20 Cecilian apteekki 22 E-resepti Ruotsissa 24 Raisa Laaksonen 26 Lääketieto 10 askelta vai neuvonta 27 lomaan 33 Uusi hallitus SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 1 2011 JUHA REHULA: Lääkepolitiikan haasteiden 3 kärjessä»millä ehdoilla uuteen järjestöön?»asiakkaat hyväksyvät proviisorireseptin»huppu päästä talousasioissa!
Voltaren Emulgel lievittää myös nivelrikosta johtuvaa liikkumiskipua Helposti avattava korkki 100 g:n tuubissa! TOIMIVAT NIVELET Voltaren Emulgel (diklofenaakki) geeli lihas- ja nivelkipujen paikallishoitoon. Ei suositella alle 12-vuotiaille lapsille. Geeliä hierotaan kipeälle alueelle 3-4 kertaa päivässä. Vain terveelle iholle. Geelin joutumista silmiin tai limakalvoille tulee välttää. Jos olet allerginen diklofenaakille, muille tulehduskipulääkkeille tai jollekin valmisteen apuaineelle, älä käytä Voltaren Emulgeliä. Ei tule käyttää raskauden aikana. Käyttöä imetysaikana ei suositella. Mahdolliset haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä antokohdan ihoreaktioita. Hyvin harvoin voi esiintyä allergisia reaktioita. Jollei kiputila parane tai se pahenee viikon käytön jälkeen, käänny lääkärin puoleen. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Novartis Finland Oy, Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo. CHCC 012011
»sisältö 1/2011 5 PÄÄKIRJOITUS 6 AJASSA Lääkkeiden verkkokauppa. Kun apteekkari vaihtuu. TOP 10 haittavaikutusilmoitukset. Kirjavinkit. Lääkeväärennökset kuriin. 14 14 LÄÄKEPOLITIIKKA Ministeri Juha Rehula: Lääkepolitiikan haasteiden kolmen kärki. Lääkepolitiikka 2020 18 PROVIISORIRESEPTI Tutkimuksen tulokset. 20 ULKOMAILTA Cecilia Ahernin unelma-apteekki. Sähköinen resepti Ruotsissa. 24 MINÄ MISSÄ MILLOIN Raisa Laaksonen. Sosiaali- ja terveysministeri JUHA REHULA paljasti Proviisorin päätoimittajan VILLE-MATTI MÄKISEN tentissä näkemyksensä lääkepolitiikan kolmesta tärkeimmästä haasteesta. Tutustu myös Lääkepolitiikka 2020 -ohjelman pääkohtiin. 18 20 26 KOLUMNI Riittääkö tieto vai tarvitaanko lääkeneuvontaa? Johanna Salimäki kirjoittaa. 27 OTX Laskeudutaan lomaan. 28 TALOUSKOULU Proviisori, ryhdistäydy! 30 VÄITÖKSET 31 JÄSENSIVUT Osallistu toimintaan! 32 PUHEENJOHTAJALTA Voiko vastuun ulkoistaa? 34 OPISKELIJAT Viikko apteekissa Tallinnassa 35 KEVÄTKOKOUS Apurahat. 36 AJANKOHTAISTA Uusi hallitus. Millä ehdoilla uuteen järjestöön? PROVIISORIPÄIVÄ 2011 39 42 JÄSENEDUT 90 % ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA tehtyyn kyselyyn vastanneista apteekkien asiakkaista hyväksyy proviisorien rajoitetun reseptinuusimisoikeuden. Moni olisi valmis jopa maksamaan uusitusta reseptistä.»toimittajalta»proviisori ON pessyt kasvonsa. Kansi kertoo entistä enemmän lehden sisällöstä, uutispalsta Ajassa on monipuolisempi ja vapaa-ajan rennot reseptit löytyvät nyt otx-sivulta. Kevensimme ulkoasua kauttaaltaan, mutta sisältö on yhtä painavaa kuin ennenkin. Miellyttäviä lukuhetkiä! PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA Proviisori CECILIA AGEMAN toteutti viime syksynä vanhan unelmansa ja ryhtyi apteekkariksi. KIRSTI KAJANNE kertoo, miten yksityisapteekin arki on lähtenyt sujumaan apteekkimonopolista luopuneessa Ruotsissa. Pelisääntöjä kaivataan vuokratyövoiman käyttöön apteekeissa, kirjoittaa puheenjohtaja ANTTI VAARA. 32 3
Jumiutumisen yhteydessä mahdollisesti esiintyvään lihaskipuun auttaa Mobilat jo pitkään käytetty kivunhoidon klassikko. Muista myös venyttely ja lihashuolto. Mobilat käy käsiksi kipuun, tulehdukseen ja turvotukseen. 2b/2011 Mobilat emulsiovoide ja geeli. Vaikuttavat aineet: mukopolysakkaridipolysulfaatti, salisyylihappo, lisämunuaisen kuorikerroksen uute (vastaten kortikosteroideja). Käyttöaiheet: Lihas- ja nivelsäryn paikallishoito. Annostus ja antotapa: Emulsiovoide: Hierotaan kevyesti hoidettavalle ihoalueelle kerran tai useita kertoja päivässä. Käytettäessä sidosta tai tukisidosta annosta tulee suurentaa. Sopii käytettäväksi okkluusiosidosten alla. Geeli: Sivellään iholle hoidettavaan kohtaan kerran tai useita kertoja päivässä. Käyttöä okkluusiosidosten alla tulee välttää. Vasta-aiheet: Yliherkkyys valmisteen ainesosille. Ei saa käyttää vesirokon aikana tai jos ihoalueella on rokotuksen aiheuttamia ihoreaktioita, sienten tai bakteerien aiheuttamia ihottumia, ihotuberkuloosia tai -luesta. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Joutumista rikkoutuneelle iholle, avoimiin haavoihin, silmiin tai limakalvoille tulee välttää. Yhteisvaikutukset: Salisyylihappo voi lisätä muiden paikallisesti käytettävien lääkkeiden imeytymistä. Pitkäaikainen käyttö suurilla ihoalueille voi lisätä metotreksaatin toksisuutta ja sulfonyyliurean hypoglykeemistä vaikutusta. Haittavaikutukset: Paikallista ihoärsytystä tai kosketusallergiaa voi esiintyä. Pakkaukset, hinnat, korvattavuus 2/2011: Emulsiovoide: 100 g (15,78 ), 50 g (11,01 ), 40 g (9,20 ), 30 g (7,90 ). Geeli: 100 g (15,78 ), 50 g (11,01 ), 40 g (9,20 ), 30 g (7,90 ). Apteekista ilman reseptiä.ei korvattava. Lisätiedot: Pharmaca Fennica Mobilat yksi voide, kolme vaikutusta. www.mobilat.fi
»pääkirjoitus JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.) 00100 Helsinki Puh. (09) 177 771 Gsm 050 352 0771 Fax (09) 6843 9911 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen ville-matti.makinen@proviisoriyhdistys.net Gsm 050 352 0771 Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä) maija.rauha@osg.fi Puh. 0207 806 886 www.osgviestinta.fi TAITTO Mikko Koistinen (OSG Viestintä) mikko.koistinen@osg.fi Puh. 0207 806 867 NUMEROA 1/2011 AVUSTIVAT Kirsti Kajanne, Emilia Heikkala, Juha Turunen, Raisa Laaksonen, Johanna Salimäki, Minna Heinäheimo, Miia Kelosuo ja Leena Penttilä PAINO Kirjapaino Uusimaa Painos 4 700 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy Ville-Matti Mäkinen Gsm 050 352 0771 Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä. Pidetään ammatillisuus pinnalla! SUOMESSA ON luvanvaraiseen proviisoriyrittäjyyteen pääasiassa pohjautuva apteekkijärjestelmä. Tällaisen järjestelmän puolesta puhuvia seikkoja ovat mm. lääkejakelujärjestelmän laadukkuus, luotettavuus, riippumattomuus ja vastuullisuus. KOSKA APTEEKKITOIMINTAAN liittyy myös liiketaloudellisia tavoitteita, on yksi keskeinen argumentti säännellyn professiovetoisen järjestelmän puolesta ammatillisten tavoitteiden läsnäolo voitontavoittelun vastapainona. Mielestäni tämä argumetti on sitä merkittävämpi, mitä paremmin ammatilliset tavoitteet toteutuvat myös käytännössä ja mitä vähemmän on apteekkitoiminnan osana käytössä sellaisia liiketoiminnallisia ratkaisuja, joihin ei ole kunnollisia ammatillisia perusteita. TURVALLISUUDEN NÄKÖKULMASTA on tärkeää, että suomalaisessa järjestelmässä itsehoitolääkeet toimitetaan vain apteekeista, kuten monessa muussakin EUmaassa. Itsehoitolääkkeet on yksi alue, johon liittyy tulevaisuudessakin merkittäviä ammatillisia mahdollisuuksia, kuten helmikuun alussa julkaistusta Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjasta ilmenee. Ovathan Itsehoitolääkkeet myös osa lääkehuollon kokonaisuutta eikä irrallinen saareke. ITSE TOIVON kollegiaalisessa hengessä, että proviisorit apteekkiurakehityksensä kaikissa vaiheissa muistaisivat, että koska proviisorintutkinnon suorittaneilla on Suomessa yksinoikeus harjoittaa apteekkitoimintaa, ovat he niin yksin omalta osaltaan kuin kollektiivisestikin vastuussa alamme eteenpäin viemisestä ja sen kestävästä kehityksestä. Toivon, että ammatillisuus pysyy pinnalla tulevaisuudessakin. Itse uskon, että apteekin ammattilaisilla on tulevaisuudessa Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjan hengessä näytön paikka - positiivisessa mielessä. PROVIISORIEN NÄKÖKULMASTA on hienoa, että ammattikuntamme on otettu huomioon lääkepolitiikkaa valmisteltaessa ja asiakirjan linjauksissa, sillä proviisoreilla on koulutuksensa ja ammattitaitonsa puolesta paljon yhteiskunnalle annettavaa lääkehuollon eri sektoreilla. VILLE-MATTI MÄKINEN, päätoimittaja 5
»ajassa KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME»lainsäädäntö Lääkkeiden verkkokauppa etenee ENSIMMÄISET APTEEKIT OVAT JO TEHNEET FIMEALLE ENNAKKOILMOITUKSEN VERKKOPALVELUN ALOITTAMISESTA. Verkkokauppaa koskevat lääkelain muutokset tulivat voimaan helmikuun alussa. Apteekin verkkopalvelun ylläpitämisestä on tehtävä ennakkoilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle. Toiminnan saa aloittaa, jollei Fimea ole 60 päivän kuluessa ilmoituksen saapumisesta pyytänyt lisäselvitystä tai kieltänyt toiminnan aloittamista. Kouvolan Ykkösapteekki jätti ennakkoilmoituksensa heti ensimmäisenä mahdollisena päivänä 1. helmikuuta. Seuraavana päivänä saapuivat Euran Apteekin ja Yliopiston Apteekin ilmoitukset Fimeaan. Fimea alkaa aikanaan ylläpitää julkista luetteloa laillisista nettiapteekeista. Apteekin verkkosivuilta tulee linkki luetteloon. MÄÄRÄYS VALMISTEILLA Fimea voi lain mukaan antaa määräyksiä verkkopalveluiden ennakkoilmoituksen sisällöstä ja tekemisestä sekä verkkopalvelutoiminnasta, tiloista, teknisestä toteuttamisesta, lääkevalikoimasta, hoitamisesta ja tarkastamisesta. Fimea onkin kutsunut käytännön toimijoita ja sidosryhmien edustajia työryhmään, joka valmistelee määräysluonnosta. Suomen Proviisoriyhdistys osallistuu luonnoksen työstämiseen. Määräysluonnoksesta kuullaan laajemmin toimijoita ja sidosryhmiä vielä kirjallisesti myöhemmin keväällä. Verkkopalvelulla tarkoitetaan lääkkeiden myyntiä asiakkaan internetin välityksellä tekemän tilauksen perusteella. Esimerkiksi harvaan asutulla alueella on mahdollista parantaa lääkkeiden saatavuutta internetmyynnin avulla. 6
»lääketeollisuus»apteekit Apteekkari liitto kannustaa kysymään SUOMEN APTEEKKARILIITON jäsenapteekeissa on käynnistynyt Varmista valintasi -teemavuosi, jonka tavoitteena on edistää itsehoitolääkkeiden oikeaa ja turvallista käyttöä ja lisätä itsehoidolla saavutettavia hyötyjä, esimerkiksi vähentää tarpeettomia lääkärissäkäyntejä. Asiakkaita kannustetaan kysymään julisteiden, hyllypuhujien ja näyttötauluilla esitettävien tietoiskujen avulla. Tammi helmikuussa keskitytään erityisesti kipulääkkeiden valintaan ja käyttöön, maalis toukokuussa allergialääkkeisiin, kesä elokuussa mahalääkkeisiin, syys lokakuussa ihotautilääkkeisiin ja marras joulukuussa fl unssalääkkeisiin. Apteekeilla on vuosittain noin 30 35 miljoonaa itsehoitoon liittyvää asiakaskäyntiä. Vain noin joka kolmas asiakas kysyy oma-aloitteisesti itsehoitolääkkeistä tai itsehoidosta. Apteekeissa työskentelevät huomaavat usein, että asiakkailla on puutteellisia tietoja itsehoitolääkkeistä. Lähes puolet apteekkareista, proviisoreista ja farmaseuteista korjaa jonkin harhakäsityksen joka päivä. Tämä selvisi Farmasian oppimiskeskuksen vuonna 2009 tekemästä kyselystä. Pfizer ostaa Ferrosanin PFIZER VAHVISTAA kuluttajatuotteiden valikoimaansa ostamalla tanskalaisen Ferrosan Consumer Healthin. Tanskalaisen yhtiön valikoimaan kuuluu itsehoitolääkkeitä, ihonhoitotuotteita ja erikoislaastareita. Sen tunnetuimpia tuotemerkkejä ovat Idoform, Zinaxin ja Imedeen sekä MultiTabs, joka on vuosi toisensa jälkeen valittu Suomen luotetuimmaksi monivitamiinivalmisteeksi. Ferrosan on perustettu vuonna 1920 ja sen pääkonttori on Kööpenhaminassa. Se on vahva toimija etenkin Pohjoismaissa, mutta viime vuosina se on saanut jalansijaa myös Keski- ja Länsi-Euroopassa ja Venäjällä. Pfi zerin huomassa Ferrosanin tuotemerkkien odotetaan leviävän uusille markkinoille.»lääkkeet Sesam, aukene! VTT, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON GERONTOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS JA TYÖ- TERVEYSLAITOS tutkivat Tekesin rahoittamassa Helppokäyttöinen lääkepakkaus -hankkeessa, millainen pakkaus olisi helppo avata. Hankkeen tuloksena Lahden Muotoiluinstituutissa suunnitellaan käytettävyydeltään hyvä lääkepakkaus. Toimintakyvyltään heikentyneiden sairaiden ja vanhusten on usein hankala avata lääkepakkauksia ja lukea pakkausselosteiden pieniä tekstejä. Kuitenkin juuri he käyttävät paljon lääkkeitä. Myös terveydenhuollon ammattilaiset käsittelevät lääkepakkauksia päivittäin. Ikääntyville työntekijöille lääkkeiden turvallinen annostelu voi olla vaativaa. Hankkeessa on tarkoitus vertailla eri avausmekanismeja käytettävyyden kannalta. Lääkeyrityksistä mukana ovat Abott Oy ja Santen Oy.»nimitykset SUOMEN APTEEKKARILIITTO VTM ILKKA HARJULA (39) on nimitetty talous- ja hallintojohtajaksi. Harjulan vastuualueeseen kuuluvat apteekkitalouteen liittyvät tehtävät, liiton ja liiton yhtiöiden talous- ja hallintoasiat sekä järjestöasiat. Harjula on tullut liiton palvelukseen vuonna 2007 ja hän toimi aiemmin liiton talousasiantuntijana. 7
»ajassa»eu-lainsäädäntö Direktiivi käy lääkeväärennösten kimppuun EU-PARLAMENTIN HYVÄKSYMÄ UUSI DIREKTIIVI TUO LÄÄKKEIDEN NETTIKAUPALLE SÄÄNNÖT JA LÄÄKEPAKKAUKSIIN UUDET TURVAMERKINNÄT. täysistunto hyväksyi helmikuun puolivälissä direktiivin, jonka tarkoituksena on estää väärennettyjen lääkkeiden pääsy lailliseen jakeluketjuun. Direktiivi EU-parlamentin tuo mukanaan uudet turvamerkinnät lääkepakkauksiin sekä uusia valvontajärjestelmiä. Se määrittelee myös rangaistukset lääkeväärennöksistä. Direktiivissä on mukana myös verkkokaupan sääntely, koska iso osa väärennetyistä lääkkeistä tulee markkinoille netin kautta. Kaikkien jäsenmaiden ei tarvitse hyväksyä nettikauppaa, mutta jos nettikauppa sallitaan, myyjän täytyy hankkia siihen lupa, käyttää kaupan sivuilla EU:n virallista tunnusta, varustaa sivut linkillä kansallisen tason verkkosivulle, jossa kaikki valtuutetut internet-apteekit listataan sekä olla mukana eurooppalaisessa tietokannassa. Näin asiakkaat tunnistavat laillisen nettikaupan. TURVAMERKINTÄ KEHITTEILLÄ Direktiivi tuo käyttöön pakkausten turvamerkinnät, jotta yksittäisen pakkauksen tunnistettavuus ja aitous voidaan taata ja jotta voidaan todentaa, onko sen päällystä muunneltu. Turvamerkintä on vielä kehitteillä. Se voisi olla esimerkiksi sarjanumero, jonka avulla pakkauksen aitouden voisi varmistaa apteekista. Säännöt koskevat kaikkia reseptilääkkeitä, ellei niitä selkeästi ole todettu riskiryhmään kuulumattomiksi. Jos tuote pakataan uudestaan, turvamerkinnät on korvattava toisilla merkinnöillä. EU-maiden tulee myös kehittää järjestelmä, jolla estetään vaarallisiksi epäiltyjen lääkkeiden päätyminen potilaille. Tähän kuuluu lääkkeiden nopea takaisinveto tarvittaessa potilailta asti. Jos lääkkeen epäillään uhkaavan kansanterveyttä, kaikkia jakeluketjun toimijoita ja muita jäsenvaltioita on varoitettava pikaisesti. VÄLITTÄJÄT REKISTERIIN Nykyinen lääkkeiden toimitusketju on monissa EU-maissa monimutkainen. Uusi direktiivi määrää rekisteröitymisen myös lääkkeiden välittäjille. Heidät voidaan poistaa rekisteristä, elleivät he toimi sääntöjen mukaisesti. Tuonnin lisäksi myös kolmansiin maihin suuntautuvaa lääkevientiä aletaan säädellä entistä paremmin. Laki määrää myös rangaistukset sääntöjen rikkomisesta. Seuraamukset eivät saa olla lievempiä kuin seuraamukset kansallisen lainsäädännön vastaavanlaatuisesta ja vakavuudeltaan samanlaisesta rikkomisesta. Euroopan Unionin neuvoston on vielä hyväksyttävä direktiivi muodollisesti. Jäsenvaltioilla on tämän jälkeen 24 kuukautta aikaa tehdä muutokset omaan lainsäädäntöönsä.»sanottua: lääkepolitiikka 2020 Me tuemme sitä, että ministeriö ja sen alaiset laitokset käynnistäisivät muutostyön mahdollisimman nopeasti. Siten voisimme jo 1 2 vuoden sisällä parantaa lääkkeiden saatavuutta, lääkehoidon onnistumista ja lääkehuollon tehokkuutta Suomessa. LÄÄKETEOLLISUUS RY:N TOIMITUSJOHTAJA SUVI-ANNE SIIMES TIEDOTTEESSA 1.2.2011 8
»tiede Yksilöllinen lääkeneuvonta tehoaa parhaiten SAN DIEGON YLIOPISTOSSA Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan pienetkin keinot voivat auttaa ottamaan diabeteslääkkeet säännöllisesti. Lääkeneuvonta on tehokkainta, kun se on yksilöllistä, koska ihmisten motivaatioperustat vaihtelevat. Tutkimus on julkaistu Annals of Pharmacotherapy -lehdessä. Tutkimuksessa kysyttiin II-tyypin diabetespotilailta, mikä sai heidät ottamaan lääkkeet säännöllisesti ja mikä taas johti lääkehoidon laiminlyöntiin. Lääkkeet oli helpointa muistaa, kun niiden ottamisesta oli tullut päiväohjelmaan liittyvä rutiini. Lääkedosetti auttoi monia. Hoitomyöntyvyys oli suurinta, kun lääkkeiden koettiin olevan tehokkaita ja niiden haittavaikutuksia osattiin hallita. Mitä enemmän potilaat tiesivät lääkkeistään ja niiden eduista, sitä parempi. Unohtaminen oli yleisin syy jättää lääkkeet ottamatta. Lääkkeisiin ei aina ollut varaa. Myös haittavaikutukset kuten pahoinvointi tai painonnousu heikensivät hoitomotivaatiota. Professori CANDIS M. MORELLON mukaan farmasisteilla on tärkeä rooli hoitomyöntyvyyden rakentamisessa. Heidän tulisi tarjota tietoa aktiivisesti ja olla neuvonnassa entistä perusteellisempia, kuitenkin ottaen huomioon yksilölliset erot. LÄHDE MEDICAL NEWS TODAY»25 vuoden takaa Valohoito torjuu syöpää SYÖPÄKASVAIMEEN YHTEYDESSÄ olevien imusuonten ja niiden kuljettamien syöpäsolujen tuhoaminen fotodynaamisella hoidolla estää etäpesäkkeiden syntymistä ja vähentää syövän uusiutumista, osoittaa Helsingin yliopistossa tehty tutkimus, joka on julkaistu Science Translational Medicine -lehdessä. Fotodynaamisessa hoidossa (PDT) kohdekudokseen annostellaan valolle herkistävää verteporfiinia. Tietyn ajan kuluttua kudosta valotetaan matalaenergisellä laserilla. Valo aiheuttaa lääkkeen herkistämissä kohdesoluissa reaktion, joka johtaa solun kuolemaan. Menetelmää käytetään jo vakiintuneesti estämään silmänpohjan ikärappeumaan liittyvää verisuonten liikakasvua. Tutkimuksessa käytettiin hiiriä, joihin istutettiin melanooma- ja keuhkosyöpäsoluja. Kun emokasvain oli kehittynyt ja käynnistänyt uusien imusuonien kasvun, tutkijat havaitsivat näiden uudissuonten sisällä liikkuvia syöpäsoluja sekä pieniä syöpäsoluista koostuvia rykelmiä. PDT-hoidon seurauksena imusuonet kutistuivat ja niiden rakenne rikkoontui. Eläinmalleissa tehdyt lisätutkimukset osoittivat, että kun leikkaushoitoon liitettiin PDT-hoito, syöpäkasvainten uusiutuminen väheni huomattavasti pelkkään leikkaushoitoon verrattuna. Tutkija TUOMAS TAMMELAN mielestä löydökset ovat uusia ja jännittäviä, koska tähän asti ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota niihin syöpäsoluihin, jotka ovat imusuonistossa matkalla muodostamaan etäpesäkkeitä.»apteekit OVAT ehkä ensimmäisiä liikeyrityksiä maailmassa, jotka alkoivat käyttää liiketunnusta eli logoa. Tunnuksessa esiintyi usein eläin, vaakuna, rakennus tai luontoon liittyvä aihe. Tällä yritystunnuksella apteekkari halusi asiakkaalleen viestittää apteekin toiminta-ajatuksen eli hengen. Itseasiassa apteekit ovat eläneet vuosisatoja edellä aikaansa toteuttaessaan nykyaikaisia liike- ja palveluyrityksen toimintaideoita. Ilmeisesti epävarmuus alan kehitysnäkymistä ja kustannusten nousupaineet ovat viime vuosikymmeninä hidastaneet kehityksen jatkuvuutta, mutta viime vuosien trendi apteekkarikunnan keskuudessa on ollut ilahduttavaa. On uskallettu etsiä ja löytää apteekin persoonallinen identiteetti. Onneksi jokainen apteekkari ja myös tuleva sellainen on luova persoona, ja näin kukin apteekki voi olla persoonallinen helmi terveydenhuollon kentässä. Suunniteltuani kolmatta vuotta apteekkien sisustuksia uskon, että pian sanahirviöstä apteekkilaitos jää laitososa tätä vauhtia pois. Voimme kutsua kutakin apteekkia identiteettinsä löytäneellä kutsumanimellä. SISUSTUSSUUNNITTELIJA KAARINA KOKKO: OFFICIINI APTEEKIN SIELU, SUOMEN PROVIISORILEHTI 1/1985»tilasto 62,5 % 65 VUOTTA täyttäneistä suomalaisista 62,5 prosenttia oli oikeutettu erityiskorvattaviin lääkkeisiin vuonna 2009. Ylivoimaisesti eniten oli verenpainetautiin näitä lääkkeitä saavia. Erityiskorvattavia lääkkeitä käyttävät prosentteina samanikäisestä väestöstä: Astma 8,6 Diabetes 11, 6 Psykoosi 2,9 Sepelvaltimotauti 16,3 Verenpainetauti 31,5 LÄHDE SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2010»TOP10 Haittavaikutusilmoitukset 2009 Kapesitabiini (Xeloda) Infl iksimabi (Remicade) Oksaliplatiini Risperidoni Etonogestreeli-etinyyliestradioli (Nuvaring) Pregabaliini (Lyrica) Adalimumabi (Humira) Klotsapiini Ketiapiini Metyylifenidaatti LÄHDE ANNIKA KALLIOKOSKI: HAITTAVAIKUTUSREKISTERIN KERTOMAA, FIMEAN SIC!-VERKKOLEHTI 1/2011 9
»ajassa»tekniikka Uusi tekstiviestipalvelu on suunnattu apteekeille JYVÄSKYLÄLÄINEN CIEGUS DIGITAL HEALTH on julkistanut uuden, nettipohjaisen tekstiviestipalvelun, joka on suunnattu erityisesti apteekeille ja muille terveydenhuollon toimijoille. Cieguksen Outcome-niminen palvelu hyödyntää Soneran CStreamratkaisua, joka mahdollistaa kaksisuuntaisen viestinnän asiakkaan ja apteekin välillä. Soneran tuotepäällikkö TERO MAHLBERG kertoo, että erona muihin vastaaviin tekstiviestipalveluihin tekstiviestin lähettäjänä näkyy selvästi esimerkiksi apteekin nimi. Näin se erottuu hyvin muusta viestivirrasta. Kaksisuuntaisuuden ansiosta palvelussa voidaan lähettää asiakkaalle myös kysymyksiä, joihin hän voi vastata. Voidaan esimerkiksi kysyä, saiko asiakas hyvää palvelua. Jos vastaus on kielteinen, voidaan jatkaa kysymällä, miten palvelua toivotaan parannettavan, Mahlberg havainnollistaa. Cieguksen palvelu sopii eri kokoisille toimijoille. Sen avulla voidaan lähettää vaikkapa automaattisia muistutuksia lääkkeen ottamisesta tai reseptin uusimisesta. Tekstiviestien lisäksi palvelu voi lähettää sähköpostiviestejä. Viestissä voidaan antaa myös lääkkeen ottamiseen liittyviä ohjeita. Ciegus Outcomea voi käyttää internet-selaimella mistä tahansa. Asiakastapahtumista jää raportti järjestelmään.»lainsäädäntö Kun apteekkari vaihtuu LÄÄKEALAN TURVALLISUUS- JA KEHIT- TÄMISKESKUS FIMEA kutsui helmikuussa koolle apteekkikauppojen arviomiehiä keskustelemaan apteekkien vaihdostilanteiden ongelmista. Tarkoituksena oli kartoittaa mahdollisia lainmuutostarpeita, joita Fimea voi välittää apteekkitoiminnan kehittämisryhmän työhön. Fimea raportoi nettisivuillaan, että nykyisen lainsäädännön mukainen yhden vuoden määräaika apteekkiliikkeen vastaanottamiseen koettiin keskustelussa sopivaksi. Apteekkilupaprosessin aikataulun ei myöskään todettu aiheuttavan ongelmia. Fimealle esitettiin kuitenkin toivomus, että avoimia apteekkilupia julistettaisiin haettaviksi nykyistä tiheämmin ja tasaisemmin. Lainsäädännön tarkistamistarpeitakin nousi esille. Tarkennuksia toivottiin erityisesti taloudellisten ja toimintaympäristöön liittyvien tietojen saatavuuteen sekä luopuvan apteekkarin ja uuden apteekkarin oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyen. Nykyisen lääkelain mukaan aiempi apteekkilupa lakkaa, kun apteekkari saa uuden apteekkiluvan. Apteekkarilla on silti velvollisuus hoitaa vanhaa apteekkia, kunnes uusi apteekkari on ottanut sen haltuunsa. Vastaava velvollisuus on apteekkiluvastaan luopuvalla. Näin on varmistettu, että apteekilla on aina vastuuhenkilö ja alueen lääkehuoltopalvelut on turvattu. Fimea muistuttaa, ettei apteekkarilla, jonka apteekkilupa on lakannut, ole oikeuksia tehdä merkittäviä muutoksia apteekin toimintaan ennen apteekkiliikkeen luovuttamista uudelle apteekkarille. Oma apteekki mielessä? Käytännön tietoa ensimmäistä apteekkiaan hakevalle tai apteekkiluvan saanneille. Olemme apunasi kun haluat keskustelukumppanin tai asiantuntijan neuvoja. 257000 suomalaista oli töissä sosiaalija terveyspalveluissa ja niiden hallinnossa vuonna 2009. Puh 040 772 2094 Email: apteekki@pretax.net LÄHDE SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2010
»kirjat»e-resepti»tapahtumakalenteri Kaikki infektiotaudeista Sähköinen resepti toimii Turussa Infektiosairauksista ja niiden hoitamisesta kysytään apteekeissa usein. KLAUS HEDMAN, TERHO HEIKKINEN, PENT- TI HUOVINEN, ASKO JÄR- VINEN, SEPPO MERI ja MARTTI VAARA ovat koonneet monipuolisen ja perusteellisen teoksen nimeltä Infektiosairaudet (Duodecim). Sairauksien taudinkuva, oireet ja suositeltavat lääkkeet sekä muu hoito kuvataan. Kirja kertoo kattavasti myös rokotuksista ja infektiosairauksien historiasta. 869 sivua. Hyvää palautetta Kokeneet työnohjaajat ja kouluttajat PÄIVI KUPIAS, RAIJA PELTOLA ja PAULA SALORANTA uskovat, että palaute on kuin liima, joka yhdistää ihmisten osaamisen työpaikalla. Toimiva palautekulttuuri edistää yhteistä oppimista ja auttaa ratkaisemaan monimutkaisiakin ongelmia. Kirja Onnistu palautteessa (WSOY Pro) antaa ohjeita niin kiittämiseen kuin kissan pöydälle nostamiseenkin. Se sopii esimiestehtävissä toimiville ja kaikille vuorovaikutustaitojensa kehittämisestä kiinnostuneille. 238 sivua. Kun hermot pettävät SIRI HUSTVEDT tunnetaan hienoista romaaneistaan, mutta nyt hän on kirjoittanut mukaansatempaavan tietokirjan. Vapiseva nainen Hermojeni tarina (Otava) etenee kohti diagnoosia kuin dekkari. Kirjailijan omat kokemukset limittyvät neurotieteiden, psykologian, psykiatrian ja farmakologian alaan kuuluvan aineiston kanssa. Hustvedt haluaa palauttaa kunniaan vanhan hysterian käsitteen. Se on hänen mielestään täysin käyttökelpoinen kuvaamaan mielen poikkeustiloja, joille ei löydy elimellistä syytä. Suomentaja KAISA SIVENIUS. 240 sivua. SÄHKÖISEN RESEPTIN käyttö on sujunut ilman suurempia ongelmia. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa, että niitä oli kirjoitettu helmikuun alkuun mennessä jo 20 200 kappaletta 8 400 henkilölle. Apteekit ovat toimittaneet 16 186 sähköistä reseptiä. Sähköisen reseptin tuotantokäyttö aloitettiin Turussa yhdessä terveyskeskuksessa ja apteekissa viime toukokuussa. Syksyn aikana sähköisen reseptin käyttö levitettiin kaikkiin Turun terveystoimen toimipisteisiin. Tällä hetkellä Turussa kaikki Linnea-apteekkijärjestelmää käyttävät apteekit pystyvät toimittamaan sähköisiä reseptejä. Kelan arvion mukaan loputkin Turun apteekit saavat käyttöönsä testatut ja hyväksytyt eresepti-kelpoiset järjestelmät helmikuun aikana. Seuraavaksi sähköinen resepti otetaan käyttöön Kotkassa maaliskuussa. Käyttöönottoa jatketaan Kuntaliitossa toimivan Kunto-hanketoimiston levittämissuunnitelman mukaisesti. Kaikilla apteekeilla on oltava mahdollisuus toimittaa sähköinen lääkemääräys huhtikuun alussa 2012. Julkisen terveydenhuollon velvoite laatia lääkemääräykset sähköisesti tulee voimaan huhtikuussa 2013 ja yksityisen terveydenhuollon velvoite huhtikuussa 2014.»sanottua: lääkepolitiikka 2020 Kun lääkehuolto on hyväksytty osaksi kokonaisjärjestelmää, lääkkeiden aiheuttamia kustannuksia pitäisi jatkossa arvioida osana terveydenhuollon kokonaiskustannuksia, eikä itsenäisenä saarekkeenaan. Se taas tarkoittaa sitä, että korkeammat lääkekustannukset voivat olla perusteltuja, jos lääkkeiden käyttö vähentää muita kustannuksia. PÄÄTOIMITTAJA KIMMO SEPPÄLÄ MEDIUUTISISSA 4.2.2011 Maaliskuu 19.3. Proviisoripäivä, Helsinki 24. 26.3. Tampereen Lääkäripäivät 25. 27.3. Interpharm, Hampuri, Saksa 26.3. 28.3. Pharmagora, Pariisi, Ranska Huhtikuu 15. 16.4. Apteekkaripäivät, Helsinki Toukokuu 11. 12.5. Talouden perusteet proviisoreille, Helsinki (Lisätietoa s. 38) 14.5. Proviisoriyhdistyksen kevätkokous, Helsinki 11
»ajassa»ihmiset Ilpo Tolonen Lääketeollisuus ry:n johtoon MSD:N TOIMITUSJOHTAJA ILPO TOLONEN on valittu Lääketeollisuus ry:n uudeksi puheenjohtajaksi. Yhdistyksen varapuheenjohtajat ovat toimitusjohtaja ANTTI VIITANEN Novartiksesta ja johtaja SARI KAILANKO Orion Pharmasta. Tolosen mukaan yhteiskunta on säästänyt lääkekuluissa merkittävästi kahden edellisen vuoden aikana. Kertyneitä säästöjä pitää hänen mielestään kanavoida siihen, että uudet innovatiiviset lääkkeet saadaan nopeasti myös suomalaisten käyttöön.»sanottua: lääkepolitiikka 2020 Laadukas, vaikuttava ja kustannustehokas lääkehoito edellyttää muun muassa viitehintajärjestelmän kehittämistä toimi vammaksi järjestelmästä saatujen kokemusten perusteella. Tästä olisikin hyvä aloittaa Lääkepolitiikka 2020 -strategian toteuttaminen. SUOMEN APTEEKKARILIITON PUHEENJOHTAJA RIITTA ANDERSIN, APTEEKKARI.FI 7.2.2011»www.proviisoriyhdistys.net Osallistu keskusteluun! Näe, miten yhdistyksen kotisivuilla kommentoidaan Antti Vaaran kirjoitusta, joka on tämän lehden sivulla 32. bikalutamidi 12
»lääkepolitiikka Nykymallin mukainen lääkejakelu on luotetuimpia systeemejä, joita tässä maassa on luotu. Lääke politiikan haasteet TOP 3 14
Ministeri Juha Rehulan mielestä Lääkepolitiikka 2020 on ainutlaatuinen työ. TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVAT PEKKA SIPOLA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERI JUHA REHULA VALITSEE PROVIISORIN PYYNNÖSTÄ KOLME MIELESTÄÄN TÄRKEINTÄ LÄÄKEPOLIITTISTA HAASTETTA JA VALOTTAA HAASTEISIIN LIITTYVIÄ SEIKKOJA. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi helmikuun alussa asiakirjan Lääkepolitiikka 2020 Kohti tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä. Julkaisu sisältää lääkepoliittiset tavoitteet seuraavalle vuosikymmenelle. Lääkepoliittiset linjaukset ovat syntyneet vuoden 2010 aikana yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Asiakirjassa on viisi päälinjausta, joiden alla on useita alalinjauksia ja monia toimenpiteitä tavoitteineen. Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula nosti Proviisorin pyynnöstä esiin kolme mielestään tärkeintä lääkepoliittista haastetta. 1LÄÄKKEISTÄ KIINTEÄ OSA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTOA Lääkkeiden tulee olla merkittävästi nykyistä kiinteämpi osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa, Rehula sanoo ja jatkaa: Olemme tulleet tilanteeseen, jossa monikanavarahoitusjärjestelmämme uudistamisen tarpeet tunnistetaan ja tunnustetaan. Lääkekorvausjärjestelmän tulee olla yksi oleellinen osa tätä uudistustyötä, koska lääkkeiden tulee olla entistä olennaisempi osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään esimerkiksi rahoituksen ongelmien, kuten osaoptimoinnin, vähenemiseen sekä siihen, että potilaan hoidon valinnassa korostuvat lääketieteelliset perusteet. Rehulan mukaan lääkkeiden vaikuttavuuden arvioinnin merkitys on lääkekustannusten hallinnassa keskeistä. Vaikuttavuuden arvioinnin osalta ollaan nyt juhlapuheista pääsemässä käytännön toimiin. Tarvitaan tutkimustyötä ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä, sillä lääkehoitojen vai- kuttavuuden arvioinnissa ollaan ihan alkumetreillä. Lähtökiihdytys on kuitenkin positiivisella tavalla menossa. Tämä on iso asia talouden hallinnan kannalta, Rehula sanoo. 2 TURVALLISUUS Asia, josta meidän tulee pitää kaikin keinoin kiinni, on turvallisuus, Rehula sanoo. Kannatan nykyisen jakelujärjestelmän perustaa. Tämä on asia, jota kannattaa vaalia. Ihmiset arvostavat tätä ja luottavat tähän. On oleellinen osa turvallisuutta, että saadaan ammattitaitoinen ja asian osaava tieto tilanteessa, jossa lääke haetaan apteekista, hän jatkaa. On ihan selvää, että joudutaan miettimään, miten turvata muuttuvassa väestötilanteessa taajamien ulkopuolella asuvien lääkehuolto. Kehitys on ollut menossa siihen suuntaan, että ihmiset muuttavat pois synnyinseuduiltaan tai muuttavat taajamiin. Kuitenkin jakelujärjestelmän perusratkaisu on mielestäni turvallinen, joten siitä kannattaa pitää kiinni. Rehula ei kannata suurten ulkoisten paineidenkaan alla ajatusta, että itsehoitolääkkeiden jakelu vapautettaisiin apteekkien ulkopuolelle. Yhteiskunnassa on toimijoita, joihin luotetaan enemmän kuin toisiin. Väitän, että nykymallilla toimiva lääkejakelu on luotetuimpia systeemejä, joita tässä maassa on luotu. Rehula sanoo, että lähtökohtaisesti ei pidä tuhota sellaista, mikä on säilyttämisen arvoista ja toteaa, että se asia tahtoo apteekkareilta itseltäänkin välillä unohtua: Kun on monopoli lääkkeiden jakelussa, niin ei voi olla niin, että on monopolin oikeudet ja myös markkinatalouden oikeudet. Jokin hintahan on sillä, että on monopoli, Rehula sanoo. 15
»lääkepolitiikka Ei voi olla niin, että on monopolin oikeudet ja myös markkinatalouden oikeudet. Turvallisuuttamme uhkaavat myös lääkeväärennökset. Rehulan mielestä tilanne on kuitenkin varsin hyvin hallinnassa. Olemme onnellisessa asemassa, sillä meillä on edelleen tilanne, jossa lääkeväärennökset eivät ole rantautuneet Suomeen. Miksi näin on? Tästä haluaisin kiittää olemassa olevaa systeemiä. Ei ole syntynyt lääkeväärennösten markkinaa. Haluan tulkita asian niin, että jos markkinoilla on tyhjiö, niin se täyttyy. Meillä ei ole sellaista tyhjiötä. Viranomaisvalvontakin toimii, ja kun se tiedetään, niin ei tulla markkinaan. Tämä on tosi iso asia. Rehulan mielestä jatkossa tulee tehdä töitä sen eteen, että lääkeväärennökset eivät yleisty. Tämä merkitsee yhteistyötä eri tahojen kanssa. 3MITEN IHMISILLE SAADAAN OIKEA TIETO? Rehulan nimeämä kolmas haaste leikkaa kauttaaltaan koko Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjan sisällön läpi. Se liittyy kahteen edellä esiteltyyn haasteeseen ja moneen muuhun asiakirjassa esille nousevaan asiaan, kuten rationaaliseen lääkehoitoon, vaikuttavuuteen ja laadukkuuteen. Kaikista näistä löytyy elementtejä sanan tieto alta, Rehula perustelee ja määrittelee haasteen: Miten ihmisille saadaan oikea tieto? Oikea tieto on tärkeä osa lääkehoitojen rokotteet mukaan lukien ja lääkkeettömien hoitojen onnistumista. Paras lääke on otettu lääke. Toisessa tilanteessa on oikein tieto siitä, että nyt ei lääkettä tarvita, Rehula sanoo. Oikean tiedon aikaansaaminen on vastuunkantajien tehtävä ja huoli. Kuka tietoa antaa ja mikä on lääketeollisuuden rooli? Euroopan komission pohjaehdotus valmisteilla olleeseen direktiiviin on ollut sellainen, että teollisuuden mainonnalle annettaisiin laajempi mandaatti, jopa vastuuta. Suomi on vastustanut sitä. Meidän mielestämme osa turvallisuutta on se, että meillä on oikeaa tietoa. Tiedon hallinta on viranomaisille iso tehtävä tilanteessa, jossa tietoa on paljon ja se pitäisi pystyä siivilöimään, Rehula sanoo. Oikean tiedon haaste konkretisoituu verkossa. Tämän kaiken tiedon tulvan keskellä kun hakee Googlesta tietoa jostakin sairaudesta tai lääkkeestä, niin mitkä ovat ne viisi tai enintään 10 ensimmäistä hakutulosta? Onko ensimmäisenä sellainen, joka varmasti tuppaa tulemaan, koska se on ostettu? Vai onko se sellainen, kuten meillä Duodecim, joka antaa Käypä hoito -suosituksia? Luotettavuus merkitsee Rehulan mielestä paljon mielikuvien maailmassa. Joskus luotettavuutta lisääviä elementtejä käytetään myös väärin. Hänen mukaansa lääkealan ammattilaisten rooli oikean tiedon tarjoamisessa on aivan keskeinen. Terveydenhuollon ammattilaisten asiantuntemukseen ja osaamiseen luotetaan. Kaikki eivät välttämättä tiedä, kuka tai mikä on proviisori. Mutta siitä huolimatta, kun menee apteekin ovesta sisään, on aivan keskeinen osa lääketurvallisuutta se, että siellä palvellaan osaavasti ja ammattitaitoisesti. Rehulan mukaan myös apteekin verkkopalveluja koskevissa säännöissä ykkösasiana on, että lääkeneuvonnan tarjoaminen on apteekin vastuulla. Kansalaisille on yhä tehokkaammin tiedotettava, miten ja mistä verkosta voi ostaa lääkkeitä laillisesti. On myös opetettava kriittistä lukutaitoa. JUHA REHULA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERI Kotoisin Hollolasta. Naimisissa, kaksi lasta. Sosionomi Tampereen yliopistosta 1990. Ennen kansanedustajuutta usean eri kunnan palveluksessa. Kansanedustaja vuodesta 1996 lähtien. Aloitti ministerinä 24.5.2010. Kuntoliikuntaliiton puheenjohtaja. Puoluekanta Keskusta. Harrastukset hiihto, suunnistus ja raviurheilu. Lääkepolitiikka 2020 on ainutlaatuinen työ LÄÄKEPOLITIIKKA 2020 -asiakirjan valmisteluprosessi on ollut Juha Rehulan mukaan ainutlaatuinen. Alalla ovat erittäin suuret rahat kyseessä, ja eri lääkealan toimijoiden tulokulmat politiikan tekoon ovat luonnollisesti erilaiset. Suurin työn ansio on se, että porukka, joka on asiakirjan tehnyt, on istunut samassa pöydässä monta kertaa toimijat, joiden intressit ovat 180 astetta eri suunnista. Siitä huolimatta, että sisältö on yleisellä tasolla, on tämä kova juttu. Työ on ainutlaatuinen eurooppalaisella tasolla ja myös tehty nyt Suomessa ensimmäisen kerran, Rehula sanoo. Hänen mukaansa tärkeää lääkepolitiikan teossa on ollut muukin kuin lopputulos: itse prosessi ja luottamus. Lääkepolitiikkaa toteutetaan seuraavan hallituksen hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Asiakirjassa on lisäksi koko lääkealan omia tavoitteita. Tavoitteita ja toimenpiteitä tarkistetaan kerran vuodessa kokoontuvassa viranomaisten muodostamassa lääkeryhmässä sekä joka toinen vuosi kokoontuvassa lääkefoorumissa, jonka muodostavat lääkealan sidosryhmät. 16
Lääkepolitiikka 2020 päälinjaukset LÄÄKEHUOLTO ON OSA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄÄ 1 Sosiaali- ja terveyspalveluja on kehitettävä yhä enemmän asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Lääkehuollon keskeinen tavoite on mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito kaikille sitä tarvitseville. Moniammatillinen yhteistyö, yhteisistä toimintatavoista ja päämääristä sopiminen alueellisesti ja paikallisesti ovat tarpeen suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen toiminnan varmistamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävien tietojärjestelmien hyödyntämistä ja yhteensopivuutta on parannettava. Tavoitteena on kaikkien lääkemääräysten toimittaminen sähköisesti. LÄÄKEHUOLTO ON LAADUKASTA, VAIKUTTAVAA JA KUSTANNUSTEHOKASTA 2 Kansalaisille on turvattava hyvä lääkkeiden saatavuus kaikissa olosuhteissa ja ammatillisesti toimiva lääkkeiden jakelujärjestelmä. Rahoitusjärjestelmien on tuettava sellaisia lääkehoitoja tai palveluita, jotka edistävät väestön työ- ja toimintakyvyn säilyttämistä ja omatoimista selviytymistä. Lääkekustannuksia on arvioitava osana terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Lääkekorvausjärjestelmän on tuettava kustannusvaikuttavaa hoitoa kustannusten hillitsemiseksi. Lääkeneuvottelukuntien ja sairaala-apteekkien sekä lääkekeskusten osaamista ja käytäntöjä on kehitettävä peruslääkevalikoiman muodostamisessa, lääkehankinnoissa sekä kilpailutuksessa. RATIONAALINEN LÄÄKEHOITO JA HYVÄ LÄÄKITYSTURVALLISUUS 3 LISÄÄVÄT VÄESTÖN HYVINVOINTIA, PARANTAVAT KANSANTERVEYTTÄ JA VÄHENTÄVÄT TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSIA Asiakkaan omaa roolia ja vastuuta terveyden- ja sairaanhoidossa on lisättävä erityisesti pitkäaikaissairauksien ja helposti itse hoidettavien oireiden hoidossa. Lääkehoidon onnistumista on parannettava esimerkiksi proviisorilta, farmaseutilta ja muilta terveydenhuollon ammattilaisilta saatavalla neuvonnalla. Kansallisten Käypä hoito -suositusten mukaista hoitoa on edistettävä. Terveydenhuollon ammattilaisten, väestön ja lääkkeiden käyttäjien luotettavan ja näyttöön perustuvan lääketiedon saanti on varmistettava. Kuluttajien ja potilaiden kriittistä terveystiedon lukutaitoa on lisättävä. 4 LÄÄKETUTKIMUS LISÄÄ TERVEYTTÄ, HYVINVOINTIA JA TYÖLLISYYTTÄ Onnistunut lääketutkimus lisää terveyttä, hyvinvointia ja työllisyyttä, ja sen vuoksi lääkeinnovaatioiden syntymistä ja hyödyntämistä on edistettävä. Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointia on lisättävä ja työssä on käytettävä mahdollisimman yhtenäisiä, samoihin kriteereihin ja näyttöön perustuvia menettelytapoja. Hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointimenetelmiä on yhä enemmän hyödynnettävä lääkevalmisteen korvattavuuteen liittyvässä päätöksenteossa. ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO TURVAA KANSANTERVEYTTÄ JA EDISTÄÄ IHMISTEN 5 JA ELÄINTEN HYVINVOINTIA Eläinlääkkeiden tarkoituksenmukainen käyttö varmistaa kuluttajien turvallisuutta. Eläinlääkkeiden alueellinen ja kansallinen saatavuus on turvattava ja niiden maahantuonnin ja jakelun on oltava turvallista. Mikrobilääkkeiden kulutuksen ja käytön seurantaa on kehitettävä ja luotava riittävät järjestelmät kerätä tietoa eläinlääkkeiden käytöstä, luovuttamisesta ja määräämisestä. VALMISTELUSSA MUKANA OLLEET: Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Kansaneläkelaitos Sosiaali- ja terveysministeriö/ Lääkkeiden hintalautakunta Sosiaali- ja terveysministeriö/ Vakuutusosasto Maa- ja metsätalousministeriö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Sairaala-apteekit Sairaanhoitopiirit Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY Suomen Apteekkariliitto Suomen Farmasialiitto Suomen Proviisoriyhdistys Suomen Kuntaliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Hammaslääkäriliitto Suomen eläinlääkäriliitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer Terveys- ja sosiaalialan koulutetun henkilöstön ammattijärjestö Tehy Apteekkitavaratukkukauppiaat Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Åbo akademi Lääketeollisuus Rinnakkaislääketeollisuus Suomen Potilasliitto Duodecim Helsingin yliopiston apteekki LÄHDE LÄÄKEPOLITIIKKA 2020, WWW.STM.FI 17
Miten proviisoriresepti sopisi apteekkiin? ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA JUURI TEHTY TUTKIMUS SELVITTI, MITEN PROVIISORIEN RAJATTU RESEPTINUUSIMISOIKEUS SOPISI APTEEKKIEN NYKYISIIN KÄYTÄNTÖIHIN. TEKSTI EMILIA HEIKKALA JA JUHA TURUNEN KUVA DREAMSTIME Tutkimus tehtiin marras joulukuussa 2010 mukavuusotannalla viidessä avoapteekissa Etelä- ja Itä-Suomessa. Apteekkeihin lähetettiin yhteensä 420 lomakeparia. Tutkimuspäivien aikana apteekit täyttivät ja palauttivat 150 lomaketta. Asiakkaille jaetuista 151 lomakkeesta palautui 88 eli asiakkaiden vastausprosentti oli 58. Kyselyyn vastanneista 88 asiakkaasta 71 prosenttia oli eläkeläisiä ja 22 prosenttia työelämässä mukana olevia. Vastanneissa oli sekä perusasteen, keskiasteen että korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita. Apteekkien 150 asiakkaasta 88 prosenttia oli jättänyt reseptinsä uusittavaksi apteekkiin ja 10 prosenttia toimitti itse reseptinsä uusittavaksi. Tutkimusaineistossa oli 243 uusittavaa lääkemääräystä, mikä tarkoittaa keskimäärin 1,6 reseptiä kutakin uusimistilannetta (n=150) kohden. Lääkemääräyksistä 50 prosenttia oli uusittava, koska resepti oli tyhjä, ja 28 prosenttia lääkemääräyksistä oli vanhentuneita. Apteekkiin uusittavaksi jätetyistä resepteistä 89 prosenttia uusittiin julkisella terveysasemalla. Kiireettömien reseptien uusiminen julkisen terveydenhuollon kautta kesti tyypillisesti kolmesta päivästä jopa kahteen viikkoon. VAIN HARVOIN SAMANA PÄIVÄNÄ Kaikista uusittavista resepteistä 27 prosenttia oli kiireellisiä. Näistä 66 kiireellisestä reseptinuusimisesta puolet johtui siitä, että asiakkaan lääkkeet olivat kokonaan tai lähes kokonaan loppuneet, eikä reseptiä enää ehtinyt uusia apteekin normaalin uusintakäytännön mukaisesti. Muita syitä reseptin kiireelliselle uusimiselle olivat muun muassa asiakkaan lähteminen lomalle, sään muutoksesta aiheutuva mahdollinen tarve avaavalle astmalääkkeelle sekä reseptilääkkeen poistuminen markkinoilta. Kiireellisyyden syytä ei ilmoitettu 20 prosentissa tapauksista. Myös kiireellisissä reseptinuusimistilanteissa apteekki uusi lääkemääräykset pääosin julkisen terveydenhuollon kautta viemällä reseptit tai faksaamalla tarvittavat tiedot terveyskeskukseen. Kun huomioidaan myös yksityinen terveydenhuolto, kiireelliset reseptit saatiin uusittua yleensä 1 2 päivässä tai viimeistään 3 6 päivän kuluessa. Ainoastaan 7 prosenttia kiireellisistä resepteistä saatiin uusittua apteekin kautta saman päivän aikana. Näin ollen asiakkaan lääkehoidon jatkuvuus vaarantuu usein, mikäli lääkkeet ovat kokonaan loppuneet tai lääkkeitä riittää enää pariksi päiväksi. Tämän tutkimuksen mukaan yleisimmät kiireellisesti uusitut lääkeaineryhmät olivat diabeteslääkkeet, obstruktiivisten hengitystiesairauksien lääkkeet, beetasalpaajat, reniiniangiotensiinijärjestelmään vaikuttavat lääkeaineet sekä lipidejä muuntavat lääkeaineet. ERITYISJÄRJESTELYT OLIVAT TARPEEN HEIKKI LEHMUSKERON PD-tutkimukseen vastanneista apteekkareista, proviisoreista ja proviisoriopiskelijoista 61 prosenttia oli sitä mieltä, että terveyskeskuslääkäri on vaikeasti tavoitettavissa kiireellisissä reseptinuusimistilanteissa. Monet terveysasemat ovat kieltäytyneet uusimasta kiireellisiä reseptejä puhelimitse. Tämä voi olla syynä siihen, että asiakkaita ohjataan ja reseptejä toimitetaan apteekeista terveyskeskuksiin usein myös kiireellisissä reseptinuusimistilanteissa. Lähes joka kolmannessa (32 prosenttia) kiireellisessä reseptinuusimistilanteessa jouduttiin tekemään erityisjärjestelyjä lääkityksen jatkuvuuden turvaamiseksi. Sellaisia olivat esimerkiksi kuukauden lääkeannoksen toimittaminen reseptin ollessa yli 12 kuukautta vanha, puhelinmääräyksen tai -uusinnan pyytäminen lääkäriltä ja muutaman tabletin tai isommankin annoksen antaminen ennakkoon. Tällöin toimitustiedot syötetään koneelle myöhemmin reseptin tultua uusinnasta. Ennakkoon asiakkaalle annettiin lääkkeitä prosentissa kiireellisesti uusittavista lääkemääräyksistä. Kiireettömissä reseptinuusimistilanteissa ei jouduttu lainkaan turvautumaan erityisjärjestelyihin lääkkeen toimittamisessa. MONI OLISI VALMIS MAKSAMAAN Tutkimukseen vastanneista 88 asiakkaasta 67 prosenttia olisi valmiita maksamaan proviisorien mahdollisesta rajatusta reseptinuusimispalvelusta kiireellisissä reseptinuusimistilanteissa. Kuvassa 1 on esitetty tarkemmin asiakkaiden maksuhalukkuuteen liittyvät tulokset. Myönteisesti proviisorien reseptinuusimisoikeuteen suhtautuneet asiakkaat (90 prosenttia vastanneista, 7 prosenttia ei vastausta) tuntuivat hyväksyvän palvelun, jos lääkitys ja annostus ovat pysyneet muuttumattomina ja kyseessä on säännöllinen lääkitys. Voimakkaasti vaikuttavien lääkkeiden osalta painotettiin reseptin uusimista vain lääkärin kautta ja esille tuotiin myös ajatus, että proviisorilla olisi mahdollisuus uusia vain pieni erä lääkettä. Osa asiakkaista näki proviisorien reseptinuusimisella olevan apteekin palvelun laatua edistävä sekä lääkäreiden työmäärää vähentävä vaikutus. Eräs vastaaja toi esille ajatuksen lääkärin vastaanotolle pääsyn helpottumisesta, jos lääkärien työaikaa vapautuisi reseptien uusimisesta potilastyöhön. Lisäksi vastauksissa nousi esiin lääkityskatkosten väheneminen. Vastaajat, jotka eivät kannattaneet proviisorien rajattua reseptinuusimisoikeutta, toivat esille lääkärin kontrollin tärkeyden sekä sen, että oman lääkärin tulisi olla aina vastuussa uusimisesta. On kuitenkin huomattava, että proviisorien mahdollisen reseptinuusimisoikeuden ei ole tarkoitus vähentää lääkärin tekemien kontrollien määrää, vaan varmistaa asiakkaan lääkityksen jatkuvuus siihen asti, kunnes asiakkaalla on mahdollisuus päästä lääkärin vastaanotolle. Samalla voitaisiin vähentää kiireellisesti uusittavien reseptien aiheuttamaan lisätyötä terveys keskuksissa. 18
60 59 50 40 30 20 10 26 19 14 3 = kyllä = ei 17 7 Nykyisin apteekeissa joudutaan tekemään lainsäädännöllisesti kyseenalaisia ratkaisuja potilaiden säännöllisen lääkityksen jatkuvuuden turvaamiseksi. 0 Yleensä valmis maksamaan 0 Valmis maksamaan 2 euroa Valmis maksamaan 5 euroa Valmis maksamaan 10 euroa Kuva 1. Asiakkaiden maksuhalukkuus proviisorien mahdollisesta rajatusta reseptinuusimispalvelusta kiireellisissä reseptinuusimistilanteissa yhtä reseptilääkettä kohden. PARANTAMISEN VARAA ON Tämä työ oli pilottitutkimus, jonka tuloksia ei voida yleistää kaikkiin Suomen apteekkeihin. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että kiireellisten reseptinuusimistilanteiden toimintamalleja tulisi parantaa potilaiden lääkityksen turvaamiseksi ja terveydenhuollon resurssien käytön optimoimiseksi. Lisäksi nykyisten reseptinuusimismääräysten vuoksi apteekeissa joudutaan tekemään lainsäädännöllisesti kyseenalaisia ratkaisuja potilaiden säännöllisen lääkityksen jatkuvuuden turvaamiseksi. Proviisorien rajattu reseptinuusimisoikeus on yksi vaihtoehto, johon apteekkien asiakkaat suhtautuvat tämän tutkimuksen mukaan myönteisesti. Artikkeli perustuu proviisoriopiskelija Emilia Heikkalan pro gradu -tutkielmaan. Proviisori, FaT Juha Turunen Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta toimi työn pääohjaajana. KIRJALLISUUTTA LAHNAJÄRVI L: Reseptien uusiminen. Miten pitkäaikaislääkitystä toteutetaan terveyskeskuksissa. Kuopion yliopiston julkaisuja A. farmaseuttiset tieteet 93, 2006 LEHMUSKERO H: Proviisorien reseptinuusimisoikeus. Aducate Reports and Books 2, 2010 19
»ulkomailta Oma apteekki oli proviisori Cecilia Agemanin pitkäaikainen unelma, joka toteutui viime syyskuussa. TEKSTI JA KUVAT KIRSTI KAJANNE Unelmasta tuli totta CECILIA AGEMAN TYÖSKENTELI 1980-LUVULLA RANSKALAISESSA APTEEKISSA JA TOIVOI, ETTÄ VOISI PITÄÄ OMAA APTEEKKIA RUOTSISSA. SE EI OLLUT VIELÄ SILLOIN MAHDOLLISTA, KOSKA RUOTSISSA OLI APTEEKKIMONOPOLI. 20