KIRJALLINEN KYSYMYS 386/2002 vp Opintotukiajan pidentäminen tietyillä aloilla Eduskunnan puhemiehelle Yliopisto-opintojen pituus on useimmiten 160 opintoviikkoa, mikä tarkoittaa noin viiden vuoden opintoja. On kuitenkin aloja, joilla tutkinnon suorittaminen edellyttää 180 opintoviikon opintoja. Ajallisesti kyseessä on noin 5,5 6 vuoden opinnot. Tällaisia 180 opintoviikon tutkintoja ovat mm. arkkitehdin, diplomi-insinöörin, psykologin, maisema-arkkitehdin ja musiikkialan tutkinnot. Yliopisto-opiskelija voi saada opintotukea yhden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen 55 kk riippumatta siitä, suorittaako hän 160 vai 180 opintoviikon laajuista tutkintoa. Poikkeuksena ovat lääketieteen ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnot sekä opinnot, joissa pääaineena on Aasian ja Afrikan kielet ja kulttuurit. Erillisellä hakemuksella ja tietyin kriteerein myös muut erityisen laajaa työmäärää edellyttävää tutkintoa suorittavat voivat saada lisäkuukausia opintotukeen. Tämä lisää kuitenkin tarpeettomasti Kelan byrokratiaa ja saattaa yli 160 opintoviikon tutkintoa suorittavat eriarvoiseen asemaan keskenään. Opintotukiaikaa tulisi pidentää viidellä tukikuukaudella yli 160 opintoviikon laajuista tutkintoa suorittaville automaattisesti, kuten tietyillä aloilla on jo nyt käytäntönä. Suomen Ylioppilaskuntien Liiton tekemien laskelmien mukaan tämä uudistus tulisi maksamaan 2 miljoonaa euroa/vuosi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että 180 opintoviikon pituisten tutkintojen opintotuki saadaan tasa-arvoiseen asemaan lyhyempien tutkintojen kanssa? Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2002 Tuija Nurmi /kok Riitta Korhonen /kok Irina Krohn /vihr Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nurmen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 386/2002 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että 180 opintoviikon pituisten tutkintojen opintotuki saadaan tasa-arvoiseen asemaan lyhyempien tutkintojen kanssa? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Opintotuen enimmäiskestosta säädetään opintotukilain (65/1994) 7 :ssä, jonka mukaan yhden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen voi saada opintotukea enintään 55 kuukaudeksi. Opetusministeriön päätöksellä voidaan pidentää erityisen laajaa työmäärää edellyttävän ylemmän korkeakoulututkinnon tai koulutusohjelman enimmäisaikaa. Opetusministeriön päätöksen (3/011/1998) mukaan eläinlääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintojen enimmäistukiaika on 65 kuukautta. Samaa enimmäistukiaikaa sovelletaan myös ylempään korkeakoulututkintoon, kun pääaine tai aineryhmä, johon pääaine kuuluu, on Aasian ja Afrikan kielet ja kulttuurit. Keskimääräinen tutkinnon suorittamisaika on KOTA-tietokannan mukaan kuusi vuotta tai sitä lyhyempi diplomi-insinööreillä, kasvatustieteen, liikuntatieteen, teatterin ja tanssin, terveystieteen, oikeustieteen, kauppatieteen, taideteollisen, yhteiskuntatieteiden, teknillistieteellisen, luonnontieteiden, farmasian, kuvataiteen, psykologian sekä hammaslääketieteen koulutusaloilla. Humanistisen alan, maa- ja metsätieteellisen, teologian, musiikin, maisema-arkkitehdin, lääketieteen ja eläinlääketieteen koulutuksessa keskimääräinen tutkinnon suorittamisaika on yli kuusi vuotta. Arkkitehdin tutkintoa suorittavien keskimääräinen tutkinnon suorittamisaika on 9,5 vuotta. Opintotukiaika on osoittautunut riittämättömäksi erityisesti 160 opintoviikkoa laajempien tutkintojen suorittamiseen. Paavo Lipposen II hallituksen ohjelman mukaan opintotukea kehitetään valmistumista paremmin tukevaksi ja tukiaikaa joustavoitetaan opintojen loppuun saattamisen mahdollistamiseksi nykyistä paremmin. Koulutus ja tutkimus vuosina 1999 2004 -kehittämissuunnitelman mukaan tulisi 180 opintoviikon laajuisten tutkintojen tukiaikaa pidentää nykyisestä 55 tukikuukaudesta 60 tukikuukauteen. Tällöin myös niiden tutkintojen tukiaikaa tulisi pidentää, joiden suorittaminen on tutkintoasetuksessa määritelty viittä lukuvuotta pitemmäksi. Tällaisia tutkintoja ovat musiikin maisterin tutkinto, joka päätoimisen opiskelijan tulee voida suorittaa viiden ja puolen lukuvuoden kuluessa, teknillisen koulutusalan tutkinnot (arkkitehti, diplomi-insinööri ja maisema-arkkitehti), joiden opintoviikoissa määritelty laajuus on 180 opintoviikkoa, sekä psykologian maisterin tutkinto, jonka opintoviikoissa määritelty laajuus on 180 opintoviikkoa ja aika, jossa päätoimisen opiskelijan tulee voida suorittaa tutkinto, on viisi ja puoli lukuvuotta. Tukiajan pidennyksen piiriin kaavailuilla aloilla oli aloituspaikkojen määrä 1990-luvun puolivälissä noin 4 000 ja nykyisin noin 4 400. Tukiajan pidennys lisäisi opintotuen saajamäärää vuosittain noin 800 1 000 opiskelijalla, josta aiheutuva 2
Ministerin vastaus KK 386/2002 vp Tuija Nurmi /kok ym. määrärahatarve olisi 2 miljoonaa euroa. Opiskelijan kannalta uudistus turvaisi taloudelliset edellytykset opintojen loppuunsaattamiselle. Opetusministeriön tavoitteena on, että arkkitehdin, diplomi-insinöörin, maisema-arkkitehdin, musiikin maisterin ja psykologian maisterin tutkintojen tukiaikaa voitaisiin pidentää vuoden 2003 alusta lukien, jos valtiontaloudelliset edellytykset sen mahdollistavat. Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 2002 Kulttuuriministeri Suvi Lindén 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Tuija Nurmi /saml m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 386/2002 rd: Vad avser regeringen göra för att jämställa studiestödet för examina omfattande 180 studieveckor med kortare examina? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Paragraf 7 lagen om studiestöd (65/1994) innehåller föreskrifter om maximitiden för studiestödet enligt vilka studiestöd kan fås för högst 55 månader för avläggande av en högre högskoleexamen. Genom beslut av undervisningsministeriet kan maximitiden för en högre högskoleexamen eller för en utbildning som kräver en särskilt stor arbetsinsats förlängas. Enligt undervisningsministeriets beslut (3/011/1998) är den maximala stödtiden för veterinärmedicine och medicine licentiatexamina 65 månader. Samma maximala stödtid tillämpas också på en högre högskoleexamen om huvudämnet eller den ämnesgrupp till vilken huvudämnet hör är asiatiska och afrikanska språk och kulturer. Enligt KOTA-databasen är utbildningstiden i snitt för en examen sex år eller kortare på områdena för diplomingenjörer, pedagogik, gymnastik- och idrottsvetenskaper, teater och dans, hälsovetenskaper, juridik, ekonomiska vetenskaper, konstindustri, samhällsvetenskaper, teknik, naturvetenskaper, farmaci, bildkonst, psykologi samt odontologi. Utbildningstiden för en examen är i snitt över sex år inom humanistiska vetenskaper, agrikultur- och forstvetenskaper, teologi, musik, landskapsarkitektur, medicin och veterinärmedicin. Utbildningstiden för en arkitektexamen är 9,5 år i snitt. Studietiden har visat sig vara otillräcklig särskilt för examina längre än 160 studieveckor. Enligt regeringsprogrammet för Paavo Lipponen II skall studiestödet utvecklas i en riktning som bättre befordrar slutförandet av studierna och stödtiden göras flexibel så att studierna kan slutföras bättre än nu. Enligt uvecklingsplanen för utbildning och forskning för 1999 2004 bör stödtiden för examina omfattande 180 studieveckor förlängas från nuvarande 55 stödmånader till 60 stödmånader. Stödtiden för examina som i examensförordningen definieras kräva över fem läsår bör också förlängas. Hit hör bl.a. musikmagisterexamen, som en studerande på heltid skall kunna avlägga inom fem och ett halvt år, tekniska examina (arkitekt, diplomingenjör och landskapsarkitekt), som i studieveckor omfattar 180 studieveckor, samt psykologie magisterexamen, vars omfattning i studieveckor är 180 och som en heltidsstuderande bör kunna avlägga på fem och ett halvt läsår. Inom områden där förlängda stödtider övervägs var studieplatserna i mitten av 1990-talet ca 4 000 och numera är de ca 4 400. En förlängning av stödtiden ökar mottagarna av studiestöd med ca 800 1 000 studerande per år. Anslagsbehovet som följer av detta är 2 miljoner euro. Ur studerandesynvinkel vore en reform ägnad att trygga ekonomin så att studierna kan slutföras. Det är undervisningsministeriets mål att kunna förlänga stödtiden inför examen för arkitekter, diplomingenjörer, landskapsarkitekter, musikmagistrar och psykologie magistrar från början av 2003, om statsekonomin ger möjligheter därtill. 4
Ministerns svar KK 386/2002 vp Tuija Nurmi /kok ym. Helsingfors den 15 maj 2002 Kulturminister Suvi Lindén 5