PYSÄYTÄ PALO ENNEN TULTA SUUNNITTELIJAN OPAS
suunnittelijan opas Sisällys Johdanto 2 Määräyksiä 3 Ilmaisimen tyypin valinta 3 Varoittimien sijoittelu 6 Asennus 7 Sähkösuunnittelu 8 Vikavirtasuojakytkimet 11
Johdanto Sähkölaitepalot alkavat yleensä käryämällä suhteellisen pitkään ennen liekkien ilmaantumista. Hellapalossa esimerkiksi syttymisaika on noin 20 minuuttia. Fideprojärjestelmä reagoi jo aikaisessa vaiheessa käryyn katkaisten sähkönsyötön lämpöä generoivaan laitteeseen. Tällöin paloa energialla ruokkiva voima saadaan poistetuksi ja mahdollinen sähköpalo estetyksi. Turvatekniikan keskuksen (TUKES) tutkimuksen mukaan yleisin sähköpalon aiheuttaja on liesi. Tuli syttyy tavallisesti liedelle unohtuneesta kattilasta. Fideproyksikkö katkaisee liedestä virran heti kun palovaroitin reagoi savuun. Liekkejä ei ehdi syntyä ja myrkyllinen savunmuodostus loppuu, koska sitä aktivoiva lämpö hiipuu. Fideproyksikkö katkaisee sähköt myös muista keittiön sähkölaitteista, jolloin suoja kattaa koko keittiötilan. Fideprojärjestelmä on toimintaperiaatteeltaan yksinkertainen. Verkkovirtatoiminen Fideprovaroitinyksikkö reagoi uhkaan ja alkaa hälyttää. Samalla Fideproyksikkö tekee keinotekoisen vikavirran, joka katkaisee sähkövirran niiltä sulakkeilta, jotka on kytketty kyseisen vikavirtasuojakytkimen taakse. Fidepron toiminta ei aiheuta oikosulkuja, sillä oikosulun tekeminen keinotekoisesti on ehdottomasti kiellettyä. Ennen asennusta voidaan itse päättää, mistä kaikista laitteista tai tiloista sähkö halutaan katkaista. Fideprojärjestelmään perehtyneet pelastusalan ammattilaiset suosittelevat suojattavaksi keittiön sähkölaitteiden, television ja tietokoneiden lisäksi myös useita sähkölaitteita sisältävät kodinhoitohuoneet. (kuvasarja on peräisin vuonna 2000 tehdystä polttokokeesta, lähde TUKES) 2
Määräyksiä Rakennusten paloturvallisuudesta on määrätty ympäristöministeriön rakentamismääräyskokoelman osassa E1. Palovaroittimia ja paloilmaisimia koskevat määräykset on eritelty luvussa 11.3. Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmaan on 15.12.2006 tehty ministeriryhmän päätös asumisen paloturvallisuuden edistämisestä. Päätöksen mukaan tulevaisuudessa tullaan edellyttämään uusissa asuinrakennuksissa sähköverkkoon kytkettyjä palovaroittimia silloin, kun rakennus liitetään sähköverkkoon. Rakennuksissa olevien palovaroittimien tulee täyttää pelastuslain 468/2003 22. ja 29.. Sisäasiainministeriö on tarkentanut lakia määräyksellä, SM1999 00256/Tu33, joka on erääntynyt. Ympäristö ja sisäasiainministeriössä on valmisteilla uusi palovaroitinasetus, jolla tarkennetaan mm. pelastuslain (468/2003) 22 ja 29 mukaisia vaatimuksia palovaroittimien sijoittamisesta ja kunnossapidosta. Asetuksen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2007 alkupuolella. Uudessa asetuksessa kytketään palovaroittimen sijoittamisvelvoite yksittäisen palovaroittimen toiminnalliseen pintaalaan. Pelastuslaki edellyttää, että jokaisessa asuinhuoneistossa on palovaroitin. Asetusehdotuksen mukaan asunnon jokainen kerros tulee varustaa vähintään yhdellä palovaroittimella jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden. Huoneistoihin hankittavien mahdollisten lisäpalovaroittimien hankkimiselle on kaavailtu siirtymäaikaa vuoden 2007 loppuun asti. Sähköverkkoon liitettävät palovaroittimet ovat siis tulossa vaatimukseksi asuinrakennuksiin jollain aikataululla. Uusien asuntojen rakentamisessa ja suunnittelussa kannattaa siis jo nyt ottaa huomioon tulevat säädösmuutokset: sähköverkkoon kytketty palovaroitin jokaisen kerroksen alkavaa 60 neliömetriä kohden. Ilmaisimen tyypin valinta Varoittimissa on käytössä erilaisia ilmaisintyyppejä, jotka tunnistavat uhan toisistaan poikkeavilla tavoilla. Ilmaisimia valittaessa tulee aina ottaa huomioon käyttökohde. Joissakin kohteissa laki määrää tilaan sijoitettavan ilmaisintyypin. Pääasiallisia ilmaisintyyppejä on kaksi: savuilmaisin ja lämpöilmaisin. On huomattavaa, että lämpöilmaisin ei ole lain mukaan palovaroitin, joten se ei korvaa asunnoissa vaadittavaa palovaroitinta. Lämpövaroittimet ovat kuitenkin hyvä lisä tiloihin, joissa savuilmaisien käyttö syystä tai toisesta on mahdotonta. 3
Savuilmaisimet Savuilmaisimien toiminta perustuu palamisessa tai pyrolyysissä ilmaan vapautuvien hiukkasten vaikutukseen. Savuilmaisinta valittaessa on otettava huomioon, että ilmaisimien ominaisuudet ovat aina valmistajakohtaisia. Tällöin tulee keskustella ilmaisimen maahantuojan tai valmistajan kanssa varmistuakseen ilmaisimen sopivuudesta käyttökohteeseen. Savuilmaisimia on kahta eri tyyppiä: ilman sähkönjohtavuuteen tai ilman optisiin ominaisuuksiin perustuvia. Ionisoiva palovaroitin Ionisoivat ilmaisimet soveltuvat parhaimmin alle 11 m korkeisiin tiloihin. Lähes kaikki suomessa käytössä olevat savuvaroittimet ovat ionisaatioilmaisimia. Varoittimet eivät sovellu tiloihin, joissa on huomattavasti kosteutta, pölyä, työmenetelmistä aiheutuvia palamiskaasuja tai kova ilmavirta. puhdas tila off on ilmaisinkammio Am241 savuinen tila off on ilmaisinkammio Am241 Ilmaisimen toiminta perustuu sähkönjohtavuuden muutokseen ilmaisinkammiossa. Kammiossa oleva ilma on ionisoitu pienellä määrällä radioaktiivista ainetta, joten se johtaa sähköä. Palamisessa syntyneiden savupartikkelien kulkeutuessa ilmaisinkammioon ionisoituneet ilmamolekyylit tarttuvat savupartikkelien pinnalle ja näin vähentävät vapaiden varauksenkuljettajien määrää. Tällöin sähkövirta pienenee. Jos virta on pienempi kuin kynnysvirta, aiheutuu hälytys. Radioaktiivisena aineena varoittimissa käytetään Am241:tä, jonka määrä enimmillään on 35 kbq. Amerikium on alfasäteilijä, jonka kantama on ilmassa 5 cm. Tämä tarkoittaa, että säteily ei aiheuta vaaraa ihmiselle. Optinen / fotoelektroninen palovaroitin Optinen ilmaisin havaitsee parhaiten kytevät palot. Varoittimet eivät sovellu kosteutta, pölyä tai palamiskaasuja runsaasti sisältäviin tiloihin. Kova ilmavirta estää savun kulkeutumisen varoittimelle, joten sitä ei suositella asennettavaksi tiloihin, joissa ilman virtaus on voimakasta. 4
off on optinen ilmaisin lähetin vastaanotin palopartikkelit Optinen palovaroitin perustuu savupartikkeleiden valoa sirottavaan vaikutukseen. Lähetinyksiköstä (yleensä UVled) lähetetty säteily siroaa osuessaan savupartikkeleihin ja saavuttaa vastaanottimen. Vastaanottimelle osuneen säteilytehon kasvaessa yli kynnystehon hälytin laukeaa. Mikäli savupartikkeleita ei ole, kulkee säteily suoraan ja näin ollen ei saavuta vastaanotinta, jolloin hälytystä ei tule. Vältä savuilmaisimien asennusta seuraaviin kohteisiin! alle 3 m etäisyydelle savua tai höyryä tuotavasta kohteesta! tiloihin, joissa lämpötila on alle 5 ºC tai yli 40 ºC! erityisen pölyisiin, likaisiin tai kosteisiin tiloihin! alle 1 m etäisyydelle himmentimellä ohjatuista valoista ja kaapeloinnista! alle 1,5 m etäisyydelle loistevalaisin asennuksista! tiloihin, joissa savun vapaa kulkeutuminen varoittimeen estyy! alueille, joissa kunnossapito ja testaus ovat erityisen vaikeita Lämpövaroitin Lämpövaroittimia käytetään yleensä kun savuvaroittimia ei voida käyttää. Lämpövaroittimet eivät korvaa palovaroittimia koskevia määräyksiä, joten asuntoa ei voi varustaa ainoastaan niillä. Lämpövaroittimet soveltuvat alle 8 m korkeisiin tiloihin. Lämpöilmaisimen toimintalämpötilaalueen tulee olla 10 15 ºC korkeampi kuin tilan normaali lämpötila. Ilmaisin soveltuu tiloihin, joissa esiintyy säännöllisesti savua, käryä tai lämpötilan nopeita vaihteluita. Tyypillisiä käyttökohteita ovat kattilahuoneet, tuulikaapit ja autopaikoitustilat. 10 ºC 30 ºC 50 ºC > 65 ºC Hälytys Lämpövaroitin reagoi ympäröivän ilman lämpötilaan. Mikäli lämpötila ylittää hälytysrajan (yleensä 65 ºC), antaa lämpövaroitin hälytyksen. Lämpötilan aistiminen tapahtuu nykyään puolijohteista valmistetuilla pyrometreillä. 5
Varoittimien sijoittelu Varoittimien sijoittelussa tulee ensisijaisesti ottaa huomioon, miten saadaan kattava sähköpalosuoja koko huoneistoon. Yleisohje on, että yksi Fideprovaroitinyksikkö yhtä normaalin kokoista tilaa kohden. Viranomaismääräysten mukaan savuilmaisimella valvottu alue saa olla enintään 60 m 2. Yhden varoittimen enin valvontaalueen säde vaakatasossa on 6 m. Lämpöilmaisimelle vastaavat luvut ovat 30 m 2 ja 4 m. Fidepro max. 900 mm min. 500 mm min. 500 mm Pyri asentamaan varoitin keskelle huonetta. Mikäli tämä ei ole mahdollista on varoitin asennettava vähintään 0,5 m etäisyydelle esteistä ja vähintään 2 m etäisyydelle koneellisen ilmanpoiston aukoista. Asennettaessa varoitinta harjakattorakenteisiin tulee harjan ja ilmaisimen välissä olla vähintään 0,5 m kuitenkin niin, että enimmäiskorkeus harjasta on 0,9 m. Asennus on suoritettava sähkö ja teleurakoitsijaliiton palovaroittimia koskevien ohjeiden mukaisesti. Alla oleva huoneisto on suojattu Fideprojärjestelmällä. Pohjapiirustuksesta nähdään, miten Fideprojärjestelmällä saadaan koko huoneiston kattava palosuoja. I O I I I I Käytävillä voidaan käyttää ionisoivia tai optisia palovaroittimia. Makuuhuoneet, ruokailutilat ja olohuoneet varustetaan ionisoivilla palovaroittimilla. Kattilahuoneet ja tuulikaapit on syytä varustaa lämpövaroittimilla. Saunoihin, pesuhuoneisiin tai kylpyhuoneisiin varoittimia ei tule asentaa. Hyvän paloturvallisuuden saavuttamiseksi tulisi jokainen normaalikokoinen huone varustaa palovaroittimella. 6
Asennus Ajoitus Asenna Fideprovaroitinyksikkö vasta kun tilan maalaukset, rappaukset, mattojen kiinnitykset ja rakennuspölyä tuottavat työt on tehty. Älä asenna yksikköä kosteaan tai lämmittämättömään tilaan. Suojaa yksikkö asennuksen jälkeen pakkauksessa olevalla pölysuojalla. Käytä pölysuojaa myös, mikäli tilassa on tarpeellista tehdä uudelleen maalauksia tai muita remontointi töitä. Pölysuojalla estetään höyryjen muodostamien epäpuhtauksien pääsy yksikköön. Poista pölysuojaus vasta varoitinyksikön käyttöönoton yhteydessä. Kaapelointi Varoittimet kaapeloidaan 3 X 1,5 mm 2 (L,N PE) tai 2,5 mm 2 MMJ johtimella. Tarkemmat asennusohjeet tulevat pakkauksen mukana. Alla on piirretty periaatekuva, mistä osista Fideprovaroitinyksikkö koostuu ja miten se asennetaan. Kiinnityslaippa Palovaroitin Fideproyksikkö 1 2 3 Si Val hälytys X2: X1: KeVi Si Mu Ru L N PE Valmis liitin 1=Val 2=Si 3=Ru Paristokotelon kansi kiinnitys irrotus 7
Sähkösuunnittelu Fideprojärjestelmä liitetään rakennuksen kiinteään sähköverkkoon. Tällöin on järkevää jo suunnittelu vaiheessa huomioida, miten Fideprojärjestelmästä saadaan paras mahdollinen hyöty. Miten sähköryhmät jaotellaan? Kytketäänkö lämpökoneet järjestelmän piiriin? Rajataanko valaisinryhmä ulos suojauksesta? Varaamalla ryhmäkeskukseen jo suunnitteluvaiheessa riittävästi tilaa järjestelmään kuuluville vikavirtasuojakytkimille, helpotetaan asennustyötä ja näin säästetään sekä aikaa että asentajan hermoja. Tärkeintä on suunnitteluvaiheessa huomioida, että Fideprovaroitinyksikön on saatava jatkuva sähkönsyöttö. On siis muistettava, ettei epähuomiossa kytketä Fidepro:ta katkaisimien taakse. Uudisrakennukset Uudisrakennuksissa, joissa kohteen sisäjohdotus noudattaa TN Sjärjestelmää, varoittimien paikat on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Tällöin vältetään, ns. ei toivottujen ratkaisujen tekeminen. Sähkösuunnittelussa tulee ottaa huomioon tilojen osastointi. Osastoimalla ryhmät rajataan sähköjen katkeaminen hälytyksen tehneeseen tilaan. Alla olevassa kuvassa on esimerkki osastoinnista. Osastoinnin lisäksi on huomioitava tilan valaistus. Kysymys on käytännössä siitä, että rajataanko valaisinryhmä varoitinjärjestelmän ulkopuolelle vai ei. Loisteputket ovat mahdollisia palon aiheuttajia, mutta hälytyksen sattuessa on myös hyvä nähdä eteensä. Seuraavan sivun kuvassa on toteutettu sähköjen ryhmittely siten, että valaisimet eivät sammu hälytyksen sattuessa. Tilojen osastointi Kuva 2 8
Valaisin ja pistorasiaryhmät Kuva 3 Fideprojärjestelmän sähköistyksen kannalta vaativin tila on keittiö. Tilassa on sekä yksi että kolmivaiheisia asennuksia. Tällöin on syytä miettiä, mitkä laitteet halutaan suojajärjestelmän piriin. Liesi, esimerkiksi, on ehdottomasti suojattava Fideprojärjestelmällä. Liesi suojataan 4napaisella vikavirtasuojakytkimellä. Lieden kytkentä suojapiiriin voidaan myös toteuttaa kontaktorin avulla, jolloin liesi kytketään kontaktorin taakse, jota ohjataan vikavirtasuojakytkimellä. Lieden kytkentä suoraan Fideprojärjestelmän piiriin Lieden kytkentä kontaktorin avulla Fideprojärjestelmän piiriin 9
Saneerauskohteet Asennettaessa Fideprojärjestelmää saneerauskohteisiin, joudutaan sähköistyksen yhteydessä lisäämään kaapelointia. Kaapeloinnin lisäystarve riippuu saneerauskohteen sisäjohdinjärjestelmästä. Suositeltavaa on, että Fideprojärjestelmä asennettaisiin kohteisiin, joissa on TN Sjärjestelmä tai saneerauksen yhteydessä sisäjohdotus muutetaan kyseisen järjestelmän mukaiseksi. Vanhempiin TN Cjärjestelmän mukaisiin sisäjohdotuksiin joudutaan lisäämään PE johdin vikavirtasuojakytkimen ja Fideproyksikön välille. Fidepro:n kytkeminen TN Cjärjestelmään 10
Vikavirtasuojakytkimet Vikavirtasuojakytkintä valittaessa on muistettava, että Fideproyksikkö aiheuttaa maksimissaan 150 ma vikavirran sähköverkkoon. Tämä tarkoittaa, että sopiva vikavirtasuojakytkimen nimellinen vikavirta on 30 ma. Tällöin järjestelmä antaa suojan sähköiskujen varalta. Saatavassa sähköiskussa virta on maksimissaan 30 ma, joka ei ole normaalin terveyden omaavalle ihmiselle hengenvaarallinen. Vikavirtasuojan nimellisvirta tulee olla 25 63 A. Vikavirtasuojakytkintä valittaessa on otettava huomioon, minkä tyyppistä kuormitusta vikavirtasuojalla suojattuun piiriin liittää. Standardisarja SFS 6000 suosittelee A ja Btyyppisen vikavirtasuojakytkimen käyttöä. Fideprojärjestelmään kytketty vikavirtasuojakytkimen voi olla joko A tai ACtyyppiä. Atyypin vikavirtasuojakytkin toimii vaihtovirralla tai pulssimaisella tasavirralla ja ACtyyppi puhtaasti vaihtovirralla. Suositeltavaa on käyttää A tyypin vikavirtasuojakytkintä, jolloin järjestelmä toimii myös yhdenlaisena sähkölaitteen kunnon tarkastajana. Vikavirtasuojakytkin voi paljastaa asennuksen käyttöönottovaiheessa sellaisia vikoja, joita ei muuten havaita. Jos vikavirtasuojakytkin toimii liian herkästi, syynä voi olla se, että suojattu laitteistokokonaisuus on liian laaja. Syynä voi olla myös asennuksessa oleva vika kts. alla oleva taulukko. Vikavirtasuojakytkin on asennettava Fideprojärjestelmässä ryhmäkeskukseen siten, että kytkimen testipainikkeeseen pääsee helposti käsiksi. Vikavirtasuojakytkin on merkattava siten, että käyttäjälle on selvää mikä vikavirtasuojakytkin vastaa mitäkin Fideproyksikköä. Huomioitavaa on, että käyttäjä harvoin on sähköalan ammattilainen. Vikavirtasuojakytkimen läheisyyteen on jätettävä ohjeet vikavirtasuojan testaamisesta. Mahdolliset asennusviat Nollajohdinta ei ole kytketty vikavirtasuojakytkimen kautta Virtapiirissä on käytetty nollausta N ja PEjohdin ovat yhdessä kytkentävirheen tai asennukseen jääneen eristysvian johdosta Jokin laite on kytketty vaiheen ja suojajohtimen väliin Njohdin on kytketty yhteen jonkin toisen virtapiirin Njohtimen kanssa Sähkölaitteen häiriönsuotopiiri aiheuttaa liian suuren virran suojajohtimeen Suojakondensaattori on kytketty virheellisesti 11
Fidepro oy Niemenkatu 73 15140 LAHTI www.fidepro.com