I. Lämpökäsittely. I.1 Miksi? Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto. Valukappaleita lämpökäsitellään seuraavista syistä:
|
|
- Otto Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 I. Lämpökäsittely Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Kuva 284. Lämpökäsittelyhehkutus tapahtunut, uunin ovi aukaistu I.1 Miksi? Valukappaleita lämpökäsitellään seuraavista syistä: poistetaan ei-toivottuja mikrorakenteita jotta rakenne homogenisoitusi lämpökäsittely yleensä parantaa aineen ominaisuuksia vaaditut standardin mukaiset materiaaliset ominaisuudet täyttyisivät saadaan toivottu rakenne asiakas vaatii Pekka Niemi Lämpökäsittely - 1
2 I.2 Lämpökäsittelymenetelmiä Erilaisille materiaaleille suoritetaan lämpökäsittelyjä erilaisiin tarpeisiin em. syistä johtuen. Näihin tarpeisiin on käytettävissä monia käsittelymenetelmiä, jotka ovat hyvinkin materiaalikohtaisia. Yleisesti valumateriaaleista lämpökäsittelyjä tehdään kaikille valuteräksille joillekin valuraudoille kevytmetallivaluista useammille tekniseen käyttöön (alumiiniseoksille, pl. silumiinit, sekä joillekin magnesiumseoksille) sinkkiseoksille lähinnä vain haluttaessa stabiloida hiukan korotettua käyttölämpötilaa varten. Seuraavassa lämpökäsittelymenetelmiä materiaalikohtaisesti I.2.1 Yleisimpiä lämpökäsittelymenetelmiä Yleisimpiä valuterästen lämpökäsittelymenetelmiä ovat normalisointi nuorrutus karkaisu ja päästö pehmeäksi hehkutus jännityksenpoistohehkutus. Lisäksi tehdään teräkselle seuraavia lämpökäsittelyjä: hiiletyskarkaisu (yleinen lämpökäsittely, mutta ei valukappaleille) typetys erkautuskarkaisu (erityisesti sitä varten seostetuille teräslajeille) bainiittikarkaisu kaksifaasiteräs (martensiittia ja ferriitti, varsin luja teräs) alikrittinen karkaisu austeniitti + ferriittialueelta, jolloin tuloksena austeniittinen ja duplex - ruostumaton teräs liuotushehkutus ja sammutus tai nopeutettu jäähdytys (esim. mangaaniteräkset) Pekka Niemi Lämpökäsittely - 2
3 I.2.2 Yleisimmät valurautojen lämpökäsittelyt Jännitysten poistohehkutus ferritointi, ferriperlitointi ja perlitointi (lähinnä pallografiittiraudoille); näistä pyritään eroon tavoittelemalla suoraan valusta haluttua mikrorakennetta ns. valutilaisena as-cast -tilassa) pehmeäksihehkutus nuorrutus austemperointi (pallografiittiraudalle) liekki- ja induktiokarkaisu. I.2.4 Kevytmetallivalujen lämpökäsittely Homogenisointi eli tasaushehkutus pehmeäksihehkutus jännitystenpoistohehkutus stabilointihehkutus erkautuskarkaisu. I.3 Valuterästen lämpökäsittely Lämpökäsittely on yhdistelmä kuumennus- ja jäähdytysvaiheita, joiden tarkoituksena on antaa sille tietyt ominaisuudet. Metallien, esim. terästen (raudan, hiilen ja muita seosaineiden), ominaisuuksia voidaan muuttaa asetettujen vaatimusten mukaisesti Esim. terästen lämpökäsiteltävyys perustuu rakenteessa tapahtuviin allotrooppisiin (mikrorakenne ja faasien) eli kiderakenne muutoksiin kuumennuksen ja erityisesti jäähdytyksen tarkalla säädöllä. Hehkutusmenetelmillä parannetaan muiden käsittelyjen yhteydessä muodostuneita epäedullisia ja ei-toivottuja raerakenteita ja jännitystiloja tai tuotetaan myöhempien lämpökäsittelyjen edellyttämä lähtötila. Hehkutusmenetelmissä kappale kuumennetaan hehkutuskäsittelyn vaatimaan käsittelylämpötilaan ennalta määrätyksi ajaksi, jonka jälkeen kappale jäähdytetään hallitusti. Kuva 285. Hehkutusmenetelmien lämpötila/aikaohjelmat Pekka Niemi Lämpökäsittely - 3
4 - ValuAtlas & Tampereen ammattiopisto - Jälkikäsittelytekniikka Hehkutusmenetelmissä ensisijaisena tarkoituksena ei ole kiderakenteen muuttaminen, vaan rakenteen tasaaminen, raekoon tai seosaineiden liuottaminen tasaisesti jakautuneeksi tai epätoivottujen faasien liuottaminen (siis homogenisointi, normalisointi, pehmeneminen tms.). Kuva 286. Rauta-hiiliolotilapiirros Karkaisumenetelmien tavoitteena on vaikuttaa lujuuteen ja muihin ominaisuuksiin, jotka eivät ole saavutettavissa hehkutusmenetelmillä. Karkaisumenetelmien seurauksena esimerkiksi teräksen kiderakenne muuttuu. Hehkutusmenetelmät eroavat karkaisumenetelmistä siten, että hehkutuksen jälkeen valukappaleet ovat tasarakenteisempia, pehmeämpiä ja/tai ne ovat helpommin koneistettavia. Kuva 287. Pintakarkaisumenetelmien lämpötila/aikaohjelmat Hiilipitoisuuden perusteella teräkset voidaan jakaa niukkahiilisiin, keskihiilisiin ja runsashiilisiin teräksiin. Hiilipitoisuus vaikuttaa hitsattavuuteen. Teräsvalukappaleita voidaan korjata hitsaamalla, ja tämä tuo myös lämpökäsittelytarpeita. Terästen hitsattavuus riippuu niiden hiilipitoisuudesta. Suuri karkenevuus ja korkea hiilipitoisuus tekevät yleensä hitsaamisesta vaativamman ja hitsattavan kappaleen vaurioitumisen todennäköisemmäksi Pekka Niemi Lämpökäsittely - 4
5 Niukkahiiliset teräkset (0,05 0,25 % C) ovat hyvin hitsattavia, kun hiilipitoisuus on alle 0,25 % ohuilla kappaleilla ja paksuilla alle 0,2 %. Hyvä hitsattavuus on halvan hinnan ohella edellytys teräksen yleiskäyttöisyydelle. Siksi seostamattomia niukkahiilisiä teräksiä valmistetaankin yli puolet kaikista valuteräksistä. Niukkahiilisiä teräksiä käytetään yleensä normalisoituina. Keskihiiliset teräkset (0,25 0,60 % C) sopivat nuorrutettaviksi, koska karkaisussa ja nuorrutuksessa tapahtuva lujittuminen ja kovuuden kasvu nimenomaan edellyttävät riittävää hiilipitoisuutta. Kun terästen hiilipitoisuus nousee keskihiilisten terästen alueen alarajalta 0,25 % C sen ylärajalle 0,60 % C, lisääntyy taipumus halkeiluun valussa ja hitsauksessa. Kuumahalkeilun osalta tämä johtuu mm. puuroalueen leventymisestä 40 ºC:sta 80 ºC:een. Kylmähalkeilun (eli vetyhalkeilun) osalta tämä on seurausta karkenevuuden ja martensiitin kovuuden kasvusta. Runsashiilisiä teräksiä (0,60 2,10 % C) käytetään karkaistuina työkaluteräksinä. Valuteräksinä runsashiilisiä teräksiä esiintyy kulumiskestävyyttä vaativissa kappaleissa. Näiden terästen puuroalue on laaja ja taipumus kuumarepeämiin suuri. Lisäksi ne ovat valun jälkeen hauraita ja vaikeita käsitellä. I.3.1 Austenointi Austenointi suoritetaan aina karkaisussa, nuorrutuksessa ja normalisoinnissa. Kuitenkin austenointikäsittely voidaan tehdä teräkselle omana lämpökäsittelytapahtumanaan. Suoritus: Teräksen kuumentaminen lämpötilaan, jossa sen rakenne on kokonaan tai osittain austeniittista (materiaalista riippuen n C ). Alieutektoidiset teräkset C A3:n yläpuolella Ylieutektoidiset teräkset 60 C A1:n yläpuolella (Yllämainitut seokset austeniittia ja sementiittiä) Kuva 288. Austeniittinen seostamaton teräs, taonnan jälkeen austenoitu 1050 C, sammutettu veteen Pekka Niemi Lämpökäsittely - 5
6 I.3.2 Normalisointi Terästen tapauksessa normalisoinnilla tarkoitetaan mikrorakenteen ja erityisesti raerakenteen tasaamista ja hienontamista. Normalisointi onkin varsin yleinen lämpökäsittely. Niukkahiilisiä ja - seosteisia teräksiä käytetään yleensä juuri normalisoituina. Valun jälkeen teräskappaleen kiderakenne voi olla epätasainen ja rakeet suuria. Tämä alentaa sitkeyttä ja tekee teräksestä tarpeettoman hauraan. Normalisointi on lämpökäsittely, jolla valunjälkeinen suuri ja epäsäännöllinen raekoko saadaan pienemmäksi ja säännölliseksi. Myös suurehkojen hitsausten jälkeen on syytä suorittaa normalisointi. Normalisointi parantaa teräksen lujuus- ja sitkeysominaisuuksia. Normalisoinnin jälkeen on teräksille yleensä suoritettava myöstöhehkutus. Normalisointi edeltää usein karkaisua (nopeuttaa austenitoitumista ja homogenisoi austeniittista rakennetta). Rakenne kuumennetaan austeniittiselle kiderakennealueelle. Kuva 289. Normalointiprosessi Pekka Niemi Lämpökäsittely - 6
7 - ValuAtlas & Tampereen ammattiopisto - Jälkikäsittelytekniikka Normalisoinnin tarkoituksena on sitkeyden lisääminen ja mekaanisten ominaisuuksien tasaaminen hienontamalla ja tasaamalla raerakennetta. Tämä tapahtuu kuumentamalla teräs austeniittialueelle n C A3-rajan yläpuolelle. Lyhyen pitoajan (1 tunti seinämäpaksuuden yhtä tuumaa kohden) jälkeen kappaleen annetaan jäähtyä vapaasti ilmassa. Normalisoinnin tuloksena syntyy sitkeä hienojakoinen ferriittis-perliittinen rakenne. I Normalisoinnin suoritus Lujuutta heikentävät epäsäännölliset kiderakenteet, kuten pylväskiteet, voidaan hävittää alieutektoidisilla teräksillä C A3:n yläpuolella Austeniitin rakeenkasvun vuoksi hehkutusajat eivät saa olla liian pitkiä Annetaan jäähtyä huoneenlämpötilaan, jolloin rakenteeksi tulee ferriittiä perliittipohjalle. Ylieutektoidisia * teräksiä ei yleensä normalisoida. Teräksen lämpökäsittely esim.: lastaus n. max 200 ºC, kuumennus min. 60 max. 150 ºC/h, hehkutus n. 800 ºC, hehkutusaika min. 0,5 3 h, jäähdytys ilmaan nostonopeus riippuu kappaleen koosta ja seinämän vahvuudesta jos jäähdytys nopea, saattaa tulla jännityksiä pito riittää, kun muodostunut austeniittia tai jos rakenteessa on epäpuhtauksia, ne on saatu liuotetuksi. Loppurakenne, joka on ferriittiä ja perliittiä ja joissakin tapauksissa myös bainiittia, on sitä hienorakenteisempi mitä nopeampi kuumennus ja jäähtyminen muutosalueella tapahtuvat. Kuumennettaessa on otettavaa huomioon, että myös kappaleen keskiosan on saavutettava austenoimislämpötila. Kuva 290. Mikrorakennekuva Pekka Niemi Lämpökäsittely - 7
8 Kuva 291. Normalointiprosessi Ferriittis-perliittisessä teräksessä ferriitin ja perliitin osuudet määräytyvät ensisijassa seostuksen (hiilipitoisuuden mukaan). Valurautojen yhteydessä ferriitin ja perliitin osuudet määräytyvät monimutkaisemmin austenitoinnin ja jäähtymisnopeuden mukaan, ja valuraudan normalisoinnilla tarkoitetaankin käytännössä nimenomaan perlitointia eli matriisin normalisointia täysin perliittiseksi. Ylieutektoidisilla teräksillä (joille tehdään harvoin normalisointia) kuumennuslämpötila on A 1 - ja A cm - rajojen välillä. Kuva 292. Ferriitti (vaalea) ja perliitti (tumma) I.3.3 Karkaisu Karkaisu- ja päästökäsittelyllä lisätään teräksen lujuutta, kovuutta ja kulumiskestävyyttä sekä optimoidaan lujuuden ja sitkeyden suhdetta. Synnytetään kova martensiittinen mikrorakenne, jonka sitkeyttä parannetaan karkaisua seuraavalla päästökäsittelyllä Pekka Niemi Lämpökäsittely - 8
9 Karkaisun ansiosta voidaan käyttää ohuempia rakenteita, jolloin kappaleen massa pienenee, mutta mekaaninen kestävyys pysyy samana. Karkaisussa teräs kuumennetaan austeniittialueelle ( C) ja jäähdytetään nopeasti eli sammutetaan veteen, öljyyn tai ilmaan tai suojakaasuun tai tyhjössä. Nopean jäähdytyksen tuloksena teräksen kidemuoto muuttuu martensiitiksi, joka on kovaa ja haurasta. Kuva 293. Martensiittinen rakenne Kuva 294. Rautahiilitasapainopiirros Syntyneen martensiitin kovuus riippuu teräksen hiilipitoisuudesta. Sen kovuus kasvaa teräksen 0,7 %:n hiilipitoisuuteen asti. Teräksen karkenevuutta tai karkenemissyvyyttä voidaan parantaa seostuksen avulla. Voimakkaimmin teräksen karkenevuutta lisäävät boori, vanadiini, alumiini, mangaani, kromi ja molybdeeni ja erityisesti vanadiini ja niobi. (Tavallisissa seostamattomissa ja niukkaseosteisissa teräksissä karkenevuutta arvioidaan hiiliekvivalenttiluvulla, joka lasketaan teräksen koostumuksen perusteella yleisimmin seuraavasti: CE (eli CEV) = C% + Mn%/6 + (Cr% + Mo% + V%)/5 + (Cu% + Ni%)/15.) Pekka Niemi Lämpökäsittely - 9
10 Synnytetään martensiittinen tila austeniitin (erittäin sitkeä, alhainen lujuus ja kovuus) hajaantuminen perliitti- ja bainiittireaktiolla voidaan estää jäähdyttämällä austeniitti nopeasti lämpötilaan, jossa diffuusio (aineen siirtyminen atomien pitkän etäisyyden liikkeenä) ei ole mahdollinen. Teräksen seostuksella on voimakas merkitys myös valittaessa karkaisulämpötilaa, sammutusainetta ja päästölämpötilaa. Hehkutuslämpötilaan vaikuttaa myös oleellisesti teräksen hiilipitoisuus käytettävä lämpötila laskee hiilipitoisuuden lisääntyessä. Vaadittavaa hehkutuslämpötilaa nostavat mm. kromi, nikkeli ja molybdeeni. Perliittireaktio alkaa sementiittiytimen syntyessä austeniitin raerajalle, ja tietyn lämpötilan saavutettuaan se jatkaa kasvuaan rakeeseen. Kuva 295. Ferriittilamelli kasvaa pituutta ja leveyttä hylkien hiiltä ja synnyttäen uuden sementiittilamellin Sementtilamelli imee hiiltä ympäröivästä austeniitista, joka hiilestä köyhdyttyään helposti muuttuu ferriitiksi (kuva A). Se kasvaa pituutta ja leveyttä työntäen hiiltä ja synnyttää uuden sementiittilamellin (kuva B). Kuva 296. Sementtilamelli imee hiiltä ympäröivästä austeniitista, joka hiilestä köyhdyttyään helposti muuttuu ferriitiksi Pekka Niemi Lämpökäsittely - 10
11 Kuvaus: ferriitin ja sementiitin lamellinen faasiseos Ominaispiirre: suhteellisen luja ja sitkeä. Kulumiskestävämpi ja lujempi kuin ferriitti mutta ei kuin martensiitti. Liuottaa korkeissa lämpötiloissa hiiltä Tyypillinen ulkonäkö hieessä: tummahko, raidallinen Bainiittireaktio syntyy ferriittiä ja sementiittiä sisältävä rakenne (viereinen kuva) ytimenä austeniittirakeen rajalle syntynyt ferriitti ensimmäinen mekanismi: ferriitti kasvaessaan työntää hiilen austeniittiin, jolloin syntyy pieniä sementiittierkaumia yläbainiitti, teknisesti vähemmän edullinen koska erkaumat bainiittisäleiden välissä hauras toinen mekanismi: sementiitti syntyy jo muodostuneessa bainiittisäleessä, siis säleen sisään alabainiitti luja rakenne karbidisulkeumia ferriittipohjalla. Kuva 297. Ferriittiä ja sementiittiä sisältävä rakenne Kuva 298. Alabainiittirakenne karbidisulkeumia bainiittiferriitissä Bainiitti Kuvaus: Neulas- ja sulkamainen ferriittivaltainen faasiseos Ominaispiirteitä: Luja ja sitkeähkö. Suhteellisen kova ja kulumista kestävä Tyypillinen ulkonäkö hieessä: tummahko, sulka- tai neulamainen rakenne Pekka Niemi Lämpökäsittely - 11
12 Bainitointi: austenointihehkutus, sammutetaan n C:ssa olevaan suolakylpyyn I.3.4 Päästö Päästö seuraa aina tavallista karkaisua. Sammutuksen jälkeen teräs on päästettävä eli kuumennettava uudelleen joko C:een tai korkeammalle C:een, jonka jälkeen sen annetaan jäähtyä ilmassa huoneenlämpötilaan. Tavoite: karkaisussa syntyneiden jännitysten laukaisu ja hauraan martensiittisen rakenteen sitkeyden parantaminen kovuuden samanaikaisesti laskiessa. Päästössä martensiitin kovuus alenee, mutta sitkeys paranee merkittävästi. Päästölämpötilaa muuttamalla voidaan valita sopiva lujuuden ja sitkeyden yhdistelmä. Mitä korkeampi päästölämpötila on, sitä alhaisempi kovuus ja parempi sitkeys. Jos halutaan säilyttää karkaisussa saavutettu suuri lujuus ja siten kulumiskestävyys, päästetään teräs n. 200 C:ssa. Päästön avulla voidaan myös laskea kappaleeseen karkaisun yhteydessä syntyneitä makrojännityksiä. Kuva 399. Rauta-hiili-olotilapiirros Pekka Niemi Lämpökäsittely - 12
13 Työvaiheet Kuumennetaan teräs A1 rajan alapuolella. Päästön vaiheet: C: martensiitti muuttuu tetragonisesta kuutiolliseksi, osa hiilestä poistuu hilasta ja muodostaa є-karbidia, 25 % hiilestä jää martensiittiin. Kovuus säilyy lähes muuttumattomana C: teräksen pehmeneminen alkaa ilman olennaisia rakennemuutoksia C: є-karbidi muuttuu sementiitiksi käyttäen ferriitiksi muuttuvasta martensiitista vapautuvaa hiiltä. kovuuden lasku jatkuu. I Sammutusväliaineet Karkaisun jälkeen valukappale sammutetaan (jäähdytetään). Tämä täytyy suorittaa lämpökäsittelystä riippuen nopeasti tai hitaasti. Apuna käytetään väliaineita, joiden avulla sammutus suoritetaan. Tällaisia väliaineita ovat: vesi öljy polymeeri (vesi + muovi) suolasula (sulaa suolaa) kaasut. I Yleistä sammutusväliaineista Vesi vanhin ja tehokas (halpa) liiankin tehokas (alussa liian vähän ja lopussa liiankin tehokas halkeilu) Öljy tasaisempi jäähtyminen (halkeilu riski) ensin hyvin, martensiittialueelle pehmeästi haittoina työhygienia ja paloturvallisuus (rajoittaa kapasiteettia). kappaleet pestävä käsittelyn jälkeen savunmuodostus ongelma öljyä ei saa päästää liian kuumaksi Pekka Niemi Lämpökäsittely - 13
14 ei saa pitää kappaletta pinnalla tulipalovaara on tahtiaika (kuinka paljon ja kuinka usein) Polymeeri (vesi + muovi) hyvin säädettävissä haittana huono säilyvyys tehokas bakteerialusta ja hoitamistyötä Suolasula (nestemäistä suolaa) etappikarkaisut (bainitointi) halutaan tiettyyn tarkkaan lämpötilaan ei jäähdy sen alapuolelle jos suola lämmitetään, määriteltävä C etukäteen haittana suolan myrkyllisyys Kaasut autoklaavi tyyppinen ja paras (paineastia tyyppinen, jossa väliaineena kaasu) helium huono suolan tasolla suljettu astia kaasunpaine etuna hyvä säädettävyys haittoina huono teho ja kallis laitteisto ongelmana kova paine työturvallisuusongelma. I.3.5 Nuorrutus Karkaisua ja sitä seuraavaa päästöä nimenomaan korkeassa lämpötilassa ( C) sanotaan nuorrutukseksi. Nuorrutuksella saavutetaan niukkaseosteisilla teräksillä erinomaiset lujuus- ja venymäarvoyhdistelmät, eli nuorrutusteräkset ovat lujia ja sitkeitä. Nuorrutuksella tarkoitetaan lämpökäsittelyä, jossa teräs tai valurauta päästetään suhteellisen korkeissa lämpötiloissa karkaisun jälkeen. Normalisoinnin jälkeen lujuus ja sitkeysarvot paranevat Pyritään mahdollisimman hyvään lujuuden ja sitkeyden yhdistelmään. Nuorrutuksen nimenomaisena tarkoituksena on tuottaa teräskomponenttiin erinomaiset lujuusominaisuuksien ja sitkeyden yhdistelmät Nuorrutuksella ei pyritä maksimikovuuteen, kuten yleensä karkaisulla ja päästöllä. Nuorrutus on koneterästen tärkein lämpökäsittelymuoto. Sitä käytetään koneenosissa, hammaspyörissä, lujissa pulteissa ja takomuoteissa Pekka Niemi Lämpökäsittely - 14
15 Karkaisu ja sitä seuraavaa päästö melko korkeassa lämpötilassa (karkaisu n. 900 C ja päästö n ). Jos halutaan kovempaa materiaalia, matalampi päästölämpötila. Tehdään etupäässä nuorrutusteräksille, mutta soveltuu myös martensiittisille ruostumattomille ja rakenneteräksille. Saadaan erittäin luja, mutta varsin sitkeä materiaali (R0,2 = MPa, Rm = MPa, A5 = 8 12 %) Suoritus: Karkaisu Nosto A3:n yli ( C, nostonopeus C) pito (mm/min) sammutus veteen jännityksiä päästö (heti sammutuksen jälkeen ja mahdollisimman nopeasti, koska voi esiintyä halkeamia jopa 1 vrk jälkeen) nosto ( C), nostonopeus sama pito: tuuma ja tunti jäähdytys yleensä ilmaan. menettää lujuuttaan, kun käyttölämpötila ylittää päästölämpötilan jäämässä harmaiden valurautojen lämpökäsittelynä pois pallografiittivaluraudoilla saadaan hyvät lujuus- ja sitkeysominaisuudet pallografiittivalurautoja voidaan nuorruttaa kappaleiden tulee olla muodoltaan yksinkertaisia ja tasapaksuja (karkaisuhalkeamavaara) karkaisulämpötila n. 870 C, lyhyen pitoajan jälkeen karkaistaan öljyyn päästö C. Nuorrutukseen käytetään keskihiilisiä (0,25 0,6 % C) seostamattomia tai niukasti seostettuja teräksiä, sillä karkenevuus ja martensiitin kovuus riippuvat hiilipitoisuudesta. Matalasta hiilipitoisuudesta on hyötyä silloin, kun halutaan välttää hiilipitoisuuden kasvaessa lisääntyvää haurautta sekä vetely- ja repeilytaipumusta karkaisun yhteydessä. Nuorrutukseen käytetään yleisesti öljyyn karkenevia teräksiä. Karkaistun teräksen kovuus säilyy vain tiettyyn lämpötilaan saakka, mikä asettaa karkaistulle komponentille käyttölämpötilarajoituksia. Seostuksen avulla terästen päästönkestävyyttä voidaan kuitenkin parantaa niin, että teräkset voidaan päästää tai niitä voidaan käyttää korkeammissa lämpötiloissa kovuuden juurikaan heikentymättä, mutta sitkeyden parantuessa. Karkaisussa kappaleen pinnan hapettuminen, hilseily ja hiilenkato on estettävä käyttämällä joko suojakaasua tai tyhjöä uunissa. Liian korkea hehkutuslämpötila tai pitoaika aiheuttaa raekokoon kasvua, jonka seurauksena teräksestä tulee haurasta Pekka Niemi Lämpökäsittely - 15
16 I.3.6 Pehmeäksi hehkutus Pehmeäksi hehkutuksen tarkoitus on saada koneistusta varten materiaali pehmeämmäksi eli työstettävämmäksi. Lämpökäsittely vie tavallisesti useita tunteja C:ssa, minkä jälkeen kappaleet saavat jäähtyä ilmassa huoneenlämpötilaan. Hehkutuksen seurauksena perliitin sementiittilamellit palloutuvat. Ylieutektoidiset ( epäpuhtauskomponentteja on enemmän kuin eutektisessa seoksessa) teräkset käsitellään hiilipitoisuuden mukaan C:ssa 2 4 h, minkä jälkeen niiden annetaan jäähtyä uunissa 600 C:een ja sen jälkeen ilmassa huoneenlämpötilaan. Kuva 300. Alieutektoidinen, seostamaton teräs, jäähtynyt ilmassa. Rakenne ferriittiä (vaalea) ja perliittiä (tumma) Kuva 301. Ylieutektoidinen seostamaton teräs. Rakenne perliittiä ja raerajasementiittiä (valkoinen) Pehmeäksihehkutuksella alennetaan valun kovuutta ja lujuutta tavallisimmin työstön helpottamiseksi. Varsinkin yli 0,5 % hiiltä sisältävien terästen normalisoitu rakenne on melko kovaa ja siten vaikeasti työstettävää. Pehmeäksihehkutuksessa perliitin sementiittilamellit "palloutetaan". Pehmeäksihehkutus voi toimia myös lähtörakenteena karkaisua varten. Käsittelylämpötila riippuu hiilipitoisuudesta siten, että alle 0,9 % hiiltä sisältävät teräkset kuumennetaan A 1 -lämpötilan alapuolelle ( C) ja yli 0,9 % hiiltä sisältävät teräkset hieman yli em. lämpötilan ( C). Alle 0,9 % hiiltä sisältävien terästen hehkutusaika on tuntia, jonka jälkeen ne jäähdytetään hitaasti huoneenlämpötilaan. Yli 0,9 % hiiltä sisältävien terästen hehkutus kestää alle 10 tuntia, jonka jälkeen niiden annetaan ensiksi jäähtyä uunin mukana n. 600 C:een ja sen jälkeen vapaasti ilmassa. I.3.7 Myöstö Myöstön tarkoitus on pienentää valukappaleen sisäisiä jännityksiä aiheuttamatta rakennemuutoksia. Myöstöllä eli jännitystenpoistohehkutuksella vähennetään valussa tai sitä Pekka Niemi Lämpökäsittely - 16
17 seuranneissa käsittelyissä aiheutuneita sisäisiä jännityksiä. Tällaisia jännitysten aiheuttajia ovat mm. (epähomogeenisesti tapahtuvat): jähmettymistapahtuma jäähtymistapahtuma kuumenemistapahtuma (hitsaus, hiilikaaritalttaus, polttoleikkaus ym.) muokkaus ja työstötapahtuma ym. käsittelyt. Jännitykset voivat aiheuttaa valukappaleessa poikkeamia sille vaadittuihin ominaisuuksiin suoraan tai välillisesti. Tällaisia jännityksistä aiheutuvia poikkeamia ovat mm. muodonmuutokset säröily repeämät lujuuden vähäinen laskeminen, etenkin korkeassa lämpötilassa tehtynä. Jännityksen poistohehkutuksella pyritään: metallin lämpötilaa nostamalla alentamaan myötörajaa niin, että aine pystyy plastisen muodon muutoksen avulla laukaisemaan jännityksen. Sisäiset jännitykset lisäävät hauras- ja väsymismurtuman vaaraa sekä aiheuttavat muodonmuutoksia ja vääristymistä jatkokäsittelyissä. Jännitystenpoisto voidaan tehdä eri lämpötiloissa, jolloin jännitysten laukeaminen on sitä täydellisempää, mitä korkeampi käsittelylämpötila. Materiaalin myötölujuus laskee lämpötilan noustessa, ja jos jännityksiä ei enää synny uudestaan hehkutusta seuraavan riittävän hitaan jäähtymisen aikana, jäljelle jääneiden jännitysten suuruus määräytyy suoraan käsittelylämpötilan mukaan. Pitoajalla käsittelylämpötilassa on vähäisempi merkitys. Yleensä valukappale kuumennetaan n C:een, jossa sitä pidetään 1 tunti seinämäpaksuuden yhtä tuumaa (25,4 mm) kohti. Tämän jälkeen kappaleiden annetaan jäähtyä uunissa tai ilmassa huoneenlämpötilaan. Tärkeää on lämpötilan tasaantuminen kappaleessa ja siis suhteellisen hidas jäähtyminen. Se on välttämätöntä uusien jäännösjännitysten välttämiseksi. Myöstö tehdään tavallisesti ilmauunissa, jolloin valukappaleet hapettuvat jossain määrin pinnaltaan Pekka Niemi Lämpökäsittely - 17
18 Myöstön suoritus: Teräksen myöstö C :ssa, noin tunti ainespaksuuden tuumaa kohti (tai C/tunti). kappale on lämmitettävä hitaasti uunin mukana hehkutuslämpötilaan. pito 1h/tunti. hehkutuksen jälkeen kappaleen annetaan jäähtyä hitaasti uunissa asti, josta ilmaan varo päästöhaurautta. Iskusitkeys alenee lähellä 300 C:ta. Syynä voi olla austeniitin raerajoille kertyneiden epäpuhtauksien aiheuttama sementiitin muodostus ja /tai sementiitin muodostuminen martensiitin raerajoille. I.4 Muut terästen hehkutukset I.4.1. Pintakarkaisut Pintakarkaisumenetelmät Kun kappaleelta vaaditaan pinnan suurta kovuutta, hyvää kulumis- ja pintapaineenkestävyyttä ja samanaikaisesti sitkeyttä, turvaudutaan usein pintakarkaisumenetelmiin. Tällaisia kappaleita ovat mm. hammaspyörät ja -akselit. Pintakarkaisumenetelmissä karkaisuvaikutus rajoitetaan pintakerrokseen joko siten, että vain pintakerros kuumennetaan ja sitten sammutetaan esimerkiksi vesisuihkulla, tai siten, että materiaalin karkenevuus (so. seosaine- tai hiilipitoisuus) on karkenemiseen riittävä vain kappaleen pintakerroksessa. Pintakarkaisumenetelmien etuja ovat mahdollisuus osittaiseen karkaisuun ja pienet mittamuutokset. Usein esimerkiksi väsymiskestävyyden tehokkaaseen lisäämiseen riittää, että komponentin pintakerroksessa vaikuttaa karkenemisen aiheuttama puristusjännitys, samalla kun komponentin sisäosissa halutaan säilyttää sitkeä lähtörakenne. Pintakarkaisuun käytetään lähinnä nuorrutusteräksiä, joissa hiilipitoisuus on riittävän korkea, jotta pinnasta myös tulee riittävän kova. Induktiokarkaisun etuja ovat sen nopeus, tarkka karkaisukohta ja -syvyys sekä pienet sisäiset jännitykset. Menetelmän haittoihin kuluu säröilyvaara Pekka Niemi Lämpökäsittely - 18
19 I Hiiletyskarkaisu Hiiletyskarkaisussa niukkahiilistä (0,1 0,25 % C) ja -seosteista terästä kuumennetaan ( C) hiiltä luovuttavassa väliaineessa useita tunteja, jolloin kappaleen pintaan (n. 2 mm syvyydelle) absorboituu hiiltä. Pinnan hiilipitoisuudessa pyritään 0,8 %:iin, jotta karkaisun seurauksena pinnasta tulisi riittävän kova ja kulutusta (maksimikovuinen) kestävää. Hiiltä luovuttavia väliaineita ovat mm. hiilivedyt (propaani ja metaani). Pinnan hiilipitoisuuteen ja hiiletyskerroksen paksuuteen vaikutetaan karkaisu-uunin atmosfäärillä sekä säätämällä lämpötilaa ja pitoaikaa. Pintahiilipitoisuus vaikuttaa saavutettavaan pintakovuuteen. Liian suuri pintahiilipitoisuus alentaa pintakovuutta, koska siihen jää jäännösausteniittia. Pinnan kovuuteen vaikuttavat lisäksi teräslaji, sammutusnopeus ja päästö. Karkaisusyvyys lasketaan kappaleen pinnasta siihen etäisyyteen, missä kovuus on laskenut 550 HV (ko. kohdassa hiilipitoisuus on n. 0,3 0,4 %). I Typpihiiletys Lämpökäsittelyssä lisätään hiiltä ja typpeä kaasussa tai suolakylvyssä pintakerrokseen hiiltä 0,7 % ja typpeä 0,2 0,3 %. Käsittelylämpötila C ja aika n. tunti. Pintakerroksen paksuus 0,2 0,5 mm. Typpi parantaa karkenevuutta. Hiiliteräs voidaan karkaista öljyyn. Typpihiiletyskarkaisussa lisätään hiilen ohessa typpeä valukappaleen pintaan. Karkaisu suoritetaan joko suolakylvyssä tai kaasuhiiletysuunissa C:een lämpötilassa. Sammutus tapahtuu joko veteen tai öljyyn. Ohuille pintakerroksille ei tehdä yleensä päästöä. Typetyslisääminen parantaa hiiliterästen karkenevuutta. Lisäksi valukappaleen pintaan syntyvät nitridiyhdisteet parantavat pinnan liukuominaisuuksia. Saavutettava pintakovuus on yleisesti yli 800 HV. I Kaasuhiiletys Hiiletystä kaasuhiiletyksenä käytetään paljon, koska menetelmä on hyvin hallittavissa ja se on käyttökustannuksiltaan edullinen menetelmä (tosin laitteisto on kallis). Kappale esikuumennetaan Pekka Niemi Lämpökäsittely - 19
20 aluksi C:een, jonka jälkeen se siirretään varsinaiseen hiiletysuuniin. Ennen sammutusta kappaleen lämpötila lasketaan 840 C:een lämpöjännitysten ja mittamuutosten pienentämiseksi. Sammutus tapahtuu joko veteen (seostamattomat teräkset), öljyyn (seostetut teräkset) tai suolaliuokseen. Karkaisun jälkeen kappaleelle suoritetaan normaaliin tapaan päästö noin C:ssa pari tuntia. Hiiletyskarkaisussa syntyy kova ( HV) kulutusta kestävä pintaosa sekä luja ja sitkeä sisäosa. Samalla pintaan syntyy puristusjännitys, joka parantaa kappaleen väsymislujuutta. Hiiletys voidaan suorittaa myös leijupatja-, alipaine- ja plasmahiiletyksenä. Leijupatjahiiletyksessä kappaleita pidetään kaasuatmosfäärissä alumiinioksidijauheen ympäröiminä. Kappaleet ripustetaan joko koukkuun tai koriin ja laitetaan leijupatjauunin keskelle. Leijupatjauuniin puhalletaan huokoisen pohjan kautta ilman ja hiilivedyn seosta. Kappaleet hiilettyvät nopeasti leijupatjan sekoitusvaikutuksen ansiosta. Hiiletyssyvyys jää alle 1 mm:iin. Hiiletyksen jälkeen kappaleet sammutetaan suolaliuokseen tai etappikarkaisuna leijupatjaan ja lopuksi suoritetaan päästö. Menetelmä sopii hyvin pienille kappaleille. Se on taloudellinen ja nopea menetelmä. Leijupatjauunissa suoritettavan hiiletyksen haittoihin kuuluu sen epätarkka säätö, joka aiheuttaa laatuvaihteluita. I Typetys Typetys on lämpökäsittely, jossa kappaletta kuumennetaan typpeä luovuttavassa atmosfäärissä. Typetyksessä pyritään muodostamaan kappaleen pinnalle rauta- ja seosainenitridejä 0,005 0,02 mm:n, ehkä jopa 0,5 mm:n syvyydelle. Kappaletta Hehkutetaan typpeä luovuttavassa kaasussa alle 590 C lämpötilassa Typetyksessä syntyvä kerros muodostuu kahdesta eri kerroksesta: ulommasta ohuesta yhdistekerroksesta ja sisemmästä paksummasta diffuusiokerroksesta. Typetyksessä muutoksia tapahtuu ainoastaan vain aivan pinnassa. Typetyskäsittelyt suoritetaan valmiiksi koneistetuille kappaleille. Ne kohdat, joita ei haluta typettää, suojamaalataan (mikä ei kuitenkaan onnistu kylpytypetyksessä). Typetyksen etuja ovat mm. kova ja kulutusta kestävä pinta, parantunut väsymislujuus ja kiinnileikkautumistaipumuksen väheneminen. Typetettyjen kappaleiden kovuus riippuu nitridejä muodostavien seosaineiden (esim. vanadiini) pitoisuuksista teräksessä. Käytettävät lämpötilat ovat matalia, joten mittamuutokset ja lämpöjännitykset ovat vähäisiä. Typetys ei varsinaisesti ole karkaisumenetelmä, vaikka usein puhutaankin typetyskarkaisusta. Siksi typetettäväksi valitaan joko normalisoitu hiiliteräs tai nuorrutusteräs tai erityisesti typetykseen tarkoitettu esim. alumiiniseostettu teräs Pekka Niemi Lämpökäsittely - 20
21 Alumiiniseostetuilla nuorrutusteräksillä kappaleen pinnan kovuus voi nousta typetyksen jälkeen yli 1100 HV. Hiilitypetyksellä päästään yli 900 HV pintakovuuteen. Kaasutypetyksessä kappaletta kuumennetaan ( C:ssa) typpeä luovuttavassa (ammoniakki) uuniatmosfäärissä. Käsittelyajat ovat pitkiä ( h). Kappaletta ei sammuteta kuumennuksen jälkeen. Hiilitypetyksessä typpeä luovuttavan ammoniakin lisäksi uuniatmosfääriin johdetaan hiiltä luovuttavaa kaasua. Menetelmässä käytetään korkeampaa lämpötilaa (570 C), jolloin käsittelyajat ovat lyhyempiä (2 6 tuntia). Typetys voidaan myös suorittaa kylpytypetyksenä. Siinä kappale upotetaan 580 C syanaattiliuokseen, jossa sen annetaan olla 1 3 tuntia. Käsittelyn aikana pintaa absorboituu myös hiiltä. Sekä kylpytypetyksessä että hiilitypetyksessä saavutettava yhdistekerros on hiilen vaikutuksesta sitkeämpää kuin kaasutypetyksessä. Kylpytypetyksen jälkeen kappale sammutetaan joko veteen tai öljyyn. I Induktiokarkaisu Induktiokarkaisu on menetelmä, jossa valukappale kuumennetaan kuparikelan (induktorin) kautta kulkevalla vaihtovirralla austenointilämpötilaan. Jaksoluvulla voidaan säätää karkaisusyvyyttä. Pienentäminen suurentaa karkaisusyvyyttä. Yleensä 10 khz virta, jolla syvyys 2 3 mm. Nopea toimenpide: s. Kuumennuksen jälkeen sammutetaan vesisuihkulla. Päästö C. Soveltuu nuorrutetuille teräksille. Kovuus HRC. I Liekkikarkaisu Kuumennetaan kaasuliekillä austeniittiseksi ja karkaistaan vesisuihkulla. Soveltuu samantyyppiset nuorrutusteräkset kuin induktiokarakuunkin. Karkaisusyvyys ei 2 mm:ä pienempi. Karkaisusyvyyttä merkitään tunnuksella DS. Induktiokarkaisua hitaampi Pekka Niemi Lämpökäsittely - 21
Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt
Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Yksinkertaiset lämpökäsittelyt Pehmeäksihehkutus Nostetaan lämpötilaa Diffuusio voi tapahtua Dislokaatiot palautuvat Materiaali pehmenee Rekristallisaatio Ei ylitetä faasirajoja
LisätiedotLapin alueen yritysten uudet teräsmateriaalit Raimo Ruoppa
Rikasta pohjoista 10.4.2019 Lapin alueen yritysten uudet teräsmateriaalit Raimo Ruoppa Lapin alueen yritysten uudet teräsmateriaalit Nimi Numero CK45 / C45E (1.1191) 19MnVS6 / 20MnV6 (1.1301) 38MnV6 /
LisätiedotTerästen lämpökäsittelyn perusteita
Terästen lämpökäsittelyn perusteita Austeniitin nopea jäähtyminen Tasapainopiirroksen mukaiset faasimuutokset edellyttävät hiilen diffuusiota Austeniitin hajaantuminen nopeasti = ei tasapainon mukaisesti
LisätiedotBinäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta
Tasapainopiirrokset Binäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta Binäärinen tasapaino Kiinteässä tilassa koostumuksesta riippuen kahta faasia Eutektisella koostumuksella ei puuroaluetta Faasiosuudet muuttuvat
LisätiedotEsitiedot. Luento 6. Esitiedot
Esitiedot Luento 6 Miten terästen karkenevuutta voidaan parantaa? Miten päästölämpötila ja aika vaikuttavat karkaistun rakenteen mekaanisiin ominaisuuksiin? Mitä tarkoittaa päästöhauraus? 2 Esitiedot Epäselviä
LisätiedotValujen lämpökäsittely
Valujen lämpökäsittely Lämpökäsittelyillä muutetaan materiaalin ominaisuuksia, lujuutta, sitkeyttä ja työstettävyyttä. Lämpökäsiteltävyyden ja lämpökäsittelyn käytön suhteen materiaalit voidaan jakaa ryhmiin
LisätiedotEsipuhe. Helsingissä heinäkuussa 2004 Lämpökäsittelyn toimialaryhmä Teknologiateollisuus ry
Lämpökäsittelyoppi Esipuhe Metallit ovat kiehtova materiaaliryhmä erityisesti siksi, että niiden ominaisuudet ovat muunneltavissa hyvin laajasti. Metalleja voidaan seostaa keskenään, mutta ennen kaikkea
LisätiedotTeräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015. Karkaisu ja päästö
1 Teräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015 Karkaisu ja päästö Teräs kuumennetaan austeniittialueelleen (A), josta se jäähdytetään nopeasti (sammutetaan) nesteeseen,
LisätiedotKon Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos
Kon-67.3110 Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos Luennolta: Perustieto eri ilmiöistä Kirjoista: Syventävä tieto eri
LisätiedotValurauta ja valuteräs
Valurauta ja valuteräs Seija Meskanen Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Valurauta ja valuteräs ovat raudan (Fe), hiilen (C), piin (Si) ja mangaanin (Mn) sekä muiden seosaineiden
LisätiedotLujat termomekaanisesti valssatut teräkset
Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Sakari Tihinen Tuotekehitysinsinööri, IWE Ruukki Metals Oy, Raahen terästehdas 1 Miten teräslevyn ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa terästehtaassa? Seostus (CEV,
LisätiedotHakemisto. C CCT-käyrä... ks. S-käyrä CVD-pinnoitus...ks. kaasufaasipinnoitus
A A 1-lämpötila... 17 A 3-lämpötila... 17 Abrasiivinen kuluminen... 110 A cm-lämpötila... 17 Adhesiivinen kitka... 112 Adhesiivinen kuluminen... 110 ADI... ks. ausferriittinen pallografiittivalurauta Adusointi...
LisätiedotValurautojen lämpökäsittelyt. SVY opintopäivät Kaisu Soivio
Valurautojen lämpökäsittelyt SVY opintopäivät 3.2.2017 Kaisu Soivio Moventas lyhyesti Moventas on yksi johtavista tuulivoimavaihteiden valmistajista Ensimmäinen tuulivoimavaihde toimitettu 1980, asennuskanta
LisätiedotUltralujien terästen hitsausmetallurgia
1 Ultralujien terästen hitsausmetallurgia CASR-Steelpolis -seminaari Oulun yliopisto 16.5.2012 Jouko Leinonen Nostureita. (Rautaruukki) 2 Puutavarapankko. (Rautaruukki) 3 4 Teräksen olomuodot (faasit),
LisätiedotDeformaatio. Kiteen teoreettinen lujuus: Todelliset lujuudet lähempänä. σ E/8. σ E/1000
Deformaatio Kertaus Deformaatio Kiteen teoreettinen lujuus: σ E/8 Todelliset lujuudet lähempänä σ E/1000 3 Dislokaatiot Mekanismi, jossa deformaatio mahdollista ilman että kaikki atomisidokset murtuvat
LisätiedotSEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA.
1 HITSAVONIA PROJEKTI Teemapäivä 13.12.2005. DI Seppo Vartiainen Savonia-amk/tekniikka/Kuopio SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA. 1. Hitsiaine
LisätiedotUDDEHOLM UNIMAX 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Mekaaniset ominaisuudet. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet
1 (5) Yleistä Uddeholm Unimax on kromi/molybdeeni/vanadiini - seosteinen muovimuottiteräs, jonka ominaisuuksia ovat: erinomainen sitkeys kaikissa suunnissa hyvä kulumiskestävyys hyvä mitanpitävyys lämpökäsittelyssä
LisätiedotValunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit
Teräsvalut Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy Teräsvalujen raaka-ainestandardit - esitelmän sisältö Mitä valun ostaja haluaa? Millaisesta valikoimasta valuteräs
LisätiedotDislokaatiot - pikauusinta
Dislokaatiot - pikauusinta Ilman dislokaatioita Kiteen teoreettinen lujuus ~ E/8 Dislokaatiot mahdollistavat deformaation Kaikkien atomisidosten ei tarvitse murtua kerralla Dislokaatio etenee rakeen läpi
LisätiedotKon Teräkset Harjoituskierros 7. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka
Kon-67.3110 Teräkset Harjoituskierros 7. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Hammaspyörät Suunnittelustandardit Euroopassa esimerkiksi: ISO 6336-1 5
LisätiedotMetallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä
Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Särmädislokaatio 2 Ruuvidislokaatio 3 Dislokaation jännitystila Dislokaatioiden vuorovaikutus Jännitystila aiheuttaa dislokaatioiden vuorovaikutusta
LisätiedotUDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta
1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet Ohjeanalyysi % Toimitustila C 1,4 Si 0,4 Mn 0,4 Cr 4,7 Mo 3,5 pehmeäksihehkutettu noin 230 HB V 3,7 Työkalun suorituskyvyn kannalta käyttökohteeseen soveltuva
LisätiedotRaerajalujittuminen LPK / Oulun yliopisto
Raerajalujittuminen 1 Erkautuslujittuminen Epäkoherentti erkauma: kiderakenne poikkeaa matriisin rakenteesta dislokaatiot kaareutuvat erkaumien väleistä TM teräksissä tyypillisesti mikroseosaineiden karbonitridit
LisätiedotMetallit 2005. juha.nykanen@tut.fi
Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Kertaus Luento 2 Raudan valmistus Teräksen valmistus Standardit Teräksen mikrorakenteet (ferriitti, perliitti, bainiitti, martensiitti) 2 Karkaisu ja päästö Muutama vuosi
LisätiedotTerästen lämpökäsittelyt
Terästen lämpökäsittelyt Teräkseen halutaan käyttötarkoituksen mukaan erilaisia ominaisuuksia. Jossain tapauksessa teräksestä tehdyn kappaleen tulee olla kovaa ja kulutusta kestävää, joskus taas sitkeää
LisätiedotKon Teräkset Harjoituskierros 6.
Kon-67.3110 Teräkset Harjoituskierros 6. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Viikkoharjoitus #6 - kysymykset Mitä on karkaisu? Miten karkaisu suunnitellaan?
LisätiedotKeskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti
Keskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti Fe 3 C F = Bainiitti (B) C ehtii diffundoitua lyhyitä matkoja. A A A A Lämpötila laskee è Austeniitti Ferriitti Austeniitti => ferriitti muutos : atomit siirtyvät
LisätiedotUDDEHOLM DIEVAR 1 (7) Yleistä. Ominaisuudet. Suulakepuristustyövälineet. Kuumataontatyövälineet. Työvälineensuorituskykyä parantavat ominaisuudet
1 (7) Yleistä Uddeholm Dievar on suorituskykyinen kromi/molybdeeni/ vanadiini- seosteinen kuumatyöteräs, jolla on erittäin hyvä kestävyys kuumahalkeilua, yksittäisiä suuria halkeamia, kuumakulumista ja
LisätiedotMetallurgian perusteita
Metallurgian perusteita Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Pentti Toivonen, Teknillinen korkeakoulu Korkean laadun saavuttaminen edellyttää sekä rauta että teräsvalujen tuotannossa tiukkaa prosessikuria
LisätiedotLuento 4 Karkenevuus ja pääseminen. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto
Luento 4 Karkenevuus ja pääseminen Kon-67.3110 Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Karkenevuus Honeycombe & Bhadeshia ch 8 s. 151-170 Uudistettu Miekk oja luku
LisätiedotJälkikäsittelyt. Tuotantohitsaus. ValuAtlas Hiekkavalimon valimoprosessi - Seija Meskanen, Tuula Höök
Jälkikäsittelyt Puhdistuksen jälkeen valuille voidaan tehdä vielä seuraavia jälkikäsittelytoimenpiteitä: tuotantohitsaus lämpökäsittely koneistus pintakäsittely Tuotantohitsaus Tuotantohitsaus jakaantuu
LisätiedotRUOSTUMATTOMAT TERÄKSET
1 RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET 3.11.2013 Seuraavasta aineistosta kiitän Timo Kauppia Kemi-Tornio Ammattikorkeakoulu 2 RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET Ruostumattomat teräkset ovat standardin SFS EN 10022-1 mukaan seostettuja
LisätiedotLuento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla
Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Vapaa energia ja tasapainopiirros Allotropia - Metalli omaksuu eri lämpötiloissa eri kidemuotoja. - Faasien vapaat
LisätiedotUDDEHOLM CALDIE 1 (6) Yleistä. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet. Käyttökohteet. Puristuslujuus. Lohkeilunkestävyys. Kylmätyöstösovellukset
1 (6) Yleistä Uddeholm Caldie on kromi/molybdeeni/vanadiini seosteinen teräs, jonka ominaisuuksia ovat erittäin hyvä lohkeilun- ja halkeilun kestävyys hyvä kulumiskestävyys suuri kovuus (> 60 HRC) korkeassa
LisätiedotUDDEHOLM VANADIS 10. Työvälineteräksen kriittiset ominaisuudet. Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Työvälineen suorituskyvyn kannalta
1 (6) Työvälineteräksen kriittiset ominaisuudet Työvälineen suorituskyvyn kannalta käyttökohteeseen soveltuva kovuus hyvä kulumiskestävyys hyvä sitkeys estämään työvälineen ennenaikainen rikkoutuminen
LisätiedotFERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi
FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET www.polarputki.fi Polarputken valikoimaan kuuluvat myös ruostumattomat ja haponkestävät tuotteet. Varastoimme saumattomia ja hitsattuja putkia, putkenosia sekä muototeräksiä.
LisätiedotUDDEHOLM VANADIS 6. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Työkalun suorituskyvyn kannalta
1 (7) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet Työkalun suorituskyvyn kannalta käyttökohteeseen soveltuva kovuus hyvä kulumiskestävyys hyvä sitkeys estämään työkalun ennenaikainen rikkoutuminen Hyvä kulumiskestävyys
LisätiedotUDDEHOLM ORVAR SUPREME 1 (6) Yleistä. Käyttökohteet. Työkalun suorituskykyä parantavat ominaisuudet
1 (6) Yleistä Käyttökohteet Uddeholm Orvar Supreme on kromi/molybdeeni/vanadiini -seosteinen teräs, jonka ominaisuuksia ovat: hyvä lämpökuormituksen ja termisen väsymisen kestävyys suuri lujuus korkeissa
LisätiedotValujen raaka-ainestandardit - Valurauta
Valujen raaka-ainestandardit - Valurauta Valunhankinta-koulutus 15.-16.3.2007 Marko Riihinen Metso Foundries Jyväskylä Oy Valurauta / rautavalun valumateriaali - rakkaalla lapsella on monta nimeä Suomugrafiittivalurauta
LisätiedotUDDEHOLM VANCRON 40 1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Työkalun suorituskyvyn kannalta
1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet Työkalun suorituskyvyn kannalta Monissa kylmätyösovelluksissa työkalut on pintakäsitelty kiinnileikkautumisen ja adhesiivisen kulumisen estämiseksi. Ennenaikaisen
LisätiedotUDDEHOLM MIRRAX ESR 1 (5) Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Fysikaaliset ominaisuudet. Vetolujuus huoneenlämpötilassa.
1 (5) Yleistä Muovimuotteihin kohdistuu yhä suurempia vaati muksia. Niinpä muotteihin käytettyjen terästen on samanaikaisesti oltava sitkeitä, korroosionkestäviä ja suureltakin poikkileikkaukselta tasaisesti
LisätiedotB.3 Terästen hitsattavuus
1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin
LisätiedotTERÄKSISTÄ Terästen luokittelusta
TERÄKSISTÄ Terästen luokittelusta Seostamattomat teräkset (niukkaseosteiset teräkset) Ruostumattomat teräkset Mangaaniteräkset Pikateräkset Työkaluteräkset Kuumalujat teräkset Tulenkestävät teräkset 1
LisätiedotTYÖVÄLINEIDEN KARKAISU
TYÖVÄLINEIDEN KARKAISU 12 bar 10 bar 10 bar Pakkaskarkaisu Teräksen karkaisun yhteydessä tehtävää kylmäkäsittelyä on perinteisesti kutsuttu pakkaskarkaisuksi. Pakkaskarkaisu tarkoittaa sitä että karkaisuhehkutuksen
LisätiedotMak Sovellettu materiaalitiede
.106 tentit Tentti 21.5.1997 1. Rekristallisaatio. 2. a) Mitkä ovat syyt metalliseosten jähmettymisen yhteydessä tapahtuvalle lakimääräiselle alijäähtymiselle? b) Miten lakimääräinen alijäähtyminen vaikuttaa
LisätiedotUDDEHOLM VANADIS 60. Käyttökohteet. Yleistä. Ominaisuudet. Erityisominaisuudet. Taivutuslujuus. Fysikaaliset ominaisuudet 1 (5)
1 (5) Käyttökohteet Uddeholm Vanadis 60 on runsasseosteinen jauhemetallurgisesti valmistettu pikateräs, joka sisältää kobolttia. Se sopii erittäin hyvin vaativiin kylmätyösovelluksiin, joissa vaaditaan
LisätiedotLuento 2 Martensiitti- ja bainiittireaktio
Luento 2 Martensiitti- ja bainiittireaktio Martensiittitransformaatiossa tapahtuvat muodonmuutokset hilassa Martensiittitransformaatiossa tapahtuvat muodonmuutokset hilassa - Martensiitti (tkk, tetragoninen)
LisätiedotCorthal, Thaloy ja Stellite
Corthal, Thaloy ja Stellite KOVAHITSAUSTÄYTELANGAT KORJAUS JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE SOMOTEC Oy Tototie 2 70420 KUOPIO puh. 0207 969 240 fax. 0207 969 249 email: somotec@somotec.fi internet: www.somotec.fi
LisätiedotMetallit 2005. juha.nykanen@tut.fi
Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Käsitetesti 2 Suomugrafiittivalurauta (EN-GJL) Mikrorakenne vaihtoehdot jäähtymisnopeuden mukaan Grafiitti + ferriitti Grafittii + sementiitti + perliitti Grafiitti +
LisätiedotNostureita on monenlaisia, akseleista puhumattakaan. Uddeholmin teräkset akseleihin
Nostureita on monenlaisia, akseleista puhumattakaan. Uddeholmin teräkset akseleihin Uddeholmin teräkset kestävät kaikenlaista kuormaa Akselit ovat tärkeitä koneenosia varsinkin nostureissa. Akseleiden
LisätiedotMikä on ruostumaton teräs? Fe Cr > 10,5% C < 1,2%
Cr > 10,5% C < 1,2% Mikä on ruostumaton teräs? Rautaseos, johon on seostettu 10,5 % kromia ja 1,2 % hiiltä. Seostuksen ansiosta ruostumattomaan teräkseen muodostuu korroosiolta suojaava sekä itsekorjautuva
LisätiedotTärkeitä tasapainopisteitä
Tietoa tehtävistä Tasapainopiirrokseen liittyviä käsitteitä Tehtävä 1 rajojen piirtäminen Tehtävä 2 muunnos atomi- ja painoprosenttien välillä Tehtävä 3 faasien koostumus ja määrät Tehtävä 4 eutektinen
LisätiedotKon Teräkset Viikkoharjoitus 1. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka
Kon-67.3110 Teräkset Viikkoharjoitus 1. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Luennolta: Perustieto eri ilmiöistä Kirjoista: Syventävä tieto eri ilmiöistä
LisätiedotKon Harjoitus 8: Ruostumattomat teräkset. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto
Kon-67.3110 Harjoitus 8: Ruostumattomat teräkset Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto EN AISI/SAE Tyyppi 1.4021 1.4301 1.4401 1.4460 304L 201 316LN 321H EN vs AISI/SAE tunnukset
LisätiedotB.1 Johdatus teräkseen
B.1 Johdatus teräkseen 1 B.1.1 Terästen valmistus B.1.1.1 Terästen valmistus raakaraudasta Masuunissa valmistettu raakarauta sisältää 4-5 % hiiltä. Teräksissä pitoisuus on tavallisimmin alle 1 % ja yleisissä
LisätiedotKorjaushitsauskäsikirja
Korjaushitsauskäsikirja Osa 2, Hitsausohjeita OY ESAB Ruosilantie 18, 00390 HELSINKI puh. (09) 547 761, faksi (09) 547 7771, www.esab.fi Sisällys Osa 2, Hitsausohjeita Valuraudan hitsaus... 2-3 Huonosti
LisätiedotMetalliseokset. Alumiiniseokset. ValuAtlas Suunnittelijan perusopas Seija Meskanen, Tuula Höök
Metalliseokset Seija Meskanen Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Alumiiniseokset Eri tavoin seostettu alumiini sopii kaikkiin yleisimpiin valumenetelmiin. Alumiiniseoksia
LisätiedotC. Hiilikaaritalttaus
C. Hiilikaaritalttaus Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Hiilikaaritalttaus on nopea ja tehokas tapa poistaa materiaalia valukappaleesta. Talttaustapahtumassa sulatetaan materiaalia valokaarella ja syntynyt
LisätiedotKorkealämpötilaprosessit
Korkealämpötilaprosessit Pyrometallurgiset lämpökäsittelyprosessit 16.10.2017 klo 8-10 SÄ114 Tutustua sulametallurgisia vaiheita seuraaviin lämpökäsittelyprosesseihin - Erityisesti raudan ja teräksen valmistus
LisätiedotPolarputki kumppanina takaa korkean laadun pyöröteräsvalinnoissa Polarputki on toimittanut pyöröteräksiä suomalaisille
www.polarputki.fi 2 3 aksalainen Buderus Edelstahl GmbH on Euroopan johtavia korkealaatuisten vaihde- ja erikoisterästen valmistajia. Buderuksen kokemus erikoisterästen valmistuksesta ja jalostuksesta
LisätiedotFerriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. May 12, 2011 www.outokumpu.com
Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus May 12, 2011 www.outokumpu.com Ruostumattomat teräkset Ferriittisten ominaisuudet Ferriittisten hitsaus 2 12.5.2011 Hannu-Pekka Heikkinen Ruostumaton
LisätiedotEsitiedot. Valuraudat. Esitiedot. Esitiedot
Esitiedot Valuraudat juha.nykanen@tut.fi Mistä tulevat nimitykset valkoinen valurauta ja harmaa valurauta? Miten ja miksi niiden ominaisuudet eroavat toisistaan? Miksi sementiitti on kovaa ja haurasta?
LisätiedotFe - Nb - C ja hienoraeteräkset
Fe - Nb - C ja hienoraeteräkset 0.10 %Nb 0.08 NbC:n liukoisuus austeniitissa γ + NbC 1200 C 0.06 0.04 1100 C 0.02 0 γ 0 0.05 0.1 0.15 0.2 %C Tyypillinen C - Nb -yhdistelmä NbC alkaa erkautua noin 1000
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma HAMMASPYÖRÄN HAMPAAN TÄYTEHITSAUS REPAIR WELDING A SPROCKET OF A GEARWHEEL Lappeenrannassa 27.04.2012 Leevi Paajanen
LisätiedotPuukkoteräkset. Juha Perttula. www.terastieto.com. Juha Perttula, Puukkoteräkset 1
Puukkoteräkset Juha Perttula www.terastieto.com Juha Perttula, Puukkoteräkset 1 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Rauta ja teräs 4 Meteoriittirauta 4, Meteoriittiraudan testasus 5, Malmista takoraudaksi ja
LisätiedotMak Materiaalitieteen perusteet
Mak-45.310 tentit Mak-45.310 Materiaalitieteen perusteet 1. välikoe 24.10.2000 1. Vertaile ionisidokseen ja metalliseen sidokseen perustuvien materiaalien a) sähkönjohtavuutta b) lämmönjohtavuutta c) diffuusiota
LisätiedotKJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 3
KJR-C2004 materiaalitekniikka Harjoituskierros 3 Tänään ohjelmassa 1. Tasapainopiirros 1. Tulkinta 2. Laskut 2. Faasimuutokset 3. Ryhmätyöt 1. Esitehtävän yhteenveto (palautetaan harkassa) 2. Ryhmätehtävä
LisätiedotPuukkoteräkset. Juha Perttula. www.terastieto.com. Juha Perttula, Puukkoteräkset 1
Puukkoteräkset Juha Perttula www.terastieto.com Juha Perttula, Puukkoteräkset 1 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Rauta ja teräs 4 Meteoriittirauta 4, Malmista takoraudaksi ja teräkseksi 6, Valurauta 6, Valuraudan
LisätiedotMetallit 2005. juha.nykanen@tut.fi
Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Lämpökäsittely Austenointi tehdään hyvin korkeassa lämpötilassa verrattuna muihin teräksiin Liian korkea lämpötila tai liian pitkä aika voivat aiheuttaa vetelyjä, rakeenkasvua,
LisätiedotUDDEHOLM BURE 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Mekaaniset ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet
1 (5) Yleistä Uddeholm Bure on kromi/molybdeeni/vanadiini - seosteinen teräs, jonka ominaisuuksia ovat: hyvä kulumiskestävyys korkeissakin lämpötiloissa hyvä sitkeys hyvä kuumalujuus ja terminen väsymislujuus
LisätiedotChem-C2400 Luento 3: Faasidiagrammit Ville Jokinen
Chem-C2400 Luento 3: Faasidiagrammit 16.1.2019 Ville Jokinen Oppimistavoitteet Faasidiagrammit ja mikrorakenteen muodostuminen Kahden komponentin faasidiagrammit Sidelinja ja vipusääntö Kolmen faasin reaktiot
LisätiedotTERÄSVALUJEN HITSAUS: CASE 25CrMo4 THE WELDING OF STEEL CASTINGS: CASE 25CrMo4
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari TERÄSVALUJEN HITSAUS: CASE 25CrMo4 THE WELDING OF STEEL CASTINGS: CASE 25CrMo4
LisätiedotG. Teräsvalukappaleen korjaus
G. Teräsvalukappaleen korjaus Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kuva 247. Teräsvalukappaletta korjaushitsataan Tig-menetelmällä Hitsaamiseen teräsvalimossa liittyy monenlaisia hitsausmetallurgisia kysymyksiä,
LisätiedotLuento 2. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto
Luento 2 Kon-67.3110 Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Rauta-hiili -tasapainopiirros Honeycombe & Bhadeshia s. 30-41. Uudistettu Miekk oj s. 268-278. Rauta (Fe)
LisätiedotKUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Terminen leikkaus ja kuumilla oikominen
KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Terminen leikkaus ja kuumilla oikominen www.ruukki.fi Kokosimme tähän ohjelehteen kuumavalssattujen terästen termiseen leikkaukseen ja kuumilla oikomiseen liittyvää
LisätiedotLämpötila 20 C 200 C 400 C. Tiheys kg/m 3 7 800 7 750 7 700. * Lämmönjohtavuuden mittaaminen on vaikeaa. Hajonta saattaa olla 0,3
1 (5) Yleistä Uddeholm Stavax ESR on korkealaatuinen ruostumaton teräs, jonka ominaisuuksia ovat hyvä korroosionkestävyys erinomainen kiillottuvuus hyvä kulumiskestävyys hyvä lastuttavuus hyvä mitanpitävyys
LisätiedotFerriittisten ruostumattomien terästen hitsattavuus ja hitsialueen muovattavuus
Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsattavuus ja hitsialueen muovattavuus Severi Anttila Oulun yliopiston terästutkimuskeskus,konetekniikan osasto, Materiaalitekniikan laboratorio Johdanto Ferriittiset
LisätiedotRauno Toppila. Kirjallisuusselvitys. Ferriittiset ruostumattomat teräkset
Rauno Toppila Kirjallisuusselvitys Ferriittiset ruostumattomat teräkset Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja E. Työpapereita 1/2010 Rauno Toppila Kirjallisuusselvitys Ferriittiset ruostumattomat
LisätiedotMetallit 2005. juha.nykanen@tut.fi
Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Aikataulu Pe 2.9.2005 Pe 9.9.2005 Pe 16.9.2005 Pe 23.9.2005 Pe 10.9.2005 Pe 8.10.2005 Valurauta Valurauta ja teräs Teräs Teräs ja alumiini Magnesium ja titaani Kupari,
Lisätiedot12. Erilaiset liitoskohdat ja risteykset
12. Erilaiset liitoskohdat ja risteykset Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Liitoskohdat ja risteykset aiheuttavat valukappaleen rakenteelle monia vaatimuksia mm. tiiveyden ja jännitysten syntymisen estämisessä.
Lisätiedot2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta
2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 2.1. Valukappaleiden muotoilu Valitse kappaleelle sellaiset muodot, jotka on helppo valmistaa mallipajojen
LisätiedotUDDEHOLM VANADIS 30. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Kylmätyöstö 1 (5)
1 (5) Käyttökohteet Uddeholm Vanadis 30 on kobolttiseosteinen, pulverimetallurgisesti valmistettu pikateräs. Noin 8,5 %:n kobolttipitoisuus parantaa kuumalujuutta, kuumakovuutta, päästönkestävyyttä ja
LisätiedotLastuttavien aineiden jaottelu
Lastuttavien aineiden jaottelu Konepajateollisuudessa tuotetaan lastuavilla menetelmillä valtava kirjo erilaisia tuotteita kaikenlaisista materiaaleista. Materiaalien ominaisuuksiin vaikuttavat merkittävästi
LisätiedotKUUMATYÖTERÄS BÖHLER W403 VMR
KUUMATYÖTERÄS BÖHLER W403 VMR 1 SUUREMPI KÄYTTÖKOVUUS MAHDOLLISTAA PIDEMMÄN KÄYTTÖIÄN Merkittävimpiä tekijöitä tuotantokustannusten alentamisessa ovat työkalujen pitkä käyttöikä ja pienet huolto- ja seisokkikustannukset.
LisätiedotMIILUX KULUTUSTERÄSTUOTTEET JA PALVELUT. - Kovaa reunasta reunaan ja pinnasta pohjaan -
MIILUX KULUTUSTERÄSTUOTTEET JA PALVELUT - Kovaa reunasta reunaan ja pinnasta pohjaan - kulutusteräkset Miilux kulutusterästen käyttökohteita ovat kaikki kohteet, joissa teräkseltä vaaditaan hyvää kulumiskestävyyttä
LisätiedotHITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma Severi Iso-Markku HITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA Työn tarkastajat:
LisätiedotJälkikäsittelyt. Tuotantohitsaus. ValuAtlas Hiekkavalimon valimoprosessi Jälkikäsittelyt - Seija Meskanen, Tuula Höök
Jälkikäsittelyt Puhdistuksen jälkeen valuille voidaan tehdä vielä seuraavia jälkikäsittelytoimenpiteitä: tuotantohitsaus lämpökäsittely koneistus pintakäsittely Tuotantohitsaus Tuotantohitsaus jakaantuu
LisätiedotRauta-hiili tasapainopiirros
Rauta-hiili tasapainopiirros Teollisen ajan tärkein tasapainopiirros Tasapainon mukainen piirros on Fe-C - piirros, kuitenkin terästen kohdalla Fe- Fe 3 C -piirros on tärkeämpi Fe-Fe 3 C metastabiili tp-piirrosten
LisätiedotERIKOIS-TERÄS. AUTOMOBIILI., MOOTTORI y. m. TEOLLISUUTTA VARTEN WIKMANSHYTTE BRUKS A. B. WIKMANSHYTTAN
ERIKOIS-TERÄS AUTOMOBIILI., MOOTTORI y. m. TEOLLISUUTTA VARTEN WIKMANSHYTTE BRUKS A. B. WIKMANSHYTTAN EDUSTAJA SUOMESSA: O. Y. AF FORSELLES INSINÖÖRITOIMISTO HELSINKI Sähköosoite: Postiosoite: FORSELLESCOMP
LisätiedotSuprajohteet. Suprajohteet. Suprajohteet. Suprajohteet. Niobi-titaani seoksia Nb-46.5Ti Nb-50Ti Nb-65Ti
Joitain materiaaleja Kriittinen lämpötila Pb 7.3 Nb 9.3 Nb-Ti 8.9-9.3 Nb 3 Sn 18 Nb 3 Ge 23 NbN 16-18 PbMo 6 S 8 14-15 YBa 2 Cu 3 O 7 92 2 Niobi-titaani seoksia Nb-46.5Ti Nb-50Ti Nb-65Ti Sulatus kahteen
LisätiedotUDDEHOLM CHIPPER/VIKING. Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Fysikaaliset ominaisuudet. Käyttökohteet: Vetolujuus. Rakenne 1 (6)
1 (6) Yleistä Lämpökäsitellyn kangen tyypillinen mikrorakenne Uddeholm Chipper/Viking on öljyyn-, ilmaan- ja tyhjiöön karkeneva teräs, jonka ominaisuuksia ovat: hyvä mitanpitävyys lämpökäsittelyssä hyvä
LisätiedotH. Valukappaleen korjaushitsausmenetelmät
H. Valukappaleen korjaushitsausmenetelmät Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kuva 248. Puikkohitsausmenetelmä Kuva 249. Mig/Mag - hitsausmenetelmä Kuva 250. Tig-hitsausmenetelmä Valukappaleen korjaushitsauksia
LisätiedotErittäin lyhyt HSS-pora,TiN-kärki
Erittäin lyhyt HSS-pora,TiN-kärki Ominaisuudet // Edut Poran A022 edut verrattuna erittäin lyhyeen vakioporaan: Testeissä on saavutettu jopa 33% parempi tuottavuus. Elinikä on merkittävästi pidempi. Kaikki
LisätiedotLaserWorkShop 2006 OULUN ETELÄISEN INSTITUUTTI
LaserWorkShop 2006 OULUN Lasertyöst stö elektroniikan mekaniikan tuotannossa 03.04.2006 1 KAM 3D-Lasersolu Trumpf Yb:Yag Disk-laser -Hitsausoptiikka -Leikkausoptiikka (-Pinnoitusoptiikka) Motoman robotti
LisätiedotUDDEHOLM HOTVAR 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Mekaaniset ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet
1 (5) Yleistä Uddeholm Hotvar on suorituskykyinen molybdeeni/ vanadiini -seosteinen kuumatyöteräs, jonka ominaisuuksia ovat: hyvä kuumakulumiskestävyys erinomaiset ominaisuudet korkeissa lämpötiloissa
LisätiedotMetallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä
Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Särmädislokaatio 2 Ruuvidislokaatio 3 Dislokaatioiden ominaisuuksia Eivät ala/lopu tyhjästä, vaan: muodostavat ympyröitä alkavat/loppuvat raerajoille,
LisätiedotCHEM-C2400 MATERIAALIT SIDOKSESTA RAKENTEESEEN (5 op) Laskuharjoitus 1
CHEM-C2400 MATERIAALIT SIDOKSESTA RAKENTEESEEN (5 op) Laskuharjoitus 1 Kristallografiaa 1. Suunnan millerin indeksit (ja siten siis suunta) lasketaan vähentämällä loppupisteen koordinaateista alkupisteen
LisätiedotVapaataontapuristimien puristusvoima on 80/100, 55 ja 20 meganewtonia. Niillä voidaan takoa jopa 160 tonnin painoisia kappaleita.
www.polarputki.fi 2 aksalainen Buderus Edelstahl GmbH on Euroopan johtavia korkealaatuisten vaihde- ja erikoisterästen valmistajia. Buderuksen kokemus erikoisterästen valmistuksesta ja jalostuksesta tekee
LisätiedotKJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 2
KJR-C2004 materiaalitekniikka Harjoituskierros 2 Pienryhmäharjoitusten aiheet 1. Materiaaliominaisuudet ja tutkimusmenetelmät 2. Metallien deformaatio ja lujittamismekanismit 3. Faasimuutokset 4. Luonnos:
Lisätiedot