2020 Keimo Sillanpää, Tommi Ålander, Janne Antikainen, Benjamin Heikkinen ja Juho Nyman Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2018 2021 arviointi TK-Eval Arvioinnin loppuraportti 29.9.2020 1
SISÄLTÖ 1 POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA... 3 2 TEHTÄVÄ JA OHJAAVA AJATTELUTAPA... 7 2.1 Arviointitehtävä... 7 2.2 Arvioinnin viitekehys... 7 2.3 Arvioinnin tietopohja... 8 3 ARVIOINNIN HAVAINNOT... 12 3.1 Toimintaympäristönä Pohjois-Savo... 12 3.2 Maakuntaohjelman valmistelu, asema ja toimeenpano... 25 3.3 Pohjois-Savon älykäs erikoistuminen ja maakuntaohjelma talouden uudistajana... 28 3.4 Maakuntaohjelma työvoiman riittävyyden ja osaamisen edistäjänä... 34 3.5 Maakuntaohjelma hyvinvoinnin edistäjänä... 37 3.6 Maakuntaohjelma saavutettavuuden ja kestävän aluerakenteen kohentajana... 40 3.7 Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutuminen... 43 3.8 Tulevaisuus... 46 2
1 POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA Maakunnallisen ohjelmatyön perustana on laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahasto-toiminnan hallinnoinnista (7/2014, ns. ALKE-laki). Sen mukaan vastuu alueiden kehittämisestä on kunnilla ja valtiolla niin, että alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien hoidosta kussakin maakunnassa vastaa maakunnan liitto aluekehittämisviranomaisena. Alueiden kehittämislain mukaisesti maakunnan liitto laatii maakuntasuunnitelmaan perustuvan määräaikaisen maakuntaohjelman. Sen tehtävänä on osoittaa keinot maakuntasuunnitelman tavoitteiden toteuttamiselle. Maakuntaohjelmaa laadittaessa otetaan huomioon myös aluekehittämispäätös ja maakuntaa koskevat muut aluekehittämislaissa tarkoitetut ohjelmat. Maakuntaohjelma on laadittava siten, että varmistetaan sen vaikuttavuus ELY-keskusten ja tarvittavin osin aluehallintovirastojen strategisten ohjausasiakirjojen painopisteisiin ja sisältöihin. Kuva 1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä (Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2018 2040). Maakuntaohjelma valmistellaan yhteistyössä kuntien, valtion viranomaisten ja alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen, yritysten ja järjestöjen sekä muiden vastaavien tahojen kanssa. Maakuntaohjelma laaditaan kunnanvaltuuston toimikausittain neljäksi vuodeksi. Sen hyväksyy maakunnan liiton ylin päättävä toimielin. Ohjelmaa tarkistetaan tarvittaessa aluekehittämispäätöksen perusteella sekä tarvittaessa muutoinkin. Maakuntaohjelman painotuksilla linjataan aluekehitysrahoitusta. Se sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, kuvauksen maakunnan kehittämisen kannalta keskeisistä hankkeista ja muista olennaisista toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maakuntaohjelmat ja niiden toimeenpanosuunnitelmat sekä edistää niiden toteuttamista. Viranomaisten on myös muutoin arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia alueen kehitykseen. Pohjois-Savon maakuntaohjelma vuosille 2018 2021 toteuttaa Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmaa, joka linjaa kehitystä vuoteen 2040 saakka. Maakuntasuunnitelmassa käsitellään Pohjois-Savon kehittämisen tärkeimmät strategiset valinnat eli kehittämisen kärjet ja niiden kehittämistavoitteet, innovaatiopuitteiden 3
kehittämistavoitteet sekä väestö- ja työpaikkatavoitteet ja niiden toteuttamista koskeva skenaariotarkastelu. Maakuntasuunnitelmassa olevat kehittämisen kärjet muodostavat samalla maakunnan älykkään erikoistumisen strategian. Älykäs erikoistuminen on osa EU:n koheesiopolitiikkaa, millä suunnataan kansallista ja kansainvälistä kehittämisrahoitusta alueiden kehittämismahdollisuuksien ja -tarpeiden pohjalta. Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa esitetään linjaukset ja toimintakokonaisuudet tavoitteiden saavuttamiseksi neljällä toimintalinjalla: TL 1) Talouden uudistuminen, TL 2) Työvoiman riittävyys ja osaaminen, TL 3) Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi sekä TL 4) Saavutettavuus ja kestävä aluerakenne. Toimintalinjojen sisältöä on päivitetty edellisestä ohjelmasta. Kuva 2. Pohjois-Savon kehittämisen painopisteet neljällä toimintalinjalla (Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2018 2040). Kehittämiskärkien sisältöalueet ovat pääpiirteissään samat kuin talouden uudistamisen toimintalinja (TL1). Toimintalinjoilla 2-4 tuetaan kehittämisen kärkialojen ja talouden uudistamisen edellytyksiä laaja-alaisesti mm. lisäämällä osaamista, ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä liikenteellistä saavutettavuutta. 4
Kuva 3. Pohjois-Savon kehittämisen kärjet (Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2018 2040). Pohjois-Savon liiton tekemän Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2018-2021 toteutumisen rahoitusseurannan mukaan maakunnan kehittämiseen on myönnetty vuosina 2018 19 julkista rahoitusta noin 220 milj. euroa. Summa koostuu: - EAKR- ja ESR-rahoituksesta - maaseudun kehittämisrahoituksesta (ml. suorat maatilatuet) - Business Finlandin kansallisista julkisista tuista ja yritystuista - Pohjois-Savon liiton kansallisesta rahoituksesta - energiatuesta - liikennerahoituksesta (perusväylänpito) - yrityslähtöisen rekrykoulutuksen rahoituksesta. Rahoitus jakaantuu liki tasan molemmille tarkasteluvuosille. Siitä lähes puolet (47 %) on EAKR- ja ESR-rahoitusta (kuva 4). Useita eri rahoituskanavia sisältävän kansallisen rahoituksen osuus kokonaisuudesta on myös merkittävä (45 %). 5
Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteu=amisen julkinen rahoitus v. 2018 19 15 405 313 3 454 312 25 752 197 76 150 224 99 371 119 Kansallinen* EAKR ESR Maaseutu Leader * Sisältää ELYn, Business Finlandin ja P-Savon liiton kansalliset rahoitukset ml. ELYn noin 67 milj. perusväylänpitoon. Kuva 4. Vuosina 2018 19 Pohjois-Savoon kohdistunut aluerahoitus. (Pohjois-Savon liitto.) Suurin rahoituspotti maakuntaan on saatu ELY-keskuksen kautta perusväylänpitoa varten kahden vuoden yhteissumman noustessa 67 miljoonaan euroon. Toiseksi eniten (42 M ) rahoitusta on kanavoitu Pohjois-Savon liitosta EAKR:n osarahoittamaan toimintaan. Seuraavaksi suurimman rahoituskokonaisuuden (32 M ) muodostaa ELYkeskuksen kautta rahoitettu EAKR-toiminta. 6
2 TEHTÄVÄ JA OHJAAVA AJATTELUTAPA 2.1 Arviointitehtävä Tarjouspyynnön mukaisesti työssä toteutetaan Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2018 2021 ulkoinen arviointi. Arvioinnissa vastataan seuraaviin kysymyksiin: 1. Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutuminen a. Arvio määrällisten tavoitteiden toteutumisesta (sis. aluekehityksen tilannekuva) b. Laadullinen arvio tavoitteiden toteutumisesta 2. Maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman painopisteiden osuvuus, ajantasaisuus ja vaikuttavuus a. Ovatko maakuntasuunnitelmaan ja -ohjelmaan kirjatut toimintalinjat ja painopisteet relevantteja ja ajantasaisia? b. Onko rahoituksen kohdentuminen painopisteisiin ollut oikeansuuntaista ja onko kohdentuminen edistänyt tavoitteiden toteutumista? c. Onko maakuntasuunnitelma ja -ohjelma riittävästi fokusoitu? d. Kokonaisarvio maakuntasuunnitelman ja -ohjelman onnistumisesta ja vaikuttavuudesta maakunnan kehitykseen 3. Maakuntaohjelman ohjausvaikutus a. Miten hyvin eri rahoittajat, hanke- ja muut toimijat ottavat huomioon maakuntaohjelmaan kirjatut painopisteet ja tavoitteet? b. Onko maakuntaohjelmalla riittävä ohjausvaikutus kehittämistoimenpiteiden kohdentamisessa? c. Miten ohjausvaikutusta voidaan parantaa? 4. Yhteenveto ja päätelmät sekä suositukset uuden maakuntaohjelman valmisteluun Edellä mainittujen kysymysten lisäksi arviointi kohdistuu siihen, millaisia muutoksia maakunnassa toivotaan maakuntaohjelman kehittämisen kärkiin. Lisäksi arvioinnissa tuotetaan suosituksia niihin suuriin linjoihin ja kehityskulkuihin, joita mm. hallitusohjelmaan on kirjattu. Yksi merkittävin näistä on ilmastonmuutos ja siihen vastaaminen. 2.2 Arvioinnin viitekehys Pohjois-Savon maakuntaohjelma-arviointia ohjaavat kehittävän arvioinnin periaatteet, jossa yhdistyvät prosessiarvioinnin ja tulosarvioinnin näkökulmat. Kehittävän arvioinnin ensisijaisena tehtävänä on tukea johtamista, päätöksentekoa ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Sitä voidaan käyttää myös toiminnan hallinnan välineenä. Kehittävä arviointi voidaan toteuttaa monin eri menetelmin, joita käytetään ja sovelletaan tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen huomioon arviointiin kohdistuvat tarpeet ja odotukset sekä kontekstin vaatimukset. Kehittävässä arvioinnissa korostuu arviointikohteena olevien aktiivinen osallistuminen arvioinnin suunnitteluun ja arviointiin sekä arviointitulosten perusteella tapahtuvaan jatkuvaan parantamiseen. Kehittävä arviointi painottaa yhteisöllisyyttä, konsensushakuisuutta sekä tulosten ja prosessissa syntyvän tietämyksen ja ymmärryksen hyödynnettävyyttä. Kehittävä arviointi on osallistavaa ja usein myös monitahoista. 7
Summatiivinen arviointi keskittyy toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta analysoiviin näkökulmiin, ja sitä kutsutaankin tulos- ja/tai vaikuttavuusarvioinniksi. Arvioinnin kohteina voivat summatiivisessa arvioinnissa olla pelkästään saavutetut tulokset ja vaikutukset, joita arvioinnissa mitataan erityisillä tulos- ja vaikutusindikaattoreilla. Tällöin saadaan kuva siitä, mitä tuloksia ja vaikutuksia on saavutettu sekä siitä, miten hyvin tavoitteeksi asetettuja tuloksia ja vaikutuksia on saavutettu. Tulosten mittaaminen ei kuitenkaan kerro, miksi mainitun kaltaisiin tuloksiin ja vaikutuksiin on päästy tai miksi tulokset ja vaikutukset ovat jääneet joiltakin osin saavuttamatta. Vastauksia näihin miksi-kysymyksiin saadaan analysoimalla prosesseja eli tekemällä prosessiarviointia. Jos arvioinnissa pitäydytään saavutettujen tulosten ja vaikutusten analysointiin ilman tulosten taustalla olevien syntyprosessien analysointia, jäädään toiminnan analysoinnissa pinnalliselle kuvauksen tasolle eikä edistetä tyydyttävästi syiden ymmärtämistä ja kollektiivista oppimista. Kollektiivisen oppimisen tukemisen tulisikin aina olla arvioinnin tavoitteena. Arvioinnin tulisi antaa palautetta päättyneen tai päättymässä olevan toiminnan tuloksellisuudesta, vaikuttavuudesta, hyödystä ja kestävyydestä. Sovellamme arvioinnissa moninäkökulmaista ja moniaineistoista lähestymistapaa (triangulaatio). Siinä käytetään useita eri menetelmiä aineistojen ja tiedonkeruun, analyysin ja metodologian sekä kohderyhmien suhteen ja arviointikysymyksiä tarkastellaan useiden eri osallisten näkökulmasta. Rinnakkaisten menetelmien ja aineistojen käyttäminen parantaa arvioinnin luotettavuutta, kun sama johtopäätös voidaan saavuttaa useilla eri lähestymistavoilla. Joissakin tapauksissa tämä voi tarkoittaa sitä, että kohdetta eri näkökulmasta havainnoivat voivat arvottaa sitä ristiriitaisesti. Noudatamme arvioinnin viitekehyksessä ohjelmatoiminnan logiikkaa, jonka lähtökohtana ovat kehittämistarpeet ja lopputuloksena kehittämistarpeisiin vastaavat vaikutukset. Kaikissa ohjelmasyklin vaiheissa voidaan kuitenkin tehdä virhearviointeja, jotka voivat suunnata toimintaa poispäin todellisten kehittämistarpeiden ratkaisemisesta. Tässä arvioinnissa tarkastelemme, miten oikeaan osuneita ohjelmasyklin eri vaiheissa tehdyt toimet ovat. 2.3 Arvioinnin tietopohja Arvioinnin dokumentoitu aineisto käsitti Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman vuoteen 2040, maakuntaohjelman vuosille 2018 2021, ohjelman rahoitus- ja indikaattoriseurannan sekä muun arvioinnin kannalta relevantin aineiston, mikä on saatavana Pohjois-Savon liiton nettisivuilta. Arvioinnin oma tiedonhankinta sisälsi väliraportointivaiheessa tilaajan kanssa käytyjen keskustelujen lisäksi maakuntaohjelman sidosryhmien edustajille tehdyn kyselyn, sidosryhmien edustajien haastatteluja ja Savonet-ryhmän kokouksessa pidetyn etätyöpajan, jossa käsiteltiin Pohjois-Savon nykyisten kehittämiskärkien vaikuttavuutta, osuvuutta ja tulevia muutostarpeita. Arvioinnin loppuraporttia varten tehtiin joitakin tarkentavia haastatteluja ja käsiteltiin arviointityöpajassa maakunnan aluekehittämisen asiantuntijoiden kanssa arvioinnin alustavia tuloksia ja keskusteltiin tarpeista seuraavaan maakuntaohjelmaan. Sidosryhmäkysely ajoittui toukokuulle 2020. Kyselyn sai vastattavakseen 271 henkilöä ja vastauksia saatiin 55 kappaletta eli vastausprosentti jäi 20:een. Eniten vastauksia saatiin oppilaitosten edustajilta (kuva 4). Asemansa osalta kyselyvastaajien suurimman ryhmän muodostivat organisaatioidensa hallinnolliseen tai operatiiviseen johtoon kuuluvat 8
henkilöt (kuva 5). Väliraportointiin mennessä tehdyt 16 haastattelua tehtiin toukokesäkuun aikana ja tarkentavat seitsemän haastattelua elo-syyskuussa 2020. Etäyhteydellä toteutetuista arviointityöpajoista ensimmäiseen osallistuivat Savonetryhmän toukokuun kokouksessa läsnäolleet 10 asiantuntijaa. Syksyn työpajaan osallistui 12 maakunnan kehittämistoiminnan asiantuntijaa. Seuraavaan taulukkoon on koottu numeerinen tieto arvioinnin väliraportointivaiheeseen mennessä tehdystä omasta tiedonhankinnasta. Taulukko 1. Arvioinnin oma tiedonhankinta. Tiedonhankintamenetelmä Tavoiteltuja Vastanneita/ osallistuneita Vastausprosentti Sidosryhmäkysely 270 55 20 Väliraportointivaiheen haastattelut 26 16 62 Savonet-arviointityöpaja - 10 - Loppuraportointivaiheen haastattelut 10 7 70 Arviointityöpaja 37 12 32 Tähän Pohjois-Savon maakuntaohjelman arvioinnin loppuraporttiin on analysoitu kyselyn tulokset sekä hyödynnetty haastatteluissa ja arviointityöpajoissa saatua tietoa, joiden pohjalta on muodostettu arvioinnin johtopäätökset ja kehittämissuositukset. Sidosryhmäkyselyn vastaajien edustama organisaano 4 % 4 % 4 % 2 % Yliopisto, AMK tai muu oppilaitos Kunta 5 % 6 % 7 % 7 % 36 % Järjestö Kehittämisyhtiö tai muu kehittäjätaho Maakuntaliitto Valtion aluehallinto Sairaanhoitopiiri Tutkimuslaitos 25 % Yritys Ei tietoa Kuva 5. Vastausjakauma kysymykseen, mitä organisaatiota/tahoa edustat. (Sidosryhmäkysely, n=55.) 9
Sidosryhmäkyselyn vastaajien asema organisaanossaan 4 % 20 % 43 % Hallinnollinen tai operatiivinen johto Asiantuntija Luottamushenkilöjohto 33 % Hallinto- tai rahoitusvalmistelu Kuva 6. Vastausjakauma kysymykseen, asemasi organisaatiossasi. (Sidosryhmäkysely, n=55.) Kolmasosa sidosryhmäkyselyyn vastanneista henkilöistä on ollut mukana Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2018 2021 valmistelussa, reilusti yli puolet sen toteuttamisessa. Olitko mukana maakuntaohjelman valmistelussa? Olin 34% En ollut 66% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kuva 7. Vastausjakauma kysymykseen, olitko mukana maakuntaohjelman valmistelussa. (Sidosryhmäkysely, n=53.) Oletko ollut toteu=amassa maakuntaohjelmaa? Kyllä, rahoituspäätösten valmistelussa/tekemisessä 11% Kyllä, projektitoiminnassa Kyllä, ohjelman muussa toimeenpano- tai valmistelutyössä (työpajat, eri työryhmät jne.) En ole osallistunut maakuntaohjelman toteuttamiseen 22% 38% 45% Muussa roolissa, missä? 5% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 8. Vastausjakauma kysymykseen, oletko ollut toteuttamassa maakuntaohjelmaa. (Sidosryhmäkysely, n=53.) 10
Sidosryhmien keskuudessa maakuntaohjelman sisällön tuntemus on hyvän ja kohtuullisen rajamailla, mutta merkille pantavaa on ohjelmaa enintään kohtuullisesti tuntevien suurehko osuus vastaajista. Kuinka hyvin tunnet maakuntaohjelman sisällön? 9% 49% 36% 5% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin hyvin Hyvin Kohtuullisesti Huonosti Kuva 9. Vastausjakauma kysymykseen, kuinka hyvin tunnet maakuntaohjelman sisällön. (Sidosryhmäkysely, n=55.) 11
3 ARVIOINNIN HAVAINNOT 3.1 Toimintaympäristönä Pohjois-Savo Pohjois-Savossa on 18 kuntaa, joista viisi on kaupunkeja (Kuopio, Varkaus, Iisalmi, Suonenjoki, Kiuruvesi). Seutukuntia maakunnassa on viisi: Kuopion, Ylä-Savon, Varkauden, Sisä-Savon ja Koillis-Savon seutukunnat. Maakunnassa on tehty 2010-luvulla viisi kuntaliitosta, joissa Karttula (2011), Nilsiä (2013), Maaninka (2015) ja Juankoski (2017) ovat liittyneet Kuopioon sekä Lapinlahti ja Varpaisjärvi yhdistyneet (2011). Kuva 10. Pohjois-Savon kunnat ja seutukunnat (Pohjois-Savon liitto). Pohjois-Savon maakunnan kehitykseen ovat vaikuttaneet nykyisen ohjelmakauden aikana mm. suomalaisen yhteiskunnan sisäiset kehitystekijät, alueen omista lähtökohdista kehitykseen vaikuttavat tekijät sekä laajemmat globaalit megatrendit. Pohjois-Savon kehittämisen kärjiksi on tunnistettu kone- ja energiateknologia, puunjalostus, elintarvikkeet, hyvinvointiteknologia, matkailu sekä läpileikkaavina aloina vesi ja biojalostus. Pohjois-Savo on yksi maan merkittävimmistä alkutuottajista. Maidontuottajana maakunta on toiseksi suurin ja tämän lisäksi maakunnassa on vahvaa marjantuotantoa ja -jalostusta. Liikevaihto on kasvanut lähes kaikilla aloilla viime vuosina. Maakunnassa on kasvavia ja kansainvälisiä vientiyrityksiä, joiden taloudellinen merkitys Pohjois-Savon teollisuudelle on suuri. Viennin osalta metalliteollisuus on ollut vahvimmassa iskussa. Pohjois-Savossa metalliteollisuuden vienti kasvoi vuonna 2019 15,0 prosenttia, kun koko maassa kasvu oli 9,9 prosenttia. 1 Teollisuuden kilpailukyvyn ja saavutettavuuden kannalta liikenneinfraan liittyvät hankkeet ovat maakunnalle tärkeitä. 1 Pohjois-Savon liitto: Pohjois-Savon aluetalouskatsaus keväällä 2020. 12
Toimiva rautatieyhteys satamiin on erityisen tärkeä etenkin maakunnan koneteollisuudelle. Maakunnan saavutettavuuden kehittäminen kohdistuu niin maakunnan ulkopuolelle kuin sisällekin. Työmatkapendelöinti maakunnan sisällä on myös haasteellista, joten liikkuvuuden haasteita on lähdetty ratkaisemaan esimerkiksi erilaisilla yhteiskuljetuksilla sekä työvuoroihin ajoitettujen bussivuorojen kilpailuttamisella. 2 Uudet avoimet työpaikat ovat lisääntyneet kahden viimeisen vuoden aikana selvästi. Maakunnassa on kuitenkin osaavan työvoiman saatavuusongelma, mikä näyttäytyy Pohjois-Savossa enemmänkin osaamisen puutteena kuin työntekijöiden vähäisyytenä. Työvoiman saatavuusongelmat kohdistuvat etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon aloille, kone- ja metalliteollisuuden aloille sekä myyntiedustajien tehtäviin. Näiden lisäksi maakunnassa on ollut pulaa myös teknologia-alan kansainvälisen liiketoiminnan myyntiosaajista sekä ohjelmisto-osaajista. Pohjois-Savossa ei ole tekniikan alan yliopistokoulutusta, mutta tarve DI-koulutukseen ja täydennyskoulutukseen on olemassa. Näiden osalta tehdään jatkovalmistelua yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa, minkä tavoitteena on hyödyntää muiden alueiden teknisten yliopistojen koulutustarjontaa myös Pohjois-Savossa. Tämän yhteistyön lisäksi maakunnassa on tällä hetkellä käynnissä Pohjois-Savon yritysten ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteistyössä suunnittelema Code Academy -koulutus sekä maakunnassa on alkamassa muita uusia koulutuksia, kuten maisteritasoinen InnoTech-liiketoiminta, jonka tarve on noussut alueen yrityksiltä. 2 Pohjois-Savon vahvuutena ovat monipuoliset ja runsaat luonnonvarat. Hyvällä ympäristöllä on suuri merkitys viihtyvyyden, elinkeinon harjoittamisen ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta ja erittäin suuri merkitys myös maakunnan identiteetille ja kilpailukyvylle. Suurimpana haasteena maakunnassa on kuitenkin heikko väestönkehitys. 2 Pohjois-Savon maakunnan tulevaisuutta tulevat muovaamaan osaltaan myös laajemmat globaalit megatrendit. Sitra esimerkiksi nimeää keskeisimmäksi tulevaisuuteen vaikuttavaksi tekijäksi ekologisen jälleenrakennuksen kiireellisyyden, eli ympäristön tilan ja ihmisten hyvinvoinnin yhä vahvemman huomioimisen yhteiskunnassa. Muut Sitran esille nostamat kehityssuunnat liittyvät verkostomaisen vallan voimistumiseen, väestön ikääntymiseen ja monimuotoistumiseen, talousjärjestelmän suunnan etsimiseen sekä teknologian sulautumiseen osaksi kaikkea tekemistä. 3 Pohjois-Savon osalta erityisen huomionarvoisiksi trendeiksi voidaan nostaa mm. väestön ikääntyminen, muuttoliikkeet sekä teknologian kehitys, eikä muitakaan trendejä voida tietenkään sivuuttaa. Teknologia kehittyy nopeasti ja muuttaa laajasti erilaisia tuotantotapoja ja toimintamalleja. Teknologian ymmärtäminen korostuu ja sen hyödyntämismahdollisuudet nousevat tärkeään rooliin myös esimerkiksi maakunnan kehittämisen kärkien osalta. Teknologian hyödyntäminen vaatii entistä enemmän ajatusmallien ja toimintatapojen muuttamista, johon myös osaamisen kehittämisellä on keskeinen rooli. Muuttuvan työelämän sekä uuden oppimisen, luovuuden, kokonaisuuksien hahmottamisen ja taitojen merkitys kasvavat. 3 Raportin kirjoitushetkellä vallitseva koronapandemia tulee vaikuttamaan tulevaisuuden kehityskulkuihin ja talouteen merkittävästi. Esimerkiksi Business Finland on laatinut koronan jälkeisiä skenaarioita koronan mahdollisista vaikutuksista tulevaisuuteen 2 Työ- ja elinkeinoministeriö: Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2019. 3 Sitra. Megatrendit 2020. 13
vuodelle 2030. Tulevat kehityskulut voivat esitetyissä skenaarioissa liittyä esimerkiksi maailman vahvaan kahtiajakautumiseen Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä, digitalisaation yhä kiihtyvämpään kehitykseen, yksityisten toimijoiden yhteiskunnallista merkitystä kasvattavaan teknologian kehittymiseen tai yhteisen pohjan löytymiseen, jossa keskeisenä kehityskulkuna on se, että valtiot pääsevät globaalin kriisin ratkaisussa ja taloudellisissa kysymyksissä keskinäisiin sopimuksiin. 4 Välittömänä toimena koronapandemian aiheuttamien haittojen torjumiseen ja korjaamiseen ryhdyttiin Pohjois-Savossa keväällä 2020 järjestämällä täydentävä rahoitushaku erityisesti yritysten toimintaedellytyksiä tukeviin kehittämishankkeisiin sekä kuntien toimintaa tukeviin toimiin ja investointeihin. Rahoitus herätti kiinnostusta ja rahoitusta myönnettiin 13 kehittämishankkeelle yhteensä reilut miljoona euroa. Maakunnan tietä koronan jälkeiseen aikaan on tämän raportin kirjoitushetkellä myös varauduttu viitoittamaan kasvusuunnitelman valmistelulla. Pohjois-Savon kehitys MDI:n tietopalvelun 5 tilastotietojen valossa Kuva 11. Väestönmuutoksen kehitys eri ikäryhmissä Pohjois-Savossa sekä ennuste vuoteen 2040 (MDI tietopalvelu, Tilastokeskus). Väkiluvun kehitys on ollut negatiivista Pohjois-Savossa (kuva 11). Vuonna 2019 Pohjois- Savon väkiluku oli 244 236 asukasta, kun vuonna 1995 väkiluku oli vielä 260 085 asukasta. 4 Business Finland. Post corona BF scenarios. 2020. 5 MDI:n tietopalveluun on koottu, jalostettu, analysoitu ja visualisoitu alueellista tilastollista tietoa mm. väestöstä, työllisyydestä, osaamisesta, aluetaloudesta, vetovoimasta sekä terveydestä ja hyvinvoinnista. Tietolähteinä käytetään mm. Tilastokeskuksen ja THL:n tilastoja ja aineistoja sekä MDI:n alueilta keräämää tilasto- ja kyselydataa. Lisätietoja: https://www.mdi.fi/tietopalvelu/ 14
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan maakunnan väkiluku tulee laskemaan edelleen tulevina vuosina. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Pohjois-Savon väestön määrä supistuu hieman yli 20 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä, jolloin maakunnan väkiluku olisi hieman alle 224 000 asukasta. Väestöä vähentävät erityisesti kuntien välisen muuton muuttotappiot sekä luonnollisen väestönlisäyksen negatiivisuus, minkä taustalla on kuolleisuuden kasvu väestön ikääntyessä sekä syntyvyyden lasku. Työikäisiä 15 64- vuotiaita oli väestöstä 60,2 prosenttia vuonna 2019. Työikäinen väestö painottuu kuitenkin pian eläköityviin ikäluokkiin, joten ennusteen mukaan työikäinen väestö vähenee lähes 19 800 asukkaalla vuosina 2019-2040. Alle 15-vuotiaiden osuus oli 14,6 prosenttia ja yli 64-vuotiaiden osuus 25,2 prosenttia Pohjois-Savon väestöstä vuonna 2019. Pohjois-Savon ikärakenteen muutos heijastuu myös väestölliseen huoltosuhteeseen, joka kuvaa alle 15-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden määrän suhdetta 100 työikäiseen. Pohjois- Savon väestöllinen huoltosuhde on pysynyt varsin tasaisena vuosien 1990-2009 välisen ajan, ja oli 53,2 vuonna 2009. Tämän jälkeen väestöllinen huoltosuhde on lähtenyt nousuun ja sen kasvun ennustetaan jatkuvan aina vuoteen 2036 saakka, jolloin sen ennustetaan olevan 76,7. Tarkasteltaessa Pohjois-Savon väestökehitystä väestönmuutoksen osatekijöiden (eli luonnollisen väestönlisäyksen, nettomaahanmuuton sekä kuntien välisen nettomuuton) suhteen voidaan huomata, että väestönkehityksen voimakkaan supistumisen taustalla ovat luonnollisen väestönlisäyksen lasku sekä maakunnan muuttotappioiden kasvu (kuva 12). Vuosien 2010-2019 välillä Pohjois-Savo kärsi hieman alle 2 000 henkilöä muuttotappiota kuntien välisestä muutosta ja luonnollinen väestönlisäys oli jopa yli 6 000 henkilöä miinuksella. Ainoa väestömuutoksen osatekijä, mikä lisäsi kohtalaisesti Pohjois- Savon väestöä 2010-luvulla oli maahanmuutto, jonka ansiosta maakunta sai hieman yli 4 000 henkilöä muuttovoittoa vuosina 2010-2019. Lisäksi kuntien välinen nettomuutto kävi 2010-luvulla hieman positiivisen puolella, mutta ainoastaan vuosina 2013-2014. 15
Kuva 12. Väestönmuutoksen kehitys erilaisten muutokseen vaikuttavien tekijöiden näkökulmasta Pohjois-Savossa (MDI tietopalvelu, Tilastokeskus) MDI on laatinut laajan aluekehityksen tilannekuvan indikaattoripaketin, joka koostuu 17 tarkoin valikoidusta indikaattorista. Indikaattoreiden pohjalta MDI on koonnut aluekehitystä kuvaavan kokonaisindeksin, jonka avulla voidaan nähdä alueiden elinvoiman kehityskuva perustuen kuuteen aluekehityksen tärkeään osa-alueeseen eli dynamiikkaan. Kokonaisindeksi vertaa työllisyyden, vetovoiman, yritystoiminnan, koulutuksen ja hyvinvoinnin sekä talouden kehittymistä 17 indikaattorilla. Kunkin dynamiikan pisteet syntyvät 2-3 indikaattorin perusteella ja pisteitä annetaan kustakin indikaattorista 0-100 väliltä. Kunkin indikaattorin perusteella heikoin kunta saa 0 pistettä ja parhaiten pärjäävä kunta 100 pistettä. Indeksipisteet lasketaan ensin yhteen erikseen kaikissa eri dynamiikoissa saaden pisteet dynamiikoittain ja aluekehityksen kokonaispisteisiin lasketaan kaikkien eri dynamiikkojen yhteispisteet. Koko indeksin kokonaispisteiden teoreettinen vaihteluväli on 0-1700 pistettä. 16
Kuva 13. MDI:n aluekehityksen indeksin kokonaispistemäärä Manner-Suomessa vuonna 2019. Pohjois-Savo rajattuna. (MDI tietopalvelu, Tilastokeskus) Kuvassa 13 on esitetty aluekehityksen kokonaispisteet kunnittain. Kuntien väri määräytyy kokonaispisteiden perusteella ja kaikkiin väriluokkiin kuuluu yhtä monta kuntaa. Yksikään Pohjois-Savon kunnista ei sijoitu korkeimpien pisteiden luokkaan (keltainen väri). Parhaimmat kokonaispisteet maakunnassa saivat Siilinjärvi (1 142 p.) ja Kuopio (1 138 p.). Heikoimpien kokonaispisteiden (tummin sininen väri) joukkoon kuuluu puolestaan useampi Pohjois-Savon kunta, jotka ovat Rautavaara (203 p.), Pielavesi (314 p.), Vesanto (315 p.), Tuusniemi (320 p.), Sonkajärvi (330 p.), Kaavi (367 p.), Tervo (399 p.), Kiuruvesi (447 p.) ja Rautalampi (454 p.). Koko maan tilanteeseen suhteutettuna Pohjois-Savon maakunnasta löytyy siis kaksi kuntaa, joissa aluekehityksen tilanne on varsin hyvä ja ne ovat saaneet muiden maakuntien suurien keskuskaupunkien tasoisia pisteitä. Maakunnassa on kuitenkin myös useita kuntia, joissa tilanne on hyvin haasteellinen ja niiden kokonaispisteet ovat kaikkien Suomen kuntien heikoimpia. 17
Kuvat 14 ja 15 esittävät aluekehityksen dynamiikkatarkastelua nelikenttinä. Kuvioissa esitetään kuntien sijoittuminen hajontakuviona aluekehityksen dynamiikkapisteiden perusteella. Dynamiikkapisteet vaihtelevat kunnittain 0-300 pisteen välillä. Parhaiten menestyvät kunnat sijoittuvat kuvion oikeaan ylänurkkaan ja heikoiten pärjäävät kunnat vasempaan alanurkkaan. Vasemmassa ylänurkassa ja oikeassa alanurkassa jompikumpi osa-alue on keskimääräistä heikompi. Kuva 14. Yritysdynamiikka ja työllisyysdynamiikka Pohjois-Savon kunnissa suhteessa muihin Suomen kuntiin vuonna 2019 (MDI tietopalvelu, Tilastokeskus) Kuvan 14 nelikentässä tarkasteltavana ovat yritysdynamiikka sekä työllisyysdynamiikka. Yritysdynamiikka pohjautuu aloittaneiden yritysten määrää, yritysten toimipaikkojen liikevaihtoa sekä avoimen sektorin osuutta kuvaaviin indikaattoreihin. Työllisyysdynamiikka taas perustuu työllisyysasteeseen, työttömyysasteeseen sekä taloudelliseen huoltosuhteeseen. Pohjois-Savon kunnat hajautuvat dynamiikkatarkastelussa varsin laajalle, pääasiassa nelikentän keskivaiheille ja sen alapuolelle. Maakunnan kunnista mikään ei sijoitu selvästi kuntien parhaimpaan päähän yritys- ja työllisyysdynamiikkojen kautta tarkasteltuna, mutta heikompaan päähän sijoittuu useampikin Pohjois-Savon kunta. Pohjois-Savon kunnista Keitele, Vieremä ja Suonenjoki erottuvat hieman muita maakunnan kuntia vahvemmalla yritysdynamiikalla. Sen sijaan Tuusniemellä, Sonkajärvellä, Pielavedellä ja Rautavaaralla yritysdynamiikka on hieman heikompaa kuin muissa kunnissa. Työllisyysdynamiikan puolella vahvimpina erottuvat Siilinjärvi sekä Vieremä, joka pärjää hyvin myös yritysdynamiikan puolella. Heikoiten työllisyysdynamiikan osa-alueella pärjäävät Rautavaara, Kaavi ja Tuusniemi. Kokonaisuudessaan Pohjois-Savossa on siten hyvin erilaisissa tilanteissa olevia kuntia. 18
Kuva 15. Koulutus- ja hyvinvointidynamiikka sekä tulodynamiikka Pohjois-Savon kunnissa ja Suomen muissa kunnissa vuonna 2019 (MDI tietopalvelu, Tilastokeskus) Kuvan 15 nelikentässä on tarkasteltavana koulutus- ja hyvinvointidynamiikka sekä tulodynamiikka. Tulodynamiikka koostuu kunnallisverotettavien tulojen määrää, bruttokansantuotetta ( /as.) sekä tuloveroprosenttia kuvaavista indikaattoreista. Vastaavasti koulutus- ja hyvinvointidynamiikka muodostuu korkea-asteen tutkinnon sekä vain perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuudesta ja THL:n sairastavuusindeksistä. Kuten kuvassa 14, myös tässä Pohjois-Savon kunnat sijoittuvat tarkastelussa hyvin laajalle alueelle. Maakunnan kunnista Siilinjärvi ja Kuopio erottuvat parhaiten menestyvinä kuntina, kun taas toisessa ääripäässä Rautavaara, Kaavi, Vesanto ja Pielavesi sijoittuvat Suomenkin tasolla aivan kuntien häntäpäähän. Keskimäärin Pohjois-Savon maakunnan kuntien pisteet painottuvat todella hienoisesti tulodynamiikan puolelle varsinkin heikoimpien kuntien päässä. Koulutus- ja hyvinvointidynamiikka sekä tulodynamiikka ovat kuitenkin lähes yhtä vahvoja, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Esimerkiksi Rautavaaralla koulutus- ja hyvinvointidynamiikan pisteet ovat lähes nollassa, kun tulodynamiikasta kertyy hieman pisteitä. Suonenjoki ja Siilinjärvi taas saavat enemmän koulutus- ja hyvinvointidynamiikan kuin tulodynamiikan pisteitä. Dynamiikkaindeksit kuvaavat ja tuovat esille hyvin sitä, että Pohjois-Savon maakunnan kuntien välillä on selviä kehityseroja aluekehityksen eri mittareilla. 19
Pohjois-Savon kuntapäättäjien näkemyksiä maakunnan toimintaympäristöstä MDI toteuttaa vuosittain valtakunnallisen kuntakyselyn, joka on kohdistettu Manner- Suomen kuntien viranhaltijoille, valtuutetuille ja hallitusten jäsenille. Kyselyllä kerätään kuntien päättäjien ja ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä tulevaisuuden kunnasta. Kuvan 16 nelikentässä on esitetty MDI:n kuntakyselyssä kerätyt kuntien elinvoimapolitiikan kouluarvosanat sekä MDI:n aluekehitysindeksin kokonaispistemäärä vuonna 2019 (kts. kuva 13). Pohjois-Savon kunnista Lapinlahdella, Vieremällä, Iisalmessa, Kuopiossa sekä Siilinjärvellä kunnan kehitysnäkymät nähdään parempina 3-5 vuoden päästä kuin ne ovat tällä hetkellä. Näissä samoissa kunnissa sekä aluekehityksen kokonaispisteet että elinvoimapolitiikan arvosanat ovat Pohjois-Savon kuntien parhaimmistoa. Kaikkien muiden Pohjois-Savon kuntien osalta kehitysnäkymät 3-5 vuoden päässä nähdään heikompina kuin nyt. Parhaat elinvoimapolitiikan arvosanat vuonna 2019 saavat Vieremä (7,61), Lapinlahti (7,55) ja Iisalmi (7,33). Toisessa ääripäässä huonoimmat pisteet saavat Sonkajärvi (6,25), Kiuruvesi (6,39) ja Rautalampi (6,47). Keskiarvoltaan Pohjois-Savon elinvoimapolitiikan arvosana oli 6,93, mikä sijoittuu kaikkien maakuntien joukossa varsin hyvin viidenneksi parhaaksi. Kuva 16 osoittaa mielenkiintoisen huomion, että vaikka Pohjois-Savossa usean kunnan aluekehityksen kokonaispisteet ovat varsin alhaisia eli tilastoihin perustuva elinvoima on varsin heikkoa, niin maakunnan kunnissa koetaan silti vahvasti, että elinvoimapolitiikassa on onnistuttu. Kuva 16. MDI:n kuntakyselyn elinvoimapolitiikan arvosana ja aluekehityksen kokonaispisteet Pohjois-Savon kunnissa ja muissa Suomen kunnissa vuonna 2019. (MDI tietopalvelu, Tilastokeskus) 20
Kuntakyselyssä kysyttiin kuntapäättäjien näkemystä yhdestä tärkeimmästä kunnan toimintaympäristöön vaikuttavasta trendistä tai ilmiöstä. Pohjois-Savon vastaukset painottuivat huomattavasti kahteen tekijään. Liki puolet vastaajista valitsi tärkeimmäksi tekijäksi väestön ikärakenteen muutoksen ja melkein neljännes vastaajista nosti esille talouden tilan. Samalla useat yleisesti tunnistetut trendit, kuten digitalisaatio ja teknologiakehitys sekä kaupungistuminen keräsivät vain yksittäisiä vastauksia. (Kuva 17.) Väestön ikärakenne ja kuntatalouden tila ovat konkreettisesti kuntapäättäjien arjessa voimakkaasti näkyviä ilmiöitä, jotka vaativat huomiota ja päätöksiä. Muiden trendien tunnistaminen on kuitenkin tärkeää ennakointityön kannalta ja myös siitä näkökulmasta, että ne huomioidaan riittävästi pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavissa päätöksissä. Toimintaympäristön muutoksien seuranta vaikuttaa kutienkin olevan kuntapäättäjien näkökulmasta melko hyvällä tasolla, sillä 72 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että omassa kunnassa seurataan aktiivisesti toimintaympäristön muutoksien vaikutuksia (Kuva 18.) Tärkein kuntasi toimintaympäristöön vaiku=ava trendi tai ilmiö. (n=100) 1 6% 5% 3% 4% 3% 24% 47% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Alueellinen erilaistuminen Digitalisaatio ja teknologiakehitys Hiilineutraalius Kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen ja tarve uusille vaikuttamisen kanaville Kaupungistuminen Kestävä kehitys Kunnan johtamisen haasteet Liikkumisen ja liikenteen muutos Luonnon monimuotoisuus Muu, mikä? Muuttuva työ ja työmarkkinat Sosiaalinen eriarvoistuminen Talouden tila Väestön ikärakenteen muutos Kuva 17. MDI:n kuntakyselyn Pohjois-Savon vastaajien näkemykset tärkeimmästä kunnan toimintaympäristöön vaikuttavasta trendistä tai ilmiöstä. 21
Hiilineutraalius tai luonnon monimuotoisuus olivat vain yksittäisten vastaajien mielestä kunnan toimintaympäristöön vaikuttava tärkein tekijä (Kuva 17.). Alle puolet kuntapäättäjistä arvioi (täysin tai jokseenkin samaa mieltä), että kunnassa tehdään päätöksiä huomioiden niiden ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Päättäjät suhtautuivat hyvin samankaltaisesti myös väitteeseen siitä, että kunnassa tehdään päätöksiä, jotka ehkäisevät/hillitsevät ilmastonmuutosta. Hieman alle 60 prosenttia päättäjistä puolestaan näki (täysin tai jokseenkin samaa mieltä), että kunnassa tehdään päätöksiä, joilla on myönteisiä vaikutuksia luontoon ja sen monimuotoisuuteen. (Kuva 18.) Ylivoimaisesti useimmiten kunnan toimintaympäristöön vaikuttavaksi trendiksi tunnistettuun väestön ikärakenteen muutokseen liittyen hieman alle 60 prosenttia kuntapäättäjistä oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että kunnassa tehdään päätöksiä palveluja ja palvelurakennetta koskien tiedostaen realistisesti ennakoitu väestönkehitys. Toisena merkittävänä toimintaympäristöön vaikuttavana tekijänä tunnistettuun talouden tilaan liittyen kuntapäättäjistä 73 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että omassa kunnassa talousarvio tehdään kuntatalouden kantokyky realistisesti tiedostaen. Hieman varovaisemmin päättäjät suhtautuivat sen sijaan väittämään siitä, että kunnassa tehdään velkaantumisen näkökulmasta vastuullisia investointipäätöksiä. Tämän väittämän suhteen useampi vastaaja oli vain jokseenkin samaa mieltä ja liki viidesosa vastaajista oli myös jokseenkin tai täysin eri mieltä väittämästä. (Kuva 18). 22
Arvioi seuraavia kuntasi Nlannekuvaa ja päätöksentekoa koskevia väi=ämiä (n=146-149) Kunnassani tehdään talousarvio tiedostaen realistisesti kuntatalouden kantokyky 39% 34% 14% 9% 3% Kunnassani seurataan aktiivisesti toimintaympäristön muutosten vaikutuksia kuntani tilanteeseen ja kehitykseen 22% 50% 18% 8% 2% Kunnassani tehdään velkaantumisen näkökulmasta vastuullisia investointipäätöksiä 20% 43% 18% 16% 3% Kunnassani tehdään päätöksiä palveluja ja palvelurakennetta koskien tiedostaen realistisesti ennakoitu väestönkehitys 15% 44% 22% 15% 3% Kuntaani koskevassa päätöksenteossa käytetään apuna viimeisintä tutkittua tai tilastoitua tietoa 13% 38% 31% 14% 3% Kunnassani tehdään päätöksiä, joilla on myönteisiä vaikutuksia luontoon ja sen monimuotoisuuteen 11% 46% 26% 10% 5% Kunnassani tehdään päätöksiä huomioiden niiden ilmasto- ja ympäristövaikutukset 10% 36% 29% 15% 7% Kunnassani tehdään päätöksiä, jotka ehkäisevät / hillitsevät ilmastonmuutosta 9% 38% 27% 16% 7% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä EOS Kuva 18. MDI:n kuntakyselyn Pohjois-Savon vastaajien näkemykset kunnan tilannekuvaa ja päätöksentekoa koskevista väittämistä. Kouluarvosanan ka. oman alueen elinvoimapolinikasta viimeisen viiden vuoden ajalta. (n=148-149) Seudun eli kuntien yhteiset toimet elinvoiman vahvistamiseksi (Kouluarvosana) 7,03 Kunnan omat toimet elinvoiman vahvistamiseksi (Kouluarvosana) 7,70 Ylimaakunnalliset yhteiset toimet elinvoiman vahvistamiseksi (Kouluarvosana) 6,21 Maakunnan toimet elinvoiman vahvistamiseksi (Kouluarvosana) 6,79 4 5 6 7 8 9 10 Kuva 19. MDI:n kuntakyselyn Pohjois-Savon vastaajien kouluarvosanan ka. oman alueen elinvoimapolitiikasta viimeisen viiden vuoden ajalta. 23
Kuntapäättäjien kouluarvosanat oman alueen elinvoimapolitiikasta olivat kaikkein myönteisimmät kunnan omien elinvoimatoimien suhteen. Kaikkein heikomman arvosanan saivat ylimaakunnalliset elinvoimatoimet. Maakunnan elinvoimatoimien arvosana oli miltei numeron verran kuntien omia toimia alhaisempi. (Kuva 19.) Kouluarvosanan ka. oman kunnan panostuksista elinvoimatekijöihin (n=146-149) Kipinätekijät (yhteinen tekeminen kunnassa, tulevaisuususko, tahto ja tunne) (Kouluarvosana) 7,41 Valovoimatekijät (alueen poikkeukselliset ja ainutlaatuiset erottautumistekijät, wau-tekijät jne.) (Kouluarvosana) 6,95 Pitovoimatekijät (kunnan omien asukkaiden ja toimijoiden tyytyväisyys palveluihin, asuin- ja elinympäristöön sekä alueen viihtyvyys ja mukavuus) (Kouluarvosana) Vetovoimatekijät (alueen kiinnostavuus, houkuttelevuus ja vetovoimaisuus ulkopuolisten näkökulmasta) (Kouluarvosana) 7,60 7,48 Elinvoimatekijät (kaikki alueen kasvuun vaikuttavat osatekijät) (Kouluarvosana) 7,60 4 5 6 7 8 9 10 Kuva 20. MDI:n kuntakyselyn Pohjois-Savon vastaajien kouluarvosanan ka. oman kunnan panostuksista elinvoimatekijöihin. Kuntapäättäjien antamat kouluarvosanojen keskiarvot oman kunnan panostuksista elinvoimatekijöihin olivat pääosin 7,5 kieppeillä. Vain kuntien panostukset valovoimatekijöihin nähtiin hieman muita elinvoimatekijöitä alhaisemmiksi (6,95). 24
3.2 Maakuntaohjelman valmistelu, asema ja toimeenpano Valmistelu Maakuntaohjelman valmisteluprosessissa kertoi olleensa mukana vain noin kolmannes kyselyn vastaajista. Kyselyn vastaajat näkivät hyvin yksimielisesti, että maakuntaohjelman valmistelussa olivat mukana kaikki relevantit tahot maakunnan alueelta. Erilaisten intressien ja tavoitteiden yhteensovittamisessa ollaan ohjelman valmistelussa niin ikään onnistuttu vastaajien mielestä väitteestä täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevien osuuden ollessa 89 prosenttia. Ohjelman sisältöjen valintojen oikeellisuuteen vastaajat suhtautuvat myös positiivisesti, sillä 77 prosenttia vastaajista oli väitteestä jokseenkin tai täysin samaa mieltä. Ohjelman sisältöjen rajaamisen onnistumiseen vastaajat suhtautuivat vähiten positiivisesti ja täysin samaa mieltä olevien osuus jäi 11 prosenttiin. Arviot maakuntaohjelman valmisteluprosessista 0% 20% 40% 60% 80% 100% Valmistelussa olivat mukana kaikki relevantit tahot maakunnan alueelta. 33% 56% 6% 6% Ohjelmassa on onnistuttu sovittamaan yhteen erilaisia intressejä ja tavoitteita. 17% 72% 6% 6% Valmistelussa onnistuttiin tekemään oikeita valintoja ohjelman sisällöiksi. 33% 44% 11% 6% 6% Valmistelussa onnistuttiin rajaamaan ohjelman sisältöjä tarpeeksi hyvin. 11% 67% 11% 6% 6% Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Kuva 21. Vastausjakaumat maakuntaohjelman valmisteluprosessia koskeviin väittämiin. (Sidosryhmäkysely, n=18.) Muutamat vastaajat kertoivat avoimessa kysymyksessä tarkemmin valmisteluprosessin onnistumisista. He kuvailivat prosessia läpinäkyväksi ja osallistavaksi ja näkivät ohjelman kärkien kuvaavan alueen elinkeinorakennetta. Valmisteluprosessin epäonnistumisina yksittäiset vastaajat toivat puolestaan esille ohjelman tavoitteiden ja sisältöjen tiivistämistarpeen ja ohjelman riittämättömän kyvyn huomioida riittävästi uusia avauksia. Muutamassa vastauksessa nousi esille Kuopion suuresta koosta johtuva valmistelun Kuopio-keskeisyys sekä yliopiston ja AMK:n vahva asema valmistelutyössä. 25
Ohjelman asema ja toimeenpano Kyselyn vastaajat suhtautuivat yleisesti ottaen hyvin myönteisesti maakuntaohjelman asemaa koskeviin väittämiin. Erot väittämien välillä ovat hyvin pieniä ja tarkoittavat käytännössä muutamia vastaajia. Maakuntaohjelman toteutus vaikuttaa kyselyvastausten valossa asianmukaiselta ja sujuvalta ja sillä on ollut myös vaikutusta yhteistyön edistämiseen ja vuorovaikutuksen tukemiseen eri toimijoiden välillä. Maakunnan eri kehittäjätahot vaikuttavat myös huomioineen maakuntaohjelman tavoitteet toiminnassaan hyvin. Osaltaan maakuntaohjelman hyvästä huomioimisesta omassa strategiassaan kertoo Savonia-Ammattikorkeakoulun asiasta OKM:ltä saama positiivinen palaute. Arviot maakuntaohjelman asemasta 0% 20% 40% 60% 80% 100% Maakuntaohjelmalla on ollut merkittävä rooli alueen kehityksen suuntaajana. 33% 58% 5% Maakunnan eri kehittäjätahot ovat huomioineet maakuntaohjelman tavoitteet ja painopisteet hyvin omassa toiminnassaan. 15% 74% 7% Maakuntaohjelman tavoitteet ohjaavat rahoitettavien hankkeiden valintaa. 47% 42% 7% 4% Hankkeiden rahoitus on suunnattu vaikuttavuuden kannalta oikeisiin kohteisiin. 19% 52% 19% 11% Maakuntaohjelmaa toteutetaan Pohjois-Savossa asianmukaisesti ja sujuvasti. 35% 53% 9% Maakuntaohjelmatyö on vahvistanut yhteistyötä maakunnan sisällä ja tukenut vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä. 29% 51% 15% 4% Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Kuva 22. Vastausjakaumat maakuntaohjelman asemaa koskeviin väittämiin. (Sidosryhmäkysely, n=54 55.) Peräti 47% vastaajista oli täysin samaa mieltä siitä, että maakuntaohjelman tavoitteet ohjaavat rahoitettavien hankkeiden valintaa. Kyselyn avoimissa vastauksissa oli kuitenkin myös ajatuksia siitä, miten maakuntaohjelman ohjausvaikutusta voitaisiin parantaa. Yhteistyöhön ja laajempaan asiantuntemukseen liittyen avoimista vastauksista nousi esille vuorovaikutteisen yhteistyön lisääminen muiden suunnitelmien laadintaan ja asiantuntijoiden laajempi hyödyntäminen ohjelman suunnittelussa ja rahoituspäätöksissä. Vastauksissa mainittiin myös ohjelman tarkempi ja säännöllisempi seuranta, toteutuksen tehostaminen sekä kärkien fokusointi ja konkretisointi. Eräässä vastauksessa ehdotettiin myös väliaikaisrahoitusmallia, jonka avulla erilaisten järjestöjen mahdollisuudet hakea EU-rahoituksia paranisivat. Yritysten tarpeiden parempi huomioiminen ja yrittäjyyden edellytyksien edistäminen mainittiin myös muutamissa vastauksissa. Väittämä hankkeiden rahoituksen suuntaamisesta vaikuttavuuden kannalta oikeisiin kohteisiin jakoi jonkin verran vastaajien mielipiteitä. Liki viidesosa vastaajista suhtautui 26
väittämään neutraalisti ja 11 prosenttia vastaajista oli väittämästä jokseenkin eri mieltä. Maakuntaohjelman roolin heikkoutta koskeneissa avoimissa vastauksissa nousi esille muutamia maakuntaohjelman ohjaavuutta ja hankkeiden rahoitusta koskeneita näkemyksiä. Muutamissa vastauksissa rahaa nähtiin olevan käytettävissä liian vähän ja valintojen myötä hyviäkin hankeaihioita jää toteutumatta. Hankkeiden jatkuvuus, niiden epätasainen jakaantuminen ja heikko vaikuttavuuden mittaaminen mainittiin myös hankkeiden vaikuttavuuteen liittyvinä seikkoina. Eräässä vastauksessa mainittiin myös tarve yritysten entistäkin paremmalle huomioimiselle. Vastaajat olivat myös hyvin vahvasti samaa mieltä siitä, että maakuntaohjelmalla on ollut merkittävä rooli alueen kehityksen suuntaajana. Avoimissa vastauksissa maakuntaohjelman roolin merkittävyydestä korostui sen merkittävä rooli kehityksen ohjaajana, suunnan näyttäjänä ja päätöksenteon ohjaajana sekä rahoituksen kohdentajana. Vastaajat toivat esille myös ohjelman ohjaavan vaikutuksen eri toimijoiden strategioihin. Maakuntaohjelman kärkien korostettiin muutamissa vastauksissa olevan tärkeitä, osuvia ja alueen vahvuudet hyvin tunnistaneita. Maakuntaohjelman roolin heikkouteen liittyneissä avoimissa vastauksissa esille nousseita asioita olivat mm. useissa vastauksissa esille tuotu ohjelman jäykkyys ja heikko reagointikyky nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Muutamissa vastauksissa esille nousi myös ohjelman laajuus, joka hajauttaa toimia, mutta toisaalta kuitenkin vahvistaa muutosjoustavuutta. Johtopäätökset Maakuntaohjelman valmisteluprosessi näyttäytyy pääosin positiivisessa valossa ja onnistuneena. Laajan valmistelun ja näkökulmien huomioimisen kääntöpuolena näkyy ohjelman sisältöjen rajaamisen haasteellisuus. Sisältöjen rajaamisessa on kuitenkin onnistuttu kohtuullisen hyvin. Maakuntaohjelman asema on laajalti tunnistettu ja sillä on ohjausvaikutusta etenkin hankkeiden valinnan osalta. Maakunnan kehittäjätahot tunnistavat ja huomioivat ohjelman roolin, mutta sitä ei kaikilta osin huomioida omassa toiminnassa. Hankkeiden rahoituksen suuntaamisen vaikuttavuus jakaa mielipiteitä ja sekä hankkeiden että ohjelman paremmalle seurannalle tunnistettiin tarvetta. Maakuntaohjelman toteutus on asianmukaista ja sujuvaa. Yhteistyö viranomaisten kanssa nähdään sujuvana ja myös keskusteluyhteydet ovat toimivat viranomaisten suuntaan. Alueen eri kehittäjätahot ovat lisäksi tiivistäneet keskinäistä yhteistyötään maakuntaohjelman toteuttamisen myötä. 27
3.3 Pohjois-Savon älykäs erikoistuminen ja maakuntaohjelma talouden uudistajana Älykäs erikoistuminen on Euroopan unionin politiikkamalli, jossa toteutuvat seuraavat periaatteet. Se on paikkaan sidottua ja strategialähtöistä yhteistyötä, jota koordinoivat alueelliset viranomaiset. Yhteistyössä alueen toimijat tunnistavat omat tulevaisuuden kasvu- ja vahvuusalueensa julkisen, yksityisen ja tutkimussektorin etsimän ja tuottaman tiedon pohjalta. Nämä nykyiset vahvuusalueet ja tulevaisuuden potentiaalia sisältävät alueet kootaan älykkään erikoistumisen strategiaan, jonka toteuttamiseen alueen kehittämisresursseja suunnataan. Strategian toteuttamiseksi tehtävällä yhteistyöllä pyritään innovaatioihin, investointeihin, kasvuun ja työpaikkoihin, sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisen monitasoisen yhteistyön edelleen kehittämiseen. Pohjois-Savon älykkään erikoistumisen strategiset kärjet vastaavat käytännössä maakuntaohjelman talouden uudistumisen toimintalinjan (TL 1) sisältöä. Pohjois-Savon liiton seurannassa olleesta aluerahoituksesta 49 prosenttia (noin 108 M ) on kohdistunut maakunnan kehittämisen kärkialoille eli maakuntaohjelman talouden uudistumisen toimintalinjalle. Tarkasteltaessa rahoituksen jakautumista toimintalinjan sisällä selvästi suurimmat panostukset on suunnattu kone- ja energiateknologian kehittämiseen (Taulukko 2). Hyvinvointiteknologiaan kehittämisvaroja on satsattu myös runsaasti ja ala on saanut rahoitusta talouden uudistamisen toimintalinjalla toiseksi eniten tarkastelujakson aikana, erityisesti vuonna 2019. Vähiten toimintalinjalle suunnattua rahoitusta on käytetty biojalostuksen kehittämiseen. Uudeksi kehittämiskärjeksi nostetun vesialan rahoitusvolyymi on myös suhteellisen vaatimaton, mutta sen kohdalla rahoitus on kasvanut voimakkaasti verrattaessa vuosia 2018 ja 2019 toisiinsa: vuonna 2019 vesialalle suunnattiin jo 4,6 miljoonaa euroa eli kahden vuoden volyymistä reilut 91 prosenttia. Taulukko 2. Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Savon maakunnan kehittämisen kärkialoille vuosina 2018 ja 2019. (Pohjois-Savon liitto.) Talouden uudistaminen 2018-2019 yhteensä %-osuus Kone- ja energiateknologia 41 451 208 38,5 Puunjalostus 7 378 720 6,8 Elintarvikkeet 16 851 081 15,6 Hyvinvointiteknologia 28 749 211 26,7 Matkailu 6 504 714 6,0 Vesi 5 070 002 4,7 Biojalostus 1 799 070 1,7 Yhteensä 107 804 006 100,0 Arviointikyselyssä selvitettiin sidosryhmien edustajien näkemyksiä siitä, kuinka osuvilta valitut älykkään erikoistumisen kärjet heidän mielestään näyttävät maakunnan kehittämisen kannalta (Kuva 22). Kokonaisuudessaan strategisten kehittämiskärkien valinta näyttää onnistuneen. Vakuuttavin asema sidosryhmien näkemyksen perusteella on kone- ja energiateknologialla, jonka osuvuutta kärkivalinnoissa ei kyseenalaista kukaan. Biojalostuksen, hyvinvointiteknologian ja elintarvikealan asema näyttää myös vahvalta, sillä reilusti yli puolet vastaajista pitää niitä erittäin osuvina maakunnan kehittämisen kannalta. Puunjalostuksen ja etenkin matkailun kohdalla vastaajien epäily valinnan osuvuudesta kasvaa. 28
Älykkään erikoistumisen kärkien osuvuus maakunnan kehi=ämisen kannalta 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kone- ja energiateknologia 73% 27% 0% Puunjalostus 42% 49% 7% 2% Elintarvikkeet 56% 33% 11% Matkailu 35% 47% 18% Hyvinvointiteknologia 56% 35% 9% Vesi 51% 38% 8% 4% Biojalostus 57% 33% 7% 2% Erittäin Jokseenkin Vain vähän Ei ollenkaan Kuva 23. Vastausjakaumat Pohjois-Savon älykkään erikoistumisen kärkien osuvuutta koskien. (Sidosryhmäkysely, n=53 55.) Sanallisissa kommenteissa osa sidosryhmien edustajista toi vielä esiin, että kaikki kehittämisen kärjet ovat hyviä ja onnistuneita. Näissä vastauksissa henki oli se, että vastaajien mielestä valitut teemat nojaavat pääosin maakunnan vahvuuksiin ja niissä on alueella merkittävää yritys-, koulutus- ja kehittämistoimintaa. Eräs vastaaja totesi sattuvasti, että Metalli - Metsä - Maito on ollut iskulauseena jo 25 vuotta, mikä todellakin kertoo pitkäjänteisestä kehittämistyöstä ko. aloilla. Näiden jo pidempään alueen vahvuuksina olleiden alojen joukkoon nostettua vesiteknologiaa pidettiin osuvana uutena avauksena ja myös hyvinvointiteknologiaa pidettiin tärkeänä. Kärkiin sinänsä tyytyväisten vastaajien mukaan kehittämistyön suuntaamisessa voidaan tehdä tarkennuksia ja pyrkiä ennakoimaan tulevaisuutta. Yksittäisissä kommenteissa arvioitiin, että kehittämiskärkiä on nykyisellään varsin kattavasti ja aika monta, mutta täydennysehdotuksiakin annettiin: digitalisaation soveltamista pidettiin mahdollisena osaamisen nousevana kärkenä ja rakentamista ja ICT-alan poissaoloa kärjistä ihmeteltiin, koska niissä nähtiin mahdollisuuksia ja varsinkin rakentamisen alalla työllistävä vaikutus suurena. Seuraavat kehittämiskärkiä koskevat huomiot nousevat sidosryhmäkyselyn lisäksi asiantuntijoille tehdyistä haastatteluista. Kone- ja energiateknologian osalta todettiin, että se on kehittämisteemana tärkeä, koska ala on merkittävä koko maakunnan kannalta, se tuo alueelle huomattavia vientituloja ja on keskeinen työllistäjä. Metallialalle saadut uudet yritykset nostettiin myönteisenä osoituksena alan kehittymisestä. Pohjois-Savon huomautettiin myös olevan merkittävä alue alalla Suomenkin mittakaavassa. Tätä kärkialaa koskevissa kommenteissa tuotiin myös esille, että energia-ala on murroksessa ja vaatii sen vuoksi uudistamista. Lisäksi esitettiin, että koneteknologian kilpailukyvyn ylläpitämiseksi sen tueksi tarvitaan ICT- /IoT-/tekoälyosaamista ja alan huippuosaamisen lisäämistä alueen oppilaitoksiin. Esille tuotiin myös epäkohta nykyisen teknologia-alan koulutuksen sijoittumisesta Kuopioon, kun alan koulutuksen ja TKI:n kehittymistä pitäisi tukea siellä missä yrityksetkin ovat eli pääosin Ylä-Savossa. 29