Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, tapaukset enintään, kpl 3 624 3 800 4 000 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet enintään, kpl 5 714 5 500 5 500 Rattijuopumusrikosten määrä enintään, kpl 20 321 20 000 20 000 Ulkomaalaisvalvontaan käytetty työaika, htv 25 26 29 Turvapaikkatutkinnan tutkinta-aika, päätetyt jutut, keskiarvo, vrk 33 30 30 Suoritteet Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä, kpl 995 505 980 000 980 000 josta oma-aloitteiset tehtävät, % 28 29 29 Oma-aloitteellisuus (%) eräissä taajamavalvontaan liittyvissä tehtävissä (03 Pahoinpitely, tappelu 15 Vahingonteko 34 Päihtynyt henkilö 35 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta) 9,7 10,0 10,0 1) Lähde: Poliisibarometri ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3
Hälytystoiminta Tuottavuus Tuottavuus (hälytystehtävät, määrä/htv) 897 920 966 Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 73 041 66 574 66 208 Henkilötyövuodet 1 110 1 065 1 015 Hälytystoiminnan kustannukset, 1 000 euroa 90 983 83 238 84 119 (kustannukset/hälytystehtävät A+B), euroa 121 111 112 Palvelukyky ja laatu Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min 9,2 10,0 10,0 Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min 16,7 16,9 16,7 Toimintavalmiusaika alle 20 min (%, tehtävistä) 73,2 73,0 74,0 Toimintavalmiusaika alle 45 min (%, tehtävistä) 93,3 92,0 94,0 Onnistuminen kiireellisissä hälytystehtävissä, keskiarvo vähintään, arvosana 1 4 1) 3,13-3,2 Suoritteet Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät enintään, kpl 23 656 27 000 25 000 A ja B hälytystehtävien määrä enintään, kpl 749 954 750 000 750 000 A, B ja C hälytystehtävien määrä enintään, kpl 995 505 980 000 980 000 1) Lähde: Poliisibarometri ja Rikostorjunta Kansalaisten luottamus poliisin kykyyn ehkäistä, paljastaa ja selvittää rikoksia on korkea. Rikosasioiden pitkiin käsittelyaikoihin kiinnitetään huomiota. Poliisi toteuttaa tehostettua harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Talousrikostorjunnassa pyritään reaaliaikaiseen rikostutkintaan, avoinna olevien juttujen määrän vähentämiseen, tutkinta-aikojen lyhentämiseen ja takaisin saadun rikoshyödyn määrän kasvattamiseen. Vakavan väkivallan ja rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaa tehostetaan huomioiden myös itäliikenteen kasvu. Rikosten ennalta estävää toimintaa tehostetaan lisäämällä moniviranomaisyhteistyötä, ihmisten omaa varautumista rikosuhkiin ja vastuuta rikostorjunnasta sekä kolmannen sektorin toimijoiden mukanaoloa. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten sekä seksuaalirikosten kokonaismäärää pyritään vähentämään ennalta estävällä toiminnalla ja rikostapausten paremmalla tunnistamisella. Järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä heikennetään muun muassa hallinnollisten haittaamistoimien avulla. Järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan tiiviillä yhteistyöllä Tullin ja Rajavartiolaitoksen kanssa sekä toimivalla kansainvälisellä yhteistyöllä. Tietoverkkorikollisuuden torjuntaan panostetaan osana järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa ja ennalta ehkäisevää nettipoliisitoimintaa. Poliisi puuttuu rasistisia piirteitä omaavaan ja muuhun viharikollisuuteen sekä ihmiskauppaan aktiivisesti. Poliisi ylläpitää muiden lainvalvontaviranomaisten, hallinnollisten viranomaisten sekä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa tilannekuvaa rikollisuudesta yleisesti sekä sen tietyistä erityisalueista, mm. terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus. Rikostorjunta vastaa herkästi toimintaympäristön muuttuviin tarpeisiin ja kykenee estämään ennalta rikoksia, paljastamaan piilossa olevaa rikollisuutta sekä toteuttamaan rikosvastuuta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4
Rikostorjunta Tuottavuus Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/htv) 79 82 85 Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 279 730 280 044 280 612 Henkilötyövuodet 3 953 3 915 3 889 Rikostorjunnan kustannukset, 1 000 euroa 342 711 338 156 341 735 (kustannukset/selvitetyt rikoslakirikokset), euroa 1 104 1 057 1 036 Palvelukyky ja laatu Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), %, vähintään 50,4 50,2 51,0 Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), ka, vrk 95 96 100 Omaisuusrikosten selvitystaso, %, vähintään 37,8 37,0 39,3 Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, %, vähintään 77,2 81,0 82,0 Päätettyjen talousrikosjuttujen sisälläoloaika, ka, vrk, enintään 454 425 400 Talousrikostorjunnan henkilötyövuodet 407 430 430 Järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä (EU- ja muut ryhmät), kpl 81 81 73 Järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien henkilöiden määrä, kpl 1 237 970 950 Onnistuminen väkivaltarikosten selvittämisessä ja torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1 4 1) 2,97-3,1 Onnistuminen talousrikosten torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1 4 1) 2,68-3,0 Onnistuminen huumerikosten selvittämisessä/paljastamisessa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1 4 1) 2,93-3,0 Onnistuminen asuntomurtojen selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1 4 1) 2,83-2,9 Onnistuminen autovarkauksien selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1 4 1) 2,69-2,9 Onnistuminen rasismiin viittaavien rikosten paljastamisessa ja tutkinnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1 4 1) 2,76-3,0 Verkossa tapahtuva poliisitoiminta (esim. vihjepalvelu, verkkopoliisi), keskiarvo, vähintään, arvosana 1 4 1) - - 3,5 IT-tutkintaan käytetyt henkilötyövuodet 32 35 35 Suoritteet Kaikki selvitetyt rikokset, määrä, sis. liikennerikkomukset 663 498 680 000 690 000 Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä 310 414 300 000 300 000 Haltuun saatu rikoshyöty kaikissa rikoksissa (netto), milj. euroa 44 50 60 Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa 36 40 55 Päätettyjen talousrikosten määrä, kpl 1 693 2 050 2 150 Avoinna olevien talousrikosten määrä, kpl 2 007 1 700 1 400 Päätettyjen järjestäytyneen rikollisuuden juttujen määrä, kpl 530 600 600 Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä, kpl 40 953 38 000 38 000 Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä 809 800 800 1) Lähde: Poliisibarometri ja Lupahallinto Lupahallinto vaikuttaa lupaharkinnan ja -valvonnan keinoin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseen ja hallinnolliseen rikostorjuntaan. Asehallinto ja turvallisuusalan valvonta toimivat luotettavasti ja yhteiskunnan turvalli- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5
suusintressit huomioiden. Vaikutukset ulottuvat myös yksityisen turva-alan luotettavaan toimintaan. Erityisesti ampuma-aseturvallisuuden parantamista tuetaan kehittämällä yhtenäisiä lupaprosesseja ja uudistamalla tietojärjestelmiä. Maahanmuuttoon liittyvät lupamenettelyt ovat tehokkaita ja valtakunnallisesti yhdenmukaisia. Henkilöllisyyttä osoittavan asiakirjan hakijan luotettavaan tunnistamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Henkilökorttien osalta varaudutaan lisäksi biometristen tunnisteiden käyttöönottoon. Poliisin lupahallinnon palvelut noudattavat hyvän hallinnon periaatteita. Tietojärjestelmät, menettelyt ja rakenteet tukevat päätösten yhdenmukaisuutta sekä sujuvaa, yhdenmukaista ja oikeudenmukaista päätöksentekoa. Lupahallinto Tuottavuus Tuottavuus (poliisin myöntämät luvat/htv) 1 526 1 569 1 580 Lupahallinnon tuotto, 1 000 euroa 64 611 61 000 61 000 Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa -7 471 2 171 2 183 Henkilötyövuodet 871 860 860 Lupahallinnon kustannukset, 1 000 euroa 52 465 61 000 61 000 (kustannukset/poliisin myöntämät luvat), euroa 39 45 45 Lupahallinnon kustannusvastaavuus, % 123 100 100 Palvelukyky ja laatu Onnistuminen lupahallinnossa, arvosana 1 4 1) 3,28-3,3 Suoritteet Poliisin myöntämät luvat yhteensä, kpl 1 329 222 1 349 000 1 354 000 Matkustusasiakirjat (passit ja henkilökortit yhteensä) 761 567 800 000 800 000 Ajoluvat 365 246 350 000 350 000 Aseluvat 59 048 60 000 60 000 Turva-alan luvat 62 534 62 000 62 000 Ulkomaalaisluvat 68 390 65 000 70 000 Muut luvat 12 437 12 000 12 000 1) Lähde: Poliisibarometri Lupavalvonta Henkilötyövuodet (sisältyvät lupahallinnon kokonaishtv-määrään) 210 212 212 Lupavalvonnan kustannukset (maksuttomat lupapalvelut), 1 000 euroa 13 842 14 101 14 135 Suoritteet Valvonnalliset toimenpiteet yhteensä, kpl 70 925 72 688 72 700 Poliisikoulutus Poliisikoulutuksen tavoitteena on vastata poliisin henkilöstötarpeeseen. Poliisiammattikorkeakoulun uusien opiskelijoiden määrästä päätettäessä varmistetaan suunnitelmallinen rekrytointi käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Poliisiammattikorkeakoulu aloittaa yleisen tutkintojärjestelmän kanssa harmonisoidun ammattikorkeakoulutasoisen poliisikoulutuksen. Uusimuotoiseen koulutukseen valittujen opiskelijoiden opintososiaaliset etuudet ovat yhdenmukaiset muiden korkeakouluopiskelijoiden kanssa. Poliisikoulutusta annetaan edelleen molemmilla kansalliskielillä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6
Koulutuksessa kehitetään kansainvälisen poliisiyhteistyön ja monikulttuurisuuden edellyttämää ammattitaitoa. Koulutuksen tuottavuutta parannetaan laajentamalla verkko-opetuksen käyttöä. Poliisiammattikorkeakoulu harjoittaa poliisitoimintaa ja -hallintoa koskevaa monitieteistä tutkimusta. Poliisikoulutus Tuottavuus Vuoden aikana suoritetut tutkintokoulutuksen opintopisteet/opettajien kokonaishtv 331,3 452,0 452,0 Julkaisut/tutkimuksen htv:t 3,1 6,0 6,0 Poliisikoulutuksen kokonaiskustannukset, 1 000 euroa 26 183 25 000 26 000 Henkilötyövuodet 196,6 201,0 189,0 Perustutkintokoulutuksen koulutuspäivän hinta, enintään, euroa 296 360 360 Poliisipäällystötutkinnon koulutuspäivän hinta, enintään, euroa 239 260 300 Palvelukyky ja laatu Perustutkintokoulutuksesta ajassa valmistuneet, % 97,9 97,0 97,0 Suoritteet Perustutkintokoulutukseen hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden 13,0 7,3 5,0 Perustutkintokoulutuksen aloittaneiden määrä, hlöä 102 168 240 Perustutkintokoulutuksesta valmistuvien määrä, hlöä 290 326 152 Yhteiset palvelut - tukitoiminnot ja muut tehtävät Yhteiset palvelut - tukitoiminnot 1) Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 135 403 133 871 128 420 Henkilötyövuodet 897 827 783 Yhteiset palvelut - muut tehtävät 2) Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 46 859 47 036 50 202 Henkilötyövuodet 708 689 676 Muiden tehtävien kustannukset, 1 000 euroa 57 764 59 604 60 805 1) Tukitoiminnot = taloushallinto, henkilöstöhallinto, materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tutkimus- ja analyysitoiminto, koulutus, työhyvinvointi, konsernipalvelut 2) Muut tehtävät = vartijat, vankilatoiminnot, vankikuljetukset, virka-avut, löytötavaratoiminto, kantelu- ja valitusasiat Henkiset voimavarat Poliisin organisaatiota, toimintaa ja prosesseja kehitetään tehokkaammaksi ja tuottavammaksi. Varmistetaan organisaatiomuutoksen toimeenpano pitkän aikavälin henkilöstösuunnittelulla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7
Henkiset voimavarat 1) Henkilötyövuodet 10 526 10 388 10 288 Naisia, %-osuus 28,5 28,6 28,7 Poliisimiehet, htv 7 546 7 564 7 564 Naisia, %-osuus 14,3 14,4 14,5 Opiskelijat, htv 2) 408 260 210 Naisia, %-osuus 23,6 25,5 25,7 Muu henkilöstö, htv 2 572 2 564 2 514 Naisia, %-osuus 71,1 71,0 71,0 Naisten %-osuus alipäällystössä, päällystössä ja päällikkötasolla 8,7 8,7 8,8 Sairauspoissaolot, pvä/htv 10,2 10,0 10,0 Työtyytyväisyysindeksi 3,3-3,45 1) Lähde PolStat, kaikki momentit. Vuoden ssa poliisin momentilta 26.10.01 palkattujen osuus yht. 10 465,4 htv, muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 60,6 htv. Vuoden ssa muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 78 htv. Vuoden tavoitteessa muilta momenteilta palkattavien osuus yht. 78 htv (14 htv poliisit + 64 htv muita virkoja). 2) Opiskelijoilla tarkoitetaan käytettävissä olevaan työvoimaan luettavat opiskelijat, jotka ovat työssäoppimisjaksolla työ- tai kenttäharjoittelussa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot 796 700 798 327 802 945 Bruttotulot 78 498 74 700 76 400 Nettomenot 718 202 723 627 726 545 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 14 069 siirtynyt seuraavalle vuodelle 22 234 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Maksullisen toiminnan tuotot 71 881 68 036 69 262 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 59 333 68 036 69 262 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 12 548 - - Kustannusvastaavuus, % 121 100 100 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) AFIS-päivitys 2 000 HO:n toimialakohtainen säästö -3 000 Tasavallan presidentin kansliassa työskentelevät poliisimiehet (siirto momentilta 22.02.01) 295 Telekuuntelun menot 500 Terrorismin torjunta 1 600 Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 31.20.01) -575 Toimitilahankkeet 500 UMA:n ylläpitomenot (siirto momentilta 26.40.01) 87 Uusien tuottavuustoimenpiteiden vähennys -8 100 Valtiovarainvaliokunnan lisäys harmaan talouden torjuntaan (kertamenon poisto) -50 Vitja-hanke -3 000 Harmaan talouden torjunta (HO) 200 Palkkausten tarkistukset 2 550 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -1 814 Toimintamenosäästö (HO) 2 208 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -1 583 Tasomuutos 11 100 Yhteensä 2 918 talous 726 545 000 I lisätalous 2 800 000 talous 723 627 000 tilinpäätös 726 367 000 Täydentävä talousesitys HE 193/ vp (21.11.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 728 885 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Lisäys 2 340 000 euroa talousesityksen 726 545 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista. talous 728 885 000 IV lisätalous -1 814 000 I lisätalous 2 800 000 talous 723 627 000 tilinpäätös 726 367 000 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/ vp (13.12.) Momentille esitetään 728,9 milj. euron määrärahaa, joka on noin 5,3 milj. euroa enemmän kuin vuoden talousssa. Lisäys muodostuu ensisijaisesti 4.4. kehyspäätöksessä poliisille kohdennetusta tasokorotuksesta, jonka suuruus on 11,1 milj. euroa vuonna, sekä palkkauksen tarkistuksista. Hallitusohjelman mukaisten säästöjen suuruus on noin 4,6 milj. euroa ja uusien tuottavuustoimenpiteiden aiheuttama vähennys 8,1 milj. euroa. Hallintorakenteen uudistuksen (PORA III) muutokset tulevat voimaan 1.1.. PORA III on osa poliisin talouden tasapainotusta siten, että poliisin toiminnalliset tulokset pysyvät nykyisellä tasolla pitkällä aikavälillä. Vuoteen 2016 mennessä hankkeella llaan 70 milj. euron säästöjä. Vuonna säästöjen suuruuden idaan olevan 15,2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9
milj. euroa. Säästö muodostuu pääosin 129 henkilötyövuoden vähennyksestä, joka kohdistuu kokonaisuudessaan tuki- ja johtotehtäviin. Valiokunta pitää saamansa selvityksen perusteella myönteisenä, että eduskunnan aiempien linjausten mukaisesti poliisin talous on saatu hallintaan eikä kentällä operatiivisissa tehtävissä toimivien poliisimiesten määrä vähene. Myös uusien poliisien vuosittaisen koulutusmäärän tulee olla tasapainossa pitkän tähtäimen suunnitelmien kanssa, ja samalla on minimoitava työttömien poliisien määrä. Poliisin toiminnan painopisteistä vuodelle valiokunta nostaa esiin talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan edistämisen. Hallitus on tehostetusti panostanut poikkihallinnolliseen harmaan talouden torjuntaan. Poliisille tarkoitukseen on osoitettu noin 6 milj. euron vuosittainen lisärahoitus vuosille 2015. Vuonna rikoshyötyä saatiin poliisin toimesta takaisin yhteensä 36 milj. euroa. Valiokunta korostaa, että talousrikostorjuntaa ja rikoshyödyn jäljittämistä tulee edelleen tehostaa ja talousrikosten sisälläoloaikaa tavoitteiden mukaisesti lyhentää. Reaaliaikainen käsittely lisää toiminnan ennaltaehkäisevää vaikutusta. Valiokunta pitää tärkeänä turvata myös pimeän työvoiman tutkintaan tarvittavat voimavarat. Valiokunta toteaa, että liikkuvassa poliisissa, joka vuoden alussa integroidaan paikallispoliisiin, on toteutettu tuloksellisesti harmaan talouden torjuntaa raskaan liikenteen valvonnan yhteydessä ns. road policing -toimintamallin mukaisesti. Valiokunta pitää välttämättömänä, että uudistuksessa varmistetaan vähintään nykyisin voimavaroin raskaan liikenteen valvonnan erityisosaamisen ja siihen liittyvän koulutuksen säilyminen. Valiokunnan saaman tiedon mukaan raskaan liikenteen osaamiskeskittymä on muodostumassa Itä-Uudenmaan poliisilaitokseen. Tätä asiantuntemusta on hyödynnettävä valtakunnallisessa poliisitoiminnan kehittämisessä ja organisoitava koko maan kattava liikenteenvalvonta siten, ettei kuljetussektorin harmaa talous lähde kasvuun. Lisäksi on huolehdittava toimivasta yhteistyöstä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa. Valiokunta pitää myönteisenä, että talousesitys sisältää rahoituskehyksiin (27.3.) tehdyn 1,6 milj. euron lisäyksen terrorismin torjuntaan. Terrorismin torjunnan toimintaympäristö on muuttunut entistä vaativammaksi mm. muiden Pohjoismaiden terrorismitilanteen muutoksen ja ns. arabikevään myötä. Ennakoiva toiminta vaatii entistä enemmän resursointia, mutta toisaalta se säästää yhteiskunnalle mahdollisesti muutoin muodostuvia vieläkin suurempia kustannuksia. Momentille on esitetty myös 0,5 milj. euron lisämääräraha telekuuntelujärjestelmän uudistamiseen. Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että teletunnistetietojen tallentamiskustannusten jako viranomaisten ja teleoperaattoreiden kesken oikaistaan. Tämä on tarkoitus tehdä liikenne- ja viestintäministeriössä valmistelussa olevalla hallituksen esityksellä. Oikaisu vähentää valiokunnan saaman selvityksen mukaan poliisin kuluja noin 2 milj. eurolla vuosittain. Valiokunta kiirehtii asian valmistelua, koska kehyspäätös ei kata päätöksen viivästymisestä poliisille aiheutuvia menoja. Valiokunta toteaa, että telekuuntelujärjestelmän uudistaminen on saatettava loppuun, ja pitää välttämättömänä, että hallitus hoitaa hankkeen rahoituksesta puuttuvat 2,5 milj. euroa lisätalousmenettelyllä. Määrärahalisäys on tehtävä siten, että se ei vähennä kentällä operatiivisissa tehtävissä olevien poliisimiesten määrää. Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa harmaan talouden ja pimeän ulkomaisen työn torjuntaan. Eduskunnan kirjelmä EK 33/ vp (20.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 729 035 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) EU:n hyväksymien ja rahoittamien poliisitoimeen liittyvien hankkeiden maksamiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10
2) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 :n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle. I lisätalousesitys HE 66/ vp (22.5.) Momentille myönnetään lisäystä 2 387 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 2 500 000 euroa telekuuntelujärjestelmän uudistamisen loppuunsaattamiseksi sekä vähennyksenä 96 000 euroa siirtona momentille 29.70.55 ja 17 000 euroa siirtona momentille 29.70.57 osana opintotukilain uudistusta. I lisätalous 2 387 000 talous 729 035 000 tilinpäätös 724 613 000 tilinpäätös 726 367 000 Eduskunnan kirjelmä EK 19/ vp (18.6.) Momentille myönnetään lisäystä 2 387 000 euroa. 20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (määräraha) Talousesitys HE 112/ vp (16.9.) Momentille myönnetään 3 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin 2) turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin 3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin 4) turvapaikanhakijoiden identiteetin ja kansalaisuuden varmistamisesta sekä iänmäärityksen ja kielitestien tekemisestä aiheutuviin menoihin 5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan itu käyttö (euroa) Maasta poistamiskuljetukset 2 600 000 Tulkkaus- ja käännöspalvelut 350 000 Noutokuljetukset 150 000 Henkilöllisyyden selvittäminen 200 000 Valmiusryhmän käyttö 200 000 Yhteensä 3 500 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11
talous 3 500 000 talous 3 500 000 tilinpäätös 3 570 744 Eduskunnan kirjelmä EK 33/ vp (20.12.) Momentille myönnetään 3 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin 2) turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin 3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin 4) turvapaikanhakijoiden identiteetin ja kansalaisuuden varmistamisesta sekä iänmäärityksen ja kielitestien tekemisestä aiheutuviin menoihin 5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen. 21. KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousesitys HE 112/ vp (16.9.) Momentille myönnetään 7 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien sekä Tullin yhteisen kenttäjohtojärjestelmähankkeen (KEJO) tavoitteena on hankkeeseen osallistuvien keskeisten turvallisuusviranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän käyttöönotto ja sovittaminen osaksi viranomaisten yhteistä sähköistä tapahtumankäsittelykokonaisuutta ja verkottunutta hätäkeskusmallia. Viranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän keskeisimpiä tavoitteita ovat viranomaisten toiminnan ja viranomaisyhteistyön tehostuminen, viranomaisten yhteisen tilannekuvan mahdollistaminen, uusien työprosessien käyttöönotto kenttäolosuhteissa, kenttäjohtamisen ja viranomaisten välisen reaaliaikaisen tiedonvaihdon ja viestinnän tehostuminen sekä viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmäratkaisun myötä saavutettava kustannustehokkuus. Hanke ajoittuu vuosille 2016 ja sen kokonaiskustannukset ovat n. 19,16 milj. euroa. Valtiovarainministeriö rahoittaa hanketta yhteensä 15 milj. eurolla tuottavuuden edistämiseen tarkoitetulla määrärahalla vuosina 2016 erikseen laaditun KEJO-hankkeeseen osallistuvien ministeriöiden (sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, puolustusministeriö ja valtiovarainministeriö) välisen yhteistyöpöytäkirjan mukaisesti. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Viranomaisten kenttäjohtamisjärjestelmä (siirto momentilta 28.70.20) 6 000 Yhteensä 6 000 talous 7 000 000 talous 1 000 000 Täydentävä talousesitys HE 193/ vp (21.11.) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12
Valtuus Mikäli vuoden talousssa kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna. S e l v i t y s o s a : Päätösosa lisätään talousesityksen momentin päätösosan valtuuskohdaksi. talous 7 000 000 talous 1 000 000 Eduskunnan kirjelmä EK 33/ vp (20.12.) Momentille myönnetään 7 000 000 euroa. Valtuus Mikäli vuoden talousssa kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna. I lisätalousesitys HE 66/ vp (22.5.) Momentin perusteluja täydennetään siten, että momentilta voidaan maksaa myös käyttöomaisuuteen kuuluviin hankintoihin liittyviä menoja. S e l v i t y s o s a : Momentti on kulutusmenomomentti, jolta ei vakiosisällön mukaan voi maksaa kuin arvoltaan vähäisten tai taloudelliselta pitoajaltaan lyhytikäisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenot. Näin ollen momentin nykyinen käyttömahdollisuus ei vastaa tarkoitukseltaan 8.11. laadittua sisäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, puolustusministeriön ja valtiovarainministeriön välistä yhteistyöpöytäkirjaa tuottavuutta lisäävästä hankkeesta. KEJO-hankkeen täysimääräiseksi toteuttamiseksi täytyy momentin perusteluihin lisätä mahdollisuus käyttää määrärahaa myös investointeihin, kuten yhteistyöpöytäkirjassa on tarkoitettu. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. I lisätalous talous 7 000 000 tilinpäätös 1 000 000 Eduskunnan kirjelmä EK 19/ vp (18.6.) Momentin perusteluja täydennetään siten, että momentilta voidaan maksaa myös käyttöomaisuuteen kuuluviin hankintoihin liittyviä menoja. III lisätalousesitys HE 207/ vp (23.10.) Valtuus Momentin perusteluja täydennetään siten, että aiemmin kenttäjohtamisjärjestelmän (KEJO) hankintaan myönnetyn 15 000 000 euron valtuuden lisäksi saa tehdä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu menoja enintään 5 000 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13
S e l v i t y s o s a : Valtuuden lisäys 5 000 000 euroa on tarkoitus käyttää turvallisuusviranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmähankkeen investointiosuuden menojen maksamiseen. Investointiosuus pitää sisällään tietojärjestelmähankinnan, tietojärjestelmän teknisen rakentamisen ja käyttöönoton edellyttämiä palveluostoja sekä hankkeen muita läpiviennin edellyttämiä kuluja. Lisävaltuudesta 1 500 000 euroa on tarkoitus rahoittaa EU:n rahoitusohjelmakauden 2020 sisäasioiden uusien sisäisen turvallisuuden rahaston sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston määrärahoilla momentilta 26.01.24. Lisävaltuudesta idaan aiheutuvan menoja 1 000 000 euroa vuonna 2016 ja 4 000 000 euroa vuonna 2017. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. III lisätalous I lisätalous talous 7 000 000 tilinpäätös 1 000 000 Eduskunnan kirjelmä EK 40/ vp (25.11.) Valtuus Momentin perusteluja täydennetään siten, että aiemmin kenttäjohtamisjärjestelmän (KEJO) hankintaan myönnetyn 15 000 000 euron valtuuden lisäksi saa tehdä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu menoja enintään 5 000 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14