215 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 215 - mittariraportti - ekologinen kestävyys 1
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 215 - mittariraportti - ekologinen kestävyys Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA 215... 3 3. LEMPÄÄLÄN KUNNAN KESTÄVÄ KEHITYS VUONNA 215 EDISTYSASKELIA... 4 4. KESTÄVÄN KEHITYKSEN EKOLOGISET MITTARIT JA EKOLOGINEN KESTÄVYYS... 6 4.1. ENERGIAN JA VEDEN KULUTUS SEKÄ VESIHUOLTO... 7 4.2. LIIKENNE... 1 4.3. JÄTTEIDEN MÄÄRÄ JA HYÖTYKÄYTTÖ... 13 4.4 TOIMISTOPAPERIN KULUTUS KUNNAN TOIMINNASSA... 14 4.5. PINTA- JA POHJAVESIEN KUORMITUS... 16 4.6. MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI JA KASVUKAUSI... 19 4.7. LUONNONSUOJELU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 21 LÄHDELUETTELO 215 MITTARITIEDOILLE:... 22 LIITE 1 Teksti: Virpi Karjalainen, Kestävän kehityksen työryhmä Kannen kuva: Oona Gullsten 2
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 215 - mittariraportti - ekologinen kestävyys 1. Johdanto Lempäälän kunnan kuntastrategia sisältää kestävän kehityksen edistämisen ja hyvän ympäristön tavoitteet. Lempäälän kunnan kestävän kehityksen toimintaohjelma hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna 1999. Kunnassa on myös otettu käyttöön Aalborgin sitoumuksen mukainen kestävän kehityksen johtamisen toimintamalli. Toimintamallin mukaisesti kaikilla toimialoilla taloussuunnitteluun sisältyy kestävän kehityksen edistäminen. Taloussuunnitelmassa mukana olevat kestävän kehityksen tavoitteet (K-tavoitteet) raportoidaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Lempäälän kunnassa on seurattu kunnan taloudellista, ekologista ja sosiaalista sekä kulttuurista tilaa jo vuodesta 1999 kestävän kehityksen mittarien avulla. Vuodesta 24 lähtien mittareista on laadittu erillinen, myös kunnanvaltuustolle tiedoksi vietävä raportti. Pitkäjänteisen seurannan tavoitteena on arvioida kehitystä kullakin kestävän kehityksen osa-alueella ja yleisesti. Mittariraportissa tuodaan esille kehityksen suuntia ja muutoksia. Positiiviset muutokset mittareissa vahvistavat jo valittua toimintatapaa, kun taas kehityksen pysähtyminen tai muutokset huonompaan suuntaan, antavat perusteen toimintatapojen tarkastelulle ja muutokselle. Kunnan kestävän kehityksen tilasta on julkaistu laaja raportti kunkin valtuustokauden aikana. Muina vuosina on julkaistu suppeampi raportti, jossa kerrotaan mm. kestävän kehityksen työryhmän toiminnasta sekä tarkastellaan mittaritietoja. Vuodesta 215 lähtien Kestävän kehityksen mittariraporttiin on kerätty tiedot vain ekologisista mittareista. Lisäksi Lempäälän kunnassa raportoidaan vuosittain energiatehokkuussopimuksen mittarit sekä laaditaan hyvinvointikertomus. Sosiaalis-kulttuuriset mittarit sisältyvät hyvinvointikertomukseen ja taloudelliset mittarit tilinpäätökseen. 2. Kestävän kehityksen työryhmän toiminta vuonna 215 Vuonna 215 Kestävän kehityksen työryhmään kuuluivat: Saana Raatikainen pj., Sami Vigren vpj., Virpi Karjalainen siht., Kirsi Kallio, Timo Viitanen, Assi Liikanen (nuorisovaltuutettu), Päivi Porre-Mutkala, Päivi Liejumäki, Kari Löytty, Talvikki Torppa ja Maija Villanen. Kestävää kehitystä edistävän työn koordinoinnista vastasivat ympäristönsuojelun viranhaltijat. Vuonna 215 työryhmä kokoontui 5 kertaa. Aalborgin toimintamallin mukainen kestävän kehityksen teema oli vuonna 215 parempi liikkuvuus, vähemmän liikennettä: kestävien liikenneratkaisujen etsiminen. Kestävän kehityksen työryhmä edisti kestävää liikkumista mm. järjestämällä touko- 3
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 215 - mittariraportti - ekologinen kestävyys kuisella pyöräilyviikolla erilaisia pyöräilyyn liittyviä tempauksia ja kannustamalla työmatkapyöräilyyn jakamalla eväitä työmatkapyöräilijöille sekä tarjoamalla polkupyörän pikahuoltoa. Liikkujan viikolla syyskuussa kestävän kehityksen työryhmä osallistui yhteistyössä Kierrätyskeskus Varikon kanssa romupyörien kunnostustempaukseen. Kuntalaisten lahjoittamat pyörät kunnostettiin lainapyöriksi kuntalaisille. Kestävän kehityksen työryhmä osallistui myös työmatkaliikuntakyselyn järjestämiseen kunnan työntekijöille. Koulujen ja päiväkotien kestävän kehityksen vastaavien tapaaminen järjestettiin kestävä liikkuminen -teemalla. Kestävän kehityksen työryhmä organisoi Reilun kaupan kunta -hanketta. Lempäälän kunta sai Reilun kaupan kunta -arvonimen, kolmantena kuntana Suomessa. Reilun kaupan kunta -hankkeessa on mukana runsaasti lempääläläisiä yrityksiä, yhdistyksiä ja työpaikkoja. Reilun kaupan kunta -hanketta koordinoi Reilun kaupan kannatustyöryhmä, jonka tehtävänä on valvoa ja edistää Reilun kaupan toimintaa. Reilun kaupan kunta -arvonimi perustuu jatkuvan parantamisen periaatteeseen ja Reilun kaupan tulee näkyä kunnan jokapäiväisessä toiminnassa ja erilaisissa tapahtumissa. Vuonna 215 Reilun kaupan viikolla mm. tarjottiin Reilun kaupan kahvia yhteistyössä Kahvila Olkkarin kanssa. Viikolla järjestettiin myös Reilun kaupan info-tilaisuus, jossa vieraili Hondurasista kotoisin oleva Latinalaisen Amerikan Reilun kaupan viljelijäverkoston toiminnanjohtaja, Xiomara J. Paredes. Hän kertoi Reilun kaupan toiminnasta ja globaaleista vaikutuksista. Vuoden 215 Ekoteko-palkinto myönnettiin Kierrätyskeskus Varikolle, Kierrätyspuodille ja LeVeTeks lle, joiden monipuolinen ja vireä toiminta tekivät vaikutuksen kestävän kehityksen työryhmään. Kierrätyskeskus Varikon, Kierrätyspuodin ja LeVe- Teks n toiminnassa toteutuvat kaikki kestävän kehityksen osa-alueet, niin sosiaaliskulttuurinen kuin ekologinen ja taloudellinenkin. Toiminnalla on työllistävä ja yhteisöllisyyttä edistävä vaikutus. 3. Lempäälän kunnan kestävä kehitys vuonna 215 edistysaskelia Vuonna 215 koko Lempäälän kunnassa tehtiin töitä kestävän kehityksen edistämiseksi. Vesihuollossa otettiin monenlaisia edistysaskelia. Veden vuosikulutus asukasta kohti kääntyi laskuun. Vesihuoltoverkostojen saneerauksilla saatiin laskuttamattoman puhtaanveden määrää vähennettyä. Vuotovesien vähentyminen näkyy mm. jätevedenpuhdistamon sähkönkulutuksen pienenemisenä. Vesihuoltolaitoksen kokonaissähkönkulutus on pysynyt alhaisella tasolla, vaikka onkin hieman noussut kahtena viime vuotena. Myös laskuttamattoman jäteveden määrässä on ollut laskeva suuntaus. 4
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 215 - mittariraportti - ekologinen kestävyys Sääksjärvellä sijaitsevassa Lempäälän Energia Oy:n omistamassa lämpölaitoksessa poltetaan haketta ja muita kiinteitä ympäristöystävällisiä polttoaineita kaukolämmön tuottamiseksi. Polttoaineiden kotimaisuusaste on 1 %. Vuonna 215 näitä kiinteitä polttoaineita käytettiin noin 13 GWh:n edestä. Lämpölaitoksen yhteydessä olevalla puolijulkisella maakaasun tankkausasemalla tankattiin maakaasua autoiluun vuonna 215 kaiken kaikkiaan 5,3 MWh verran. Tankkausaseman suosio ja tämän ympäristöystävällisemmän luonnonkaasun käyttö polttoaineena ovat kasvaneet vuosittain. Lempäälän kunnan ja Lempäälän Lämpö Oy:n yhdessä toteuttamien ESCO-hankkeiden avulla saavutettiin merkittäviä energiasäästöjä. Viimeisin ESCO-hanke aloitettiin vuonna 213 ja se jatkuu syksyyn 216 saakka. Vuonna 215 hankkeen toimenpiteitä olivat Lempoisten Uimalan ja Mansikkamutkan päiväkodin liittäminen kaukolämpöön. Vuonna 215 aloitettiin uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tekeminen Nokian, Kangasalan, Pirkkalan, Tampereen ja Lempäälän yhteisenä seudullisena projektina. Katselmus valmistuu keväällä 216. Projekti tuottaa Lempäälän kuntaan myös avointa paikkatietoinformaatiota aurinko- ja geoenergiapotentiaalin hyödyntämiseksi. TEM tukee katselmusta 6 % avustuksella. Lempäälän kunnan koulut ja päiväkodit asettivat yhteiset kestävän kehityksen tavoitteet vuosille 215-216. Vuosien 215-216 kestävän kehityksen tavoitteiksi valittiin kierrätys ja lajittelun edistäminen sekä ruuan laadun parantaminen ja biojätteen vähentäminen. Koulujen ja päiväkotien kestävän kehityksen vastaavat pohtivat näiden tavoitteiden edistämistä omissa toimipisteissään ja jakavat kokemuksia ja ideoita tapaamisissa, joita järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Lempäälän kunnan Vihertyöryhmä on tehnyt pitkäjänteistä työtä ympäristön tilan ja viihtyisyyden eteen. Työryhmä kannustaa ja innostaa asukkaita, kuntapäättäjiä ja sidosryhmiä pitämään huolta ympäristöstä ja korostaa lähiympäristön ja viheralueiden tärkeyttä koko kunnan hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen tukemiseksi. Vihertyöryhmä tuo toiminnallaan esiin eri maisematyyppeihin sisältyviä paikallisia arvoja, vaalimaan ja säilyttämään niitä kulttuurisena ja historiallisena perintönä sekä luontoamme rikastuttavina tekijöinä. Vihertyöryhmä on pyrkinyt lähidemokratian keinoin lisäämään kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia oman asuinalueensa viherrakentamisen suunnittelussa ja ylläpidossa. Vuonna 215 vihertyöryhmän jäsenet ovat mm. tehneet valistustyötä erilaisten luentojen ja kurssien muodossa sekä järjestäneet kuntalaisretkiä luonto/ympäristökohteisiin. 5
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 215 - mittariraportti - ekologinen kestävyys 4. Kestävän kehityksen ekologiset mittarit ja ekologinen kestävyys Kestävän kehityksen perusehtona on ekologinen kestävyys eli biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. Ekologisesti kestävällä tavalla toimitaan, kun ennen toimiin ryhtymistä arvioidaan riskit, haitat ja kustannukset. Muita tärkeitä periaatteita ovat ympäristöhaittojen synnyn ennaltaehkäisy ja haittojen torjuminen niiden syntylähteillä. Lisäksi haittojen kustannukset peritään mahdollisuuksien mukaan niiden aiheuttajalta - saastuttaja maksaa -periaate. Tässä mittariraportissa tarkastellaan vuoden 215 ekologista kestävyyttä Lempäälän kunnassa. Keskittyminen ekologisiin mittareihin antaa mahdollisuuden mittaritietojen syvempään ja tarkempaan analysointiin. Sosiaaliskulttuurisesta kestävyydestä raportoidaan hyvinvointikertomuksessa ja taloudellisesta kestävyydestä tilinpäätöksessä. Vuoden 215 ekologisia mittaritietoja verrataan pidemmän ajanjakson (1999 214) kehityssuuntiin. Kestävän kehityksen vuosittaiset ekologiset mittaritiedot on koottu liitteeseen 1. Lempäälän kunta on reilun 22. asukkaan vireä ja vetovoimainen kasvukunta, jossa luonto- ja ympäristöasiat ovat olleet aina lähellä asukkaita ja vahvasti mukana myös päätöksen teossa. Lempäälän tasainen väestönkasvu näkyy alla olevasta taulukosta, tosin viime vuosina nettoväestönkasvu jää hieman huippuvuosista. 25 2 15 1 Asukasmäärä ja asukasmäärän kasvu 5 259 358 443 333 299 336 515 454 569 482 419 417 29 569 395 379 32 Asukasmäärä Asukasmäärän kasvu henkilöä vuodessa Kuva 1. Lempäälän asukasmäärät vuosittain ja kunnan asukasmäärän nettokasvu henkilöä/vuosi. (22 524 hlöä, 31.12.215, Väestörekisterikeskus) 6
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 215 - mittariraportti - ekologinen kestävyys 4.1. Energian ja veden kulutus sekä vesihuolto PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA (1999-214) + Kunnan kiinteistöjen lämmitysenergian kulutuksessa (kwh/rm 3 ) on pitkällä aikavälillä laskeva suuntaus. + Maakaasupohjaisen kaukolämmön osuus lämmitysmuotona on kasvanut. + Asukkaiden vedenkulutuksessa on ollut laskeva suuntaus koko 2-luvun. + Laskuttamattoman puhtaan veden osuus verkostoon pumpatusta on laskenut vuodesta 26 lähtien. + Laskuttamattoman jäteveden osuus puhdistetusta jätevedestä on laskenut (seurattu vuodesta 26). - Kunnan ostaman sähkön määrä on kasvanut. Huom. mittari ei huomioi tilojen määrän kasvua. VUONNA 215 +/- Lempäälän Lämpö Oy:n maakaasun käyttö laski edellisvuodesta hieman. + Vedenkäyttö asukasta kohden laski hieman edellisvuodesta. - Kunnan kiinteistöjen lämmitysenergian normeerattu kulutus nousi hieman vuonna 215. - Kunnan ostama sähkönmäärä nousi hieman vuonna 215. - Vuonna 215 laskuttamattoman jäteveden osuudessa tapahtui lievä nousu. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna lämmitysenergian kulutuksessa on laskeva suuntaus. Normeeratun kulutuksen arvo on säätilakorjattu. Lämmitysenergian alentunutta kulutusta selittää ainakin lämpöä säästävien rakennusteknisten ratkaisujen käyttöönotto. 7 Lämmitysenergian kulutus kwh/rm3 6 5 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Lämmitysenergian kulutus kwh/rm3 Normeerattu ominaiskulutus kwh/rm3 Kuva 2. Lämmitysenergian ominaiskulutus ja säätilakorjattu ominaiskulutus kilowattitunti/kunnan palvelurakennusten tilavuuskuutio kwh/rm 3. Ympäristöystävällisen kaukolämmön suosio lämmitysmuotona on kasvanut pitkällä aikavälillä. Energianlähteenä käytettävä luonnonkaasu palaa puhtaasti ja 7
1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 215 - mittariraportti - ekologinen kestävyys aiheuttaa ainoastaan CO2 päästöjä. Viime vuosien kulutuksen lasku selittyy leudoilla talvilla. Myös Lempäälän Energia Oy:n hakevoimalan käyttöönotto vuonna 214 näkyy luonnonkaasun kulutuksessa. 12 Luonnonkaasun kulutus GWh/v 1 8 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Kuva 3. Luonnonkaasun kulutus vuosittain GWh/h. Lempäälän asukkaiden vedenkulutus on laskenut koko 2-luvun ja on reilusti alle Pirkanmaan keskiarvon (> 25 l/vrk). Vedenkulutus laski vuonna 215 hieman edelliseen vuoteen verrattuna. 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Vedenkulutus l/asukas/vrk Kuva 4. Talousvedenkulutus Lempäälässä asukasta kohti (l/vrk). 8
1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 215 - mittariraportti - ekologinen kestävyys Laskuttamaton vesi koostuu mm. verkoston huuhteluvesistä, tulipalojen sammutusvedestä, mittarivirheistä, vuotovesistä sekä luvattomasta vedenotosta. Viime vuosina laskuttamattoman veden osuudessa on havaittavissa merkittävää laskua. Laskuttamattoman puhtaan veden osuus verkostoon pumpatusta,4,35,3,25,2,15,1,5,,34,28,25,25,19,19,22,21,17,11,12,12,13,13,14,15,11 Kuva 5. Laskuttamattoman puhtaan veden osuus verkostoon pumpatusta. Pitkällä aikavälillä laskuttamattoman jäteveden osuus on laskenut. Vesihuoltoverkostojen saneerausohjelma päivitettiin Lempäälässä vuonna 215. Tässä saneerausohjelmassa merkittävässä osassa on viemäriverkostojen vuotovesien vähentäminen. 6 5 52 Laskuttamaton jätevesi käsitellystä jätevedestä % 52 47 45 45 43 44 4 3 33 29 36,6 2 1 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Kuva 6. Laskuttamattoman jäteveden osuus käsitellystä jätevedestä. 9
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 215 - mittariraportti - ekologinen kestävyys Kunnan ostama sähkö GWh/v 14 12 1 9,424 9,961 1,244 1,3 1,82 1,99 11,53 11,387 11,253 11,6 8 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Kuva 7. Kunnan ostaman sähkön määrä vuosittain GWh:na. Kunnan ostaman sähkön määrä on noussut vuosittain koko seurantajakson ajan. (Mittari ei kuitenkaan huomioi tilojen määrän kasvua). 4.2. Liikenne PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA (1999-214) + Kevyen liikenteen väylien määrä on kasvanut koko seuranta-ajan. + Lempäälän seisakkeen junamatkailijoiden määrä on kasvanut koko seuranta-ajan. - Seutulippujen latausmäärät ovat kääntyneet nousun jälkeen laskuun. Huom. seutulippu-uudistus ja laskentatavan muutos vääristävät tilastoja. - Henkilöautojen kokonaismäärä ja autojen määrä asukasta kohden ovat kasvaneet (tosin laskua on tapahtunut viime vuosina). VUONNA 215 + Kevyen liikenteen väylien määrä kasvoi edelleen hieman edellisvuodesta. + Meluesteitä on rakennettu lisää. + Lempäälän seisakkeen kautta tehtyjen junamatkojen määrä nousi hieman vuodesta 214. - Seutulippujen latausmäärät ovat laskeneet vuodesta 214. (seutulippu-uudistus ja laskentatavan muutos vääristävät tilastoja) Lempäälän kunnassa on Aalborgin sitoumuksen mukainen kestävän kehityksen johtamisen toimintamalli. Aalborgin sitoumuksen teemana vuosina 215 ja 216 on Parempi liikkuvuus, vähemmän liikennettä: kestävät liikenneratkaisut. Lempäälän kunnan alueella olevien kevyenliikenteen väylien määrä on lisääntynyt tasaisesti. Kevyenliikenteen ja julkisen liikenteen edistäminen on otettu huomioon kunnan tulevaisuuden suunnitelmissa mm. kaavoituksessa. 1
1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 215 - mittariraportti - ekologinen kestävyys 12 Kevyen liikenteen väyliä km yhteensä 1 8 6 4 2 Kuva 8. Kevyen liikenteen väylien (kävely- ja pyörätiet) määrän kasvu (km). Lempäälän seisakkeen junamatkailijoiden määrä on kasvanut hitaasti mutta tasaisesti vuodesta 26. Seutulippu-uudistus näkyy viime vuosien ostettujen lipputuotemäärien notkahduksena (laskentatavan muutokset). Vuoden 215 laskentaan sisältyvät seutuliput kaupunkiseudun ja Etelä-Pirkanmaan osalta (seutu+vr, 9 pv/3vrk, sarjalipputuote puuttuu tilastoista, mikä saattaa selittää lippumäärän laskua). Lempäälän seisakkeen junamatkailijat, saapuvat ja lähtevät 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 6212 86 87334 85592 9264 663 738 689 4967 52 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Kuva 9. Lempäälästä lähteneet ja Lempäälään saapuneet junamatkailijat vuosittain. 11
1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 215 - mittariraportti - ekologinen kestävyys Lempääläläisten seutuliput kpl/v 9 8 7 6 5 4 3 2 1 5939 6158 6527 6684 723 725 756 7659 689 6596 6199 4792 55 587 5349 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Kuva 1. Lempääläläisten seutuliput vuosittain. Lempääläläisten omituksessa olevien henkilöautojen määrä kasvoi vuoteen 213 saakka ja kääntyi sitten lievään laskuun. Syynä voivat olla kunnan asukkaiden ympäristötietoisuus tai taloudellisesti vaikeiden aikojen vaikutus. 14 12 1 8 6 4 2 Henkilöautojen määrä Kuva 11. Henkilöautojen määrä vuosittain. 12
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 215 - mittariraportti - ekologinen kestävyys 4.3. Jätteiden määrä ja hyötykäyttö PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA (1999-214) + Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä toimitetun jätteen määrä on ollut laskusuhdanteinen koko lähes koko seurantajakson ajan. + Lempäälän jäteasemalle on toimitettu materiaali- ja energiahyötykäyttöön jätteitä enenevässä määrin. - Lempäälän jäteasemalle toimitetun kaatopaikka- ja ongelmajätteen määrä on ollut noususuhdanteinen. VUONNA 215 + Järjestetyn jätteenkeruun piirissä kerätyn jätteen määrä asukasta kohti laski edelleen vuonna 215. + Lempäälän jäteasemalle toimitetun energiana hyödynnettävän jätteen osuus kaikista jätteistä nousi hieman. + Lempäälän jäteasemalle toimitetun ongelmajätteen määrä laski hieman edellisvuodesta. - Materiaalina hyödynnettävän jätteen osuus kaikesta Lempäälän jäteasemalle toimitetusta jätteestä laski hieman edellisvuodesta. Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä olevan jätteen määrä on laskenut pitkällä aikavälillä Lempäälän kunnassa. Jätteiden lajittelu ja asukkaiden ympäristötietoisuus vähentävät syntyvän jätteen määrää. Sen sijaan Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitetun jätteen määrä on nousujohteinen, kaikkien jakeiden määrät ovat kasvusuuntaisia. Suhteessa eniten ovat kasvaneet energiana hyödynnettävän jätteen osuus ja kaatopaikkajätteen osuus. Myös ongelmajätteen määrä on noussut. Tosin jätteen päätymistä oikeaan paikkaan ei voida laskea ongelmaksi, huoli on lähinnä jätteen määrän lisääntymisestä. Jätteen määrän lisääntymiseen voi vaikuttaa myös rakentaminen (kasvukunta). 25 Toimitetun jätteen määrä kg / asukas / vuosi 226 214 222 222 217 219 27 28 23 198 194 189 2 182 181 171 15 1 5 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Kuva 9. Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä toimitetun jätteen määrä. 13
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 215 - mittariraportti - ekologinen kestävyys Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitetut jätteet 16 14 12 1 8 6 4 2 643 765 679 746 68 512 573 483 497 473 91 55 118 93 72 72 16 12 334 66 88 379 225 32 331 268 278 348 42 432,8 196 24 23 197 242 192 37 264 22 215 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Materiaalina hyödynnettävät jätteet tn/v Vaarallinen jäte tn/v Energiana hyödynnettävät jätteet tn/v Kaatopaikkajäte Kuva 1. Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitettujen jätteiden määrät. 4.4 Toimistopaperin kulutus kunnan toiminnassa PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA (1999-214) +/- Kunnan toimipisteitten toimistopaperin kulutuksessa on havaittavissa vaihtelua vuosittain. + Joidenkin toimipisteiden paperin kulutus on ollut pientä jo pitkään. + Toimistopaperin kulutus on vähenemään päin kaikissa toimipisteissä. - Joinakin vuosina toimistopaperin kulutus on ollut suurta. VUONNA 215 + Toimistopaperin kokonaiskulutus laski edellisvuodesta. Joissakin toimipisteissä lasku oli huomattavan suuri. - Joidenkin toimipisteiden paperinkulutus säilyi suunnilleen samana kuin edellisinäkin vuosina. Kunnan toimipisteiden toimistopaperinkulutusta on seurattu vuosittain. Toimistopaperin kulutuksessa on vaihtelua vuosittain niin yhteiskulutuksen suhteen kuin myös toimipisteittäin. Kulutusmäärien vaihteluiden taustalla voi olla erot paperin tarpeessa (tapahtumat, muutokset toiminnassa jne.) tai eroja kulutuksen laskentatavoissa (tilatut/todellisuudessa käytetyt paperit). 14
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 215 - mittariraportti - ekologinen kestävyys 14 12 1 8 6 4 2 Kunnan toimistopaperin kulutus kg/v 2 21 23 24 25 26 27 28 211 212 213 214 215 Tekninen Hallinto Sivistys Sote Himmi ja terveyskeskus Kuva 11. Kunnan toimistopaperin kulutus toimipisteittäin ja toimipisteet yhteensä. Kunnan suurimpien koulujen toimistopaperin kulutusta on suhteutettu oppilasmääriin. Koulukohtaiset erot voivat johtua atk-perusteisen opetuksen tai oppi/työkirjojen käytön eroista tai jostakin muusta paperinkulutukseen vaikuttavasta tekijästä. Erilaiset laskentatavat (tilatut/kulutetut) voivat myös hieman vääristää tilastoa. Toimistopaperin kulutus kg/oppilas/215 3 2,8 2,5 2,38 2,29 2 1,5 1,53 1,25 1,31 1,77,5 Hakkari Lukio Kulju Kuokkala Moisio Sääksjärvi Lempoinen Kuva 12. Vuoden 215 toimistopaperin hankinta isoilla kouluilla painotettuna oppilasmäärillä (kg/oppilas/v). 15
1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 215 - mittariraportti - ekologinen kestävyys 4.5. Pinta- ja pohjavesien kuormitus PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA (1999-214) + Kirkkojärven talviaikaiset ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) ovat vähentyneet. Kirkkojärven kesäaikainen fosforipitoisuus on laskenut. + Koipijärven talvi- ja kesäaikaiset ravinnepitoisuudet ovat vähentyneet. + Vaihmalan pohjavedenottamon kloridi- ja nitraattipitoisuudet ovat vähentyneet. - Kirkkojärven kesäaikainen kokonaistyppipitoisuus on kasvanut VUONNA 215 + Kirkkojärven kesäaikainen kokonaistyppipitoisuus laski edellisvuodesta (Koipijärveltä ei näytettä elokuulta). + Koipijärven talviaikainen kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet laskivat edellisvuodesta. - Kirkkojärven talviaikaiset kokonaistyppi ja -fosforipitoisuudet nousivat edellisvuodesta. Kirkkojärven viime vuosina kohonneet kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet kertovat kuormituksen noususta. Typpipitoisuuden nousu aiheuttaa rehevöitymistä ja happitilanteen heikkenemistä. Kirkkojärven valuma-alueella on runsaasti asutusta ja muuta toimintaa, joka lisää haja- ja pistekuormitusta. 14 12 1 8 6 4 2 Kirkkojärven kokonaistyppipitoisuudet Kokonaistyppi µg/l Maaliskuu Kokonaistyppi µg/l Elokuu Kuva 13. Kirkkojärven kokonaistyppipitoisuudet vuosittain keväällä ja syksyllä mitattuna. 16
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 215 - mittariraportti - ekologinen kestävyys 6 5 4 3 2 1 Kirkkojärven kokonaisfosforipitoisuudet 1999221222324252627282921211212213214215 Kokonaisfosfori µg/l Maaliskuu Kokonaisfosfori µg/l Elokuu Kuva 14. Kirkkojärven kokonais-fosforipitoisuudet vuosittain keväällä ja syksyllä mitattuna. Koipijärven valuma-alue on osittain rakennettua (Hervanta ja Vuores sekä Annisto) ja Koipijärveen laskevat mm. Särkijärven, Hervantajärven, Suolijärven, Virolaisjärvien ja Koukkujärven vedet. Peruslaadultaan Koipijärven vesi on suhteellisen kirkasta, vain lievästi ruskeaa ja melko vähähumuksista. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleima on kohtalainen ja veden happamuustaso normaali sekä puskurointikyky hyvä. Happitilanne on pysynyt talvisin pääosin hyvänä, ajoittain tyydyttävänä. Kesäaikaan happitilanne on ollut heikompi. Sedimentti on kuitenkin hyvässä kunnossa. Sähkönjohtavuudessa (kloridit, maantiesuolaus) on todettavissa nousua pitkällä aikavälillä. Koipijärven kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet ovat pysyneet alhaisina tai ovat laskusuuntaisia. 17
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 215 - mittariraportti - ekologinen kestävyys 7 Koipijärven kokonaistyppipitoisuudet 6 5 4 3 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Kokonaistyppi µg/l Maaliskuu Kokonaistyppi µg/l Elokuu Kuva 15. Koipijärven kokonaistyppipitoisuudet vuosittain keväällä ja syksyllä mitattuna. Koipijärven kokonaisfosforipitoisuudet 45 4 35 3 25 2 15 1 5 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Kokonaisfosfori µg/l Maaliskuu Kokonaisfosfori µg/l Elokuu Kuva 16. Koipijärven fosforipitoisuudet vuosittain keväällä ja syksyllä mitattuna. Vaihmalan pohjavedenottamon nitraattipitoisuuksissa ei ole havaittavissa suuria muutoksia vuosittain. Nitraattipitoisuuden nousu johtuu useimmiten lannoitteiden pääsystä veteen. Nitraatti aiheuttaa vesien rehevöitymistä. Pohjavesiin kulkeutunut nitraatti pääsee edelleen kaivoveteen. Juomaveden nitraatti muuttuu ihmiselimistössä nitriitiksi. Nitriittiä voi muodostua vesijohtoverkostoon, jos vesijohtoverkostoon jää orgaanista ainesta. Elimistössä nitriitti heikentää hapenottokykyä. Pohjaveden nitraattipitoisuus on 18
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 215 - mittariraportti - ekologinen kestävyys yleensä alle 5 mg/l. Vaihamalan pohjaveden ottamon nitraattipitoisuudet ovat olleet vuosittain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alle 5 mg/l. Vaihmalan pohjaveden kloridipitoisuudet ovat luonnontasoa korkeammat. Kloridia esiintyy pohjavedessä luonnollisesti, mutta pitoisuus on yleensä alle 5 mg/l. Pohjaveden kloridipitoisuus kuvaa ihmistoiminnan vaikutuksia pohjavesien tilaan. Kloridipitoisuus kertoo veteen liuenneiden mineraalisuolojen kokonaismäärästä. Yleensä kloridipitoisuuden nousu aiheutuu maanteiden suolauksesta tai jätevesipäästöistä. Vaihmalan pohjavedenottamon pitoisuudet 4 35 3 25 2 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Kloridipitoisuus mg/l kevät Kloridipitoisuus mg/l syksy Nitraattipitoisuus mg/l kevät Kuva 17. Vaihmalan pohjavedenottamon kloridi- ja nitraattipitoisuudet. 4.6. Maatalouden ympäristötuki ja kasvukausi Maatalouden mittaritietona ovat maatalouden ympäristötukijärjestelmään sitoutuneiden suhteellinen osuus kaikista aktiiviviljelijöistä sekä vuodesta 21 lähtien myös tukimuodot. Ympäristötukeen sitoutuneiden prosentuaalinen osuus aktiiviviljelijöistä on ollut laskussa vuodesta 24 lähtien. Perustukeen sitoutuneita oli vuonna 214 9 % viljelijöistä (v. 213 9 %) eli yhteensä 16 (v. 212 11) viljelijää. Vuonna 214 lisätoimenpiteisiin oli sopimuksia 15 (v. 213 16) ja erityistukisopimuksia oli 16 kpl. Vuonna 213 erityistukisopimuksia oli myös 16 kpl ja vuonna 212 18 kpl. Vuonna 215 ympäristökorvausten ehdot ja korvaustasot muuttuivat. Perustukeen sitoutuneita oli vuonna 215 83 % viljelijöistä (94 kpl) ja lisätoimenpiteisiin niin ikään 94 kpl ja eritysympäristötuen ehtoihin sitoutuneita 13 kpl. 19
1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 215 - mittariraportti - ekologinen kestävyys 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ympäristötuen piirissä olevien tilojen määrä aktiivitiloista, % Kuva 18. Ympäristötuen piirissä olevien tilojen määrä aktiivitiloista. Terminen kasvukausi katsotaan alkavaksi kun vuorokauden keskilämpötila ylittää +5 astetta C. Pirkanmaalla terminen kasvukausi on vaihdellut 15-28 vrk:n välillä. Vaihtelulla on tietenkin iso merkitys satoisuuteen ja maatalouden (viljelyn) kannattavuuteen. 25 Termisen kasvukauden pituus vrk 2 15 18 15 162 176 181 177 179 156 157 171 28 182 179 181 18 1 5 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Kuva 19. Termisen kasvukauden pituus vuosittain. 2
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 215 - mittariraportti - ekologinen kestävyys 4.7. Luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö Luonnonsuojelualueiden määrä on pysynyt samana lähes koko seuranta-ajan, eikä uusia alueita ole perustettu. Natura-alueita ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja kohteita ei ole tullut lisää. Luonnonsuojelun piirissä on Lempäälän pinta-alasta 1,1 %. Vuonna 215 perustettiin Lempäälään uusia METSOkohteita 5 ha (yksityisen toimesta perustettu suojelualue). Lempäälässä viheralueet ja virkistyskäyttö huomioidaan uusissa kaavoissa ja alueille pyritään jättämään riittävästi virkistäytymiseen soveltuvia viheralueita. Lähivirkistysalueiden määrä asemakaavoitetuilla alueilla on kasvanut tasaisesti. Vuonna 213 määrä kuitenkin väheni asemakaavamuutosten vuoksi. Vuonna 214 lähivirkistysalueiden osuus asemakaavoitetusta alueesta nousi taas hieman, ollen 323,2 ha. Vuonna 215 osuus nousi edelleen 323,8 ha:iin. Lähivirkistysalueiden osuus asemakaavoitetuista alueista oli n. 16 %. 21
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 215 - mittariraportti - ekologinen kestävyys Lähdeluettelo 215 mittaritiedoille: Asukasluku - Asukasluku: Väestörekisterikeskus (www.vrk.fi) Energian käyttö - Lämmitysenergian ja sähkön käyttö: Lempäälän kunta, Päivi Liejumäki, Tuire Kaasalainen - Maakaasun käyttö: Lempäälän Lämpö Oy, Hanna Lampinen - Veden käyttö ja jätevesi: Lempäälän Vesi Liikelaitos, Lasse Sampakoski Liikenne ja liikennerakentaminen - Henkilöautojen määrä: Trafi (www.trafi.fi) - Kevyenliikenteenväylien määrä: Lempäälän kunta, Marianne Hellsten - Meluesteet: Lempäälän kunta, Antti Jokela - Meluesteet VT3 moottoritie: Pirkanmaan ELY-keskus, Hannu Vainio - Seutuliput: Joukkoliikenne, Miia Nieminen - Junaliikenteen asiakasmäärä, VR, asiakaspalvelu, Kristian Träskelin Jätteiden määrä ja hyötykäyttö - Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Riitta Lehtonen ja Tero Haapala Toimistopaperin käyttö, Lempäälän kunta - Tekninen toimi: Tuire Kaasalainen - Hallinto: Marita Salomäki - Sivistystoimi: Tuija Merontausta - Hakkarin koulu: Anne Männistö - Sääksjärven koulu: Teija Montonen - Kuljun koulu: Kaija Salmi - Lukio: Marja Ollonberg - Moision koulu ja Kuokkalan koulu: Maarit Rautanen - Lempoisten koulu: Suvi Viitaharju - Sote, Tampereentie 1: Jaana Tirri - Hoitotarvikekeskus: Jenni Hellqvist Pinta- ja pohjavesien kuormitus - Pintavesien kuormitus: Lempäälän kunta, Virpi Karjalainen ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys - Pohjavesien kuormitus: Lempäälän Vesi Liikelaitos, Helena Urvanta Maatalouden ympäristötuki - Ympäristötukeen sitoutuneet: Lempäälän kunta, Timo Perälampi - Terminen kasvukausi: www.ilmatieteenlaitos.fi Luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö - Luonnonsuojelualueet, Natura-alueet, perinnemaisemat: www.ymparisto.fi - Metso-kohteet, Pirkanmaan ELY-keskus, Auli Suvanto - Puistojen ja lähivirkistysalueiden osuus/määrä: Lempäälän kunta, Maija Villanen 22