GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY SUHANGON KAIVOSHANKKEEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YLEISÖTILAISUUS YVA-SELOSTUS Narkaus, 10.12.2013
SUHANGON KAIVOSHANKE Hankealue sijaitsee suurimmaksi osaksi Ranuan kunnan alueella ulottuen Tervolan ja Rovaniemen kuntien alueelle. Prosessivedet Tervolan suuntaan ja aluevedet Ranuan suuntaan Voimajohto Rovaniemen puolelle 28.1.2013 2
SUHANGON KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YVA:SSA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT VAIHTOEHTO VE0 NYKYTILA VE0+ VE1 VE2 VE2+ Voimassa olevan ympäristöluvan (nro 122/05/1) mukainen toiminta. Toimintaa Konttijärven ja Ahmavaaran louhoksissa. Toiminta-aika n. 12 vuotta. Konttijärven ja Ahmavaaran louhosten laajennus sekä Suhanko-Pohjoinen louhoksen käyttöönotto. Toiminta-aika n. 26 vuotta. VE1 + Tuumasuon ja Vaaralammen louhosten käyttöönotto. Toiminta-aika n. 32 vuotta. VE2 + Pikku-Suhanko louhoksen käyttöönotto. Toiminta-aika n. 33 vuotta. 3
VOIMASSA OLEVAN LUVAN MUKAINEN TOIMINTA VE0+ 28.1.2013 4
VAIHTOEHTO VE1 28.1.2013 5
VAIHTOEHTO VE2 28.1.2013 6
VAIHTOEHTO VE2+ 28.1.2013 7
SUHANGON KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YVA HUOMIOIDUT ALAVAIHTOEHDOT 1. SIVUKIVIALUEET 2. YLIJOEN UOMAN SIIRTO 3. MALMIN KULJETUS SUHANKO POHJOISESTA 4. VAAHDOTUKSEN RIKASTUSHIEKKA-ALLAS 5. HYDROMETALLURGISEN SAKAN SIJOITTAMINEN 6. MARGINAALIMALMIN SIJOITTAMINEN 7. VESIEN KÄSITTELY 8. LIIKENNEREITIT 9. LÄMPÖKESKUKSEN POLTTOAINE 8
SUHANKO POHJOINEN SIVUKIVIALUE YLIJOEN UOMAN SIIRTO 9
SIVUKIVIALUEET VAARALAMMEN JA PIKKU-SUHANGON LOUHOKSILLE 10
HYDROMETALLURGISEN SAKAN (HTSF) SIJOITTAMINEN 11
LIIKENNE JA KULJETUSREITIT 12
ARVIOITIIN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET, JOTKA KOHDISTUVAT: ILMANLAATUUN JA ILMASTOON VESISTÖIHIN JA VEDEN LAATUUN VESIEKOLOGIAAN JA KALASTOON MAAPERÄÄN, KALLIOPERÄÄN, POHJAVETEEN LUONTOON JA KASVILLISUUTEEN SUOJELUALUEISIIN JA NATURA-2000 LINNUSTOON JA ELÄIMISTÖÖN MAISEMAAN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN KAAVOITUKSEEN JA MAANKÄYTTÖÖN IHMISIIN JA YHTEISKUNTAAN JA JOTKA AIHEUTUVAT: LIIKENTEESTÄ MELUSTA TÄRINÄSTÄ 13
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviointi on toteutettu kaivoksen koko elinkaarelle (rakennus-, toiminta- ja sulkemisen jälkeinen vaihe). 14
VAIKUTUKSET ILMASTOON JA ILMANLAATUUN Päästöjä ilmaan: Toiminnan pölystä Louhinnan räjäytyksistä Hydrometallurgisesta prosessista Lämmöntuotannosta Liikenteestä ja työkoneista Pölyn arviointi: Louhinnasta, kiviaineksen kuljetuksista, malmin murskauksesta, rikastushiekan, sivukiven ja marginaalimalmin varastoinnista Pölymäärät arvioitu MINERA-hankkeen päästökertoimilla Pölyn leviäminen mallinnuksella Pölyn laatu arvioitu kiviaineksen ominaisuuksien perusteella 28.1.2013 15
VAIHTOEHTO VE1 TOIMINNAN ALKUVAIHE 16
VAIHTOEHTO VE1 AHMAVAARA JA SUHANKO POHJOINEN LOUHINNASSA 17
VAIHTOEHTO VE2 SUHANKO-POHJOINEN JA VAARALAMPI LOUHINNASSA 18
VAIHTOEHTO VE2 SUHANKO-POHJOINEN JA VAARALAMPI LOUHINNASSA MURSKAUS LOUHOKSESSA 19
VAIHTOEHTO VE2 VAARALAMPI JA TUUMASUO LOUHINNASSA 20
VAIHTOEHTO VE2+ PIKKU-SUHANKO LOUHINNASSA 21
ILMANLAATU KAASUMAISET PÄÄSTÖT Räjähdysaineperäiset päästöt -> haihtuvat nopeasti ja vain hetkellinen hajuhaitta louhoksen läheisyydessä Prosessin kaasumaiset päästöt -> käsittely ja hallittavissa Työkoneiden pakokaasupäästöt Lämmityksen savukaasupäästöt Räjäytysaine Käyttömäärä [t/a] Päästöt ilmaan N 2 [t/a] CO 2 [t/a] NO x [t/a] NO 2 [t/a] CO [t/a] Kemiitti 510 Kemiitti 800 13000 13000 2808 3354 3081 1963 11,3 3,51 0,91 0,13 0,07 0,03 22
ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET VESISTÖT VEDENLAATU VIRTAAMAT 23
VESISTÖT JA VEDENLAATU
VESIKIERTO PÖYRY POWERPOINT 2010 TEMPLATE 25 17 JANUARY 2012
VESISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TOTEUTUS Ympäristöön purettavat vesimäärät Muodostuvien vesijakeiden laatu Vaikutukset vastaanotta vassa vesistössä Vesistövaikutusten arviointi 26
VESISTÖVAIKUTUKSET VEDEN LAATU VE1 Prosessivesikuormituksen vaikutukset laajimmillaan (toiminta täydessä laajuudessaan sekä Ahmavaaran että Suhanko-Pohjoisen louhoksilla) Aluevesikuormitus kohdistuu Ruonajokeen ja Ylijokeen (toimintavuodesta 10 eteenpäin). VE2 Prosessivesikuormitus jatkuu ajallisesti vaihtoehtoa VE1 pidempään. Aluevesikuormitus jatkuu ajallisesti pidempään vaihtoehdon VE1 tilanteesta. Aluevesien purkuvesistöt vaihtelevat Vaaralammen sivukivialueen sijainnin mukaisesti. VE2+ Prosessivesikuormitus ei jatku vaihtoehdon VE2 mukaisesta tilanteesta. Aluevesikuormitus jatkuu vaihtoehdosta VE2, mutta kuormitus on vähäisempää. Aluevesien purkuvesistöt vaihtelevat Pikku-Suhangon sivukivialueen sijainnin mukaisesti. 27
VAARALAMMEN JA PIKKU-SUHANGON SIVUKIVIALUEIDEN SIJAINTI PÖYRY POWERPOINT 2010 TEMPLATE 28 17 JANUARY 2012
PROSESSIVESI TOIMINTA LAAJIMMILLAAN JA RIKASTUSHIEKKA PERINTEISELLÄ LÄJITYKSELLÄ (4A) Tarkastelutilanne Vesistö Prosessivedet Konttijärvi Konttijoki Vähäjoki Kemijoki 2 A (VE1) 4 A (VE1) 4 B (VE1) 6 B (VE2) Arviointi ILMAN suunniteltuja lievennyskeinoja Aluevedet Ruonajoki Ylijoki Suhankojoki Simojoki 2 (VE1) 4 (VE1) 6 (VE2) 7 (VE2+) 29
VESISTÖVAIKUTUKSET - VIRTAAMAT Toiminnan alkuvaihe. Raakavedenotto Konttijärvestä toiminnan alkuvaiheessa (toimintavuodet 1 2) alentaa osaltaan järven vedenpinnankorkeuksia. Raakavedenottotarve (0,96 Mm 3 /a) on tällöin noin 18,5 % Konttijärven arvioidusta vesimäärästä Raakavedenotto alentaa näin myös Konttijoen virtaamia. Ympäristöön purettava vesimäärä 0,4 3,5 Mm 3 /a normaalina vuonna. Määrä merkittävä verrattaessa Takalammen vesimäärään. Prosessivesien purkaminen nostaa näin Takalammen vedenkorkeuksia ja alentaa vesien viipymää lammessa. Prosessivesien johtaminen tasoittaan näin Ali-Konttijoen valuma-alueen pienentymisen aiheuttamaa vesimäärien laskua kaivosalueen lähivesissä. Raakavedenotolla ei ole vaikutusta Simojoen sivujokien virtaamiin ja vedenkorkeuksiin. Toiminta pienentää Ruonajoen yläosan, Suhankojoen ja Ylijoen valuma-alueita Vaihtoehdossa VE1 pienenevät Ruonajoen ja Ylijoen valuma-alueet Laajimmissa vaihtoehdoissa (VE2 ja VE2+) pienenee myös Suhankojoen valuma-alue. Kaivoshankkeen vaikutukset Kemijoen ja Simojoen virtaamiin oletetaan jäävän alhaisiksi. 30
ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET VESISTÖJEN ELIÖYHTEISÖT RAAKKU ELI JOKIHELMISIMPUKKA PIILEVÄT KASVIPLANKTON POHJAELÄIMET KALASTO 31
VAIKUTUSALUE KEMIJOEN VESISTÖALUEELLA 32
SIMOJOEN VESISTÖALUE 33
ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄ POHJAVESI 34
VAIKUTUKSET POHJAVETEEN Vaikutukset lisääntyvät käyttöönotettavien louhosten lukumäärän mukaisesti Avolouhoksien kuivatus laskee pohjaveden pintaa lähialueilla Etäämmällä alenema pienentyy nopeasti Pohjavesialeneman enimmäislaajuus louhoksen ollessa syvimmillään Laadulliset vaikutukset arvioitu kaivannaisjätteiden läjitysalueiden ominaisuuksien perusteella Ei arvioida olevan vaikutuksia Palovaaran pohjavesialueen veden määrään eikä laatuun 35
VAIKUTUKSET MAAPERÄÄN JA KALLIOPERÄÄN Arvioitu: Sivukivialueet, rikastushiekka-allas, pintamaan läjitys, marginaalimalmi Ylijoen uoman siirto Tehdasalue ja kemikaalien/polttoaine iden varastointi Tyokoneet 36
ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET MAISEMA JA KULTTUURIHISTORIA 37
LISÄSELVTYKSET KULTTUURIHISTORIA muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy) Uusi muinaisjäännöskohde hankkeen välittömällä vaikutusalueella Muiden kohteiden alueille ei kohdistu suoria vaikutuksia 38
VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN Hankealueen laajuudella merkitystä: Kaivostoiminnan laajentuessa kaivospiirin maisema muuttuu luontoympäristöstä kaivosmaiseksi teollisuusympäristöksi VE 0+ VE 1 VE 2 VE 2+ PÖYRY POWERPOINT 2010 TEMPLATE 39 17 JANUARY 2012
LISÄSELVITYKSET VIRTUAALIMALLI Ote virtuaalimalliaineistosta: näkymä etelän suunnasta avosuolta kohti Ahmavaaran läjitystä PÖYRY POWERPOINT 2010 TEMPLATE 40 17 JANUARY 2012
LISÄSELVITYKSET VIRTUAALIMALLI Ote virtuaalimalliaineistosta: näkymä Kivaloilta kohti etelää PÖYRY POWERPOINT 2010 TEMPLATE 41 17 JANUARY 2012
LISÄSELVITYKSET VIRTUAALIMALLI Palovaaran ja Ylä-Portimojärven alueen suhde kaivostoimintoihin (VE2, VE2+) Ote virtuaalimalliaineistosta: näkymä etelän suunnasta avosuolta kohti Ahmavaaran läjitystä PÖYRY POWERPOINT 2010 TEMPLATE 42 17 JANUARY 2012
VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN VE 0+ Hankealueen sisäisillä järjestelyillä ei kokonaisuutena merkitystä maisemavaikutusten kannalta muutos hankealueella joka tapauksessa erittäin merkittävä. Hankealueen ulkopuolelta asutuksen vyöhykkeiltä avautuvien näkymien kannalta merkitystä Vaaralammen sivukiviläjityksellä (VE2, VE2+) VE 1 VE 2 Ote virtuaalimalliaineistosta: Näkymä Portimojärveltä kohti Vaaralammen läjitystä 43
ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT SUOJELUALUEET 44
SUOJELUALUEET Joenpolvenvitikon luonnonsuojelualue jää Suhanko Pohjoinen louhoksen ja osin sivukivialueen alle (riippuen vaihtoehdosta). Korvenkehdon yksityiselle luonnonsuojelualueelle ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia. Konttikivalo ja Pitkälampi suojelumetsille vaikutukset arvioidaan jäävät vähäisiksi, lähinnä meluvaikutuksia
SUOJELUALUEET Joenpolvenvitikon luonnonsuojelualue jää Suhanko Pohjoinen louhoksen ja osin sivukivialueen alle (riippuen vaihtoehdosta).
NATURA-ARVIOINTI SIMOJOEN NATURA 2000-ALUE. Vesistövaikutukset: vaikutukset Simojoen virtaamiin oletetaan jäävän alhaisiksi. Myös purkuvesien vaikutukset Simojoen typpi- ja fosforivirtoihin, metallikuormituksiin sekä kiintoainepitoisuuksiin arvioidaan olevan vähäisiä. Natura-alueen eheyteen hankkeella arvioidaan varovaisuusperiaatteen nojalla olevan vähäinen kielteinen vaikutus. Kokonaisuutena suojeluperusteena olevalle Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit -luontotyypille tai suojeluperusteena oleville lajeille ei arvioida olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia.
UHANALAISET JA HUOMIOITAVAT KASVILAJIT Kasvilajit, joihin kohdistuu vaikutuksia hankkeesta ovat mm. erityisesti suojeltava pohjanhyytelöjäkälä rauhoitettu suovalkku luontodirektiivin liitteiden II ja IV laji kiiltosirppisammal vaarantunut suopunakämmekkä
VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN JA LUONTOTYYPPEIHIN Merkittävimmät vaikutukset aiheutuvat aluerakentamisesta ja siitä aiheutuvasta elinympäristöjen tuhoutumisesta tai muuttumisesta. Alueella on useita metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä (pienvesien lähiympäristöt, ruohokorvet, rantaluhdat, kivikot) sekä vesilain mukaisia lähteitä. Osa kohteista jää rakentamisen ulkopuolelle VE1 Suhanko Pohjoinen louhoksen ja sivukivialueen alle jää erityisesti suojeltavan pohjanhyytelöjäkälän esiintymiä sekä Ylijoen varren arvokkaita luontotyyppejä VE2 Tuumasuon louhoksen ja sen toimintojen alle jää alueellisesti arvokkaat suoalueet Tuumasuo ja Koivikkosuo, jotka ovat runsasravinteisia ja lajistollisesti monipuolisia VE2+ Pikku Suhanko louhos ja sivukivialuevaihtoehto (PIK3) muuttavat luonnontilaisen Rytisuon pohjanhyytelöjäkälä
ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET LINNUSTO SAUKKO, LEPAKKO, VIITASAMMAKKO 50
VE1 :Suhanko Pohjoinen louhoksen sivukivialueen alle jää linnustollisesti merkittävät suoalueet Heiniaapa ja Latvaaapa VE2:Suojeltu petolinnun pesäpuu jää Vaaralammen sivukivivaihtoehtoalueen (VAA2) alle ja Vaaralammen sivukivivaihtoehto (VAA1): vaikutuksia linnustollisesti arvokkaalle Rytisuon eteläosalle VE2+:Pikku Suhanko louhos ja sivukivialuevaihtoehto 3 muuttavat linnustollisesti arvokkaan Rytisuon elinympäristön ja Sivukivialuevaihtoehdoista vaikutuksiltaan vähäisin olisi (PIK1) LINNUSTOVAIKUTUKSET
ELÄIMISTÖVAIKUTUKSET VE1, VE2, VE2+ Hirvet: Kaivospiirin länsiosan rakentaminen vaikuttaa hirvien talvehtimisalueeseen sitä pienentäen Lepakko: Konttijärven alueen rakentaminen heikentää vähäisesti pohjanlepakkojen elinympäristöjä. Ylijoen siirto vähentää lepakoille potentiaalisia elinympäristöjä. Viitasammakko: Takalammen vesivarastoallas todennäköisesti hävittää lajin elinympäristön. Suhanko-Pohjoinen alueen rakentamisen alle jää viitasammakolle potentiaalisia elinympäristöjä. Liito-orava: Ei vaikutuksia Saukko: Lievä elinympäristöjä kaventava vaikutus viitasammakko
LINNUSTOVAIKUTUKSET JA ELÄIMET Tarkastelukohde VE0+ VE1 VE2 VE2+ Linnusto Uhanalaiset linnut Hirvet Pohjanlepakko Viitasammakko Saukko
ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET LIIKENNE 54
LIIKENNE Raskas liikenne 40 ajoneuvoa/vrk, henkilöautoliikenne 360 ajoneuvoa/vrk 60 % henkilöliikenteestä Rovaniemeltä, 30 % Ranualta, 10 % Tervolasta Liikenteen sujuvuus: missään vaihtoehdossa liikenteen lisäys ei aiheuta sellaisia liikenteellisiä ongelmia, jotka eivät olisi hallittavissa tien kohtuullisin parantamistoimenpitein. Myöskään liikenteellinen välityskyky ei luo esteitä kaivoshankkeelle. Onnettomuudet: todennäköisyys lisääntyy samassa suhteessa kuin liikennemäärät 55
PAKOKAASUPÄÄSTÖT -VAIKUTUKSET Pakokaasupäästöt: suurimmat päästöt L3:ssa, pienimmät L1 ja L4. Henkilöautoliikenteen päästöt samaa luokkaa kuin raskaan liikenteen. Kuvassa päästöjen osuudet Ranuan, Rovaniemen ja Tervolan vuoden 2011 pakokaasupäästöistä PÖYRY POWERPOINT TEMPLATE 56 31 DECEMBER 2010
VAIKUTUKSET Melu: kaikissa vaihtoehdoissa tieliikenteen melualueiden leveydet ja niiden muutokset nykytilanteeseen nähden ovat suhteellisen vähäisiä eivätkä ne aiheuta merkittäviä häiriöitä ympäristölle eivätkä asutukselle. L1 L2 L3 L4 Liikennemäärä Liikenteen sujuvuus Onnettomuudet Päästöt Melu PÖYRY POWERPOINT TEMPLATE 57 31 DECEMBER 2010
ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET MELU JA TÄRINÄ 58
MELULASKENNAT - LASKENTATULOKSET Käyttövaiheet: Laskettu kaikille hankevaihtoehdoille VE1, VE2 ja VE2+ Kunkin sisällä laskettu vielä eri alavaihtoehtoja mm. sivukiven läjitysalueiden mukaan Tehty sisäinen vertailu kaikista malleista => raporttiin valittu melun leviämisen kannalta merkittävimmät tapaukset 59
VAIHTOEHTO VE1 TOIMINTAVAIHE 1 60
VAIHTOEHTO VE1 TOIMINTAVAIHE 2 61
VAIHTOEHTO VE2 -TOIMINTAVAIHE 3 62
VAIHTOEHTO VE2+ 63
TÄRINÄ Tärinästä aiheutuu haitallisia vaikutuksia lähinnä siinä tapauksessa, että kaivosalueen läheisyydessä on asuinrakennuksia Tärinävaikutuksia aiheutuu räjäytyksistä ja raskaasta liikenteestä Vaihe VE0+ VE1 VE2 VE2+ Rakennusvaihe Toimintavaihe Sulkemisvaihe 64
Ympäristövaikutus VE0 VE0+ VE1 VE2 VE2+ Perustelu VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Ilman laatu Vesistöt ja veden laatu Piilevät, pohjaeläimet, kalasto ja kalastus Maa- ja kallioperä, pohjavesi Natura-alueet ja muut suojelualueet Kasvillisuus ja luonnon monimuotoisuus Linnusto ja muut eläimistö Maisema ja kulttuurihistoria Maankäyttö Alue- ja yhdyskuntarakenne Liikenne Melu Tärinä Vuositasolla ei eroa. Laajemmissa vaihtoehdoissa (VE2 ja VE2+) vaikutus jatkuu ajallisesti pidempään. Tuumasuo merkittävin pölyn leviämisen kannalta, mikäli Palovaarassa asutusta. Vaahdotuksen rikastushiekka-altaalta purettavan yliteveden (prosessivesi) vaikutukset on arvioitu huomattaviksi Konttijärven ja Konttijoen vedenlaadun osalta, ellei suunniteltuja lievennyskeinoja huomioida. Lievennysten osalta kts. taulukko (Error! Reference source not found.) Vaikutukset seurausta vesistövaikutuksista. Laajempi toiminta aiheuttaa laajemmat muutokset. Tuumasuon louhinnan (VE2 ja VE2+) kuivattava vaikutus ulottuu lähteisiin ja Palovaraan pohjavesialueen läheisyyteen. Kaikki laajennusvaihtoehdot tuhoavat Joenpolvenvitikon yksityisen suojelualueen. Suhanko-Pohjoisen alueelle sijoittuva pohjanhyytelöjäkälä tuhoutuu kaikissa laajennusvaihtoehdoissa. Vaaralammen sivukivialueen VAA2 kohdalla uhanalaisen petolinnun pesä VE2 ja VE2+. Lisäksi laajemmissa vaihtoehdoissa elinympäristöjä tuhoutuu laajemmin. Vaikutukset sitä merkittävämmät, mitä laajemman alueen toiminta kattaa. Vaikutukset sitä merkittävämmät, mitä laajemman alueen toiminta kattaa. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta hankkeella on pääosin positiivinen vaikutus eikä vaihtoehdoilla ole eroa. Kuljetukset aiheuttavat kaikissa vaihtoehdoissa vähäisiä vaikutuksia, jotka laajemmalla toiminnalla ovat merkittävämpiä kuin luvan mukaisella suppealla toiminnalla. Vaihtoehtojen välillä ei vuositasolla eroa. Laajemissa vaihtoehdoissa vaikutukset jatkuvta pidempään. Tuumasuon louhinnalla tärinävaikutuksia Palovaaran asutukselle. Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen merkittävimmät laajemmissa vaihtoehdoissa (VE1, VE2 ja VE2+). Aluetaloudelliset vaikutukset Porotalous Terveys Vaikutusten merkittävyyteen vaikuttaa työllistävyyden näkökulmasta mm. hankkeen kesto ja laajuus. Vaihtoehtojen VE1, VE2 ja VE2+ voidaan arvioida aiheuttavan suurelta osin samantasoisia vaikutuksia. 65
KIITOS! 66