Taustamuistio Keski-Suomen kemiallista ja mekaanista metsäteollisuutta koskevista kehitysnäkymistä Asiakas: Keski-Suomen liitto
Johdanto Raportin ovat laatineet teknologiajohtaja Satu Helynen ja teknologiapäällikkö Janne Poranen VTT:sta. Alla olevan tiivistelmän kokoamisesta ja keskisuomalaisnäkökulmasta vastaa kehittämisjohtaja Martti Ahokas Keski-Suomen liitosta. Keski-Suomen paperi- ja sellutehtaat ovat muihin suomalaisiin tehtaisiin verrattuna tehokkaita. Kilpailukykyä alentavina tekijöinä ovat logistiikkakustannukset valmiiden tuotteiden osalta. Jos vientimaiden kysyntä ei elvy tai kapasiteettia rakennetaan edullisemman kustannustason maihin (mm. E-Afrikka, Kiina, Portugali), tehtaat ovat vaikeuksissa viimeistään silloin, kun on korvausinvestointien aika Paperin kysynnän (1) rakenteelliset muutokset tai (2) energian hinnan nousu voivat heikentää Jämsänjokilaakson tehtaiden kannattavuutta ja voivat edellyttää tuotannon rakenteen muutosta. Kokonaan uusien nykyisen paperin ja sellun tuotannon korvaavien tuotteiden kehittäminen on vasta käynnissä. T&K panokset ovat maakunnassa erityisen alhaisia. Uusina kaupallisina tuotteina on lähinnä vain energiatuotteita, joiden jalostusarvo käytettyä puukuutiota kohti on tyypillisesti vain murto-osa (10 35 %) verrattuna paperiin. Maksukyky energiapuusta vastaa maksimissaan kuitupuun hintaa. Keski-Suomen suurten puunjalostajien (Jämsänkoski, Kaipola, Äänekoski) energiatuotantokykyyn ei ole tarvetta suorittaa tuotannollisista lähtökohdista johtuvia merkittäviä uusinvestointeja Keski-Suomen puuta jalostavan teollisuuden tuotevalikoiman jonkinasteiset muutokset ja tehostamistoimenpiteet ovat välttämättömiä kaikissa tapauksissa. ylikapasiteettitilanteessa eurooppalaiset, mukaan lukien keskisuomalaiset tehtaat seisovat ensin ja käynnistyvät viimeisinä. Uusien prosessien ja tuotteiden valmistuksen demonstrointi ja käyttöönotto ensimmäisenä Keski-Suomen tehtaissa parantaisi näiden tehtaiden asemaa globaalissa kilpailussa. Metsäteollisuuden yhteydessä saadaan sekä energiatuotteiden (sähkö, kaukolämpö, pelletit, biohiili, bioöljyt, liikenteen biopolttonesteet, biokaasu) että muiden biomassatuotteiden (biomateriaalit, biokemikaalit) tuotannossa monia kustannuksia alentavia integrointietuja.
Taustamuistion tarkoitus Keski-Suomen liitto kerää maakuntasuunnitelmaa sekä maakuntaohjelmaa varten taustatietoja. Tähän taustamuistioon on koottu niin Suomen kuin Keski-Suomenkin kemiallista ja mekaanista metsäteollisuutta koskevia tietoja, joiden avulla lähimenneisyyttä voidaan hahmottaa ja toisaalta luoda tulevaisuuden kehitysnäkymiä. Taustamuistiossa on esitetty puuta jalostavan teollisuuden tilaa ja kehittämistarpeita kuvaavaa tietoa, siltä osin kuin valituista julkisista lähteistä on käytettävissä. Niiden perusteella on myös arvioitu, millä tavoin metsäsektorin teknologiseen kilpailukykyyn voidaan vaikuttaa, erityisesti Keski-Suomen alueella. Kemiallinen metsäteollisuus Paperi-, kartonki- ja sellutehtaiden uusintavuodet Keski-Suomessa osoittavat halua ylläpitää ja vahvistaa olemassa olevia laitoksia (taulukko 1). Lyhyellä, alle kolmen vuoden aikajaksolla suuria riskejä olemassa olevien laitosten sulkemiselle ei pitäisi olla näkyvissä, sillä laitoksiin on investoitu ja ne poistetaan kirjanpidossa 5-20 vuoden aikajaksolla. Keskipitkällä, noin viiden vuoden aikajaksolla suurille laitoksille on saatava parempaa suhteellista kilpailukykyä, jotta investointeja niihin jatketaan ja niiden toimintaa edelleen kehitetään ja ylläpidetään. Keski-Suomen alueella vuoden 2008 tuotantomäärät olivat pääsääntöisesti hyvällä tasolla suhteessa laitosten maksimikapasiteetteihin (taulukko 1). Keskisuomalaiset tuotantoyksiköt ovat maailmanlaajuisestikin verrattuna riittävän suuria, mikä takaa riittävän kustannustehokkuuden. Keski-Suomessa sijaitsevien tehtaiden tuotevalikoima kuuluu pääsääntöisesti kunkin yrityksen strategiassa mainittuun keskeiseen tuotevalikoimaan. Kilpailukykyä alentavina tekijöinä ovat logistiikkakustannukset valmiiden tuotteiden osalta. Logistiikkakustannukset heikentävät Keski-Suomen kilpailukykyä suhteessa rannikolla sijaitseviin tuotantolaitoksiin, joilla on suora yhteys satamaan, mutta toisaalta sijainti raaka-aineen lähellä vahvistaa sitä. Kuljetuskustannukset ovat olleet yli 8% tuotannon bruttoarvosta jo vuodesta 2004. Jämsänkosken ja Kaipolan tehtaiden tuotannon kilpailukyvyn edellytyksenä on sähkön kilpailukykyinen hinta verrattuna kilpailijamaihin. Jos sähkön markkinahinta nousee korkeaksi, tehtaiden tuottamaa ja tuotteissaan pääosin käyttämää mekaanista massaa korvataan enenevässä määrin kemiallisella massalla. Tehtaiden energiahuoltoon on investoitu merkittävästi sekä Äänekoskella, Jämsänkoskella että Kaipolassa, ja uusiutuvan energian osuus on näissä merkittävä. Lähivuosina ei näillä tehtailla ole välttämätöntä tehdä energiainvestointeja, jotka suuruutensa vuoksi asettaisivat koko toiminnan jatkon harkittavaksi.
Paperi-, kartonki- ja sellutehtaat työllistävät noin puolet Keski-Suomen maakunnan metsäteollisuuden työntekijöistä (taulukot 4 ja 6). Merkille pantavaa on, että maakunnan henkilöstömäärät ovat vähentyneet yli 25 % tällä vuosituhannella. Toimihenkilöihin kohdistuneet henkilöstövähennykset ovat olleet vielä suurempia. Lisäksi on huomioitava T&K -panostusten erittäin alhainen taso; alle 0.2 % tuotannon bruttoarvosta. Mekaaninen metsäteollisuus (puutuoteteollisuus) Vaneri-, lastulevy- ja kuitulevytehtaiden sekä sahojen Keski-Suomen tuotantoyksiköiden koko vaihtelee alle 50 hengen yksiköistä aina jopa 300 500 hengen yksiköihin asti (taulukko 2). Nämä tuotantolaitokset ovat pääosin sekä sijainniltaan että omistajapohjaltaan erillään paperi-, kartonki- ja sellutehtaista, toisin kuin valtaosalla alan teollisuudesta Suomessa. Keinoja löytää synergioita eri toimijoiden kesken ja siten parantaa kilpailukykyä tulisi kuitenkin aktiivisesti etsiä. Mekaanisen metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä ja tuotanto, Suomessa julkistettujen arvioiden perusteella, ennustetaan pysyvän korkeana jatkossakin, joskin selvästi alemmalla tasolla kuin huippuvuosina 2006-2007. Sahatavaran ym. toimipaikkojen lukumäärä laski alle kahdensadan vuonna 2006 ja niiden T&K -kulut ovat alle 0.05 % tuotannon bruttoarvosta (taulukko 5). Niiden kuljetus- ja varastointikulut ovat laskeneet alle 5 % tasolle vuoden 2007 aikana. Henkilöstön määrä ei ole muuttunut merkittävästi tällä vuosituhannella. Tulevaisuuden edellytyksiä Metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo putosi 5 % ja jalostusarvo 9 % vuodesta 2007 vuoteen 2008 (taulukko 3) ja lasku on edelleen kiihtynyt. Kustannustehokkuutta on parannettu etenkin työvoimaa vähentämällä, joskin osa henkilöstövähennyksistä liittyy toimintojen ulkoistamiseen. Toimihenkilöitä vähennettiin 15 % ja työntekijöitä 9 %. Näiden merkittävyyttä korostaa se, että toimihenkilöihin kohdistuvat vähennykset vaikuttavat suoraan myös tuotekehityksessä toimiviin henkilöresursseihin. Pidemmän aikavälin trendit 2000-2007 (taulukko 4) osoittavat merkittäviä muutoksia henkilömäärissä; henkilömäärät niin työntekijöiden kuin toimihenkilöidenkin osalta ovat vähentyneet tasaisesti koko 2000-luvun. Investoinnit puolestaan vaihtelevat suuresti vuodesta toiseen, tason ollessa keskimäärin n. 3.5 7.6 % tuotannon bruttoarvosta. Investointeja ohjataan organisaatioissa aiempaa tarkemmin ja niiltä odotetaan kannattavuutta aiempaa lyhyemmällä takaisinmaksuajalla. Pääosa tuotteista menee vientiin, ja siitä 2/3 EU-maihin. T&K -kulujen matala taso osoittaa, että tuotekehitys ko. yrityksissä johdetaan ja pääosin tehdäänkin Keski-Suomen ulkopuolella olevissa pääkaupunkiseudun konsernijohdoissa tai T&K -keskuksissa (esimerkkeinä Lappeenranta ja Imatra) eikä tehtaiden toimesta. Konsernien, joihin tehtaat kuuluvat, T&K -kustannukset ovat tyypillisesti vain pari prosenttia liikevaihdosta, joka on perusteollisuudelle tyypillistä tasoa ja selvästi alempi kuin esimerkiksi teknologiateollisuudessa. Vertailu muihin maakuntiin vuonna 2007 paljastaa, että Keski-Suomen maakunta ei eroa merkittävästi muista maakunnista toimialavertailussa ja että T&K -kulut ovat
Uudellamaalla (konsernijohdon sijainti) ja Etelä-Karjalan maakunnassa (yritysten suuria t&k -keskuksia) merkittävästi suuremmat kuin muissa maakunnissa ml. Keski- Suomi (taulukko 8). Kansainvälinen kilpailukyky Eurooppalaisen paperi- ja selluteollisuuden kilpailukyky on heikentynyt huomattavasti muuhun maailmaan verrattuna. Muuttuvat kustannukset (raaka-aineet, kemikaalit, energia, työvoima, käyttö) olivat vuoden 2008 lopussa korkeammat kuin muualla (kuva alla, lähde RISI). Edullisimmat muuttuvat tuotantokustannukset ovat Brasiliassa, Indonesiassa, Venäjällä. Keskitasoa ovat Kiina, Kanada ja USA, ja kalleinta on Japanissa ja Euroopassa. Kuvassa ei ole tuotteiden kuljetuskustannuksia, jotka rasittavat myös merkittävästi vievää Eurooppaa. Yleisenä johtopäätöksenä on, että ylikapasiteettitilanteessa eurooppalaiset tehtaat seisovat ensin ja käynnistyvät viimeisinä. Kustannusero esimerkiksi Etelä-Amerikkaan verrattuna on jo niin suuri, että uuden kapasiteetin rakentaminen sinne nykyisellä kustannustasolla voi olla edullisempaa kuin tuotanto nykylaitoksilla Euroopassa.
Suomen kustannustaso Euroopan keskitasoon verrattuna on korkeampi kaikissa muissa tuotannontekijöissä kuin energiassa ja lisäkustannuksia tulee pitemmästä tuotteiden kuljetusmatkasta markkinoille. Puuraaka-aine logistiikkakuluineen (kuva alla) on perinteisesti Suomessa selvästi kalliimpaa kuin muualla, vaikka puun hinta onkin laskenut huipputasostaan. Havupuun (conifer) hinta on erityisen kallista Venäjään ja USA:han verrattuna, lehtipuissa erot ovat pienempiä, lukuun ottamatta Venäjän erittäin edullista hintatasoa. Yhteenveto Kemiallisen metsäteollisuuden tehtaisiin on investoitu merkittävästi viime vuosina ja ne ovat kooltaan ja tuoterakenteeltaan varsin kustannustehokkaita. Kilpailukyvyn säilyttäminen jatkossa on kuitenkin näillekin haasteellista, jos paperin ja kartongin kulutus ja hinnat eivät käänny nousuun. Mekaanisen metsäteollisuuden kysyntä nähdään yleisesti melko valoisana. Keskisuomalaisen teollisuuden rasitteena verrattuna kilpailijamaihin ovat korkea raaka-aineen hinta ja kuljetuskustannukset, ja etuina suurmittaisen tuotannon tehokkuus ja toistaiseksi edullinen energian hinta. Tuotannon tehokkuutta parannetaan jatkuvasti, mutta lisäksi tarvitaan hyppäyksellisiä parannuksia tehokkuuteen uusina prosesseina tai uusia korkea-arvoisia tuotteita tuotevalikoimaan, jotta suhteellista kilpailukykyä voidaan parantaa. Uusien prosessien ja tuotteiden valmistuksen demonstrointi ja käyttöönotto ensimmäisenä Keski-Suomen tehtaissa parantaisi näiden tehtaiden asemaa globaalissa kilpailussa.
Laajentuminen energiasektorille ja biomassan entistä monimuotoisempaan hyödyntämiseen (ns. biojalostamot) on myös mahdollista sekä kemiallisessa että mekaanisessa metsäteollisuudessa. Metsäteollisuuden yhteydessä saadaan sekä energiatuotteiden että (sähkö, kaukolämpö, pelletit, biohiili, bioöljyt, liikenteen biopolttonesteet, biokaasu) muiden biomassatuotteiden (biomateriaalit, biokemikaalit) tuotannossa monia kustannuksia alentavia integrointietuja. Tämä mahdollisuus pitää hyödyntää.