Infra 2010 kokemuksia ja T&K -kehitystarpeita Heikki Jämsä Rakennusteollisuus RT ry
Painopisteet ja suunnitellut budjetit Osa A: Tuotemalli ja tiedonsiirto Tuotemalli ja automaatio Ekotehokkuus Tuotehyväksyntä Elinkaaritalous Suunnitteluja rakentamisprosessi Hankintamenettelyt Osa C: Ekotehokkuus ja elinkaariosaaminen Osa B: Toimintamallit ja hankeprosessit Tuotemalli ja tiedonsiirto 2,5-3 M vuosina 2005-2007 Toimintamalli ja hankeprosessit 1,5-2 M vuosina 2005-2006 Ekotehokkuus ja elinkaariosaaminen 2,5-3 M vuosina 2006-2008 Osaaminen 0,5 1,0 M vuosina 2005-2008
POSITIIVISTA Eri osapuolten keskustelufoorumi alaa kiinnostavista kehittämiskohteista Ohjelman visio ja teema-alueiden valinta pääpiirteissään onnistunut useita hyviä projekteja oppilaitosten verkostoituminen Ajatusta viedä tutkimustulokset käytäntöön pilotoinnin kautta pidettiin hyvänä Julkisen sektorin rahoitushalukkuus hyvä
PARANNETTAVAA Infra 2010 ohjelman alkuperäisiä tavoitteita ei saavutettu Vaikeuksia tutkimussuunnitelman hankkeiden käynnistämisessä Yksityisen sektorin rahoitushaluttomuus (kaikille tulevista hyödyistä ei haluta maksaa) T&K -työn resurssipula Ekotehokkuus ja elinkaariosaaminen Tärkeä osa-alue, ei halukkaita rahoittajia: teemasta luovuttiin
VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA A - Tuotemalli ja tiedonsiirto: Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi Suunnittelu- ja rakentamisprosessi Hankintaprosessi Ylläpitoprosessi Koneautomaatio ja numeerinen ohjaus Laatutiedon automaattinen keruu ja jalostaminen Tietojen ja prosessien hallinta Reaaliaikainen raportointi Sensoriteknologia ja raportoivat rakenteet Koko elinkaaren aikainen tiedonhallinta Tehokas ja automatisoitu prosessi Mobiili tiedonsiirto C.1 Toimivuusvaatimusmenettelyn kehittäminen Tiedonsiirtoformaatit ja siirrettävän sisällön määritys Virtuaalimallinnus ja laadun todentaminen (simulointi) Rekisterien ja ulkoisten tietokantojen konvertointi ja integrointi Tuotetietomalli Tuotekirjastojen mallirakenteet Sähköinen kaupankäynti Tuotehyväksyntä B.3 Suunnitteluprosessin ohjeistaminen C.3 Rakenteiden kunnon todentaminen B.6 Kokonaistaloudellisuuden arviointimenetelmät Osapuolten välinen tiedonsiirto Yhteinen näkemys keskeisistä prosesseista Yhteinen näkemys mallin tietosisällöstä ja -rakenteista Prioriteetti 1 2 3 Copyright VTT 13.11.2008 5
Ohjelmalla ei ollut omaa rahoitusbudjettia lainkaan Projektit käynnistyivät muulla rahoituksella (osa Infra 2010 ohjelmasta riippumatta) Johtoryhmä hyväksyi projektit Infra 2010 - ohjelman sateenvarjon alle Yksittäisiä hyviä tutkimuksia toteutettiin
TAVOITTEET JA TOTEUTUS Infra 2010: EI TASAPAINOSSA EI OHJELMA VAAN KOORDINAATIOPROJEKTI Ohjelmalle asetettuja tavoitteita ei voitu saavuttaa valitulla toimintatavalla Alan T&K-työn osalta ei voida jatkossa edetä Infra 2010 -ohjelman tavalla
Infra 2010 ohjelman arviointiraportti Yhteenveto kokemuksista (haastattelut) ja näkemykset T&K- toiminnan jatkosta Julkaistaan12 / 2008 VTT:n tekijät Leena Korkiala-Tanttu Paula Ala-Kotila Tarja Mäkeläinen
Tutkimuksen organisointi jatkossa ja kehitysehdotuksia 1. Laaja osallistuminen RSHOKiin 2. Tekesin teknologiaohjelmat 3. Erilaiset rahastomallit 4. EU-hankkeet EU EUREKA verkosto (Eurostarsohjelma) EU puiteohjelman CIP sateenvarjo-ohjelma 5. Näiden yhdistelmät
1. SHOK-statuksen edellyttämä uusi toimintatapa rakennetun ympäristön tutkimustoiminnassa Osaamiskeskittymiä ja huippuyksiköitä RYM-SHOK RYM-SHOK Oy Oy Energiatehokkuus Energiatehokkuus Yhdyskuntainfra Yhdyskuntainfra Prosessit Prosessit ja ja toimintamallit toimintamallit SRA ja tutkimusohjelmat Innovaatiot ja huippuosaaminen Kansainvälinen kilpailukyky Tilat Tilat Globaalit läpimurrot Yliopistot ja tutkimuslaitokset Yritykset Yhteiset strategiset tutkimusohjelmat (40 %) Tutkimusohjelmien tavoitteita tukevat konsortio- tai yrityshankkeet (60 %)
VALMISTELUTYÖN JATKO Hanketta ohjaa yritysryhmä 11/08 Merkintävarausilmoitukset RYM-SHOK Oy:n osakkuudesta 10-12/08 SRAn viimeistely, tutkimusohjelmien ja tutkimusvolyymin hahmottaminen alustavan merkintävarauksen tehneiden yritysten johdolla Hakemus statuksesta SHOKien johtoryhmälle / tiede- ja teknologianeuvostolle vuoden 2009 alussa Lopulliset sopimukset toiminnan käynnistämisestä alkuvuodesta 2009 Tutkimusohjelmien tarkennettu suunnittelu kevät kesä 2009 RYM-SHOK Oy aloittaa toimintansa syksyllä 2009 Keskustelut Keskustelut keskeisten keskeisten toimijoiden toimijoiden kanssa kanssa Tavoitteen Tavoitteen ja ja tahtotilan tahtotilan määrittely määrittely Tutkimusagenda Tutkimusagenda ja ja sopimusratkaisut sopimusratkaisut Päätöksenteko Päätöksenteko osakkuudesta osakkuudesta ja ja käynnistyksestä käynnistyksestä Keskittymän Keskittymän käynnistys käynnistys
RSHOK Tarkasti priorisoituja tutkimuksia, jotka rahoittajat määrittävät Ei kaikille kaikkea Tavoitteena liiketoiminnan edistäminen Luo todennäköisesti yhden rahoituskanavan, mutta se ei ehkä kata koko alan tarpeita riittävän laaja-alaisesti
2. TEKES Tekesin rahoitus tulee jatkossa kanavoitumaan osittain RSHOKin kautta jonkin verran rahoitusmahdollisuuksia avautuu myös Tekesin teknologia yms. muiden ohjelmien kautta. Viime vuosina infra-alan mahdollisuudet saada rahoitusta Tekesin ohjelmien kautta ovat olleet varsin rajoitetut. Mukaan ovat päässeet ensiaijaisesti erilaiset ICT teknologiaa merkittävästi hyödyntävät projektit.
3. RAHASTO Ruotsissa on saatu varsin hyviä kokemuksia heidän rahastoperusteisesta rahoitusmallistaan. Suomessa on tehty muutamia esiselvityksiä siitä, miten tällainen rahastomalli Suomessa voisi toimia (malleja on, päätöksistä puute). Rahoituksen jakamisesta voisiolla vastuussa esimerkiksi MANKin alainen johtoryhmä ei saisi olla liian laaja mukana riittävästi eri osapuolien: tutkijat, urakoitsijat, tilaajat ja konsultit edustajia. Parhaaseen tulokseen päästäisiin yhdistämällä rahastoajatus RSHOK kuvioon.
Rahastomuotoisen T&K organisaation synnyttäminen on tarpeen joka tapauksessa, jotta voidaan varmistua siitä, että infra-alan tutkimus on riittävän monipuolista ja pitkäjänteistä. Jos RSHOK ei käynnisty, rahaston tarve on välttämätön.
4. EU-hankkeet EU EUREKA verkosto (Eurostarsohjelma) EU puiteohjelman CIP sateenvarjo-ohjelma Tutkimustyyppi Research for Assosiations tarkoittaa teollisuus- ja toimialaliittojen aloitteesta pk-yritysten hyväksi tehtävää tutkimusta. Tutkimustyyppi Research for SME s. Tutkimustyypissä rahoitusta myönnetään tutkimuspalveluiden ostoon Pk-yrityksille.
RAHOITUSRAKENTEEN RATKAISU TÄRKEÄÄ Jo nyt T&K puolella kärsitään jatkuvasta resurssipulasta, joka koskee rahoituksen lisäksi henkilö- ja laiteresursseja. Suomessa on ajettu alas sekä korkeakouluissa että tutkimuslaitoksissa infra-alan tutkimusvalmiuksia viimeisen viiden kuuden vuoden aikana siinä määrin, että koko alan tutkimus on näivettynyt. Suurimpana syynä tähän on se, että tutkimuksen rahoitus on jatkuvasti pienentynyt ja se on ollut hyvin epävarmaa.
Tilaaja Teknologiapohjaisten innovaatioiden kehitys- ja riskirahasto Väylähankkeiden perusrahoitus Kehitys- ja riskirahasto Demonstraatiorahoitus Kehitys- ja riskivaraus tunnistetuille tarpeille Tutkimusorganisaatiot Hankekohtainen T&K Tuottajainnovaatiot Suunnitteluorganisaatiot Suositukset Tuottajien oma hankevalmistelu - oma rahoitus Tuottaja Loppuarviot Tilaaja Tuottaja Tutkijat Suunnittelijat Tuotekehityksen tutkimuksellinen tukipanos Ohjeistusja käyttöönotto 18
TULEVAT TUTKIMUSTEEMAT Infra 2010 hankkeen tutkimusteemoja pidettiin kautta linjan oikeina ja T&K pitäisikin jatkaa niiden kaikkien neljän osalta. Erityisesti kyselyssä nousi esiin alan yhteisiä kehityskohteita: hankeprosessien kehittämiseen, tuotemallintamiseen, infran elinkaarihallintaan, alan tuottavuuden kehittämiseen, hankintalainsäädäntöön perehtymiseen, osaamisen kehittämiseen ja pilotointiin.
Lisäksi muita kehityskohteita voisivat olla: palvelun laadun arviointi ja huomioiminen toimittajaa valittaessa, eko- ja energiatehokkuus, yhteisten toimintamallien kehittäminen ja infra-alan markkinoiden ja toimivan kilpailun turvaaminen. osaamisen kehittäminen
JATKO Tarvitaan T&K toimintaa koordinoiva elin edustettuina eri osapuolet laaja-alainen näkökulma koko infra-alan kehittämiseen Rahoituspohja varmistettava etukäteen Rahoitusperiaatteista sopiminen ja rahoittajien sitouttaminen RAHOITUSMOTIIVIT: Tilaajat: kehittämisen hyödyt infran omistajalle (taloudellisemmat lopputuotteet) Palveluntuottajat: kilpaillaan kehittämisellä, kehittämisestä liikevaihtoa
ESITYKSET LÖYTYVÄT OSOITTEESTA www.yllapitoklusteri.fi KIITOS