Standardi 2.4 Asiakkaan tunnistaminen ja tunteminen Määräykset ja ohjeet
dnro 6/121/2005 2 (30) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 4 2 Tausta ja tavoitteet 6 3 Kansainvälinen viitekehys 8 4 Normiperusta 10 4.1 EY-lainsäädäntö 10 4.2 Suomen lainsäädäntö 11 4.3 Rahoitustarkastuksen sääntely 11 5 Asiakkaan tunnistaminen ja tunteminen sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estäminen 13 5.1 Yleiset periaatteet 13 5.1.1 Vastuusuhteet ja yhteyshenkilön nimittäminen 14 5.1.2 Sisäiset ohjeet ja henkilökunnan koulutus 14 5.2 Asiakkaan tunnistaminen 15 5.2.1 Keskeiset periaatteet 15 5.2.2 Tunnistamismenetelmiä 16 5.2.3 Tunnistamisasiakirjat 17 5.3 Asiakkaan tuntemisen keskeiset periaatteet 18 5.4 Rahanpesulain huolellisuusvelvollisuuden noudattaminen 19 5.5 Terrorismin rahoituksen estäminen ja kansainväliset finanssipakotteet 20
dnro 6/121/2005 3 (30) 5.6 Rahanpesulain mukainen ilmoitusvelvollisuus 20 5.7 Dokumentointi ja tunnistamistietojen säilyttäminen 22 6 Epäilyttävien arvopaperikauppojen ja muiden liiketoimien ilmoitusvelvollisuus 24 7 Raportointi Rahoitustarkastukselle 26 8 Määritelmät 27 9 Lisätiedot 29 10 Standardin muutoshistoria 30
dnro 6/121/2005 4 (30) 1 SOVELTAMINEN Annettu: 31.12.2008 Voimaan: 1.1.2009 (1) Tämän standardin lukuja 1 5 sovelletaan seuraaviin Rahoitustarkastuksesta annetun lain (587/2003) 5 :n tarkoittamiin valvottaviin: luottolaitokset sijoituspalveluyritykset rahastoyhtiöt luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten konsolidointiryhmän omistusyhteisöt arvopaperikeskus tilinhoitajayhteisö ja tilinhoitajayhteisön asiamies rahoituspainotteisten rahoitus- ja vakuutusryhmittymien emoyritykset osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa tarkoitettu keskusyhteisö rajoitettua luottolaitostoimintaa harjoittavat yhteisöt. (2) Tämän standardin lukua 6 epäilyttävien arvopaperikauppojen ja muiden liiketoimien ilmoitusvelvollisuudesta sovelletaan seuraaviin arvopaperimarkkinalain (495/1989) 1 luvun 4 :n tarkoittamiin arvopaperinvälittäjiin: sijoituspalveluita tarjoavat luottolaitokset sijoituspalveluyritykset sijoituspalvelua (omaisuudenhoitoa) tarjoavat rahastoyhtiöt ulkomaisten sijoituspalveluyritysten Suomessa sijaitsevat sivuliikkeet ulkomaisten sijoituspalveluita tarjoavien luotto- tai rahoituslaitosten Suomessa sijaitsevat sivukonttorit ulkomaisten sijoituspalvelua tarjoavien rahastoyhtiöiden Suomessa sijaitsevat sivuliikkeet. (3) Ulkomaisten luotto- ja rahoituslaitosten Suomessa toimivien sivukonttorien sekä sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden Suomessa toimivien sivuliikkeiden valvonnasta vastaa pääasiassa niiden kotivaltion viranomainen. Niiden tulee kuitenkin noudattaa isäntävaltion (Suomen) säännöksiä asiakkaan
dnro 6/121/2005 5 (30) tunnistamisesta, tuntemisesta ja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisestä sekä epäilyttäviä arvopaperikauppoja koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta. (4) Niihin rahoituspalvelujen tarjoajiin, jotka tarjoavat palveluita ulkomailta Suomeen ilman, että niillä on Suomessa kiinteää toimipaikkaa, ei sovelleta Suomen rahanpesusääntelyä eikä epäilyttäviä arvopaperikauppoja koskevaa ilmoitusvelvollisuutta, vaan niiden kotivaltioiden sääntelyä. Ongelmatilanteissa etävälittäjät voivat kuitenkin ottaa yhteyttä myös keskusrikospoliisin yhteydessä toimivaan rahanpesun selvittelykeskukseen tai Rahoitustarkastukseen. (5) Samaan konsolidointiryhmään kuuluvilla yhteisöillä tulee olla yhtenäiset toimintaperiaatteet. Valvottavan ulkomaisessa toimipaikassa noudatetaan paikallista lainsäädäntöä. Jos paikallinen lainsäädäntö ei kuitenkaan ole Euroopan yhteisölainsäädännön mukainen tai Financial Action Task Force on Money Laundering -työryhmän (FATF) antamien suositusten mukainen, tulee valvottavan huolehtia, että myös ulkomainen toimipaikka noudattaa tämän standardin periaatteita vähimmäistasona. Rahoituspainotteisen rahoitus- ja vakuutusryhmittymän emoyrityksen tulee huolehtia siitä, että ryhmittymän kaikki yritykset noudattavat tähän standardiin sisältyviä velvoitteita yhtenäisin menettelytavoin. (6) Valvottavat poikkeavat toisistaan toimintansa laajuuden, organisaationsa ja asiakasrakenteensa sekä rahoituspalveluiden suhteen. Siksi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseen liittyvät velvoitteet ja riskienhallinta voidaan toteuttaa erilaisilla käytännön ratkaisuilla. (7) Tähän asiakokonaisuuteen liittyviä standardeja ovat myös Rahoitustarkastuksen standardi 4.1. sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, standardi 4.4.b operatiivisten riskien hallinnasta [sekä standardi 1.3. luotettavasta hallinnosta]. (8) Epäilyttävien arvopaperikauppojen ja muiden liiketoimien ilmoituksen sisällöstä ja tekotavasta on annettu erillinen raportointistandardi RA2.1. (9) Tässä standardissa käytetään yleisnimitystä "valvottava" lukujen 1 5 soveltamisalaan kuuluvista yhteisöistä. Lukua 6 sovelletaan vain arvopaperinvälittäjiin, ja niistä käytetään tässä standardissa yleisnimitystä "ilmoitusvelvollinen".
dnro 6/121/2005 6 (30) 2 TAUSTA JA TAVOITTEET (1) Asiakkaan tunnistamiseen, tuntemiseen sekä rahoitusjärjestelmän lainvastaisen hyväksikäytön estämiseen liittyvät velvollisuudet ovat yksi kansainvälisen sääntelyn keskeisistä alueista. Kansainvälisellä sääntelyllä pyritään yhtenäistämään sekä lainsäädäntöä että markkinoilla noudatettavia menettelytapoja, jotta rahoitusjärjestelmän väärinkäytöksiä, kuten rahanpesua ja terrorismin rahoitusta voidaan paljastaa ja estää. (2) Kehittämällä markkinoiden väärinkäyttöä koskevaa sääntelyä ja yhtenäistämällä valvontakäytäntöjä pyritään parantamaan arvopaperimarkkinoita kohtaan tunnettua luottamusta. Tässä standardissa ja tähän standardiin liittyvässä raportointistandardissa annetaan markkinoiden väärinkäyttöä koskevan sääntelyn ja arvopaperimarkkinavalvontaviranomaisten yhteistyön mukaisesti tarkempaa ohjeistusta epäilyttävien arvopaperikauppojen ja muiden liiketoimien ilmoittamisesta Rahoitustarkastukselle. (3) Rahoitustarkastus on koonnut tähän standardiin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistä koskevat keskeiset velvoitteet. Rahoitustarkastus toimii yhteistyössä muiden koti- ja ulkomaisten viranomaisten kanssa ja seuraa kansainvälistä kehitystä. Rahoitustarkastuksella on velvollisuus ilmoittaa keskusrikospoliisin yhteydessä toimivalle rahanpesun selvittelykeskukselle, mikäli se valvontansa yhteydessä tai muutoin havaitsee epäilyttäviä piirteitä valvottaviensa tai rahoitusmarkkinoiden toiminnassa. Rahoitustarkastus pitää tärkeänä, että valvottavat kehittävät asiakassuhteisiinsa liittyviä menettelytapoja ja riskienhallintaansa. Rahoitustarkastus arvostaa myös valvottavia edustavien järjestöjen pyrkimyksiä kehittää jäsentensä yhtenäisiä menettelytapoja. (4) Tämän standardin tavoitteena on edistää huolellisia ja yhtenäisiä menettelytapoja rahoitusmarkkinoilla, hyvää markkinakäytäntöä sekä luottamusta palveluntarjoajan toimintaan. Rahoitusmarkkinoiden toiminnan luotettavuuden edellytyksenä on, että palvelujen tarjoajat sekä kotimaisessa että kansainvälisessä toipuh. 010 831 51
dnro 6/121/2005 7 (30) minnassa noudattavat huolellisesti asiakkaiden tunnistamiseksi ja tuntemiseksi asetettuja velvollisuuksia. Hyvä asiakastuntemus on hyvän markkinatavan mukaista toimintaa, joka edesauttaa myös väärinkäytösten havaitsemista ja estämistä. Valvottava tunnistaa asiakassuhteisiinsa ja vastapuoliinsa liittyvät riskit ja mitoittaa asiakassuhteisiin liittyvät menettelytapansa ja riskienhallintansa asiakkaidensa erityispiirteiden mukaisesti. Valvottava seuraa sääntelyn ja tekniikan kehitystä ja muokkaa toimintatapojaan niiden mukaisesti.
dnro 6/121/2005 8 (30) 3 KANSAINVÄLINEN VIITEKEHYS Luvut 1 5 (1) Asiakkaan tunnistamista ja tuntemista sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistä koskevat periaatteet pohjautuvat kansainvälisiin standardeihin ja suosituksiin. Periaatteiden lähtökohtana on, että rahoituspalvelujen tarjoajat tunnistavat ja tuntevat asiakkaansa. Hyvä asiakastuntemus edesauttaa poikkeavien ja epäilyttävien liiketoimien havaitsemista. Näistä havainnoista rahoituspalvelujen tarjoajien tulee ilmoittaa viranomaisille. (2) Seuraavat suositukset sisältävät keskeiset periaatteet, joiden mukaan kansallinen sääntely ja valvonta tulisi rakentaa ja joiden mukaan rahoituspalvelujen tarjoajien odotetaan menettelevän: Financial Action Task Force on Money Laundering (FATF): 40 suositusta (2003) Financial Action Task Force on Money Laundering (FATF): 9 terrorismin rahoituksen vastaista erityissuositusta (2001) Baselin pankkivalvontakomitea (BCBS): Customer due diligence for banks (2001) Baselin pankkivalvontakomitea (BCBS): Consolidated Know-Your- Customer Risk Management (2003) IOSCO: Principles on Client Identification and Beneficial Ownership for the Securities Industry (2004) Baselin pankkivalvontakomitea (1997): Core Principles for Effective Banking Supervision IOSCO: Objectives and Principles of Securities Regulation, (2003). (3) Valmistelun taustamateriaalina ovat myös seuraavat luonnokset: Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen KOM(2004)448 lopullinen, 2004/0137, 30.6.2004. IOSCO: Anti-money Laundering Guidelines for Collective Investment
dnro 6/121/2005 9 (30) Schemes 2005 (consultation report). Luku 6 (4) Valmistelussa on otettu huomioon Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean ohje markkinoiden väärinkäytön estämistä koskevan direktiivin soveltamisesta. Ohjeen lähtökohtana on, että yhtenäisellä ilmoitusmenettelyllä tehostetaan väärinkäytösten ilmituloa: The Committee of European Securities Regulators (CESR): Market Abuse Directive, Level-3. First set of CESR guidance and information on the common operation of the Directive Cesr/04-505b.
dnro 6/121/2005 10 (30) 4 NORMIPERUSTA 4.1 EY-lainsäädäntö Luvut 1 5 (1) Asiakkaan tunnistamista ja tuntemista sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistä koskeva kansallinen lainsäädäntö perustuu seuraaviin direktiiveihin: Euroopan unionin neuvoston direktiivi rahoitusjärjestelmän rahanpesutarkoituksiin käyttämisen estämisestä 91/308/ETY (31991L308) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/97/EY rahoitusjärjestelmien rahanpesutarkoituksiin käyttämisen estämisestä annetun neuvoston direktiivin 91/308/ETY muuttamisesta. Luku 6 (2) Epäilyttävien arvopaperikauppojen ja muiden liiketoimien ilmoittamista koskeva kansallinen lainsäädäntö perustuu seuraaviin direktiiveihin: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/6/EY sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden väärinkäyttö) Komission direktiivi 2004/72/EY Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin, 2003/6/EY täytäntöönpanosta hyväksyttyjen markkinakäytäntöjen, hyödykejohdannaisia koskevan sisäpiiritiedon määrittelemisen, sisäpiiriluettelojen laatimisen, johtohenkilöiden arvopaperikaupoista ilmoittamisen ja epäilyttävistä arvopaperikaupoista ilmoittamisen osalta (artiklat 7 11).
dnro 6/121/2005 11 (30) 4.2 Suomen lainsäädäntö (3) Lukujen 1 5 aihepiiriin liittyvä keskeinen lainsäädäntö on seuraava: rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annettu laki (68/1998) sisäasiainministeriön asetus rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä (890/2003) valtiovarainministeriön asetus luottolaitoksen toimilupahakemukseen liitettävistä selvityksistä (659/2003) 15 valtiovarainministeriön asetus sijoituspalveluyrityksen toimilupahakemukseen liitettävistä selvityksistä (658/2003) 11 valtiovarainministeriön asetus rahastoyhtiön ja säilytysyhteisön toimilupahakemukseen liitettävistä selvityksistä (234/2004) 11 rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004) 16 :n 3 momentti. (4) Luvun 6 aihepiiriin liittyvä kansallinen lainsäädäntö on seuraava: Arvopaperimarkkinalain (495/1989) luvut 5 ja 10 sekä rikoslain (1889/39) luku 51. 4.3 Rahoitustarkastuksen sääntely Luvut 1 5 (5) Rahoitustarkastuksen sääntely asiakkaan tunnistamisesta ja tuntemisesta sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseen liittyvästä riskienhallinnasta perustuu seuraaviin säännöksiin: luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/1993) 68 ja 95 sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (579/1996) 29 :n 3 momentti ja 49 sijoitusrahastolain (48/1999) 30 a :n 3 momentti ja 144 ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain (1608/1993) 24 ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen toiminnasta Suomessa annetun lain (580/1996) 16 arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain (826/1991) 29 b. Luku 6 (6) Rahoitustarkastuksen sääntely epäilyttävien arvopaperikauppojen ja muiden liiketoimien ilmoittamisesta perustuu seuraaviin säännöksiin: arvopaperimarkkinalain (495/1989) 4 luvun 5 b ja 10 luvun 1, 1 a
dnro 6/121/2005 12 (30) ja 1 b laki Rahoitustarkastuksesta (587/2003) 15 2 momentti.
dnro 6/121/2005 13 (30) 5 ASIAKKAAN TUNNISTAMINEN JA TUNTEMINEN SEKÄ RAHANPESUN JA TERRORISMIN RAHOITUKSEN ESTÄMINEN 5.1 Yleiset periaatteet 1 (1) Huolelliset menettelytavat asiakkaiden tunnistamisessa ja tuntemisessa liittyvät valvottavan päivittäiseen toimintaan eivätkä pelkästään rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseen. (2) Asiakkaan tunnistamisella ja tuntemisella tarkoitetaan menettelytapoja, joilla valvottava varmistuu asiakkaan oikeasta henkilöllisyydestä sekä siitä, että se tuntee myös asiakkaansa toimintaa ja taustoja niin laajasti kuin asiakassuhde edellyttää. (3) Käytännössä menettelytavat asiakkaan tunnistamisessa ja tuntemisessa vaihtelevat valvottavan tai asiakkaan toiminnan laadun, laajuuden ja tarjottujen palveluiden sekä asiakassuhteeseen liittyvien riskien mukaan. Esimerkiksi sellaisen asiakassuhteen aloittaminen, johon liittyy rahoitusmarkkinoiden tai valvottavan toiminnan kannalta erityisiä riskejä, edellyttää tavanomaista huolellisempia menettelytapoja ja laajempaa asiakkaan toiminnan ja taustojen selvittämistä ja seuraamista. Valvottavalla on yleensä mahdollisuus valita asiakkaansa. Jos asiakas ei esimerkiksi sovi valvottavan liiketoimintastrategiaan, valvottavan ei tarvitse perustaa asiakassuhdetta tai tarjota palvelua tällaiselle asiakkaalle. Lainsäädännössä on kuitenkin määritelty tiettyjä peruspalveluja, joiden tarjoamisesta valvottava ei voi kieltäytyä. 1 Vrt. Operatiivisten riskien hallinta -standardi 4.4b kohta 6.8.
dnro 6/121/2005 14 (30) (4) Valvottavan tulee noudattaa sellaisia menettelytapoja ja sisäistä valvontaa, että se voi osoittaa jälkikäteen, miten se on tunnistanut asiakkaan, miten se tuntee asiakkaan ja miten se on noudattanut huolellisuus- ja ilmoitusvelvollisuutta. 5.1.1 Vastuusuhteet ja yhteyshenkilön nimittäminen 2 (5) Standardissa selostettujen velvollisuuksien noudattaminen kuvastaa osaltaan valvottavan luotettavan hallinnon ja sisäisen valvonnan tasoa. Rahanpesulain huolellisuusvelvollisuuden noudattamista arvioitaessa kiinnitetään huomiota siihen, onko valvottava huolehtinut aihealueen riittävästä riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta. Tähän sisältyy mm. se, että valvottavan organisaatio ja vastuusuhteet ovat selkeät, menettelytavoista on sovittu ja henkilökuntaa ohjeistetaan ja koulutetaan. (6) Valvottavan ylin johto vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Valvottavan tulee nimetä rahanpesuasioista vastaava yhteyshenkilö. Valvottavan ja yhteyshenkilön tiedot tulee toimittaa rahanpesun selvittelykeskukselle. Yhteyshenkilön asema ja tehtävät voivat vaihdella valvottavan organisaation mukaisesti. Yhteyshenkilö vastaa yhteydenpidosta viranomaisiin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisissa toimenpiteissä sekä koordinoi sisäistä ohjeistusta, henkilöstön koulutusta ja ilmoitusmenettelyä. Yhteyshenkilön tulee olla sellaisessa asemassa, että hänellä on valtuudet toimia sellaisissa rahanpesun estämiseen liittyvissä käytännön toimissa, jotka eivät salli viivytystä, esimerkiksi ilmoituksen teossa tai viranomaistiedusteluihin vastaamisessa. 5.1.2 Sisäiset ohjeet ja henkilökunnan koulutus 3 (7) Viranomaisohjeet ovat pääasiassa yleisellä tasolla, joten on välttämätöntä, että valvottava laatii lisäksi omaan toimintaansa soveltuvia yksityiskohtaisempia toimintaohjeita. Sisäisten ohjeiden laatiminen ja niistä henkilökunnalle tiedottaminen liittyvät osaltaan rahanpesulain huolellisuusvelvollisuuden noudattamiseen. (8) Valvottavan sisäisten ohjeiden tulee sisältää määräykset erilaisten asiakkaiden tunnistamis- ja tuntemismenettelystä sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen sekä markkinoiden väärinkäytösten estämiseen liittyvästä huolellisuus- ja ilmoitusvelvollisuuden noudattamisesta. Sisäisten ohjeiden tulee kattaa erilaiset jakelukanavat ja tuotteet sekä ulkoistetut palvelut samoin kuin asiamies- ja alivälityssuhteet. Velvoitteet on otettava huomioon myös tuoteja järjestelmäkehityksessä sekä laajennettaessa toimintaa uusille markkinoille. 2 Vrt. Operatiivisten riskien hallinta -standardi 4.4b, osa 6.8. 3 Vrt. Operatiivisten riskien hallinta -standardi 4.4b, osa 6.8.
dnro 6/121/2005 15 (30) (9) Asiakkaan tunnistamiseen ja tuntemiseen liittyvien velvoitteiden noudattaminen on sisällytettävä henkilökunnan koulutusohjelmaan. Koulutusta on järjestettävä säännöllisesti ja kattavasti kaikille organisaatiotasoille ja erityisesti sellaisille henkilöstöryhmille, jotka ovat tekemisissä asiakassuhteiden, tuotekehittelyn sekä selvitys-, säilytys- ja maksujärjestelmien kanssa. 5.2 Asiakkaan tunnistaminen 5.2.1 Keskeiset periaatteet (10) Valvottava on vastuussa siitä, että sen asiakkaat on tunnistettu. Valvottava voi tunnistaa asiakkaan itse tai käyttää asiamiestä. (11) Käyttäessään asiamiestä tai muutoin toimintoja ulkoistaessaan valvottavan tulee varmistua siitä, että asiamies tai taho, jolle tehtäviä on ulkoistettu, noudattaa valvottavan ohjeita asiakkaiden tunnistamisesta ja tuntemisesta. Asiamiehen ja valvottavan välisessä sopimuksessa tulee sopia menettelytavat sekä se, että tunnistamisdokumentaatio on valvottavan saatavilla. Myös Rahoitustarkastuksen valvonta- ja tiedonsaantioikeuden tulee säilyä. (12) Asiakas on tunnistettava asiakassuhteen alussa, ennen liiketoimen tai toimeksiannon suorittamista. Poikkeustapauksessa tunnistaminen voidaan saattaa loppuun myöhemmin, mutta kuitenkin ennen kuin asiakkaalla on mahdollisuus käyttää liiketoimeen sisältyviä varoja. (13) Vakituista asiakassuhdetta perustettaessa asiakas on aina tunnistettava. (14) Muu kuin vakituinen asiakas on tunnistettava silloin kun kertaluonteisen liiketoimen tai toisiinsa kytkeytyvien liiketoimien arvo ylittää 15 000 euroa. Valvottava voi itse asettaa rajan pienemmäksi, mutta ei korottaa sitä. (15) Liiketoimen koosta riippumatta asiakas on aina tunnistettava, jos epäillään rahanpesua, terrorismin rahoittamista tai muuta väärinkäytöstä. (16) Oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön puolesta toimiva henkilö tulee tunnistaa ja lisäksi tulee varmistaa, että tällä on valtuutus tehdä oikeustoimia oikeushenkilön puolesta. Jos asiakkaan tai edunsaajan todellinen henkilöllisyys pyritään peittämään, on tunnistaminen ulotettava käytettävissä olevin keinoin henkilöön, joka saa toimeksiannosta tai liiketapahtumasta hyödyn tai jolla on asian suhteen määräysvalta.
dnro 6/121/2005 16 (30) Suositus (17) Jos vajaavaltaisen edunvalvoja tekee liiketoimen tai antaa toimeksiannon vajaavaltaisen puolesta, voidaan asiakkaana pitää edunvalvojaa, ja tällöin vajaavaltaista ei tarvitse erikseen tunnistaa. (18) Tunnistamisvelvollisuudesta on säädetty poikkeus. Se koskee tapauksia, joissa asiakas- tai liikesuhteessa oleva taho on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saanut luottolaitos, rahoituslaitos, sijoituspalveluyritys, rahastoyhtiö tai henkivakuutusyhtiö. Sama koskee Euroopan talousalueen ulkopuolisesta valtiosta tulevaa yhtiötä, jonka sivukonttori tai sivuliike on saanut toimiluvan Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Valvottavan on kuitenkin varmistuttava siitä, että kyseessä on edellä mainittu yhteisö ja että se on viranomaisvalvonnassa. (19) Valvottavan tulee kieltäytyä asiakassuhteesta tai toimeksiannosta, jos asiakasta ei voida tunnistaa. 5.2.2 Tunnistamismenetelmiä Suositus (20) Asiakkaan tunnistamisen tulee olla luotettavaa. Tunnistaminen edellyttää asiakkaan henkilöllisyyden todentamista ja dokumentoimista. Asiakassuhdetta perustettaessa henkilöllisyyden todentamisen tulee lähtökohtaisesti perustua viranomaisen antamaan, voimassa olevaan henkilöllisyysasiakirjaan tai tunnisteeseen, joka täyttää laatuvarmenteen kriteerit. 4 Asiakassuhteen aikana tunnistaminen voi perustua myös tietoturvalliseen ja todennettavissa olevaan asiointitunnisteeseen. (21) Tunnistaminen tulee suorittaa henkilökohtaisesti, tai sen tulee perustua laatuvarmenteen kriteerit täyttävään tunnisteeseen silloin, kun asiakas avaa ensimmäisen pankkitilin tai kun asiakkaan kanssa solmitaan verkkopalvelusopimus ja hänelle luovutetaan ensimmäisen kerran sellaiset asiointitunnisteet, joiden avulla hän voi solmia sopimuksia myös muiden palveluntarjoajien kanssa. (22) Seuraavassa luetellaan esimerkkejä tunnistamismenetelmistä. Luotettava tunnistaminen saattaa edellyttää useiden menetelmien yhdistämistä ja lisäselvityksiä varsinkin silloin, kun asiakassuhde aloitetaan toisessa valtiossa olevan asiakkaan kanssa. Valvottava (oma henkilökunta) tunnistaa asiakkaan henkilökohtaisen tapaamisen yhteydessä. Asiamies tai muu taho, jolle toiminta on ulkoistettu, tunnistaa asiakkaan henkilökohtaisen tapaamisen yhteydessä valvottavan puolesta. 4 Laki sähköisistä allekirjoituksista 14/2003.
dnro 6/121/2005 17 (30) Posti tunnistaa asiakkaan valvottavan puolesta: sopimus- tai muut asiakirjat lähetetään kirjattuna postilähetyksenä saantitodistetta vastaan siten, että asiakas noutaa lähetyksen henkilökohtaisesti. Posti tunnistaa asiakkaan ja toimittaa saantitodisteen valvottavalle. Valvottava ei tapaa asiakasta henkilökohtaisesti, vaan tunnistaminen perustuu tietoturvalliseen ja todennettavissa olevaan asiointitunnukseen. Rahoitusjärjestelmän väärinkäytön kannalta vähäriskisissä palveluissa voidaan käyttää menetelmää, jossa valvottava ei tapaa asiakasta henkilökohtaisesti, vaan tunnistaminen perustuu asiakkaan antamiin tietoihin sekä maksu- ja selvitystapahtumiin (ns. loogiseen kokonaisuus). Menetelmä tarkoittaa esimerkiksi tapahtumaketjua, jossa asiakas maksaa suorituksen luottolaitoksessa olevalta omalta tililtään (vastatili) ja arvopaperit kirjataan asiakkaan arvo-osuustilille. Valvottavan suoritukset asiakkaalle maksetaan aina asiakkaan ennalta ilmoittamalle vastatilille. Tämän menetelmän käyttäminen edellyttää myös, että valvottava luo valvontamenettelyn ja tarkistaa asiakkaan antamia tietoja muista rekistereistä saatavista tiedoista. Valvottava voi verrata asiakkaan tietoja esimerkiksi väestörekisteristä, kaupparekisteristä, luottotietorekisteristä tai muista rekistereistä saataviin tietoihin. Asiakkaalta voidaan pyytää yksilöity ja kirjallinen suostumus henkilötietojen tarkistamiseen. Valvottava voi vaatia asiakasta toimittamaan lisäksi muita asiakirjoja ja lisäselvityksiä, esimerkiksi asiakkaan oman luottolaitoksen suosituksen. Tunnistamiseen ei yleensä riitä pelkästään se, että asiakkaan varojen todetaan tulevan asiakkaan luottolaitoksessa olevalta tililtä. 5.2.3 Tunnistamisasiakirjat (23) Henkilöasiakkaan henkilöllisyyden todentamiseen voidaan käyttää seuraavia tunnistamisasiakirjoja: voimassa oleva ajokortti voimassa oleva passi (myös muukalaispassi ja diplomaattipassi) voimassa oleva, poliisin 1.3.1999 jälkeen myöntämä henkilökortti voimassa oleva sähköinen henkilökortti voimassa oleva kuvallinen Kela-kortti pakolaisen matkustusasiakirja erityisestä syystä muu asiakirja tai tietoturvallinen ja todennettavissa oleva asiointitunniste, josta henkilöllisyys voidaan luetettavasti todentaa.
dnro 6/121/2005 18 (30) Suositus (24) Ennen vuotta 1990 myönnetty ajokortti kelpaa vain siinä tapauksessa, että asiakas voidaan tunnistaa siitä. Suositus Suositus (25) Vailla suomalaista henkilötunnusta olevan ulkomaisen luonnollisen henkilön tunnistamisasiakirja on yleensä voimassa oleva passi (tai muukalaispassi). Tunnistusasiakirjana voidaan käyttää myös pakolaisen matkustusasiakirjaa. Pohjoismaiden kansalaiselta hyväksytään myös henkilöllisyystodistus. (26) Oikeushenkilön tunnistaminen perustuu ajantasaiseen kaupparekisteriotteeseen tai vastaavaan muuhun viranomaisen rekisteristä saatuun rekisteriotteeseen, joka selvittää oikeushenkilön olemassaolon ja oikeustoimikelpoisuuden. Oikeushenkilön puolesta toimiva henkilö tulee tunnistaa kuten henkilöasiakas. (27) Tapauksen mukaan oikeushenkilön puolesta toimivan henkilön (henkilöiden) toimintavaltuus tulee varmistaa oikeushenkilön päättävän elimen pöytäkirjanotteesta tai vastaavista asiakirjoista. 5.3 Asiakkaan tuntemisen keskeiset periaatteet Suositus (28) Asiakkaan tuntemisen laajuus (kuinka laajasti asiakkaan taustoja selvitetään) vaihtelee tarjottavien palveluiden ja asiakassuhteen mukaisesti. Valvottavan tulee hankkia asiakkaan aiemmasta ja suunnitellusta toiminnasta ja palvelujen käytöstä riittävästi tietoa. Valvottava voi yleensä kieltäytyä ottamasta asiakkaaksi tahoa, joka kieltäytyy antamasta tietoja tai jonka koko, toimipaikka tai toiminnan luonne eivät vastaa valvottavan liiketoiminnan strategiaa. (29) Asiakassuhteisiin liittyvä riskienhallinta edellyttää, että valvottava mitoittaa asiakkaan tuntemisessa sovellettavat menettelytapansa tämän käyttämien palvelujen tai muun asiakkuuden ominaispiirteen mukaisesti. Varmistuakseen siitä, että asiakassuhteen laatu vastaa käsitystä, joka valvottavalle on asiakkaasta syntynyt, valvottavan tulee seurata asiakassuhteen kehittymistä ja palvelujen käyttöä. (30) Henkilöasiakkaasta tulee yksilöinti- ja yhteystietojen lisäksi selvittää asiakkaan palvelujen laatua ja laajuutta, palvelujen käytön tarkoitusta sekä varojen alkuperää ja käyttötarkoitusta. (31) Oikeushenkilöstä tulee selvittää yhteys- ja rekisteröintitietojen lisäksi hallituksen tai vastaavan päättävän elimen jäsenet sekä oikeushenkilön puolesta toimivat henkilöt. Lisäksi tulee selvittää yrityksen harjoittaman toiminnan laatua ja laajuutta sekä palvelujen käytön tarkoitusta ja laajuutta koskepuh. 010 831 51
dnro 6/121/2005 19 (30) via tietoja 5. Asiakkaalta voidaan myös pyytää selvitystä varojen alkuperästä ja käyttötarkoituksesta. Suositus Suositus (32) Tilanteen mukaan saattaa olla tarpeen selvittää oikeushenkilön konsernija omistusrakennetta sekä tahot, joilla on tosiasiallinen määräysvalta tai jotka ovat liiketoimen edunsaajia, liikekumppaneita sekä yhtiön asiakaskuntaa. (33) Asiakassuhteen aloittaminen Euroopan talousalueen ulkopuolella olevan asiakkaan kanssa edellyttää selvitystä palvelujen käytön tarkoituksesta ja asiakkaan yhteydestä Suomeen. 5.4 Rahanpesulain huolellisuusvelvollisuuden noudattaminen (34) Rahanpesulaissa säädetyn huolellisuusvelvollisuuden noudattaminen edellyttää, että valvottava tuntee asiakkaansa toimintaa riittävästi, jotta se voi asiakkaan tai palvelun osalta havaita tavanomaisesta poikkeavat toimeksiannot tai liiketoimet. Tavanomaisesta poikkeava toiminta ilmenee monin eri tavoin, esimerkiksi kätkemällä tai häivyttämällä varojen alkuperä rahoitustuotteiden avulla tai erilaisin peitetoimin. Jos valvottava laiminlyö huolellisuusvelvollisuuden noudattamisen tai neuvoo tai auttaa asiakasta varojen kätkemisessä, valvottavalle voi aiheutua rikosoikeudellinen seuraamus. (35) Valvottavan tulee arvioida, onko toimeksianto tai liiketoimi tavanomaisesta poikkeava rahoitustoimialalla. Liiketoimen tai transaktion poikkeavuus voi ilmetä esimerkiksi seuraavilla laissa mainituilla tavoilla: sen rakenne tai suuruus poikkeaa tavanomaisesta se poikkeaa tavanomaisesta valvottavan koon tai toimipaikan suhteen sillä ei ole ilmeistä taloudellista tarkoitusta se ei sovi yhteen asiakkaan taloudellisen tilanteen tai liiketoimien kanssa. (36) Valvottavalla on käytettävissään olevin kohtuullisin keinoin velvollisuus selvittää poikkeavan liiketoimen taustaa, siihen sisältyvien varojen alkuperää ja käyttötarkoitusta. Selvityksiä tulee hankkia viranomaisrekistereistä tai valvottavan omista rekistereistä saatavista tiedoista tai pyytämällä asiakkaalta tarkempaa selvitystä liiketoimesta, esimerkiksi liiketointa tukevia sopimus- tai muita asiakirjoja. Jos liiketoimi on epäilyttävä selvityksenkin jälkeen tai asiakas on haluton antamaan pyydettyä selvitystä, valvottavan tulee tehdä ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle. 5 Sisäasiainministeriön asetus (890/2003) rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä 3.
dnro 6/121/2005 20 (30) 5.5 Terrorismin rahoituksen estäminen ja kansainväliset finanssipakotteet Suositus (37) Kansainväliset pakotteet ovat YK:n turvallisuusneuvoston tai EU:n ministerineuvoston päättämiä rajoittavia toimenpiteitä, jotka kohdistetaan tiettyyn valtioon, ryhmiin tai henkilöihin. Pakotteiden muotoja ovat mm. vienti- ja tuontikiellot sekä finanssipakotteet. Finanssipakotteet tarkoittavat niiden kohteena olevien valtioiden hallitusten jäsenten ja muiden määräävässä asemassa olevien tahojen varojen tai muiden taloudellisten resurssien jäädyttämistä. Syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen finanssipakotteiden avulla ryhdyttiin aiempaa enemmän maailmanlaajuisiin terrorismin vastaisiin toimiin. Rahoituspalvelujen tarjoajilla on velvollisuus estää rahoitusjärjestelmän käyttö terrorismin rahoittamiseen; tällainen toiminta voi ilmetä esimerkiksi varojen keräämisenä ja lähettämisenä. (38) YK:n turvallisuusneuvoston pakotepäätökset pannaan Euroopan yhteisössä täytäntöön EU:n neuvoston asetuksina. Pakotteiden kohteena olevien henkilöiden, yhteisöjen, ryhmien tai muiden tahojen nimet julkaistaan asetusten liitteenä. EU:n asetukset ovat suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä kaikissa EU:n jäsenmaissa. (39) Finanssipakotteet velvoittavat rahoituslaitokset ja muut yhteisöt jäädyttämään asetuksissa tarkoitettujen henkilöiden, järjestöjen ja yhteisöjen varat ilman erillistä viranomaispäätöstä. Varojen sekä tapauskohtaisesti muiden taloudellisten resurssien luovuttaminen tai välittäminen suoraan tai epäsuorasti näille tahoille on kiellettyä. Velvoitteiden rikkominen on rangaistavaa Suomessa rikoslain 46 luvun säännöstelyrikoksena. (40) Valvottavan tulee seurata finanssipakotteiden muutoksia ja tarkistaa asiakasrekisterinsä säännöllisesti varmistaakseen, ettei se tarjoa palveluita finanssipakotteiden kohteena oleville. Jos valvottava löytää rekistereistään asiakkaan, jonka yksilöintitiedot vastaavat tai ovat lähellä pakotteiden kohteena olevien tietoja, valvottavan tulee ilmoittaa asiasta joko ulkoasiainministeriölle tai Rahoitustarkastukselle. 5.6 Rahanpesulain mukainen ilmoitusvelvollisuus (41) Rahanpesulain mukaan epäilyttävistä liiketoimista tehdään ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle. Ilmoitus ei ole luonteeltaan rikosilmoitus (tutkintapyyntö), vaan kyseessä on valvottavan havaitsema, rahoitustoimialalla tavanomaisesta toiminnasta poikkeava liiketoimi tai sellaisen yritys. Ilmoitukselle ei ole asetettu mitään rahamääräistä vähimmäisrajaa. Jos valvottava laiminlyö ilmoitusvelvollisuuden noudattamisen, se voidaan tuomita rikosoikeudelliseen seuraamukseen.
dnro 6/121/2005 21 (30) (42) Valvottavan tulee arvioida tapauskohtaisesti, milloin liiketoimi on rahoitusalalla saatujen yleisten kokemusten perusteella tavanomaisesta poikkeava tai epäilyttävä. Rajaa toisaalta tavanomaisesta poikkeavien ja toisaalta epäilyttävien ja ilmoitettavien liiketoimien välille ei voida tyhjentävästi määritellä, vaan tilanne määräytyy kokonaisarvioinnin perusteella. Jos asiakas ei esimerkiksi anna huolellisuusvelvollisuuden täyttämiseksi pyydettyä selvitystä tai jos annettu selvitys on valvottavan arvion mukaan epäluotettava, tulee valvottavan harkita ilmoituksen tekemistä selvittelykeskukselle. (43) Ilmoitusvelvollisuus tarkoittaa valvottavan oma-aloitteista ilmoitusta havaitsemistaan epäilyttävistä liiketoimista. Valvottavan tehtäviin ei kuulu arvioida, mistä rikoksesta mahdollisesti on kysymys. Varojen alkuperän ja käyttötarkoituksen sekä liiketoimen todellisen luonteen selvittäminen rikosoikeudellisten tunnusmerkkien mukaisena tekona jää aina jälkikäteisarvioinnin varaan. Rahanpesun selvittämiseen kuuluvien tehtävien hoitamista varten keskusrikospoliisissa on rahanpesun selvittelykeskus. Sillä on oikeus saada valvottavilta kaikki tarvitsemansa tiedot sekä keskeyttää liiketoimi viiden päivän ajaksi. (44) Valvottava tai sen toimihenkilö voi joutua vahingonkorvausvastuuseen ilmoituksen teosta vain, jos se ei ole toiminut huolellisesti. Ilmoituksen tekoa ei saa paljastaa asiakkaalle, josta ilmoitus on tehty, eikä muullekaan henkilölle, jos tämä ei tarvitse tietoa rahanpesun tai terrorismin rahoituksen estämiseksi tai selvittämiseksi. (45) Valvottavan tulee pyrkiä toimimaan siten, ettei epäilyttävään liiketoimeen sisältyviä varoja tai muuta omaisuutta siirretä viranomaisten ulottumattomiin. Valvottava voi harkintansa mukaan käyttää seuraavia toimintavaihtoehtoja epäilyttävissä tapauksissa: 1) liiketoimen keskeyttäminen selvityksiä varten 2) liiketoimesta kieltäytyminen esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa asiakkaan henkilöllisyyttä ei voida luotettavasti todeta 3) liiketoimen suorittaminen, jos valvottava ei voi jättää liiketointa suorittamatta taikka liiketoimen keskeyttäminen tai siitä kieltäytyminen todennäköisesti vaikeuttaisi liiketoimen edunsaajan selville saamista. (46) Ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta on tehtävä viipymättä rahanpesun selvittelykeskukselle, kun valvottava suorittaa epäilyttävän liiketoimen keskeytetty liiketoimi on selvitystenkin jälkeen epäilyttävä valvottava kieltäytyy suorittamasta epäilyttävää liiketointa valvottava saa jälkeenpäin liiketoimen suoritettuaan tietoonsa sellaisen seikan, jonka vuoksi liiketoimi osoittautuu epäilyttäväksi.
dnro 6/121/2005 22 (30) (47) Ilmoitus tehdään noudattaen rahanpesun selvittelykeskuksen tarkempia ohjeita ilmoituksen tietosisällöstä ja ilmoitusmenettelystä. Ilmoitus tulee laatia siten, että selvittelykeskuksella on sen perusteella mahdollisuus arvioida tapahtumien kulkua ja valvottavan asiassa suorittamia toimenpiteitä. Valvottavan on myös annettava selvittelykeskukselle ne tiedot ja asiakirjat, joilla saattaa olla merkitystä tapauksen selvittämiseksi. 5.7 Dokumentointi ja tunnistamistietojen säilyttäminen 6 (48) Jotta valvottava voi noudattaa rahanpesulain velvollisuuksia, sen tulee säilyttää asiakkaasta riittävät tiedot. Rahanpesulaki sisältää erityisen tunnistamistietojen säilyttämisvelvollisuuden. (49) Asiakkaan tunnistaminen ja tunteminen on dokumentoitava ja tunnistamistiedot on säilytettävä viisi vuotta liiketoimen suorittamisesta tai asiakassuhteen päättymisestä sen mukaisesti, kumpi ajankohta on myöhäisempi. (50) Tunnistaminen tulee dokumentoida siten, että jälkeenpäin pystytään osoittamaan, miten kukin asiakas on tunnistettu ja mihin asiakirjaan tai tietoihin tunnistaminen on perustunut ja kuka asiakkaan on tunnistanut. Lisäksi tulee säilyttää rahanpesulain huolellisuus- ja ilmoitusvelvollisuuden noudattamiseksi hankitut selvitykset. (51) Säilytettäviä tietoja ovat tunnistamisessa käytetyn asiakirjan yksilöintitiedot tai tiedot siitä, mihin aineistoon tunnistaminen muutoin perustuu, tai jäljennös tunnistamisessa käytetyistä asiakirjoista. Tiedot voidaan säilyttää sähköisesti. Jos dokumentaatio säilytetään muualla kuin valvottavassa, valvottavan on huolehdittava, että sillä on tieto dokumentaation säilytyspaikasta ja että dokumentaatio on sen saatavilla viivytyksettä. (52) Henkilöasiakkaasta on säilytettävä täydellinen nimi, henkilötunnus ja osoite. Jos ulkomaisella henkilöasiakkaalla ei ole suomalaista henkilötunnusta, hänestä on selvitettävä nimen ja syntymäajan lisäksi kansalaisuus sekä passin tai muun matkustusasiakirjan numero tai vastaava tunnistetieto. (53) Oikeushenkilöstä on säilytettävä täydellinen nimi, rekisterinumero, rekisteröimispäivä ja rekisteriviranomainen sekä tiedot oikeushenkilön hallituksen tai vastaavan päättävän elimen jäsenistä sekä oikeushenkilön puolesta toimivien henkilöiden täydelliset nimet, henkilötunnukset ja osoitteet. 6 Vrt.sisäasiainministeriön asetus (890/2003) 6.
dnro 6/121/2005 23 (30) Suositus (54) Asiakassuhteen riskienhallinnan kannalta on tarpeen säilyttää myös asiakkaan tuntemiseksi hankittuja tietoja. Hyvään henkilörekisteritoimintaan kuuluu, että näitä tietoja päivitetään säännöllisesti esimerkiksi asiakastapaamisten yhteydessä. (55) Asiakkaalla on oikeus tarkastaa henkilötietonsa, ja valvottavan tulee antaa asiakkaalle tiedot siitä, mitä tietoja valvottava on asiakkaasta rekisteröinyt. Tarkastusoikeus ei koske rahanpesun selvittelykeskukselle tai Rahoitustarkastukselle tehtyä ilmoitusta rahanpesuepäilyistä tai epäilyttävistä arvopaperikaupoista 7, koska niitä ei saa paljastaa. 7 Luku 6: epäilyttävien arvopaperikauppojen ja muiden liiketoimien ilmoittaminen.
dnro 6/121/2005 24 (30) 6 EPÄILYTTÄVIEN ARVOPAPERIKAUPPOJEN JA MUIDEN LIIKETOIMIEN ILMOITUSVELVOLLISUUS (1) Jos ilmoitusvelvollisella on syytä epäillä, että liiketoimeen saattaa sisältyä arvopaperimarkkinalain 5 luvun tai rikoslain 51 luvun vastaista sisäpiirintiedon käyttöä tai arvopaperin kurssin vääristämistä, sen on viipymättä ilmoitettava asiasta Rahoitustarkastukselle 8 (ks. erillinen raportointistandardi RA2.1). (2) Ilmoituksen tekoa ei saa paljastaa sille, johon epäily kohdistuu, eikä muille henkilöille. (3) Ilmoitusvelvolliselle voi syntyä ilmoitusvelvollisuus epäilyttävistä arvopaperikaupoista ja muista liiketoimista arvopaperimarkkinalain perusteella. Arvopaperimarkkinalain mukaan epäilyttävistä arvopaperikaupoista ja muista liiketoimista tehdään ilmoitus Rahoitustarkastukselle. Arvopaperimarkkinalain mukaisten ilmoitusvelvollisten piiri on rahanpesulainsäädäntöä suppeampi. Ilmoitus ei ole luonteeltaan rikosilmoitus (tutkintapyyntö), vaan kyseessä on ilmoitusvelvollisen havaitsema poikkeava arvopaperikauppa tai muu liiketoimi (esimerkiksi johdannaiskauppa), taikka tilanne, jossa ilmoitusvelvollisella on muutoin syytä epäillä, että arvopaperikauppaan tai liiketoimeen saattaa liittyä sisäpiirintiedon lainvastaista käyttöä tai arvopaperin kurssin vääristämistä. Ilmoitukselle ei ole asetettu kaupan tai muun liiketoimen kokoon perustuvaa rahamääräistä vähimmäisrajaa. Ilmoitusvelvolliselle voidaan määrätä Rahoitustarkastuksesta annetussa laissa tarkoitettu hallinnollinen seuraamus, jos se laiminlyö ilmoituksen tekemisen. (4) Ilmoituksen tekoa ei saa paljastaa henkilölle, josta ilmoitus on tehty, tai tämän lakimääräiselle tai muulle edustajalle, sillä tämä saattaa vaarantaa 8 AML 4 luvun 5 b.
dnro 6/121/2005 25 (30) asian tutkimisen. Ilmoitusvelvollisen vahingonkorvausvastuusta säädetään arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 c :ssä.
dnro 6/121/2005 26 (30) 7 RAPORTOINTI RAHOITUSTARKASTUKSELLE (1) Epäilyttävien arvopaperikauppojen ja muiden liiketoimien ilmoittamisesta Rahoitustarkastukselle on annettu erillinen standardi RA2.1.
dnro 6/121/2005 27 (30) 8 MÄÄRITELMÄT (1) Arvopaperikaupalla tai muulla liiketoimella tarkoitetaan arvopaperikauppaa sekä arvopaperin muuta luovutusta tai hankintaa (esim. lainaussopimuksen tekeminen tai osakkeen merkintä). Muulla liiketoimella tarkoitetaan myös johdannaissopimuksen tekemistä sekä johdannaissopimukseen perustuvan oikeuden tai velvollisuuden toteuttamista. (2) Asiakkaalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolle valvottava tarjoaa tai joka pyytää tai käyttää valvottavan palveluita. Asiakas voi olla ns. vakituinen asiakas tai muu kuin vakituinen asiakas. (3) Asiakkaan tunnistamisella tarkoitetaan asiakkaan ja asiakkaan puolesta toimivan henkilön henkilöllisyyden selvittämistä ja todentamista. Pääsääntö on, että henkilöllisyys todennetaan voimassa olevasta tunnistamisasiakirjasta. (4) Asiakkaan puolesta toimivalla henkilöllä tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka toimii toisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön puolesta, esimerkiksi liiketoimesta edun saavan tai määräysvaltaa käyttävän luonnollisen tai oikeushenkilön (beneficial owner) puolesta. (5) Asiakkaan tuntemisella tarkoitetaan, että henkilöllisyyden toteamisen lisäksi valvottava selvittää asiakkaan toiminnan laatua ja laajuutta sekä palvelujen käytön tarkoitusta, jotta se voi muodostaa käsityksen siitä, minkä tyyppisestä asiakkaasta on kyse ja minkälaiset palvelut asiakkaalle sopivat. (6) Epäilyttävä liiketoimi tai toimeksianto poikkeaa kyseessä olevalla toimialalla tavanomaisesta liiketoimesta tai toimeksiannosta esimerkiksi suuruuden, rakenteen, asiakkaan koon tai toimipaikan suhteen. (7) Huolellisuusvelvollisuus liittyy läheisesti asiakkaan tuntemiseen, mutta sen laiminlyönti on rikosoikeudellisesti määritelty. Sen noudattaminen edellyttää, että valvottava seuraa asiakassuhteen kehitystä ja palvelujen käyttöä, jotta se voi havaita poikkeavia tai epäilyttäviä liiketoimia. Valvottavalla on velvollipuh. 010 831 51
dnro 6/121/2005 28 (30) suus aktiivisesti selvittää liiketoimen taustaa samoin kuin varojen alkuperää ja käyttötarkoitusta sekä ilmoittaa epäilyistään viranomaiselle. (8) Ilmoitusvelvollisuus tarkoittaa ilmoituksen tekemistä epäilyttävästä arvopaperikaupasta joko Rahoitustarkastukselle (AML [495/1989] 4 luvun 5b ) tai keskusrikospoliisin yhteydessä toimivalle rahanpesun selvittelykeskukselle (Resl [68/1998] 10 ). (9) Rahanpesun vastaisilla säännöksillä tarkoitetaan kaikkia niitä velvoitteita, joita valvottavalla on asiakkaan tunnistamisessa, tuntemisessa, tunnistamistietojen dokumentoinnissa ja säilyttämisessä sekä huolellisuus- ja ilmoitusvelvollisuudessa. (10) Vakituinen asiakas on pysyväisluonteinen, valvottavan palveluita toistuvasti käyttävä asiakas sekä asiakas, jolla on vähintään yksi sopimus valvottavan kanssa. (11) Muu kuin vakituinen asiakas on asiakas, joka käyttää valvottavan palvelua kertaluonteisesti esimerkiksi yksittäisen laskun maksamiseen käteisellä tai yksittäisen merkinnän tekemiseen emissiossa.
dnro 6/121/2005 29 (30) 9 LISÄTIEDOT Standardista vastaavan henkilön yhteystiedot ovat Rahoitustarkastuksen Internet-sivuston Standardien vastuuhenkilöt -luettelossa. Lisätietoja antaa myös: MA: Menettelytavat, puh. 010 831 5336
dnro 6/121/2005 30 (30) 10 STANDARDIN MUUTOSHISTORIA Muutospäivä 31.12.2008, voimaan 1.1.2009: Panttilainauslaitokset eivät ole 1.1.2009 lukien Finanssivalvonnan valvottavia. Standardia ei siten 1.1.2009 lukien sovelleta panttilainauslaitoksiin.