Martensiittiset ruostumattomat teräkset luentomateriaali 26.4.2009 Kemi-Tornion AMK Timo Kauppi 2009 1
muistiinpanoja 2
yleistä Puukkomateraalit kehittyvät. Ensin tulivat hiiliteräkset, sitten seostetut teräkset ja nyt kehityksen painopiste on ruostumattomien puukkoterästen kehittäminen. Asiakkaat haluavat uusia high-tech teriä ja niistä on maailmalla pulaa - materiaalia joutuu odottamaan. Kauneutta ja erikoisuutta haetaan ns. damaskiteräksistä. Uusia materiaaleja tulee jatkuvasti. Enää ei tarvitse tehdä kompromissia ruostumattomuuden ja terän kestävyyden välillä. Tämän asian korjasi esim. ATS-34, joka oli 'viimeisin sana' vuosituhannen vaihteessa, mutta saamme vielä ihmetellä sitäkin kestävämpää materiaalia. http://www.terasrenki.com/teras/index.html 3
muistiinpanoja 4
yleistä Kehityksen tavoite näyttää olevan ruostumattomat teräslaadut, jotka kykenevät säilyttämään yhtä aikaa sitkeyden, terävyyden ja ruostumattomuuden. Nämä ovat käyttökovuudeltaan HRC 59-62. Lisäksi kehitetään terävyyden säilyttäviä, pehmeämpia laatuja: esim. HRC 55-58 kovuisia. Uudet materiaalit kohottavat puukontekijöiden ammattitaitoa. Niihin voidaan soveltaa uusia 'uusia' menetelmiä (kuten jäädyttämistä) ja onnistumisen varmistaa huolellinen lämpökäsittely. Uusia ruostumattomia erikoismateriaaleja on useita. Niiden käsittelyn vaativuus vaihtelee. Esimerkiksi ATS- 34 on vaativuudeltaan keskiluokkaa uusien supermateriaalien joukossa. http://www.terasrenki.com/teras/index.html 5
muistiinpanoja 6
yleistä Puukkoteräkset voidaan luokitella neljään ryhmään: 1) hiiliteräkset 2) ruostumattomat teräkset 3) seostetut teräkset 4) damaskiteräkset Three knives from Mikov - Czech Republic http://www.damasteel.com/production.html http://www.terasrenki.com/teras/index.html 7
muistiinpanoja 8
hiiliteräkset perinteinen ja jokseenkin helppo raaka-aine puukon- ja veitsen teräksi suojattava käytön jälkeen esim. öljyllä ruostumisen (=korroosion) ehkäisemiseksi kovuus perustuu austeniitin muuttumiseen martensiitiksi γ γ + Fe 3 C α + Fe 3 C http://www.elisanet.fi/harri.nevalainen/tietoisk/lampokasittelyt.htm 9
muistiinpanoja 10
hiiliteräs Metallit ovat kiehtova materiaaliryhmä erityisesti siksi, että niiden ominaisuudet ovat muunneltavissa hyvin laajasti. Metalleja voidaan seostaa keskenään, mutta ennen kaikkea niiden ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa erilaisin lämpökäsittelyin. Ainutlaatuinen tässä suhteessa on teräs, raudan ja hiilen seos. Hiilipitoisuudella on erittäin suuri vaikutus teräksen tärkeisiin ominaisuuksiin, lujuuteen ja sitkeyteen. Hiiliatomien vuorovaikutus rauta-atomien kanssa vaihtelee eri lämpötiloissa ja antaa perustan terästen lämpökäsittelyille kuten karkaisulle ja erilaisille hehkutuksille. Teräksen koostumus, mikrorakenne ja valmistusprosessi vaikuttavat kaikki yhdessä saataviin ominaisuuksiin. http://www.elisanet.fi/harri.nevalainen/tietoisk/lampokasittelyt.htm 11
muistiinpanoja 12
mikrorakenne mikrorakenteeksi kutsutaan rakennetta, jota voidaan tutkia erilaisilla mikroskoopeilla mikrorakennetutkimuksen kohteita ovat mm. metallin kiderakenne sulkeumat erkaumat ainesviat rakennevyöhykkeet mikrorakenne muodostuu sulan jähmettymisen yhteydessä metalleilla lähes aina järjestäytynyt kiderakenne yleisimmin syntyy karkea valurakenne syntyvä rakenne voi olla stabiili tai se voi muuttua lämpötilan laskiessa tai muokkauksen / lämpökäsittelyjen yhteydessä 13
muistiinpanoja 14
metallien rakenne nww.evtek.fi/n/karisv/materiaaliteknologia/luento_04%5b1%5d.ppt kaikki metallit jähmettyvät sulasta tilasta kiteiseen olomuotoon, millä tarkoitetaan sitä, että metalliatomit asettuvat tiettyyn järjestykseen toisiinsa nähden ja tämä järjestys toistuu ideaalisessa kiteessä säännönmukaisesti 15
muistiinpanoja 16
hila http://www.ims.tut.fi/vmv/2004/vmv_3_3.php kiderakenteelle on tyypillistä, että se on säännöllistä ja toistuvaa yksinkertaisinta tällaisen rakenteen muodostavaa yksikköä kutsutaan yksikkökopiksi (unit cell) yksikkökopille voidaan määrittää sivujen pituudet (a,b,c) ja sivujen väliset kulmat (α,β,γ) näitä kutsutaan hilavakioiksi tai hilaparametreiksi (lattice parameter) kiderakennetta kutsutaan myös hilaksi. 17
muistiinpanoja 18
metallien yleisimmät kiderakenteet metallien tärkeimmät kiderakenteet ovat: pintakeskinen kuutiollinen (pkk) tilakeskinen kuutiollinen (tkk) heksagonaalinen tiivispakkaus (htp) tkk -kiderakenne http://departments.kings.edu/chemlab/animation/bcc.html 19
muistiinpanoja 20
pintakeskinen kuutiollinen rakenne pkk (fcc = face centered cubic) tiivispakkaushila omaa erinomaisen kylmämuovattavuuden sitkeä myös matalissa lämpötiloissa suurin tyhjä kolo 41.4% hilan atomin halkaisijasta -> voidaan seostaa suhteellisen helposti korkeissa lämpötiloissa stabiili γ-fe (l. austeniitti), austeniittinen ruostumaton teräs, Al, Ni, Cu, Ag, Pt ja Au ei-magneettinen 21
muistiinpanoja 22
tilakeskinen kuutiollinen rakenne tkk (bcc = body centered cubic) ei sisällä tiiviistipakkautuneita tasoja muovattavuus on kohtalainen voi esiintyä kylmähaurautta suurin tyhjä kolo 29% hilan atomin halkaisijasta -> tähän mahtuu vain vaivoin hiiliatomi matalissa lämpötiloissa stabiili α-fe (l. ferriitti), ferriittinen ruostumaton teräs, Mo, V, Cr magneettinen 23
muistiinpanoja 24
martensiitti martensiitti on austeniitin hajaantumisen tuloksena muodostunut kova ja hauras faasi se on tetragonaalisesti vääristynyttä hiiliylikyllästeistä ferriittiä eli uusi ferriittiin pohjautuva rakenne, johon hiili on jäänyt pakkotilaan martensiitti muodostuu austeniitista alle 220 C lämpötiloissa suurilla jäähtymisnopeuksilla ja matalissa austeniitin hajaantumislämpötiloissa ei diffuusio tapahdu riittävän nopeasti, vaan austeniitti hajaantuu leikkautumismekanismilla leikkautumismekanismi on hyvin nopea ja martensiittia muodostuu erittäin suurillakin jäähtymisnopeuksilla (esim. vesisammutus) http://www.ims.tut.fi/vmv/2004/vmv_4_1.php 25
muistiinpanoja 26
martensiitti martensiitin ja austeniitin yksikkökoppien yhteys, sekä martensiitin tetragonaalisuuden riippuvuus hiilipitoisuudesta on esitetty kuvassa http://www.ims.tut.fi/vmv/2004/vmv_4_1.php 27
muistiinpanoja 28
martensiitti martensiittejä esiintyy teräksellä kahta eri tyyppiä, korkealla hiilipitoisuudella ja/tai hitaammalla jäähtymisnopeudella syntyy levymartensiittia levymartensiitti on ominaisuuksiltaan kovaa ja haurasta ja sillä on taipumus lohkomurtumiseen matalammalla hiilipitoisuudella ja/tai nopeammalla jäähtymisnopeudella syntyy sälemartensiittia sälemartensiitti on kovaa, lujaa ja kohtuullisen sitkeää muodostuneen martensiitin kovuus riippuu hiilipitoisuudesta seuraavassa kalvossa olevan kuvan mukaisesti martensiitti on usein niin haurasta, että sitä pitää sitkistää päästön avulla (lähes aina) http://www.ims.tut.fi/vmv/2004/vmv_4_1.php 29
muistiinpanoja 30
Martensiitti http://www.ims.tut.fi/vmv/2004/vmv_4_1.php 31
muistiinpanoja 32
lämpökäsittelyn vaiheet!!! yksinkertaisen lämpökäsittelyn vaiheet ovat: kuumentaminen pito tavoitelämpötilassa jäähdyttäminen kuumenemiseen vaikuttaa kappaleen muoto ja koko uunin kuumennusteho teräksen koostumus pitoaika aika, jonka kappale on pitolämpötilassa pyritään tasaamaan lämpötila- ja koostumuserot jäähdytys pinnan ja sisäosan välille syntyy lämpötilaeroista johtuen rakenne-eroja ja lämpöjännityksiä 33
muistiinpanoja 34
karkaisu ja päästö kyseessä on ehkä tunnetuin terästen klassisista lämpökäsittelyistä tavoitteena on saada teräkseen suuri kovuus ja martensiittinen rakenne kovuus > 60 HRC saavutetaan hyvä kulumisenkestävyys sitkeys ja muodonmuutoskyky huonoja kovuus riippuu olennaisesti teräksen hiilipitoisuudesta H M = (20 + 60 C%)HRC, pätee kun C% < 0.6% kun C% > 0.6%, jäännösausteniitti pehmentää rakennetta 35
muistiinpanoja 36
karkaisu ja päästö austenitointi l. karkaisuhehkutus, yleensä 30 50 C A 3 :n yläpuolella (rakenne puhtaasti austeniittinen) pitoaika t[min] = 20 + d (ilmauuni), t[min] = 5 + d (suolakylpyuuni), missä d[mm] = kappaleen läpimitta sammutus nopea jäähdytys, jolla varmistetaan, että austeniitti hajaantuu martensiittireaktiolla nopein sammutus saadaan aikaan tekemällä se suolaveteen seosteräkset sammutetaan yleensä öljyyn, mikä ehkäisee repeämien synnyn 37
muistiinpanoja 38
karkaisu ja päästö martensiitti on ominaisuuksiltaan erittäin kovaa mutta haurasta kun %C < 0,1% hiilipitoisuuden eli matalahiilinen martensiitti on käyttökelpoista sitkeysominaisuuksiltaan suoraan karkaisun jälkeen jos %C > 0,2% on päästö välttämätön käyttökelpoisen sitkeyden aikaansaamiseksi parhaaseen kovuuden (kulutuskestävyyden) ja sit-keyden yhdistelmään päästään kun päästölämpötila on alhainen, n. 200 C mikäli päästö suoritetaan korkeammassa lämpötilassa (n. 450-650 C), on kyseessä ns. nuorrutus 39
muistiinpanoja 40
kriittinen jäähtymisnopeus http://www.ims.tut.fi/vmv/2004/vmv_4_1.php 41
muistiinpanoja 42
käytännössä C p-% käyttö karkaisu sammutus päästö HRC 0.5 miekat 830 C öljyyn 225-325 C 44-51 0.5 puukot 830 C öljyyn 100-150 C 54-56 0.6 miekat 830 C öljyyn 275-350 C 44-52 0.6 puukot 830 C öljyyn 100-200 C 55-58 0.8 miekat 830 C öljyyn 330-425 C 44-52 0.8 puukot 830 C öljyyn 150-275 C 56-61 kovuus [HRC] 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 %C = 0.5 %C = 0.6 %C = 0.8 0 100 200 300 400 500 600 700 päästölämpötila [ C] http://www.terasrenki.com/ 43
muistiinpanoja 44
ruostumaton teräs Ruostumaton teräs on puukontekijän kannalta hiiliterästä hankalampi materiaali - mutta käyttäjän näkökulma on toinen: esim. vain aniharvalla on keittiössä enää hiiliteräksestä tehtyjä veitsiä. Ruostumattomasta teräksestä tehdyt puukot kestävät tyylikkäästi myös kala- ja eräretket. Oli aika, jolloin ruostumaton puukonterä oli ainoastaan nätti. Työkaluksi siitä ei ollut. Näin oli, mutta näin ei enää ole. Tämä muutos on niin tuore, että sen ovat huomanneet vasta kaikkein valistuneimmat puukkomestarit ja ulkomailta huippupuukon hankkineet asiakkaat. Esimerkiksi ATS-34 saadaan lämpökäsiteltyä lähes parhaimpien työkaluterästen veroiseksi 45
muistiinpanoja 46
rst yleistä 47
muistiinpanoja 48
ruostumattomat teräkset yleistä 49
muistiinpanoja 50
ruostumattomat teräkset yleistä 51
muistiinpanoja 52
yleisimmät materiaalistandardit 53
muistiinpanoja 54
austeniittiset 55
muistiinpanoja 56
ferriittiset & martensiittiset 57
muistiinpanoja 58
ruostumattomat lisätietoa hyvää terämateriaalia ajatellen tarvitaan suurta kovuutta, tasaisesti jakautuneita karbidierkaumia ja riittävän korkeaa matriisin kromipitoisuutta martensiittinen ruostumaton teräs on tällainen materiaali, kun: hiilipitoisuus on luokkaa 0,6 p-%, kovuuden >60HRC saavuttamiseksi kromipitoisuus on vähintään 12 p-% korroosionkestävyyden takaamiseksi molybdeeniä voidaan seostaa korroosionkestävyyden ja karkenevuuden parantamiseksi ja karbidirakenteen kontrolloimiseksi näiden terästen kovuus perustuu austeniitin muuttumiseen martensiitiksi aivan kuten hiiliterästenkin kyseessä ollessa 59
muistiinpanoja 60
http://app.eng.ubu.ac.th/~edocs/f20061122suriya91.pdf 61
muistiinpanoja 62
hiilen liukoisuus viiva A B kertoo sen kuinka paljon hiiltä liukenee austeniittiin mitä enemmän kromia sitä niukempi liukoisuus on ei pystytä hyödyntämään hiilen martensiittia lujittavaa ominaisuutta A B 1537 C 1093 C 650 C http://app.eng.ubu.ac.th/~edocs/f20061122suriya91.pdf 63
muistiinpanoja 64
ruostumattomat lisätietoa seuraavan sivun isoterminen leikkaus Fe-Cr-C systeemin ternääristä faasitasapainopiirroksesta kertoo mitä faaseja eri Cr- ja C pitoisuuksilla esiintyy 1000 C:ssa täydellinen martensiittimuutos edellyttää, että karkaisuhehkutuksessa saadaan aikaan puhtaasti austeniittinen rakenne (piiroksessa symboli γ) kuvaan on kiinnitetty piste, joka kuvaa AISI 440C tyyppisen teräksen koostumusta havaitaan, että rakenteessa on γ:n ohella myös M 7 C 3 tyyppisiä karbideja sammutuksessa ei saada aikaiseksi täysin martensiittista rakennetta, vaan siellä on myös 1000 C:ssa syntyneitä karbideja 65
muistiinpanoja 66
Fe-Cr-C 1000 C isotermi 67
muistiinpanoja 68
ruostumattomat lisätietoa tasapainopiirroksessa Carbon saturation line faasiraja kertoo kuinka paljon hiiltä austeniitti pystyy liuottamaan ylimäärä hiili muodostaa kromikarbidierkaumia (M 23 C 6, M 7 C 3 ), joita on sitä enemmän mitä kauempana oikealla faasirajasta seos on faasidiagrammista voidaan määrittää austeniitin koostumus siitä muodostuneen martensiitin koostumus on sama; esimerkkinä alla olevassa taulukossa AISI 440C AISI440C %C %Cr basic 1.075 17.0 γ at 1000 C 0.300 11.7 γ at 1100 C 0.500 13.2 http://www.calphad.com/martensitic_stainless_steel_for_knives_part_1.html 69
muistiinpanoja 70
Fe-Cr-C 1100 C isotermi 71
muistiinpanoja 72
ruostumattomat lisätietoa AISI 440C tyypin teräksiin on useasti seostettu n. 0.8 p-% molydeeniä (Mo) seuraavan sivun tasapainopiirroksen mukaisesti Mo seostus laajentaa M 23 C 6 karbidin stabiilisuusaluetta M 7 C 3 :n kustannuksella allaolevassa taulukossa on esitetty C, Cr ja Mo pitoisuudet austeniitissa sekä karbidierkaumien osuus rakenteessa AISI440C (0.8%Mo) %C %Cr %Mo M23C6* M7C3* basic 1.075 17.0 0.8 - - γ at 1000 C 0.320 10.9 0.32 17.2 0 γ at 1100 C 0.520 12.8 0.6 11.6 1.0 * mol-% http://www.calphad.com/martensitic_stainless_steel_for_knives_part_1.html 73
muistiinpanoja 74
Fe-0.8Mo-Cr-C 1000 C isotermi 75
muistiinpanoja 76
AISI 420 tyypin teräkset kromipitoisuus 12 14% hiilipitoisuus min. 0,15% saavutettavat kovuudet: XXHRC (1.4021), 54HRC (1.4028) ja 55HRC (1.4304) %C %Si %Mn %P %S %Cr %Ni %Mo %V %Al %Nb AISI 420, EN 1.4021 min 0.17 0.20 0.30 12.00 0.30 max 0.20 0.50 0.80 0.020 0.010 13.50 0.50 0.20 0.05 0.03 0.05 AISI 420J, EN 1.4028 0.28 12.00 0.35 1.00 1.00 0.045 0.030 14.00 EN 1.4034 min 0.42 0.20 0.70 0.020 12.50 max 0.48 0.40 1.00 0.030 0.030 14.00 77
muistiinpanoja 78
1.4021 http://www.metalravne.com/selector/steels/pk3.html 79
muistiinpanoja 80
1.4021 http://www.metalravne.com/selector/steels/pk3.html 81
muistiinpanoja 82
EN 1.4034 http://www.premium-stahl.de/1.4304.pdf 83
muistiinpanoja 84
EN 1.4034 http://www.premium-stahl.de/1.4304.pdf 85
muistiinpanoja 86
AISI 440 tyypin teräkset kromipitoisuus 16 18% kovuus päästettynä 51HRC (440A), 55HRC (440B), 57HRC (440C) %C %Mn %P %S %Mo %Cr %Si %V %Ni 440-A 0.45-0.75 1.00 max 0.04 max 0.03 max 0.75 max 16-18.00 1.00 - - 440-B 0.75-0.95 1.00 max 0.04 max 0.03 max 0.75 max 16-18.00 1.00 - - 440-C 0.95-1.20 1.00 max 0.040 max 0.030 max 1.00 max 18.00 0.00 - - 440-F 0.95-1.20 1.00 max 0.040 max 0.05 min 1.00 max 18.00 0.40 - - 440- F-SE 440- XH 0.95-1.20 1.00 max 0.040 max 0.030 max 1.00 max 18.00 0.10 min - - 1.60 0.50 - - 0.80 16.00 0.40 0.45 0.35 87
muistiinpanoja 88
AISI 440B karkaisuhehkutus 1000 1050 C päästö 100 300 C 89
muistiinpanoja 90
AISI 440B 91
muistiinpanoja 92
AISI 440B 93
muistiinpanoja 94
AISI 440C vastaava kuin EN 1.4125 korkeampi hiilipitoisuus tuottaa paremman kovuuden karkaisuhehkutus 1010 1065 C päästö 150 370 C 95
muistiinpanoja 96
ATS-34 alunperin Hitachi Steel Companyn tuote HRC 60 61 saavutettavissa hyvä sitkeys vaatii kaksinkertaisen päästön vastaa USA:ssa aiemmin kehitettyä 154-CM terästä erittäin sulkeumapuhdas teräs kaksinkertaisen vakuumikäsittelyn ansiosta (nostaa toki raaka-aineen hintaa) %C %Si %Mn %P %S %Cr %Ni %Mo Crucible 154-CM 1.05 14.00 4.00 ATS-34 1.04 0.41 0.25 0.020 0.030 13.75 3.55 97
muistiinpanoja 98
ruostumattoman teräksen pinnanlaatu pinnanlaatuun (sileys, heijastavuus, ulkonäkö) vaikuttaa ensisijaisesti ruostumattoman teräksen valmistusprosessi levytuotteiden valmistuksessa käytetään valssaustekniikkaa (kuuma- ja kylmävalssaus) teräksen paksuuden pienentämiseen esim. Outokummun Tornion tehtailla ohennetaan n. 175 mm:n paksuinen aihio (n. 25 t painava, 1000 1625 mm leveä ja 10 15m pitkä) kuumavalssaamalla paksuuteen 3 12,5 mm tästä ohentamista jatketaan kylmävalssauksella asiakkaan haluamaan loppumittaan 0,4 6,35 mm valssausprosessi ja sitä seuraava hehkutus ja pinnan puhdistus (mekaaninen hilseenpoisto tai elaktrolyyttinen- /happopeittaus) vaikuttavat ratkaisevasti syntyvään pinnanlaatuun 99
muistiinpanoja 100
ruostumattoman teräksen pinnanlaatu kuumavalssattua, hehkutettua ja peitattua ruostumatonta terästä Ra > 4 µm 71% reduktioon kylmävalssattua ruostumatonta terästä 20% reduktioon kylmävalssattua ruostumatonta terästä Ra = n 0,4 µm 101
muistiinpanoja 102
ruostumattoman teräksen pinnanlaatu kylmävalssattua, hehkutettua, peitattua ja viimeistelyvalssattua ruostumatonta terästä kylmävalssattua, hehkutettua, peitattua ja märkähiottua ruostumatonta terästä Ra = n. 0,3 µm Ra = n 0,3 µm 103
muistiinpanoja 104
pinnankarheus Waterworth A., PhD thesis, University of Huddersfield, 2006 105
muistiinpanoja 106
pinnanlaadut / OTW 107
muistiinpanoja 108
pinnanlaadut / OTW 109
muistiinpanoja 110
1B -pinta Waterworth A., PhD thesis, University of Huddersfield, 2006 kuumavalssattu, hehkutettu ja peitattu 111
muistiinpanoja 112
1B -pinta Waterworth A., PhD thesis, University of Huddersfield, 2006 113
muistiinpanoja 114
1B -pinta rolled 115
muistiinpanoja 116
2B pinta Waterworth A., PhD thesis, University of Huddersfield, 2006 kylmävalssattu, hehkutettu ja peitattu, viimeistelyvalssattu 117
muistiinpanoja 118
2B -pinta Waterworth A., PhD thesis, University of Huddersfield, 2006 laaksot tasanteet 119
muistiinpanoja 120
2B -pinta Waterworth A., PhD thesis, University of Huddersfield, 2006 121
muistiinpanoja 122
2E ja 2B -pinta Profilometrimittaukset 2E; Ra = 3.701 µm 2B; Ra = 0.326 µm 123
muistiinpanoja 124
2B/2E -pinta 2B 2E 125
muistiinpanoja 126
127
muistiinpanoja 128
Damaski teräkset nimitys on peräisin 1700 luvulta, tuolloin sitä käytettiin kuvaamaan keski-idästä tuotuja pintakuviollisia teräksiä kuvioita voitiin tehdä kuviohitsauksella tai sitten kidekuviointia käyttäen http://www.damasteel.com/history.html 129
muistiinpanoja 130
valmistusprosessi - laminointi http://www.damasteel.com/production.html 131
muistiinpanoja 132
valmistusprosessi - laminointi http://www.damasteel.com/production.html 133
muistiinpanoja 134
valmistusprosessi - kuviotaonta laminointi tuottaa yhdensuuntaisen kuvioinnin taottaessa teelmää litteäksi kuviointiin syntyy epäjatkuvuuskohtia jos halutaan kontrolloida syntyvää kuviointia voidaan käyttää kolmea tekniikkaa: kiertotaivutusta, kuviolyöntiä ja kuvioleikkaus (torsion twisting, pattern coining, pattern cutting) http://www.damasteel.com/production.html 135
muistiinpanoja 136
valmistusprosessi - kuviotaonta pattern coining pattern cutting http://www.damasteel.com/production.html 137
muistiinpanoja 138
tuotteet pulverimetallurgiaan perustuva valmistusmenetelmä tuottaa huomattavasti hienomman ja yhtenäisemmän mikrorakenteen seoksessa käytetään tyypillisesti kahta erilaista lähtömateriaalia http://www.damasteel.com/production.html 139
muistiinpanoja 140
tuotteet - kuviot mm. kuvissa esitettyjä kuviointeja saatavissa http://www.damasteel.com/patterns.html 141
muistiinpanoja 142
materiaalit seuraavia perusaineita tuotanto-ohjelmassa: %C %Si %Mn %P %S %Cr %Ni %Mo %V Notice RWL34 1.05 0.50 0.50 14.0 4.00 0.20 PMC27 316L <0.03 0.50 0.50 17.0 12.0 2.50 304L <0.03 0.50 0.50 18.0 9.0 926.x 0.40 1.0 0.20 dark etching 926.x 0.40 1.0 2.0 0.20 bright etching 968.x 0.22 0.20 13.0 AISI 416 968.x 0.23 16.0 3.0 AISI 431 http://www.damasteel.com/steeögrades.html 143
muistiinpanoja 144
RWL34 karkeneva, martensiittinen ruostumaton seos kovuus max. 62HRC VC erkaumat lisäävät kovuutta http://www.damasteel.com/pdf/rwl34-datasheet.pdf 145
muistiinpanoja 146
968.x http://www.damasteel.com/pdf/926-968-datasheet.pdf 147
muistiinpanoja 148
93x.y 149
muistiinpanoja 150
151
152
153
154
http://web.utk.edu/~prack/mse%20300/fec.pdf 155
156
1537 C 1093 C 650 C 157
158
159
Lisätietoja: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, tekniikka t&k Materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmä Timo Kauppi,TkL, tutkijayliopettaja Puh. 050 438 1287 E-mail timo.kauppi@tokem.fi Web-sivut: http://www.tokem.fi/?deptid=14280 aineenkoetuspalvelut tutkimuspalvelut asiantuntija- ja koulutuspalvelut 160