URHEILUOIKEUS Yleinen osa 1. 5.10.2012 Urheiluoikeuden professori (ma.) Antti Aine
Rakenne 1. Yleistä 2. Urheiluoikeuden yleiset opit 3. Urheiluoikeudellinen tutkimus 4. Urheilun rakenteet 5. Urheilu ja markkinoiden oikeudellinen sääntely 6. Kurinpito 7. Urheilun oikeusturvalautakunta 8. Sopimussuhteet urheilussa
1. YLEISTÄ Urheilun ja oikeuden suhde Urheilun toimintaympäristöt Urheilun oikeudellistuminen Urheilun ohjaaminen lainsäädännöllä
Urheiluoikeus oikeusjärjestyksen osana Sopimusoikeus Kilpailuoikeus Yhdistysoikeus Perus- ja ihmisoikeudet Rikosoikeus Sosiaalioikeus
2. URHEILUOIKEUDEN YLEISET OPIT Yleisten oppien merkitys itsenäisen oikeudenalan kannalta Urheiluoikeuden yleisten oppien kehittämisen haasteet Urheiluoikeuden asema oikeusjärjestyksessä Urheiluoikeuden yleisten oppien tehtävät
Oikeuskäsitteet Oikeuskäsitteiden normatiivisuus Pelaajaoikeus, siirtokorvaus ja toimintakielto Oikeusperiaatteet Suhde oikeussääntöihin Oikeusjärjestyksen sisällöllinen perusteleminen Oikeusjärjestyksen johdonmukaisuus
Oikeusperiaatteet Yleistettävyysvaatimus Institutionaalinen tuki Urheilun ja urheilijan etu Oikeudelliset teoriat Oikeussääntöjen ja oikeusperiaatteiden ristiriitojen ratkaiseminen Prima facie -ratkaisumallit
Urheiluoikeuden yleisten oppien kehittäminen Taustan osittainen avoimuus Systematisointi Konsistenssi ja koherenssi Ennustettavuus Materiaalisen oikeussuojan toteutuminen Haasteena urheilun hajaantuminen Lokaalinen koherenssi Systematisoinnin tason ja tarkkuuden vaihtelut
KANTAVAT PERIAATTEET Sisällöllinen perustelu urheiluoikeudelle Vapausperiaate Reilun pelin periaate Urheilukilpailun sujuvuusperiaate Kantavien periaatteiden tehtävät Oikeuslähdetehtävä Systematisointitehtävä Ratkaisu- ja tulkintatehtävä
Vapausperiaate Yksilöt urheilun toimijoina Yksilöiden organisoituminen Yksilöiden toiminnan erilaiset motiivit Yksilöiden toimintavapauden oikeudellisen suojan erilaiset muodot Julkisen vallan tehtävät
Yksilön toimintavapauden suojaamisen perustelu Yksilön perustava asema Yksilön toimintavapautta koskevat olettamat Yhdistysautonomia urheilussa Yksilöiden toimintavapauksien suojaaminen keskinäisen yhteenliittymisen osalta Vertikaalinen ja horisontaalinen ulottuvuus
Reilun pelin periaate Reilu peli urheilun ylimpänä eettisenä periaatteena Oikeuden ja moraalin / etiikan väliset yhteydet Reilun pelin erilaiset määrittelyt Yhteinen perusta reilun pelin periaatteelle
Sisällöllinen perustelu Oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisen arvona Oikeudelliset ilmenemismuodot Muodollinen / materiaalinen oikeudenmukaisuus Vastavuoroisuus
Soveltaminen Muodollinen reilu peli Epämuodollinen reilu peli Pelin henki Toimintaympäristösidonnaisuus Urheilun arvoperustan yhteneväisyys
Urheilukilpailujen sujuvuusperiaate Kilpaileminen urheilun keskeisenä piirteenä Järjestelmätasoisuus Yhteydet muille oikeudenaloille (mm. sisämarkkinaoikeus ja kilpailuoikeus)
Urheilun erityispiirteet EU-oikeudessa Taloudellinen / ei-taloudellinen toiminta Maajoukkueiden kokoonpanot Taloudellisen ja urheilullisen tasapainon säilyttäminen Kilpailujen toteuttamisen edellytykset Yhdenmukaisten kilpailuedellytysten takaaminen
Sisällöllinen perustelu Urheilukilpailujen asianmukainen toimivuus Urheilun integriteetti Kilpailullinen tasapaino
KANTAVIEN PERIAATTEIDEN SOVELTAMINEN Sisäinen ulottuvuus Kantavien periaatteiden sisäiset jännitteet Toimintaympäristön vaikutus arvioinnissa Oikeustiede suuntaviivojen asettajana Ulkoinen ulottuvuus Urheiluoikeuden suhde muihin oikeudenaloihin Kantavien periaatteiden välinen punninta
YHTEENVETO Yleisten oppien merkitys urheiluoikeuden kehittämisessä Urheiluoikeuden ja oikeusjärjestyksen systemaattisuuden kehittäminen Urheiluoikeuden yleisten oppien kehityksen prosessiluonteisuus
3. URHEILUOIKEUDELLINEN TUTKIMUS JA OPETUS Taustaa Urheilun oikeudellistuminen 1990-luvun alusta alkaen Soft law:n merkitys urheilussa Urheilun oikeusturvalautakunta (1991) Urheiluoikeuden yhdistys (1994) Urheilu ja oikeus julkaisu (1998) Pohjoismaiset symposiumit (2000 ) Sosiaaliturvalainsäädäntö 1995 Lainkäyttöratkaisut
Tutkimustradition alkuvaiheita Paavo Kekomäki Inkeri Anttila Y. J. Hakulinen T. Ellilä B. Bengtson
Urheiluoikeudellisen tutkimuksen kausi Esko Linnakangas Lauri Tarasti Heikki Halila Risto Riitesuo Mikko Huttunen Olli Rauste Olli Norros Essi Kinnunen Antti Aine
Urheiluoikeuden doktriini Yleiset opit (käsitteet, periaatteet) Oikeustieteen muiden osa-alueiden ja yhteiskunnan kehitystendenssien heijastuminen Yksittäisten tapausten merkitys mielenkiinnon suuntaajina Tutkimuskysymysten osittainen eriytyminen
4. URHEILUN RAKENTEET Urheilun kansaliike SLU Lajiliitot Liigat Seurat Olympialiike Säätiöt Yhtiöt
Urheilun eurooppalainen organisointitapa Pyramidimalli Keskittynyt rakenne Vertikaalinen ulottuvuus Horisontaalinen ulottuvuus Suomalaiset erityispiirteet Yhdysvallat vertailukohtana
Urheilun kansanliike Perinteinen perusta urheilutoiminnalle Organisoituminen vertikaalisesti ja horisontaalisesti Historiallinen kehityskulku yhteydessä yhteiskunnan yleiseen kehitykseen (SVUL, TUL ja CIF)
SLU Perustettu 1993 Palvelu-, yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö Jäseninä liikunta- ja urheilujärjestöt Tulevaisuus?
Lajiliitot Seurat jäseninä Jäsenyys kansainvälisessä lajiliitossa Tiukka organisatorinen suhde kilpailutoimintaan Toiminnan varioituminen
Liigat Ylimmän tason kilpailutoiminnan siirtäminen erilliselle oikeushenkilölle Erilaiset yhteisömuodot Toimivallan rajat suhteessa lajiliittoon Toimivallan rajat suhteessa sarjaan osallistuviin seuroihin
Seurat Jäseninä yksityiset henkilöt Yleisseura / erityisseura Päätöksenteon jäsenistökeskeisyys Toiminnan aatteelliset ja yleishyödylliset juuret Yhdistysoikeudelliset reunaehdot
Olympialiike IOC Jäsenet Toimielimet Toimintaa ohjaavat periaatteet Kansalliset olympiakomiteat
Säätiöt Säätiöiden toiminnan oikeudelliset lähtökohdat Säätiöt urheilussa
Yhtiöt Toiminnan kaupallinen luonne Yhtiöt urheilussa Yhtiöittäminen
Urheilun hyvä hallinto Pyramidirakenne Yhdistymisvapaus Hyvän hallinnon periaatteet Oikeuskäytäntö EU:n toimenpiteet Kansainvälinen yhteistyö Sosiaalinen vuoropuhelu
5. URHEILU JA MARKKINOIDEN OIKEUDELLINEN SÄÄNTELY Vapaan liikkuvuuden säännökset Kilpailuoikeudellinen sääntely EU:n kilpailuoikeus Suomen kilpailulainsäädäntö Esimerkkitapaus: Kansallisissa seurasiirroissa noudatettavat periaatteet
Vapaan liikkuvuuden säännökset Henkilöiden vapaa liikkuvuus Palvelujen vapaa liikkuvuus ja vapaa sijoittautumisoikeus
Walrave-tapaus (asia 36/74) Doná-tapaus (asia 13/76) Bosman-tapaus (asia C-415/93) Deliége-tapaus (C-51/96, C-191/97) Lehtonen-tapaus (C-176/96)
EU:n kilpailuoikeus SEUT 101 artikla SEUT 102 artikla Kilpailuoikeus Suomen kilpailulainsäädäntö Kilpailulaki 5 Kilpailulaki 7
T-193/02 Laurent Piau v. komissio T-313/02 Meca-Medina and Majcen v. komissio C-519/04 P Meca-Medina and Majcen v. komissio - Puhtaasti urheiluun liittyvät kysymykset / ei-taloudellinen toiminta - SEUT 101 ja 102 artiklan soveltamisala - SEUT 101 ja 102 artiklan soveltamiskriteerit
EU-oikeus ja urheilu Perussopimuksissa ei aiemmin annettu EU:lle nimenomaista toimivaltaa säännellä urheiluasioista Vuonna 1992 tehdyllä unionisopimuksella yhteisöntoimivaltaan lisättiin kulttuuria koskevat alat => urheilun tulkitseminen kuulumaan ainakin osittain kulttuuria koskevan osaston alaisuuteen Urheilua koskevat julistukset ja julkilausumat (mm. Amsterdam 1997 ja Nizza 2000)
Perustuslaillinen sopimus III-282 artikla Unioni myötävaikuttaa Euroopan urheiluun liittyvien asioiden edistämiseen ottaen huomioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän. Unionin toiminnalla pyritään: g) kehittämään urheilun eurooppalaista ulottuvuutta edistämällä urheilukilpailujen rehellisyyttä ja avoimuutta ja urheilusta vastaavien järjestöjen välistä yhteistyötä sekä suojelemalla urheilijoiden, erityisesti nuorten urheilijoiden, fyysistä ja henkistä koskemattomuutta. Urheilun eurooppalainen ulottuvuus Jäi tulematta voimaan
Vaikka EU:lla ei ollut nimenomaista toimivaltaa urheiluasioissa, tuli jäsenvaltioiden käyttää toimivaltaansa tällä alueella yhteisön oikeuden asettamissa puitteissa Urheilu kuuluu EU-oikeuden piiriin, mikäli se on perussopimuksessa tarkoitettua taloudellista toimintaa [asia 36/74 Walrave and Koch v. Association Union cycliste internationale, ECR 1974, k. 1405]
Rajanveto taloudellisten ja ei-taloudellisen urheilutoiminnan sekä puhtaasti urheilullisten ja taloudellisten kysymysten ei välttämättä helposti suoritettavissa - Järjestelyiden perusteet muita kuin taloudellisia ja urheilutapahtumien erityisiin puitteisiin liittyviä - EU-oikeuden soveltamisalaa ei saa kuitenkaan rajoittaa enempää kuin, mitä soveltamisalan rajoituksen varsinainen tavoite edellyttää - Ei- taloudellisia: pelin säännöistä ja sarjasta sopiminen, urheilijoiden valinta maajoukkueeseen - Taloudellisia: pelaajien siirto-oikeudet, otteluiden televisiointioikeudet
=> tarkka rajanveto ei mahdollinen EU-oikeuden oikeusperiaatteiden merkitys urheilun oikeudellisessa sääntelyssä - SEUT 18 artiklan syrjintäkielto - subsidiariteettiperiaate
SEUT 165 artikla Unioni myötävaikuttaa Euroopan urheilun edistämiseen ottaen huomioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän Unionin toiminnalla pyritään kehittämään urheilun eurooppalaista ulottuvuutta edistämällä urheilukilpailujen rehellisyyttä ja avoimuutta sekä urheilusta vastaavien järjestöjen välistä yhteistyötä samoin kuin suojelemalla urheilijoiden, erityisesti kaikkein nuorimpien urheilijoiden, fyysistä ja henkistä koskemattomuutta Unioni ja jäsenvaltiot suosivat yhteistyötä kolmansien maiden sekä koulutuksen ja urheilun alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen ja erityisesti Euroopan neuvoston kanssa
EU:n toimivalta urheiluasioissa ennen SEUT 165 artiklaa Toimivallan jako EU:n ja sen jäsenvaltioiden välillä EU:lle annetun toimivallan käyttäminen SEUT 165 artikla toimivaltaperustana Budjettitoimivalta Amatööri- ja harrasteurheilu
Toimivallan mahdolliset päällekkäisyydet Oikeusperustan arviointia koskevat menettelyt Kehitysprosessin muodostama kokonaisuus Aiemman ratkaisukäytännön merkitys EU:n käynnissä olevat ja tulevat toimenpiteet Tutkitun tiedon tarve
EU-oikeuden soveltuminen urheiluun Vapaan liikkuvuuden säännökset EU:n kilpailuoikeus Urheilu taloudellisena toimintana Puhtaasti urheilulliset säännöt Välttämättömät rajoitukset Objektiivisesti oikeutettavat rajoitukset Urheilun erityispiirteiden merkitys harkinnassa
Urheilun kansalliset erityispiirteet Kansallisuuteen perustuva syrjintä Ammattiurheilu Amatööri- ja harrasteurheilu Joukkueurheilu Yksilöurheilu
Esimerkkitapaus: kansallisissa seurasiirroissa noudatettavat periaatteet suositus ammattilaispelaajien ja harrastepelaajien seurasiirroissa noudatettavat periaatteet suositus kasvattajaseuroille maksettavasta kasvattajakorvauksesta taustalla Kilpailuvirastolle tullut tutkimuspyyntö jääkiekkopelaajien siirtokorvausjärjestelmän laillisuudesta SLU:n hallituksen päätös 19.6.2001
valmistelussa SLU:n ohella mukana Suomen Jääkiekkoliitto, Suomen Jääpalloliitto, Suomen Koripalloliitto, Suomen Käsipalloliitto, Suomen Lentopalloliitto, Suomen Palloliitto, Suomen Pesäpalloliitto, Suomen Ringetteliitto, Suomen Salibandyliitto, Jalkapallon Pelaajayhdistys, Jääkiekon SM-liiga, Suomen Jääkiekkoilijat, Superpesis ja opetusministeriö sekä Kilpailuvirasto taustalla jalkapallossa EU-tasolla neuvoteltu siirtojärjestelmäuudistus, jossa kiinnitetään huomiota alaikäisten pelaajien suojeluun, kasvattajaseurojen taloudellisen aseman turvaamiseen, sopimusten kunnioittamiseen, pelikaudella tapahtuvien siirtojen vähentämiseen ja sovittelumenettelyn kehittämiseen
Ammattilaiset Urheilija, joka saa palkkaa urheilemisestaan ja joka on työsopimuslain mukaan työsuhteinen => työoikeus ja kilpailuoikeus ammattilaisten seurasiirtojärjestelmien taustalla => EY-oikeudellisen oikeuskäytännön merkitys Urheilijan ja seuran välinen työsopimus, jonka kesto voi työsopimuslain mukaan olla enintään 5 vuotta Pelaajasopimus ja urheilijan edustusoikeus seurassa ovat pääsääntöisesti voimassa saman ajan => pelaamisen rajoittaminen vain lajien kilpailusäännöissä määritellyillä kohtuullisilla ja urheilutoiminnan kannalta välttämättömillä karanteeniajoilla ja mahdollisilla pelikielloilla
=> lisäksi kilpailusäännöissä voidaan määritellä, että uusia pelaajia ei saa hankkia loppusarjapeleihin lajiliiton määräämän ajankohdan jälkeen; rajoitukset perustuvat urheilullisiin syihin Pelaajasopimuksen voimassaoloajan päättymisen jälkeen urheilija voi vapaasti tehdä uuden pelaajasopimuksen. Entisellä työnantajalla ei ole oikeutta siirtokorvaukseen; siirtokorvausjärjestelmän tilalle kasvattajakorvausjärjestelmä, siirtymäaika enintään kaksi vuotta => sopimuksen päätyttyä pelikauden aikana urheilijalla on oikeus siirtyä edustamaan uutta seuraa, pois lukien kilpailumääräykset loppusarjapelejä koskevista siirroista
Voimassa oleva pelaajasopimus voidaan purkaa työsopimuslaissa määritellyin ehdoin Urheilija voi määräaikaisen sopimuksen voimassaoloaikana siirtyä uuteen seuraan vanhan seuran ja urheilijan välisellä sopimuksella (uuden seuran sopimukseen perustuvat korvausvelvoitteet vanhalle seuralle) Laittomat pelaajasopimuksen purut: vahingonkorvausvelvollisuus, lajiliitto päättää edustusoikeudesta uudessa seurassa SLU:n suositus, ettei alle 18-vuotiaiden kanssa tehdä yli kahden vuoden pituisia pelaajasopimuksia SLU:n suositus, että sopimuksettomien pelaajien siirtokorvausmenettelystä luovutaan kahden vuoden ylimenokauden aikana
Sarjatoimintaan osallistuvat ei-työsuhteiset pelaajat - Ns. amatöörit - Urheilijat, joille korvataan esim. peleihin ja harjoituksiin liittyvät kustannukset tai jotka ovat sitoutuneet osallistumaan säännöllisesti peleihin ja harjoituksiin ilman kulukorvauksia - Puhdas harrastustoiminta (ei sitoutumista säännöllisen sarjatoiminnan edellyttämiin vaatimuksiin) oman toimintalohkonaan
Alle 15-vuotiaiden seurasiirrot: - Nuoren Suomen Operaatio Pelisäännöt: joukkuekohtaiset pelisäännöt yhteisistä menettelytavoista - Seurasiirrot perusteltuja toimintakauden aikana mm., jos vanhemmat muuttavat, seura / joukkue lopettaa toimintansa, urheilijaa kohdellaan epäoikeudenmukaisesti, kustannukset nousevat kohtuuttomasti, vanhemmat joutuvat sovittamattomiin ristiriitoihin keskenään => seurasiirtoihin ei sisälly taloudellisia korvauksia seurojen välillä (varusteiden palautusvelvollisuus, maksujen hoitaminen)
Suositus kasvattajakorvausjärjestelmäksi - Seurasiirtomaksujen tilalle kasvattajakorvausjärjestelmä => lajin seuratoiminnan tulevaisuuden turvaaminen - Kunkin lajin omat perinteet ja kansainväliset käytännöt otettava huomioon päätöksiä tehtäessä - Kasvattajakorvausjärjestelmä ei saa olla siirtokorvausjärjestelmän korvike, jotta ristiriita kilpailunrajoituslain kanssa ei synny
- Kasvattajakorvaus tunnustus ja taloudellinen korvaus lajin kasvatustyön tekemisestä => valmennustyö alle 18- / 20-vuotiaiden osalta - Maksuperusteena siirtyminen edustamaan uutta seuraa lajin korkeimmalle / kahdella korkeimmalla sarjatasolla - Seurat määrittävät yhdessä kasvattajakorvauksen suuruuden uuden sarjatason mukaan => liitto valvoo, ettei järjestelmästä muodostu kohtuutonta - Maksamisen perustana siirtyvän urheilijan seuraedustus 12 (15) - (18) 20 vuoden ikäisenä vähintään yhden / kahden / kolmen vuoden pituisen yhtäjaksoisen ajan, kunnes urheilija täyttää (23) 25 vuotta
- Riitatapauksissa liitto ratkaisee kasvattajakorvauksen kohdentumisen kasvattajaseuroille => urheilijan edustusoikeus uudessa seurassa ei riipu kasvattajakorvauksen maksamisesta - Kansainvälisiin siirtoihin liittyvien korvausten mahdollinen osittainen siirtäminen lähtöseurasta kasvattajaseuroille
6. KURINPITO Oikeudellinen perusta Sitouttaminen Perusoikeudet ja kurinpito Kurinpito käytännössä
7. Urheilun oikeusturvalautakunta Urheilun riippumaton valituselin Perustettu 1991 Valittajana urheilija, muu luonnollinen henkilö tai yhteisö, jonka oikeuteen tai etuun valituksen kohteena oleva asia vaikuttaa
Valituksen kohteena oleva päätös Erottaminen yhdistyksen jäsenyydestä Jäsenoikeuksien rajoittaminen tai kurinpitotoimi Päätöksen sääntöjenvastaisuus (EI urheilusääntöjen vastaisuus) Myös liigojen päätökset, jos liiga sitoutunut menettelyyn Arvokisavalintapäätökset (valintakriteerien noudattamatta jättäminen tai päätös ilman hyväksyttävää syytä syrjivä sukupuolen, iän, vakaumuksen, mielipiteen, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella) ADT:n vahvistamat doping-päätökset
Toiminta välimiesoikeutena (osapuolten sopimus; myös urheilujärjestötoimintaan liittyvät taloudelliset kysymykset) Asia ei saa olla ratkaistu ja käsiteltävänä yleisessä tuomioistuimessa tai välimiesoikeudessa
Kokoonpano Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Vähintään 18 muuta jäsentä Päätösvaltaisuus: puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi jäsentä Sihteeri(t)
Toimikausi ja asettaminen Neljä kalenterivuotta (nykyinen lautakunta 2012 2015) Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n syyskokous valitsijana Kuulemismenettely
Valitusasian vireillepano ja valitusmaksut Kirjallisesti 30 vuorokauden kuluessa asianomaisen päätöksen tiedoksisaannista (pidentäminen mahdollista; max. 1 v. päätöksen tekemisestä) Yhteisöt 600 eur Yksityiset 200 eur
Käsittely Valituksen tutkittavaksi ottamisen edellytykset - kaikki asianomaisen järjestön sääntöjen ja doping-säännöstön mukaiset muutoksenhakumahdollisuudet on käytetty ja em. aikarajoja on noudatettu Avustajan käyttäminen mahdollista
Käsittely ei ole julkista, ellei lautakunta asianosaisten suostumuksella toisin päätä Suullinen käsittely toimitetaan, jollei sitä asian selvyyden vuoksi pidetä tarpeettomana
Päätös Enemmistön kannattama mielipide (kurinpitoja doping-asiassa mielipide, joka on kurinpitotoimen kohteena olevan kannalta lievin) Päätös on perusteltava Päätökset ovat julkisia; perustelut voidaan julistaa salaisiksi
Muutoksenhaku Päätöksiin ei saa hakea muutosta, ellei Suomen anti-dopingsäännöstöstä muuta johdu
8. SOPIMUSSUHTEET URHEILUSSA Urheilusopimusten erityispiirteet Pelaajasopimus Valmentajasopimus Sponsorisopimus