Teollinen Suomi? Toimialojen ja teollisten klustereiden kehitysnäkymät Suomen mineraalistrategia Workshop, Långvik 15.4.10 Pekka Ylä-Anttila ETLA ja Etlatieto Oy
Teemat Kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin teollisuusmaihin Miksi? Suhdanne- ja rakennekriisi yhtä aikaa Verkostunut tuotantorakenne läpikulkuvientiä Pääsemmekö samanlaiseen nousuun kuin 1990- luvulla? Teollisuuden suuri rakennemuutos: teollisen tuotannon ja palveluiden älykäs yhdistäminen Paljonko valmistavaa teollisuutta Suomeen jää? Kasvustrategia kadoksissa? Kasvun lähteet tulevaisuudessa Tuottavuutta vahvistava rakennemuutos ( luova tuho ja uudistuminen ) Yritysten sisäinen rakennemuutos
Suomen BKT:n määrän muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00-5,00-10,00-15,00-20,00 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Lähteet: Hjerppe (1988), Tilastokeskus, Etla
5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Viennin määrän muutokset kriisin aikana OECDmaissa (%-muutokset 2008/Q2 2009/Q2) Islanti Uusi-Seelanti Australia Irlanti Etelä-Korea Norja Turkki Alankom. Ranska Luxemb. Iso-Britannia Unkari Tanska Ruotsi Espanja Yhdysvallat Sveitsi Tsekki Puola Portugali Itävalta Belgia Saksa Kanada Slovakia Kreikka Italia Meksiko Japani Suomi Lähde: OECD Economic Outlook Database.
Tuotannon määrän kehitys Suomessa 1927-33, 1988-94 ja 2006-2009 Tehdasteollisuuden tuotannon määrän kehitys Metalliteollisuuden tuotannon määrän kehitys 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 1 2 3 4 5 6 7 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 1 2 3 4 5 6 7 1929=100 v1927-33 1990=100 v1988-94 1929=100 v1927-33 1990=100 v1988-94 v2008=100 v2006-2012 v2008=100 v2006-2012 Lähde: Etla/Maury.
Teollisuustuotanto toimialoittain bruttotuotos, mrd. euroa v. 2000 hinnoin 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2010 2005 2000 1995 1990 1985 1980 1975 1970 1965 1960 1955 1950 TeVa Metsä Kemia Elektroniikka ja sähkö Muu metalli
Miksi vienti supistui?
Rakenne- ja suhdannekriísi yhtä aikaa Jo ennen kriisiä nopean talouskasvun alla suuri rakennemuutos: Avainalojen tuotantokapasiteettí (ja koko kansantalouden potentiaalinen tuotanto) supistunut Metsäteollisuuden kannattavuus- ja rakennekriisi jo 2000- luvun alussa ICT-klusterin muodonmuutos: verkosto pienentyi, alihankintateollisuus lähes hävisi, ohjelmistoala kasvoi, mutta kansainvälinen ulkoistaminen lisääntyy nopeasti Kone- ja metallituoteteollisuus: alihankintateollisuuden kansainvälistyminen jäi alkuvaiheeseen. Alan kasvu perustui investointitavaroiden globaaliin kysyntään Nyt investoinnit supistuneet, tuotanto ja tilaukset pudonneet lähes puoleen
Maailman investointiaste 1970-2009** % 26 25 24 23 22 21? 20 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Lähde: UNSD.
Pääsemmekö yhtä nopeaan kasvuun kuin 1990-luvun laman jälkeen?
Miten kriisistä toivutaan? Talouden kasvu 1990-luvun ja 2000-luvun laman jälkeen. Ostovoimakorjattu bkt/capita Suomessa, Ruotsissa ja EU 15.ssa. 1985=100 170 160 150 Suomi eu15 Ruotsi 140 in D E X, 1 9 8 5 = 1 0 0 130 120 110 100 90 80 AMECO / Commission 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
Elintason (BKT/asukas) kasvuvauhti 1950 2030, % vuodessa 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 vuosikasvu vuosikymmenen keskiarvo vuosien 1995-2008 keskiarvo Lähde: Pohjola (2010), Kansantalouden tilinpito
Onko kasvun ajureita kriisin jälkeen? Tuottavuuden kasvu Suomessa 1990-luvun alun jälkeen tullut pääosin 3-4 toimialalta Sähkötekninen teollisuus Metsäteollisuus Tietotekniikkapalvelut Suomi uusteollistui Toimialoittainen rakennemuutos on viime vuosina hidastanut tuottavuuskasvua työtä on siirtynyt korkean tuottavuuden (ja tuottavuuskasvun) aloilta hitaan kasvun aloille avoimelta suljetulle; teollisuudesta palveluihin Miten käy teollisuuden? Uusia kasvualoja?
Tuottavuuskasvu on hidastumassa Työikäinen väestö vähenee Toimialojen välinen rakennemuutos hidastaa kasvua Uusia kasvun lähteitä tarvitaan
Elintason ja sen osatekijöiden kasvuvauhdit 1960 2008 sekä projektiot vuosille 2010-2030, %/v 5 4 3 2 1 0-1 -2 1950-60 1960-70 1970-80 1980-90 1990-00 2000-08 2010-20 2020-30 BKT tehtyä työtuntia kohden + = BKT asukasta kohden tehdyt työtunnit asukasta kohden Lähde: Pohjola (2010)
Toimialojen ja rakennemuutoksen kontribuutiot kansantalouden työn tuottavuuden kasvuun 1980 2008 (%-yksikköä vuodessa) 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Rakennemuutos Muut toimialat ICT-palvelut Metsäteollisuus Metalli- ja koneteollisuus Sähkötekninen teollisuus -0,5 1980-1990 1990-2000 2000-2008 Lähde: Pohjola (2010)
Teollisuuden osuus BKT:sta, % % 40 35 30 25 20 Finland Ireland Germany Sweden Japan UK USA 15 10 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Lähde: Luvut arvioitu ETLAssa (Maury) useita lähteitä käyttäen.
Tehdasteollisuuden osuus työllisyydestä Teollisuuden osuus Suomessa varsin korkea. Osuus kuitenkin laskenut jo 30 vuoden ajan. Osasyynä ovat 25.0 teollisuusyritysten tekemät 20.0 palvelutoimintojen ulkoistukset. 10.0 15.0 Suomessa osuus 5.0 tulee laskemaan nykyisen 0.0 talouskriisin seurauksena. 45.0 Suomi 40.0 Saksa Tanska 35.0 Ruotsi 30.0 Japani Iso-Britannia Irlanti Usa 1950 1955 1960 Lähde: Luvut arvioitu ETLAssa (Maury) useita lähteitä käyttäen. THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH Vuoteen ECONOMY 2025 ulottuva ennuste perustuu VATT:n (2010) raporttiin 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025
Teollisuustoimialojen tuotannon määrän muutokset 2009 2013, % 2009* 2004-08 2009-13* Teknologiateollisuus -25 10 1 Metsäteollisuus -20 0-2 Kemianteollisuus -12 2 0 Elintarviketeollisuus -4 1 1 Tevanake -12-2 -1 Tehdasteollisuus yht -20 6 1 Lähde: ETLA Suhdanne 2009:2
Haasteet uusi globaali työnjako - Aasian vuosisata - Miten käy Suomen teollisuuden? - Uusi kasvustrategia?
Maailman teollisuustuotannon jakauma 1750-2100 % 70 60 50 40 Itä-Aasia Pohjois-Amerikka Eurooppa 30 20 10 0 1750 1800 1850 1900 1950 2000 2050 2100 Itä-Aasia = Kiina, Japani, Intia Pohjois-Amerikka = Yhdysvallat, Kanada Eurooppa = Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Italia, Espanja, Ruotsi, Belgia, Sveitsi Lähteet: Bairoch (1982), ETLA.
1600 Tutkijoiden lukumäärä (1000 henkilötyövuotta) 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 USA Kiina EU Japani Venäjä Etelä-Korea Taiwan Singapore Lähde: OECD Main Science and Technology Indicators. Researchers are full-time equivalents. Time span is 1995 2007 or closest available year. U.S. data for 2007 estimated based on 2004 06 growth rate.
Kasvustrategia kateissa? Kasvustrategian peruselementit koulutus, tutkimus, talouden avoimuus, kilpailu kohdallaan, miten hyödynnetään? Uusien kasvualojen tunnistaminen ja tukeminen vaikeaa ellei mahdotonta Rakennemuutos on kuitenkin tuottavuuskasvun välttämätön (mutta ei riittävä) edellytys Millaista rakennemuutosta sitten tarvitaan? Yritysten ja toimipaikkojen välistä = luovaa tuhoa ja uudistumista Uusia yrityksiä ja toimipaikkoja, entisten poistumista ja resurssien siirtymistä matalan tuottavuuden yrityksistä korkean tuottavuuden yrityksiin