FORTUM POWER AND HEAT OY

KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 6.5.2016 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 2011-2015

Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 2011-2015 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUE... 1 3 KALASTUSKIRJANPITO... 2 3.1 Sotkamon reitti... 3 3.1.1 Ontojärvi... 3 3.1.2 Kiimasjärvet... 6 3.1.3 Sapsojärvet... 9 3.1.4 Kiantajärvi... 11 3.1.5 Nuasjärvi... 15 3.2 Hyrynsalmen reitti... 18 3.2.1 Kiantajärvi... 18 3.2.2 Vuokkijärvi... 24 3.2.3 Hyrynjärvi... 27 3.2.4 Iijärvi... 30 3.3 Kalastuskirjanpitotulosten tarkastelu... 32 4 HYRYNSALMEN REITIN KALASTUSTIEDUSTELU... 33 4.1 Aineisto ja menetelmät... 33 4.2 Iijärvi... 34 4.2.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 34 4.2.2 Pyydykset ja saalis... 35 4.2.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 36 4.3 Iso-Pyhäntäjärvi... 37 4.3.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 37 4.3.2 Pyydykset ja saalis... 37 4.3.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 38 4.4 Hyrynjärvi... 39 4.4.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 39 4.4.2 Pyydykset ja saalis... 40 4.4.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 41 4.5 Mikitänjärvi... 42 4.5.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 42 4.5.2 Pyydykset ja saalis... 42 4.5.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 43 4.6 Luvan- ja Niemelänjärvi... 44 4.6.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 44 4.6.2 Pyydykset ja saalis... 44 4.6.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 46 4.7 Vuokkijärvi... 46

4.7.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 46 4.7.2 Pyydykset ja saalis... 47 4.7.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 48 4.8 Kiantajärvi... 49 4.8.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 49 4.8.2 Pyydykset ja saalis... 50 4.8.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 51 4.9 Ammattikalastus... 52 4.10 Kalastustiedustelun kokonaistulokset... 53 4.11 Vertailu aiempiin tuloksiin... 56 5 SOTKAMON REITIN KALASTUSTIEDUSTELU... 61 5.1 Aineisto ja menetelmät... 61 5.2 Kalastajamäärä... 62 5.3 Kalastusaika... 63 5.4 Pyydykset... 63 5.5 Saalis... 64 5.6 Kalastusta haittaavat tekijät... 66 5.7 Ammattikalastus... 67 5.8 Kotitarve- ja ammattikalastajien kokonaissaalis... 67 5.9 Vertailu aiempiin tuloksiin... 68 6 KALAKANTANÄYTTEET... 72 6.1 Aineisto ja menetelmät... 72 6.2 Sotkamon reitti... 73 6.2.1 Ontojärvi... 73 6.2.2 Nuasjärvi... 74 6.3 Hyrynsalmen reitti... 76 6.3.1 Kiantajärvi... 76 6.3.2 Iijärvi... 78 6.4 Kasvun vertailu eri vesistöissä... 79 7 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 84 7.1 Aineisto ja menetelmät... 84 7.2 Tulokset... 84 8 SIIKA- JA TAIMENISTUTUSTEN TULOKSELLISUUS... 85 8.1 Siikaistutusten tuloksellisuus... 85 8.2 Taimenistutusten tuloksellisuus... 86 9 ERILLISSELVITYKSET... 86 9.1 Taimenen merkintätutkimukset... 86 9.2 Luvan reitin siikanäytteet... 87 10 SOTKAMON JA HYRYNSALMEN REITTIEN KALASTUKSEN JA KALASTON KEHITYS JA ARVIO KALANHOITOTOIMIEN VAIKUTUKSISTA... 87 10.1 Kalastus... 87 2

10.2 Kalasto Sotkamon reitillä... 87 10.3 Kalasto Hyrynsalmen reitillä... 88 11 ARVIO KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAN KEHITTÄMISTARPEISTA... 90 12 TIIVISTELMÄ... 91 13 VIITTEET... 92 3 Liitteet Liite 1 Kartta Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteistä Liite 2 Sotkamon reitin kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v. 2015 Liite 3 Hyrynsalmen reitin kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v. 2015 Liite 4 Kalastustiedustelukaavake Hyrynsalmen reitillä Liite 5 Kalastustiedustelun perustulostus Hyrynsalmen reitillä v. 2014 Liite 6 Kalastustiedustelukaavake Sotkamon reitillä Liite 7 Kalastustiedustelun perustulostus Sotkamon reitillä v. 2015 Liite 8 Sähkökoekalastuskohteet Liite 9 Sähkökoekalastustulokset v. 2015 Liite 10 Sähkökoekalastuskohteiden valokuvat Liite 11 Taimenen merkintätulokset (Fortum) Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM, kalabiologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90590 OULU puh. 010 33280 sähköposti: etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi

1 1 JOHDANTO Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien vesivoimalaitosten rakentamislupiin ja vesistön säännöstelylupiin liittyvien kalanhoitovelvoitteiden muuttamista koskevissa päätöksissä (PSVEO nro 26/93/2 ja 28/93/2, VYO nro 187/1994 ja 188/1994) on asetettu kalanhoito- ja tarkkailuvelvoitteet Sotkamon ja Hyrynsalmen reittivesistöille. Kunkin voimalaitos- ja säännöstelyluvan lupaehtojen mukaan luvanhaltijan on tarkkailtava alueen kalakantoja ja kalanhoitotoimenpiteiden tuloksellisuutta Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelman vuosille 2012-2016 (Pöyry Finland Oy 2012a) on Kainuun ELY-keskus (nyk. Lapin ELY-keskus) hyväksynyt 27.9.2012 kirjeellään Dnro 537/5723-2012. Reittien kalataloustarkkailuun sisältyy vuosittain kalastuskirjanpito ja määrävuosin sähkökoekalastukset, kalakantanäytteet, kalastustiedustelu sekä siika- ja taimenistutusten tuloksellisuuden tarkastelu. Tässä raportissa esitetään yhteenveto tarkkailun tuloksista vuosilta 2011-2015. Aiempi yhteenvetoraportti on tehty vuosilta 2007-2010 (Pöyry Finland Oy 2011). 2 SELVITYSALUE Sotkamon ja Hyrynsalmen reitit kuuluvat Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen Oulujoen vesistön osa-alueeseen. Reittien jokivesistöt kuuluvat ns. turve- ja kangasmaiden - jokityyppeihin. Reittien järvet kuuluvat pääosin erilaisiin ja erikokoisiin humusjärvityyppeihin (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 2009). Sotkamon reitin valuma-alueen pinta-ala on 7479 km 2 ja järvisyys 11,7 %. Reitin yläosa on runsasjärvinen ja pääväylällä on vain lyhyitä jokijaksoja. Yläosan suurimmat järvet ovat säännöstelty Ontojärvi sekä Lentua, Iivantiira, Änätti- ja Kellojärvi, joiden pintaala on yhteensä 257 km 2. Reitin alaosaa hallitsevat säännöstellyt Nuas-, Kiimas- ja Kiantajärvi, joiden pinta-ala on yhteensä noin 123 km 2. Reitin alaosalla on kolme jokijaksoa: Kajaanin-, Tenetin- ja Ontojoki. Sotkamon reitillä on kolme voimalaitosta, joista vanhat Ämmäkoski ja Koivukoski rinnan uuden Koivukosken tunnelivoimalaitoksen kanssa sijaitsevat Kajaaninjoessa sekä Kallioinen ja Katerma Ontojoessa (liite 1.1). Sotkamon reitin vesistöistä pääosa on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyväksi (Syke, Vesienhoidon karttapalvelu 16.11.2015). Lentua ja sen yläpuoliset järvet on luokiteltu erinomaiseen ekologiseen tilaan. Ontojärvi ja Ontojoki sekä Tenetin- ja Kajaaninjoki on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi, sillä mm. vesistörakentamisen ja säännöstelyn takia vesistön ekologinen tila on todennäköisesti huonontunut (Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 2009). Hyrynsalmen reitin valuma-alueen pinta-ala on 8 665 km 2 ja järvisyys 8,0 %. Hyrynsalmen reitin suurin järvi on Kiantajärvi (A = 169 km 2 ), jonka pohjoispään itäiseen haaraan laskee Hossanjoki ja läntiseen haaraan Piispanjoki. Kiantajärvestä alkaa Emäjoki, johon Aittokosken voimalaitoksen tienoilla laskee Vuokkijärven reitti, Hyrynsalmen taajaman yläpuolella Luvanjoki ja alapuolella Lietejoki. Emäjoki laskee Ristijärveen, josta alkava Kiehimänjoki laskee Oulujärven Paltaselälle. Hyrynsalmen reitti on tyypillinen reittivesistö. Hyrynsalmen reitillä on viisi voimalaitosta, joista Ämmä, Aittokoski ja Seitenoikea sijaitsevat Emäjoessa, Leppikoski Kiehimänjoessa ja Pyhäntä Pyhännänjoessa (liite 1.2). Hyrynsalmen reitin vesistöistä pääosa on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyväksi (Syke, Vesienhoidon karttapalvelu 16.11.2015). Valtaosa reitin pääuomasta ja suurimmista järvialtaista on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi, sillä mm. vesistörakentamisen ja säännöstelyn takia vesistön ekologinen tila on toden-

näköisesti huonontunut (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 2009). 2 3 KALASTUSKIRJANPITO Tarkkailuohjelman mukaan kirjanpitäjiä tulee olla Sotkamon reitillä vuosittain 21 ja Hyrynsalmen reitillä 18 (taulukko 1). Keväällä 2009 hankittiin uusia kirjanpitäjiä useille alueille, ja kirjanpito oli v. 2012-2015 pääosin tavoitteen mukainen. Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit vuodelta 2015 on esitetty liitteissä 2 ja 3. Vastaavat liitetiedostot vuosilta 2011-2014 on esitetty raportissa Pöyry Finland Oy 2015. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu kullekin saalislajille alueittain sekä pyyntikausittain eritellyt pyydyskokukerta- (g/pkk), kalastuskerta- (g/kkr) tai vetokertakohtaiset (kg/vk) saalisindeksit. Saalisindeksien kehittymistä on kuvattu tärkeimpien kalalajien osalta kuvissa sekä todellisina vuosiarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina. Harvojen verkkojen (# yli 40 mm) osalta kuvissa on yhdistetty vuodesta 2007 lähtien kaikkien harvojen verkkojen (# 41-80 mm) aineistot. Käytetyin solmuväli on nykyisin 50-60 mm. Ennen vuotta 2006 olevista kuvaaineistoista puuttuu paikoin vähäinen harvimpien verkkojen (# 60-70 mm) aineisto. Tässä raportissa esitetään tulokset taulukkomuodossa vuosilta 2011-2015 sekä kuvalliset esitykset 2000-luvulta. Vuosien 2007-2010 numeeriset saalisindeksitiedot on esitetty raportissa Pöyry Finland Oy 2011 ja vuosilta 2004-2006 raporteissa PSV- Maa ja Vesi Oy 2005a sekä Pöyry Environment Oy 2006 ja 2007. Tiedot vuosilta 2000-2003 ovat raporteista Voimalohi Oy 2001, Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 2002 ja 2004 sekä Kantojärvi 2003. Taulukko 1 Tarkkailuohjelman mukaiset kirjanpitäjien tavoitemäärät sekä kirjanpitokalastajien toteutunut lukumäärä Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteillä v. 2012-2015. Kirjanpitoalue Tavoite 2012 2013 2014 2015 Sotkamon reitti Ontojärvi 6 6 4 5 6 Kiimasjärvet 3 2 2 3 3 Sapsojärvet 3 4 4 3 4 Kiantajärvi 3 4 2 4 4 Nuasjärvi 6 6 6 6 6 Yhteensä* 21 20 17 20 21 Hyrynsalmen reitti Kiantajärvi 6 8 8 8 8 Vuokkijärvi 6 6 6 6 6 Hyrynjärvi 3 3 3 3 2 Iijärvi 3 2 3 3 3 Yhteensä 18 19 20 20 19 *osa kalastaa kahdella alueella

3.1 Sotkamon reitti 3 3.1.1 Ontojärvi Ontojärvellä kalasti 4-6 kirjanpitokalastajaa v. 2011-2015 (taulukko 2). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat verkot (# pääasiassa 45-65 mm). Tiheämmillä siikaverkoilla (# 27-40 mm) kalastettiin vain hiukan. Harvojen verkkojen lisäksi Ontojärvellä kalastettiin vähän muikkuverkoilla sekä katiskoilla, koukuilla ja vetouistelemalla. Harvojen verkkojen käyttö painottui talveen ja syksyyn, mutta niillä kalastettiin kuitenkin ympäri vuoden. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit v. 2011-2015 olivat kuha, hauki ja lahna (taulukko 2). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi siikaa, madetta ja ahventa. Taimenta saatiin vain satunnaisesti. Vuosien 2011-2015 keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 55 %, lahnaa 23 % ja haukea 13 %. Kalastajakohtainen saalis v. 2011-2015 oli keskimäärin 920 kg. Ontojärvellä on ollut joinakin vuosina yksi kirjanpitäjä, joka on kalastanut verkoilla ammattimaisesti. Hänen saaliissaan oli erityisen paljon lahnaa v. 2011. Taulukko 2 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Ontojärvellä v. 2011-2015. Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Taimen Kirjol. Säyne Särki Harjus Muikku Yht. kg/kal. 2011 5 699 144 3823 128 230 4386 3 2 12 18 0,3 0 9445 1889 2012 6 593 84 3399 123 102 303 2 17 25 24 2 0 4674 779 2013 4 498 89 1235 112 49 266 5 1 26 45 1 70 2397 599 2014 5 838 104 3072 247 152 243 4 3 5 4 1 0,2 4673 935 2015 6 345 92 1386 116 122 265 1 25 17 19 0 14 2402 400 Harvoilla verkoilla saatiin v. 2011-2015 kuhaa vähän-kohtalaisesti eli 364-851 g/pkk ja haukea vähän eli 47-288 g/pkk (taulukko 3). Lahnaa verkoilla saatiin vähän eli 38-469 g/pkk. Siikaa harvoilla verkoilla saatiin hiukan eli 12-82 g/pkk ja taimenta vain satunnaisesti. Välikoon siikaverkoilla pyydettiin hiukan joinakin vuosina ja siikaa saatiin niillä vähän eli 117-158 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin haukea ja varsinkin kuhaa hyvin eli haukea 1,0-1,5 kg ja kuhaa 2,1-3,9 kg kalastuskertaa kohden. Katiskoilla saadut haukija ahvensaaliit olivat pieniä eli enimmäkseen alle 0,5 kg/pkk. Ontojärven muikkukanta on ollut viime vuosina erittäin heikko. Muikunpyyntiä on kokeiltu ja saaliiksi on saatu useana vuotena vain muutamia yksilöitä. V. 2013 ja 2015 muikkua pyydettiin vähän enemmän, mutta yksikkösaalis oli pieni eli 216-365 g/pkk (taulukko 4). Kalastajien v. 2011-2015 kommenttien mukaan verkkojen likaantuminen vaikeutti ajoittain kalastusta. Kalastajien mukaan Ontojärven muikkukanta on huono. Kuhakannan arvioitiin yleisesti vahvistuneen voimakkaasti. Runsaan lahnakannan mainittiin haittaavan pyyntiä. Kalojen makuvirheitä kalastajat eivät kommentoineet. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla oli 2000-luvun alussa hyvä eli tasoa 1 kg/pkk, mistä se on laskenut kohtalaiseksi eli tasolle 0,5-0,8 kg/pkk (kuva 1). Vapapyynnin kuhasaalis on kasvanut 2000-luvulla erittäin hyväksi eli tasolle 2-4 kg kalastuskertaa kohden (kuva 1). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2000-luvulla pieni eli yleensä alle 0,3 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 1). Yksikkösaalis on ollut 2010-luvulla kuitenkin keskimäärin pienempi kuin aiemmin. Siian yksikkösaalis siikaverkoilla kohosi 2000-luvun alussa tasolle 0,3 kg/pkk, mutta on sen jälkeen laskenut jälleen pieneksi eli tasolle 0,1-0,2 kg/pkk (kuva 1).

4 Taulukko 3 Ontojärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 2011-2015. Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Kirjol. Lahna Särki Säyne Verkot XI-XII 2012 9 244 33 822 0 978 0 0 0 89 0 # 27-33 mm Verkot VII-X 2011 32 172 156 419 63 156 0 0 153 219 31 # 34-40 mm 2014 8 313 0 2000 0 125 0 0 1438 38 0 2015 14 200 171 736 0 136 0 0 171 14 29 XI-XII 2014 18 467 222 383 106 172 0 0 22 0 0 2015 4 0 0 175 925 50 0 0 0 75 0 VII-XII 2011 32 172 156 419 63 156 0 0 153 219 31 2014 26 419 154 881 73 158 0 0 458 12 0 2015 18 156 133 611 206 117 0 0 133 28 22 Verkot I-IV 2011 700 309 8 479 114 14 3 3 236 0 1 # 40-65 mm 2012 2707 94 2 313 26 10 0 3 38 0 3 2013 705 325 13 735 122 23 3 0 197 10 3 2014 2348 227 5 849 74 6 1 1 80 + 1 2015 599 242 8 727 152 15 2 3 119 + 2 V-X 2011 8543 24 10 355 1 25 0 0 493 + 1 2012 5112 28 6 409 5 11 + 2 37 + 3 2013 320 205 71 694 27 92 5 4 218 65 58 2014 776 84 32 818 27 162 3 2 34 1 3 2015 657 133 75 586 13 160 0 15 279 1 24 XI-XII 2011 105 200 6 324 201 20 0 0 29 0 0 2012 192 54 0 491 84 41 0 0 42 26 0 2013 156 290 27 653 115 22 6 0 371 29 18 2014 293 190 13 695 151 31 0 0 54 0 2 2015 211 24 3 2031 42 27 0 65 42 0 0 I-XII 2011 9348 47 10 364 12 24 + + 469 + 1 2012 8011 51 4 379 14 12 + 2 38 1 3 2013 1181 288 30 713 95 42 4 1 225 28 20 2014 3417 192 12 829 70 43 1 1 67 + 2 2015 1467 162 37 851 74 82 1 17 179 1 11 Katiskat V-X 2011 89 149 402 0 16 0 0 0 0 4 0 2012 113 173 365 6 39 0 0 0 0 71 0 2013 77 135 371 17 0 0 0 0 0 4 0 2014 92 232 520 15 79 0 0 0 16 14 0 2015 49 184 451 0 82 0 0 0 0 0 0 Vetouistelu V-X 2011 100 1168 28 3933 0 0 8 0 0 0 0 2012 115 1040 21 3073 0 0 0 0 0 0 0 2013 98 1430 14 3909 0 0 0 0 0 0 30 2014 102 1460 77 2116 0 0 0 0 0 0 0 2015 55 1230 164 2198 0 0 0 0 0 0 0 Taulukko 4 Ontojärven kirjanpitokalastajien muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) ja pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v. 2013-2015. Pyydys kk Vuosi pkk Muikku Muikkuverkot VII-X 2013 191 365 # 10-14 mm 2015 64 216

5 1200 KUHA Verkot # 40-65 mm 1000 800 g/pkk 600 400 200 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 400 HAUKI Verkot # 40-65 mm 300 g/pkk 200 100 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 500 SIIKA Verkot # 34-40 mm 400 300 g/pkk 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 5000 KUHA Vapapyynti 4000 3000 g/kkr 2000 1000 Kuva 1 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Ontojärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapapyynnin kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2000-2015.

3.1.2 Kiimasjärvet Kiimasjärvillä kalasti 2-3 kirjanpitokalastajaa v. 2011-2015 (taulukko 5). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkokalastusta harvoilla verkoilla (# pääasiassa 45-60 mm). Siikaverkkoja ei käytetty ollenkaan ja muikkuverkoilla pyyntiä vain kokeiltiin. Kiimasjärvillä kalastettiin lisäksi vetouistelemalla ja v. 2013-2015 myös yhdellä isorysällä. Kalastus harvoilla verkoilla painottui talveen, mutta v. 2015 niillä kalastettiin runsaasti myös kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 2011-2015 kuha, hauki ja lahna (taulukko 5). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa, madetta ja särkeä sekä satunnaisesti mm. siikaa ja taimenta. Vuosien 2011-2015 keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 39 %, lahnaa 22 % ja haukea 21 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 222 kg. 6 Taulukko 5 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Kiimasjärvillä v. 2011-2015. Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lohi Lahna Särki Muikku Yht. kg/kal. 2011 3 131 75 108 14 2 0 0 21 22 1 374 125 2012 2 73 3 50 40 2 0 0 9 1 0,3 178 89 2013 2 88 11 212 35 2 1 0 261 79 1 690 345 2014 3 159 30 392 72 6 2 3 200 12 1 877 292 2015 3 155 43 357 67 4 4 0 138 2 0 770 257 Harvoilla verkoilla saatiin v. 2011-2015 kuhaa vähän-kohtalaisesti eli 266-796 g/pkk ja lahnaa vähän eli 71-184 g/pkk (taulukko 6). Hauen yksikkösaalis vaihteli huomattavasti ollen 115-1398 g/pkk; vuoden 2013 tavallista korkeampi yksikkösaalis saattoi johtua melko vähäisen pyynnin aiheuttamasta sattumasta ja pyynnin ajoittumisesta käytännössä talveen. Madetta saatiin kevättalvella vähän-kohtalaisesti eli 151-685 g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli alle 40 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla ei kalastettu ollenkaan. Vetouistelemalla saatiin haukea hyvin eli 1,6-4,0 kg ja kuhaa vaihtelevasti eli 0,2-1,4 kg kalastuskertaa kohden. V. 2013-2015 oli käytössä myös 1 isorysä, jolla saatiin kuhaa vähän-kohtalaisesti eli 3,7-7,9 kg/pkk. Rysäsaalis oli pääasiassa lahnaa. Kiimasjärvien muikkukanta on edelleen heikko, ja muikunpyyntiä vain kokeiltiin v. 2011-2015 (taulukko 7). Muikkusaalis oli vähäinen. Kalastajien v. 2011-2015 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain. Kalastajat kommentoivat myös muikkukannan heikkoutta. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2000-luvulla pieni-kohtalainen eli yleensä tasoa 0,3-0,6 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 2). Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis oli v. 2008 asti hyvä eli keskimäärin tasoa 2 kg/kkr tai enemmän, mutta sen jälkeen yksikkösaalis on alentunut keskimäärin tasolle alle 1 kg/kkr (kuva 2). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2000- luvulla pieni-kohtalainen eli yleensä tasoa 0,2-0,8 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 2). Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla on ollut pieni, eikä verkkoja ole enää käytetty 2010-luvulla (kuva 2).

Taulukko 6 Kiimasjärvien kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 2011-2015. 7 Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lohi Lahna Muikku Särki Verkot I-IV 2011 90 968 24 856 151 14 0 0 190 0 0 # 45-70 mm 2012 54 646 13 461 646 26 0 0 24 0 0 2013 46 1522 9 728 685 13 0 0 89 0 0 2014 342 156 17 540 193 3 0 9 106 0 0 2015 350 196 23 304 168 0 0 0 77 0 0 V-X 2011 24 188 58 571 0 25 0 0 163 0 0 2012 18 489 44 456 0 0 0 0 328 0 0 2014 152 180 72 532 16 32 10 0 210 0 0 2015 616 62 34 233 6 6 2 0 65 0 0 XI-XII 2012 14 829 0 543 357 36 0 0 143 0 0 2013 6 450 0 117 350 0 0 0 167 0 0 2014 146 200 0 579 22 0 0 0 177 0 0 2015 24 292 42 542 0 0 0 0 125 0 0 I-XII 2011 114 804 32 796 119 17 0 0 184 0 0 2012 86 643 17 473 464 22 0 0 107 0 0 2013 52 1398 8 658 646 12 0 0 98 0 0 2014 640 172 26 547 112 9 2 5 147 0 0 2015 990 115 31 266 64 4 1 0 71 0 0 Katiskat V-IX 2011 150 151 471 12 0 0 0 0 0 0 129 Isorysä V-X 2013 22 282 468 7932 55 32 41 0 11614 0 3605 2014 11 864 1227 3682 0 27 0 0 9636 36 1045 2015 11 91 818 6364 364 0 227 0 6182 0 182 Vetouistelu V-VIII 2011 11 1555 0 1373 0 0 0 0 0 0 0 2012 7 2471 0 1300 0 0 0 0 0 0 0 2013 5 1880 60 580 0 0 0 0 0 0 0 2014 10 3950 0 180 0 0 0 0 0 0 0 2015 24 1692 167 1004 0 0 0 0 0 0 0 Taulukko 7 Kiimasjärvien kirjanpitokalastajien muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) ja pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v. 2011-2015. Pyydys kk Vuosi pkk Muikku Muikkuverkot VIII-X 2011 4 325 # 10-13 mm 2012 3 100 2013 9 144 2014 6 30 2015 3 2 kpl

800 700 600 500 KUHA Verkot # 41-70 mm 8 g/pkk 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 1400 HAUKI Verkot # 41-70 mm 1200 1000 800 g/pkk 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 700 SIIKA Verkot # 34-40 mm 600 500 400 g/pkk 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 8000 KUHA Vapapyynti 7000 6000 5000 g/kkr 4000 3000 2000 1000 0 Kuva 2 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kiimasjärvien verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapapyynnin kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2000-2015.

3.1.3 Sapsojärvet Sapsojärvillä kalasti 3-4 kirjanpitokalastajaa v. 2011-2015 (taulukko 8). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# 50-60 mm). Harvojen verkkojen käyttö painottui talveen, mutta niillä kalastettiin kohtuullisen paljon myös kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 2011-2015 kuha, hauki ja lahna (taulukko 8). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa ja madetta sekä satunnaisesti mm. siikaa. Vuosien 2011-2015 keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 48 %, lahnaa 29 % ja haukea 15 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 106 kg. 9 Taulukko 8 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Sapsojärvellä v. 2011-2015. Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lahna Yht. kg/kal. 2011 3 17 6 126 0 0 0 52 201 67 2012 4 70 11 192 18 3 0 127 421 105 2013 4 80 9 175 15 11 0 141 431 108 2014 3 74 46 264 16 7 0 191 598 199 2015 4 40 3 138 4 1 2 21 209 52 Harvoilla verkoilla saatiin v. 2011-2015 kuhaa vähän-kohtalaisesti eli 401-574 g/pkk ja haukea sekä lahnaa vähän eli haukea 29-184 g/pkk ja lahnaa 83-406 g/pkk (taulukko 9). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli alle 100 g/pkk. Kalastajien v. 2011-2015 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2000-luvulla kohtalaiseksi eli tasolle 0,5 kg/pkk (kuva 3). Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis oli 2000-luvun alkupuolella erittäin hyvä eli tasoa 4 kg kalastuskertaa kohden (kuva 3). Vapakalastusaineisto on kuitenkin useilta vuosilta vähäinen, eikä sitä ole harjoitettu enää viime vuosina. Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2000-luvulla pieni eli alle 0,3 kg/pkk, ja se on alentunut tarkkailujakson aikana (kuva 3). Siikaa harvoilla verkoilla on saatu viime vuosina lähinnä satunnaisesti (taulukko 9).

Taulukko 9 Sapsojärven kirjanpitokalastajien verkkokalastuksen ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) sekä pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v. 2011-2015. 10 Pyydys kk Vuosi pkk Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Verkot I-IV 2011 79 66 32 996 0 6 142 # 50-60 mm 2012 227 185 12 419 70 8 78 2013 327 200 13 379 43 32 184 2014 188 84 16 476 68 9 159 2015 242 23 0 481 15 5 83 V-X 2011 127 27 24 312 0 4 320 2012 149 168 45 318 0 0 590 2013 100 148 46 329 0 0 770 2014 220 251 195 572 0 22 659 XI-XII 2012 78 36 19 635 27 10 268 2013 10 0 0 1860 90 0 340 2014 62 47 10 787 58 10 261 2015 10 180 0 100 0 0 80 I-XII 2011 206 42 27 574 0 5 251 2012 454 154 24 423 40 6 279 2013 437 184 20 401 34 24 322 2014 470 157 99 562 35 15 406 2015 252 29 0 466 14 4 83

700 600 500 400 KUHA Verkot # 41-60 mm 11 g/pkk 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 300 HAUKI Verkot # 41-60 mm 250 200 g/pkk 150 100 50 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 6000 KUHA Vapapyynti 5000 4000 g/kkr 3000 2000 1000 Kuva 3 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Sapsojärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk) ja vapapyynnin kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2000-2015. 3.1.4 Kiantajärvi Kiantajärvellä kalasti 2-5 kirjanpitokalastajaa v. 2011-2015 (taulukko 10). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# 45-60 mm). Sen lisäksi Kiantajärvellä kalastettiin vetouistelemalla ja joinakin vuosina välikoon siikaverkoilla (# 34-40 mm). Kesällä 2014 oli käytössä myös isorysä. Harvoilla verkoilla kalastettiin pääasiassa talvella. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 2011-2015 kuha, hauki ja lahna (taulukko 10). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa, madetta, siikaa ja särkeä sekä satunnaisesti mm. taimenta ja kirjolohta. Vuosien 2011-2015 keskimääräisestä saaliista

kuhaa oli 57 %, haukea 19 % ja lahnaa 16 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 215 kg. 12 Taulukko 10 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Kiantajärvellä v. 2011-2015. Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Kirjol. Lahna Taimen Säyne Särki Yht. kg/kal. 2011 5 65 34 388 21 14 0 67 0 0 18 607 121 2012 4 101 25 383 21 12 2 96 2 2 7 651 163 2013 2 173 6 358 12 2 0 45 0 0 0 596 298 2014 4 270 42 818 23 19 2 277 20 0 18 1489 372 2015 4 108 6 225 7 6 0 129 1 0 0 482 121 Harvoilla verkoilla saatiin v. 2011-2015 kuhaa vähän-kohtalaisesti eli 372-888 g/pkk ja haukea sekä lahnaa vähän eli 115-467 g/pkk (taulukko 11). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli yleensä alle 60 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-40 mm) kalastettiin vähän vain v. 2011-2012, ja niillä saadun siian yksikkösaalis oli pieni eli noin 120 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin kuhaa ja haukea erittäin hyvin; kuhan yksikkösaalis oli 1,7-11,9 kg ja hauen 1,1-4,5 kg kalastuskertaa kohden. Kalastajien v. 2011-2015 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain. Kalastajat kommentoivat lisäksi mateen vähyyttä, lahnakannan kasvua ja muikkukannan heikkoutta. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2000-luvulla (kuva 4); yksikkösaalis on ollut 2010-luvulla kohtalainen eli yleensä tasoa 0,6-0,9 kg/pkk. V. 2015 kuhan yksikkösaalis oli kuitenkin keskimääräistä alhaisempi. Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis on ollut viime vuosina erittäin hyvä eli tasoa 2-12 kg kalastuskertaa kohden (kuva 4); viime vuosina yksikkösaalis on ollut keskimääräistä pienempi. Hauen verkkoyksikkösaalis on 2000-luvulla alentunut kohtalaisesta pieneksi eli tasolle 0,2 kg/pkk (kuva 4), mihin on voinut vaikuttaa osaltaan pyyntitekniikan muuttuminen pyynnin keskittyessä yhä enenevässä määrin kuhan kalastukseen. Välikoon siikaverkoilla saatu siikasaalis on ollut koko 2000-luvun ajan pieni eli tasoa 20-120 g/pkk (kuva 4). Viime vuosina näillä verkoilla ei ole pyydetty ollenkaan.

13 Taulukko 11 Kiantajärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 2011-2015. Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Särki Säyne Kirjol. Taimen Verkot V-IX 2011 74 245 372 812 23 124 80 236 0 0 0 # 34-40 mm 2012 68 282 257 349 65 115 71 106 0 0 13 Verkot I-IV 2011 390 106 5 791 39 9 148 0 0 0 0 # 45-60 mm 2012 272 159 17 599 41 7 303 0 0 3 3 2013 84 411 8 980 79 24 485 0 0 0 0 2014 320 261 22 708 68 31 511 0 0 6 12 2015 298 84 0 339 20 10 295 0 0 0 0 V-X 2011 18 317 244 1072 194 100 217 0 0 0 0 2012 12 267 100 1100 458 67 158 0 142 100 0 2013 8 138 688 400 0 0 0 0 0 0 0 2013 38 158 26 724 26 0 461 0 0 0 0 2015 68 338 59 485 15 44 559 0 0 0 15 XI-XII 2012 22 200 41 732 0 82 286 0 0 0 0 2013 20 180 0 700 260 0 220 0 0 0 0 2014 58 0 0 593 0 17 229 0 0 0 0 2015 8 375 0 625 0 0 375 0 0 0 0 I-XII 2011 408 115 15 803 46 13 151 0 0 0 0 2012 306 166 22 628 55 14 296 0 6 7 3 2013 112 350 55 888 105 18 403 0 0 0 0 2014 416 215 19 693 55 26 467 0 0 5 9 2015 374 136 11 372 18 16 345 0 0 0 3 Isorysä V-IX 2014 33 179 609 11627 0 255 2503 533 0 0 494 Vetouistelu V-IX 2011 18 4478 0 6544 0 0 0 0 0 0 2012 14 2214 71 11914 0 0 0 0 0 0 0 2013 35 3809 0 7389 0 0 0 0 0 0 0 2014 61 2852 234 2397 0 0 0 0 0 0 0 2015 50 1140 34 1720 0 0 0 0 0 0 0

800 HAUKI Verkot # 41-70 mm 14 600 g/pkk 400 200 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 1400 KUHA Verkot # 41-70 mm 1200 1000 800 g/pkk 600 400 200 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 140 SIIKA Verkot # 34-40 mm 120 100 80 g/pkk 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 14000 12000 10000 8000 KUHA Vapapyynti g/kkr 6000 4000 2000 Kuva 4 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kiantajärven verkkopyynnin (# 41-70 mm) pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2000-2015.

3.1.5 Nuasjärvi Nuasjärvellä kalasti 6 kirjanpitokalastajaa v. 2011-2015 (taulukko 12). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# pääasiassa 45-60 mm). Nuasjärvellä kalastettiin lisäksi hiukan tiheämmillä siikaverkoilla, isorysällä, katiskoilla ja vetouistelemalla. Kalastus harvoilla verkoilla painottui selvästi talveen, mutta pyyntiä harjoitettiin vähän myös kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 2011-2015 kuha, hauki ja ahven (taulukko 12). Näiden lisäksi saatiin vähän mm. siikaa, taimenta, madetta, lahnaa ja särkeä. Vuosien 2011-2015 keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 56 %, haukea 20 % ja ahventa 11 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 173 kg. 15 Taulukko 12 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Nuasjärvellä v. 2011-2015. Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Särki Taimen Säyne Muikku Yht. kg/kal. 2011 6 175 243 600 21 21 118 8 35 0 2 1223 204 2012 6 205 65 432 56 9 26 51 1 0,3 1 846 141 2013 6 252 85 532 53 18 47 12 6 0 0 1005 168 2014 6 205 52 761 32 4 28 0 11 0 0 1093 182 2015 6 226 124 605 49 5 21 2 0 0 0 1032 172 Harvoilla verkoilla saatiin v. 2011-2015 kuhaa kohtalaisesti eli 593-862 g/pkk ja haukea vähän eli 138-354 g/pkk (taulukko 13). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli yleensä alle 100 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-40 mm) kalastettiin vain vähän v. 2011-2013, ja niillä saadun siian yksikkösaalis oli pieni 0-103 g/pkk. Pikkusiikaverkoillla pyyntiä vain kokeiltiin joinakin vuosina, ja niillä saatu siikasaalis oli pienikohtalainen eli 338-875 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin kuhaa erittäin hyvin eli 1,8-6,7 kg ja haukea hyvin eli 1,3-2,9 kg kalastuskertaa kohden. Muikkuverkoilla pyyntiä vain kokeiltiin muutamina vuosina, ja niillä saatu muikkusaalis oli vähäinen (taulukko 14). Kalastajien v. 2011-2015 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain. Kalojen makuvirheitä kommentoi yksi kalastaja, jonka mukaan Jormaslahden kaloissa oli mudan makua toukokuussa 2012. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2000-luvulla, ja se on vakiintunut 2010-luvulla kohtalaiseksi eli tasolle 0,6-0,8 kg/pkk (kuva 5). Myös kuhan vapakalastuksen yksikkösaalis on kohonnut 2000-luvulla, ja se on ollut 2010-luvulla erittäin hyvä eli yleensä tasoa 3-5 kg kalastuskertaa kohden (kuva 5). V. 2015 kuhan vapakalastuksen yksikkösaalis oli kuitenkin keskimääräistä alhaisempi. Joinakin vuosina harjoitetun rysäpyynnin kuhasaalis on ollut koko 2000-luvun ajan pieni-kohtalainen eli yleensä tasoa 6-10 kg/pkk (kuva 5). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2000-luvulla pieni eli yleensä tasoa 0,2-0,4 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 5). Viime vuosina yksikkösaalis on kuitenkin ollut keskimääräistä pienempi.

16 Taulukko 13 Nuasjärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 2011-2015. Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lahna Särki Säyne Verkot VI-X 2011 8 0 100 25 50 338 0 0 0 0 # 27-33 mm 2012 4 325 550 425 0 875 0 0 0 0 2013 10 250 1430 320 0 630 90 0 770 0 Verkot V-IX 2011 57 53 212 675 0 68 0 0 7 0 # 34-40 mm 2012 44 136 409 750 0 0 0 23 0 0 2013 39 128 462 359 26 103 0 0 0 0 Verkot I-IV 2011 274 293 3 696 70 20 0 157 0 0 # 40-60 mm 2012 280 416 6 791 94 4 4 68 181 0 2013 450 169 9 592 96 21 0 88 0 0 2014 562 105 4 784 44 0 10 46 0 0 2015 520 255 2 927 77 4 0 38 0 0 V-X 2011 21 524 333 286 48 190 633 286 0 0 2012 23 174 370 761 174 65 0 87 0 0 2013 99 96 127 632 30 42 20 21 0 0 2014 20 350 750 275 50 0 100 0 0 0 2015 58 248 98 279 26 45 0 26 0 0 XI-XII 2012 124 246 0 725 157 20 0 27 0 0 2013 42 167 0 510 71 0 71 126 24 0 2014 98 287 0 740 65 44 35 23 0 0 I-XII 2011 295 309 26 667 68 32 45 166 0 0 2012 427 354 24 770 116 12 0 57 119 0 2013 591 156 28 593 84 23 8 80 2 0 2014 680 138 25 763 47 6 16 41 0 0 2015 578 254 11 862 72 8 0 37 0 0 Isorysä VI 2011 4 0 0 8000 0 1250 5500 0 0 0 Katiskat V-VIII 2011 9 556 1544 0 0 0 0 0 778 0 2012 24 58 1238 0 250 0 0 0 8 13 2013 23 352 1304 30 109 0 0 0 135 0 2014 4 275 325 0 0 0 0 0 0 0 2015 43 21 1460 0 186 0 0 0 47 0 Vetouistelu V-X 2011 50 1260 426 6654 0 0 0 0 0 0 2012 59 1552 138 2362 0 0 0 0 0 0 2013 50 2886 120 3266 0 0 0 0 0 0 2014 46 2391 302 5098 0 0 0 0 0 0 2015 60 1307 522 1768 0 0 0 0 0 0 Taulukko 14 Nuasjärven muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) sekä pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v. 2011-2015. Pyydys kk Vuosi pkk Muikku Muikkuverkot IX-X 2011 8 263 2012 4 300 2015 6 15 kpl

g/pkk 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 HAUKI Verkot # 41-60 mm 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 17 g/pkk 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 KUHA Verkot # 41-60 mm 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 12000 KUHA Isorysä 10000 8000 g/pkk 6000 4000 2000 0 7000 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 KUHA Vapakalastus 6000 5000 g/kkr 4000 3000 2000 1000 Kuva 5 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Nuasjärven verkko- ja rysäpyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2000-2015.

3.2 Hyrynsalmen reitti 18 3.2.1 Kiantajärvi Kiantajärvellä kalasti 7-8 kirjanpitokalastajaa v. 2011-2015 (taulukko 15). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä. Kiantajärvellä kalastettiin lisäksi isorysillä, nuotalla, troolilla, katiskoilla ja vetouistelemalla. Troolia vedettiin ensimmäistä kertaa kesällä 2010. Kalastus harvoilla verkoilla (# pääasiassa 45-60 mm) painottui avovesikauteen, mutta niillä kalastettiin aktiivisesti myös talvella. Välikoon siikaverkoilla (# 34-40 mm) kalastettiin pääasiassa kesällä. Nuottaa vedettiin vain talvella. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 2011-2015 muikku, kuha, siika, hauki, made ja ahven (taulukko 15). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi kuoretta ja vähän mm. taimenta ja särkeä. Vuosien 2011-2015 keskimääräisestä saaliista (ilman troolisaalista) muikkua oli 47 %, kuhaa 16 %, siikaa 10 % ja haukea sekä madetta molempia 8 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 3739 kg. Kiantajärvellä on ollut v. 2011-2015 kirjanpitäjinä myös 2 ammattikalastajaa, mistä johtuen saaliit ovat olleet kohtuullisen suuria. Taulukko 15 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Kiantajärvellä v. 2011-2015. Ei sisällä troolisaalista. Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Harjus Muikku Kuore Kuha Ahven Järvil. Made Särki Säyne Yht. kg/kal. 2011 7 2021 181 2729 1 4976 150 4050 1267 15 1605 525 0 17520 2503 2012 8 1968 81 3229 0 12248 2133 3330 1745 2 1007 428 10 26181 3273 2013 8 3221 103 3807 0 14662 1904 5027 1121 2 3797 1590 0 35234 4404 2014 8 2823 26 3003 0 20801 60 5304 442 9 3025 575 0 36068 4509 2015 8 2137 110 2321 1 15906 1704 5301 2018 28 2187 359 1 32073 4009 Harvoilla verkoilla kalastettiin v. 2011-2015 runsaasti (13000-20400 pkk), ja niillä saadun kuhan ja hauen yksikkösaaliit olivat pieniä eli kuhalla 188-340 g/pkk ja hauella 84-150 g/pkk (taulukko 16). Mateen yksikkösaalis talvella oli myös pieni eli 160-445 g/pkk. Siikaa harvoilla verkoilla saatiin vähän eli 6-141 g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit harvoilla verkoilla olivat pieniä eli vain muutamia grammoja kokukertaa kohden. Välikoon siikaverkoilla (# 34-40 mm) saadun siian yksikkösaalis oli pieni eli 194-387 g/pkk (taulukko 16). Isorysillä siikaa saatiin vähän-kohtalaisesti eli 6,4-9,2 kg/pkk (taulukko 17). Isorysillä saatiin joinakin vuosina kuhaa lähes yhtä paljon kuin siikaa. Katiskoilla saatiin ahventa hyvin eli 1,1-2,6 kg/pkk (taulukko 16). Vähäisellä vetouistelulla taimenta saatiin vähän-kohtalaisesti eli 164-840 g kalastuskertaa kohden ja järvilohta vähän eli 0-552 g kalastuskertaa kohden (taulukko 16). Muikku pyydettiin pääasiassa troolilla, isorysillä ja nuotalla. Muikkuverkoilla muikkua saatiin enimmäkseen vain vähän eli 326-1163 g/pkk (taulukko 17). Rysillä saadun muikun yksikkösaalis oli hyvä eli 65-127 kg/pkk. Myös talvinuotalla saatiin hyviä muikkusaaliita eli 132-321 kg vetokertaa kohden. Troolausta harjoitettiin ensimmäistä kertaa kesällä 2010 ja muikkua saatiin v. 2011-2015 kohtalaisesti-hyvin eli 180-329 kg vetokertaa kohden. Kalastajien v. 2011-2015 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain. Yksittäiset kalastajat kommentoivat myös siian ja muikun vähyyttä ja kuhakannan kasvua. Kalojen makuvirheitä kommentoitiin vain satunnaisesti. Kiantajärvi poikkeaa reitin muista järvistä sikäli, että siellä siika ja muikku ovat edelleen merkittävimpiä saalislajeja kuhan ohella. Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoil-

la (# 34-40 mm) on ollut 2000-luvulla pieni eli enimmäkseen tasoa 0,2-0,4 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman selvää yksisuuntaista kehitystä (kuva 6). Harvoilla verkoilla saadun siian yksikkösaalis on ollut koko 2000-luvun ajan pieni eli yleensä tasoa 0,1-0,3 kg/pkk (kuva 6). Isorysäpyynnin aineisto on yhtenäinen v. 2009 lähtien, ja rysillä on saatu siikaa vähän-kohtalaisesti eli tasoa 6-9 kg kokukertaa kohden (kuva 6). Taimenen vapakalastussaalis on ollut 2000-luvulla koko ajan pieni-kohtalainen eli yleensä tasoa 0,2-0,7 kg kalastuskertaa kohden (kuva 6). Muikkuverkoilla saadun muikun yksikkösaalis oli v. 2008 asti varsin hyvä eli yli 1,0 kg/pkk, mutta sen jälkeen yksikkösaalis on ollut enimmäkseen pieni-kohtalainen eli tasoa 0,4-0,8 kg/pkk (kuva 7). Edelleen vahvaan muikkukantaan viittaavat kuitenkin varsin hyvät rysä-, nuotta- ja troolisaaliit. Isorysillä on saatu muikkua 2010-luvulla 65-127 kg kokukertaa kohden (kuva 7) ja talvinuotalla 132-321 kg vetokertaa kohden (taulukko 17). Myös muikun troolisaalis on ollut 2010-luvulla kohtalaisen hyvä eli keskimäärin tasoa 270 kg vetokertaa kohden (taulukko 17). Kiantajärvellä muikku on ollut useina vuosina pienikokoista, mikä on aiheuttanut markkinointivaikeuksia. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on parantunut 2000-luvulla tasolta alle 0,1 kg/pkk tasolle 0,3 kg/pkk (kuva 7). Hauen yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla pieni ollen yleensä tasoa 0,1 kg/pkk (kuva 7). 19

20 Taulukko 16 Kiantajärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 2011-2015. Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Järvil. Harjus Särki Verkot I-IV 2012 30 417 57 17 460 110 0 30 0 0 # 34-40 mm 2013 58 616 24 29 398 138 0 0 0 9 V-X 2011 238 211 118 81 57 387 30 13 4 24 2012 574 117 44 112 56 201 14 0 0 0 2013 9605 53 49 9 33 259 2 2 2 1 2014 511 101 54 190 58 297 15 8 0 6 2015 556 78 24 157 71 289 3 0 1 6 XI-XII 2012 21 443 48 67 200 100 0 0 0 0 2013 18 561 0 50 611 194 0 0 0 0 I-XII 2011 238 211 118 81 57 387 30 13 4 24 2012 625 143 45 106 80 194 13 1 0 0 2013 9681 57 49 9 36 258 2 0 0 1 2014 511 101 54 190 58 297 15 8 0 6 2015 556 78 24 157 71 289 3 0 1 6 Verkot I-IV 2011 3020 275 + 539 163 14 0 0 0 0 # 40-70 mm 2012 478 145 3 125 160 14 0 0 0 0 2013 5930 277 1 361 434 3 + 0 0 0 2014 2379 274 1 265 445 9 1 0 0 0 2015 1522 285 3 498 225 22 0 0 0 + V-X 2011 14330 72 28 119 66 229 11 1 0 0 2012 11009 59 12 190 54 161 3 + 0 + 2013 8039 56 4 282 95 7 6 0 0 0 2014 8531 74 4 291 85 132 1 0 0 0 2015 11837 69 2 312 73 85 6 1 0 + XI-XII 2011 3000 50 7 333 133 10 3 0 0 0 2012 1534 263 0 532 101 36 0 0 0 0 2013 110 211 7 269 224 122 0 0 0 0 2014 3332 114 + 355 179 68 + 0 0 0 2015 62 779 0 1726 492 63 0 0 0 0 I-XII 2011 20350 84 15 188 76 116 6 + 0 0 2012 13021 86 11 228 64 141 3 + 0 + 2013 14079 150 2 315 239 6 4 0 0 0 2014 14242 117 3 301 167 97 1 0 0 0 2015 13421 96 2 340 92 78 5 1 0 + Katiskat II-III 2014 212 108 0 0 2670 0 0 0 0 0 2015 330 0 0 0 2658 0 0 0 0 0 V-VIII 2011 353 440 2132 0 57 0 0 0 0 67 2012 1014 148 1134 0 64 0 0 0 0 0 2013 239 193 1397 0 116 0 0 0 0 2 2014 6 0 1133 0 0 0 0 0 0 0 2015 700 43 2634 0 0 0 0 0 0 0 Vetouistelu VI-X 2011 19 832 611 547 0 0 679 374 0 0 2012 10 610 210 70 0 0 170 0 0 0 2013 15 853 267 0 0 0 840 113 0 0 2014 14 693 150 129 0 0 164 329 0 0 2015 23 1143 235 326 0 0 752 552 0 0

Taulukko 17 Kiantajärven kirjanpitokalastajien muikunpyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat ja vetokerrat (pkk/vk) sekä pyydyskokukerta- tai vetokertakohtainen saalis (g/pkk, g/vk) v. 2011-2015. 21 Pyydys kk Vuosi pkk/vk Muikku Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Särki Kuore Muikkuverkot VI-X 2011 134 1163 0 49 0 0 0 0 45 3 2012 314 514 0 18 0 0 0 0 3 8 2013 320 851 0 38 0 0 0 0 21 12 2014 633 326 0 19 0 0 0 0 3 12 2015 327 544 0 9 0 0 0 0 12 13 Isorysät V-IX 2011 34 127100 1500 5000 5600 400 7100 1300 14400 0 2012 107 65400 1400 3900 2700 500 8400 300 3900 0 2013 81 115900 3400 2800 5500 700 6400 300 19400 0 2014 113 106000 4500 3100 7500 400 9200 30 5000 0 2015 79 97400 4200 1600 7300 400 9100 300 4400 0 Nuotta II-IV 2011 2 250000 25000 0 5000 0 15000 0 0 75000 2012 26 195600 16500 0 0 0 14400 0 0 81900 2013 38 131600 5300 0 100 0 18700 0 100 50000 2014 37 229900 15200 0 1800 0 11600 0 0 + 2015 25 321200 16500 0 2500 0 16000 0 0 68000 Trooli V-X 2011 74 290500 400 0 0 0 1100 0 100 23000 2012 60 266700 1700 200 0 0 2500 0 1700 66700 2013 73 328800 500 200 0 0 3200 0 200 19900 2014 63 295200 1400 0 0 0 2400 0 0 55600 2015 65 180000 800 300 0 0 2600 0 500 53800

700 600 SIIKA Verkot # 34-40 mm 22 500 400 g/pkk 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 700 SIIKA Verkot # 40-70 mm 600 500 400 g/pkk 300 200 100 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 20 SIIKA Isorysät 15 kg/pkk 10 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 900 TAIMEN Vapakalastus 800 700 600 500 g/kkr 400 300 200 100 0 Kuva 6 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kiantajärven verkko- ja rysäpyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2000-2015.

g/pkk 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 MUIKKU Muikkuverkot 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 23 140 MUIKKU Isorysät 120 100 80 kg/pkk 60 40 20 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 350 KUHA Verkot # 40-70 mm 300 250 200 g/pkk 150 100 50 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 300 HAUKI Verkot # 40-70 mm 250 200 g/pkk 150 100 50 0 Kuva 7 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kiantajärven verkko- ja rysäpyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2000-2015.

3.2.2 Vuokkijärvi Vuokkijärvellä kalasti 6-7 kirjanpitokalastajaa v. 2011-2015 (taulukko 18). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkokalastusta harvoilla verkoilla (# pääasiassa 45-65 mm). Vuokkijärvellä kalastettiin lisäksi vähän välikoon siikaverkoilla (# 34-40 mm), katiskoilla ja vetouistelemalla. Katiskoilla pyydettiin ahventa ammattimaisesti. Kalastus harvoilla verkoilla painottui selvästi talveen, mutta niillä kalastettiin vähän myös läpi kesän. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 2011-2015 kuha, ahven, hauki ja made (taulukko 18). Näiden lisäksi saatiin vähän siikaa ja särkeä sekä hiukan säynettä. Taimenta saatiin vain satunnaisesti. Vuosien 2011-2015 keskimääräisestä saaliista ahventa oli 33 %, kuhaa 30 % ja haukea 23 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 2278 kg. Vuokkijärvellä on ollut kirjanpitäjänä myös ammattikalastaja, mistä johtuen saaliit ovat olleet kohtuullisen suuria. 24 Taulukko 18 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Vuokkijärvellä v. 2011-2015. Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Kuha Ahven Made Säyne Särki Yht. kg/kal. 2011 7 3411 0 163 3166 6472 717 48 599 14576 2082 2012 6 3148 1 138 5335 1702 880 17 128 11349 1892 2013 6 3364 0 128 4027 6107 1079 28 452 15185 2531 2014 6 3806 3 189 5578 5761 2157 51 598 18143 3024 2015 6 2731 0 141 3298 3431 1354 11 211 11177 1863 Harvoilla verkoilla kalastettiin v. 2011-2015 runsaasti (6800-10800 pkk), ja niillä saadun kuhan yksikkösaalis oli pieni-kohtalainen eli 344-637 g/pkk (taulukko 19). Hauen yksikkösaalis oli pieni eli 227-407 g/pkk. Mateen yksikkösaalis kevättalvella oli pieni eli tasoa 100 g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat vähäisiä. Välikoon siikaverkoilla (# 34-40 mm) pyydettiin joinakin vuosina vähän ja siikaa saatiin niillä vähän eli 14-91 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin kuhaa ja haukea erittäin hyvin eli kuhaa 4,3-8,3 kg ja haukea 4,6-6,0 kg kalastuskertaa kohden. Katiskoilla pyydettiin ammattimaisesti ahventa ja kokukertoja kertyi paljon. Ahvenen kokonaissaalis katiskoilla oli keskimäärin 4,5 t vuodessa (vaihteluväli 1,3-6,3 t) ja yksikkösaalis oli paljolti pyynnin laajuudesta johtuen pieni-kohtalainen eli tasoa 0,2-0,7 kg/pkk. Kalastajien v. 2011-2015 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain. Kalastajat kommentoivat myös siian ja muikun vähyyttä. Muikkukannan arvioitin olleen kateissa jo 8 vuotta. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2000-luvun alkupuolelta lähtien kohtalaiseksi eli tasolle 0,4-0,5 kg/pkk ja 2010-luvulla yksikkösaalis on ollut melko vakaa (kuva 8). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2000-luvulla pieni eli enimmäkseen tasoa 0,3-0,4 kg/pkk. Siian yksikkösaalis on 2000-luvulla alentunut sekä harvojen että välikoon siikaverkkojen osalta (kuva 8). Viime vuosina siian yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut vähäinen eli tasoa 20 g/pkk ja välikoon verkoillakin alle 100 g/pkk. Vuoden 2010 keskimääräistä parempi yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla johtunee vähäisen pyynnin (6 pkk) aiheuttamasta sattumasta. Vetouistelun kuhan yksikkösaalis on kasvanut 2000-luvulla, ja se on ollut 2010-luvulla erittäin hyvä eli yleensä tasoa 4-6 kg kalastuskertaa kohden (kuva 9).

25 Taulukko 19 Vuokkijärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 2011-2015. Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Säyne Särki Verkot V-IX 2013 60 405 273 978 42 30 0 0 17 # 34-40 mm 2014 121 251 242 607 0 91 0 0 14 2015 58 171 90 288 0 14 0 0 24 Verkot I-IV 2011 6704 409 5 417 106 20 0 5 0 # 45-70 mm 2012 5995 444 0 693 114 17 0 2 0 2013 5789 354 0 500 179 16 0 5 0 2014 8421 254 0 513 89 11 + 6 0 2015 8040 216 0 358 86 13 0 1 0 V-X 2011 143 312 85 563 0 181 0 0 4 2012 98 195 27 311 53 93 0 0 17 2013 136 367 71 518 84 193 0 0 18 2014 121 278 74 540 103 131 0 17 0 2015 87 623 13 528 282 195 0 0 0 XI-XII 2012 1733 69 0 465 33 10 0 0 0 2013 1378 287 0 372 20 6 0 0 0 2014 2259 125 0 392 16 29 0 0 0 2015 609 313 0 135 56 27 0 0 0 I-XII 2011 6847 407 6 420 104 24 0 5 + 2012 7826 358 + 637 95 17 0 2 + 2013 7303 341 1 476 147 17 0 4 + 2014 10801 227 1 488 74 17 + 5 0 2015 8736 227 + 344 86 16 0 1 0 Katiskat V-X 2011 8765 42 716 5 1 0 0 0 65 2012 5085 42 281 0 22 0 0 0 15 2013 13482 46 441 6 + 0 0 0 32 2014 14843 74 377 5 26 0 0 0 39 2015 13580 40 241 7 + 0 0 0 12 Vetouistelu V-IX 2011 50 4934 330 4712 0 0 0 0 0 2012 64 4797 439 5277 0 0 19 84 0 2013 48 4644 281 8285 0 0 0 0 0 2014 36 5894 325 4258 0 0 0 50 0 2015 31 6019 645 5813 0 0 0 0 0

700 600 500 400 KUHA Verkot # 41-70 mm 26 g/pkk 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 600 HAUKI Verkot # 41-70 mm 500 400 g/pkk 300 200 100 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 250 SIIKA Verkot # 41-70 mm 200 150 g/pkk 100 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 400 SIIKA Verkot # 34-40 mm 350 300 250 g/pkk 200 150 100 50 0 Kuva 8 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vuokkijärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2000-2015.

27 9000 KUHA Vapakalastus 8000 7000 6000 5000 g/kkr 4000 3000 2000 1000 0 Kuva 9 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vuokkijärven vapakalastuken kalastuskertakohtainen kuhasaalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2004-2015. 3.2.3 Hyrynjärvi Hyrynjärvellä kalasti 2-3 kirjanpitokalastajaa v. 2011-2015 (taulukko 20). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli verkkokalastusta. Hyrynjärvellä kalastettiin sekä harvoilla verkoilla (# pääasiassa 45-65 mm) että joinakin vuosina myös vähän välikoon siikaverkoilla (# 34-40 mm). Muikkuverkoilla kalastettiin melko vähän. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 2011-2015 kuha ja hauki (taulukko 20). Näiden lisäksi saatiin vähän siikaa, muikkua, madetta, ahventa ja lahnaa sekä satunnaisesti mm. taimenta ja särkeä. Vuosien 2011-2015 keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 64 % ja haukea 13 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 301 kg. Taulukko 20 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Hyrynjärvellä v. 2011-2015. Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Muikku Kuha Ahven Made Lahna Säyne Särki Yht. kg/kal. 2011 2 88 3 34 43 349 9 9 5 0 0 540 270 2012 3 143 3 74 30 647 13 28 27 1 13 979 326 2013 3 121 3 43 65 638 21 45 3 0 6 945 315 2014 3 122 2 53 85 653 18 66 52 0 0 1051 350 2015 2 61 0 25 27 256 4 51 57 0 4 485 243 Harvoilla verkoilla saatiin kuhaa v. 2011-2015 kohtalaisesti eli 454-772 g/pkk (taulukko 21). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli hauella 104-244 g/pkk ja muilla kalalajeilla yleensä alle 100 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-40 mm) siikaa saatiin vähän-kohtalaisesti eli 99-625 g/pkk; vuoden 2012 keskimääräsitä parempaan tulokseen saattoi vaikuttaa vähäisen pyynnin aiheuttama sattuma. Muikkuverkoilla pyydettiin melko vähän ja muikkua niillä saatiin vähän-kohtalaisesti eli 317-675 g/pkk. Vähäisellä vetouistelulla kuhaa saatiin erittäin hyvin eli 3,5-5,5 kg kalastuskertaa kohden. Kalastajien v. 2011-2015 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen ja roskaantuminen haittasivat kalastusta ajoittain. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla kohosi 2000-luvun alkupuolella hyväksi eli lähelle tasoa 1 kg/pkk, mutta sen jälkeen se on alentunut kohtalaiseksi eli tasolle 0,5-0,7