Neuvonnasta kuutioiksi ja euroiksi

Lähienergia Kainuun bioenergian teemaohjelman tiedotuslehti 16.3.2010 nro 5 Metsähallitus panostaa puuenergian tuotantoon Sivu 2 Jari Kemppainen bioenergianeuvoja Kainuun metsäkeskus Kuolinpesän osakas Kaarina Lukkari huomaa lehdessä ilmoituksen ilmaisesta tilakäynnistä. Soitto metsäenergiahankkeen neuvoja Jari Kemppaiselle metsäkeskukseen ja tilakäynti sovitaan seuraavalle perjantaille. Tilalla on voimassa olevat metsäsuunnitelmat, joista nähdään heti millä kuvioilla lähdetään käymään. Valmiin metsäsuunnitelman pohjalta on helppo suunnitella käynti kiireisimmille kohteille. Metsään lähtee mukaan Ilkka Lukkari. Neuvontakäynnin aikana käydään kuvioilla, joissa on harvennushakkuita ja mahdollisia energiapuukohteita. Tilalta löytyy monenlaisia kiireellisiä hakkuutöitä. Metsäkäynnin jälkeen käydään metsäsuunnitelmasta läpi kuvioita, joilla hakkuut ovat tarpeen. Ajankohta puukaupalle tuntui sopivalta. Perikunta pyytää suoraan ostajilta tarjoukset ja saa määräaikaan menneessä kaksi tarjousta, joista UPM Metsä valitaan kauppakumppaniksi. Ostomies Jukka Heikkisen kanssa kauppaa hierotaan ja kauppaan tulee Neuvonnasta kuutioiksi ja euroiksi lähes kaikkia puutavaralajeja. Energiapuuta korjataan nuorenmetsänhoitokuvioilta ja avohakkuulla uudistettavasta lepikosta kuusentaimien tieltä. Energiapuu kiinnostaa Jukka Heikkinen kertoo, että puukauppaa käydään tällä hetkellä myös energiapuun osalta. Kiinnostus on lisääntynyt ja energiapuunkorjuu- ja ensiharvennusleimikoita on tarjolla. Jari Kemppainen puolestaan arvelee, että metsäkeskuksen energiapuukampanja on herättänyt monen metsänomistajan kiinnostuksen oman metsäpalstan hakkuumahdollisuuksiin. Parhailta, niin sanotusti vajaatuottoisilta uudistettavilta kohteilta energiapuun määrä saattaa nousta 150 kuutioon hehtaarilta. Kun kohteesta lähtee myös jonkin verran ainespuuta, niin hakkuutulo voi kattaa sen omamaksuosuuden, mikä KEMERA -tuen lisäksi tarvitaan metsän uudistamiseen. Energiapuuvarastot vaativat suuremmat varastointitilat ja varastoinnissa tulee varautua myös pidempään 1-2 vuoden varastointiaikaan energiapuun kuivattamisen vuoksi. Sivu 3 Lämpöyrittäjyys Energiapuuntuotanto kasvussa Sivu 4 Kainuun biomassaterminaaliverkosto Sivu 5 Kantrikoulutus käynnistyy Sivu 6 Ruokohelpi ottaa aikalisän Sivu 7 Jukka Heikkinen ja Kaarina Lukkari tutkivat Metsäkeskuksen tekemää metsäsuunnitelmaa. Itä-Suomen bioenergiaseminaari Sivu 8

2 Lähienergia PÄÄKIRJOITUS Uudet energiavarat löytyvät läheltä Tytti Seppänen Vaalan kunnanjohtaja Sää on suosittu keskustelun aihe. Tänä talvena mausteensa keskustelulle on antanut pohdinta siitä, onko ilmastonmuutos totta, kun lunta on pientareet pullollaan ja pakkasta piisaa. On kuitenkin ihan paikallaan todeta, että ilmastonmuutos muodostaa uhkan maaseudulla asumiselle juuri energian ja liikennepolttoaineiden kallistumisen myötä. Energiaa on pyrittävä käyttämään entistä vähemmän sekä siirryttävä paikallisiin ja uusiutuviin energialähteisiin. EU:n päästöjä ja uusiutuvien energialähteiden osuutta koskevat tavoitteet ovat Suomen osalta haastavia. Niiden saavuttaminen edellyttää kaikkien mahdollisten keinojen hyödyntämistä myös hajautetussa energiantuotannossa. Maaseudun kunnissa on runsaasti uusiutuvia energiavaihtoehtoja ja ilmastonmuutoksen seurauksena nämä energiavarat nousevat uuteen merkitykseen. Maaseudun kuntien tärkeimmät omat energiavarat ovat energian tehokas käyttö ja energiansäästö, puu ja turve sekä maalämpö. Energian käytön tehostaminen eli energiansäästö tulee niin ympäristö- kuin kustannussyistä yhä tärkeämmäksi. Maalämpö on uusiutuvista lämmitysenergialähteistä helppohoitoinen ja käyttökelpoinen vaihtoehto. Siihen soveltuu myös viljelykäytössä oleva peltoala vesistöjen ja kallioperän ohella. Maalämmön hyödyntämiseen tulisi kohdistaa nykyistä enemmän tukea ja puolueetonta informaatiota tulisi olla kattavasti saatavilla. Myös erilaiset aurinkoenergian hyödyntämismenetelmät ovat maaseudulla mahdollisia. Pienimuotoiselle hajautetulle sähköntuotannolle eri polttoaineilla voisi syöttötariffin käyttöönoton jälkeen olla edellytyksiä. Tilakohtaisesti lannankäsittelyjärjestelmiä kehittämällä voidaan tuottaa myös biokaasua ja siitä edelleen lämpöä ja sähköä. Yhteistoimintaa niin lannan tuottajien kesken kuin yhdyskuntien jätehuollosta vastaavien välillä voidaan lisätä esimerkiksi yhteisten kompostointi- ja biokaasulaitosten rakentamiseksi. Samalla hillitään lannasta ja erilaista muista biojätteistä peräisin olevia kasvihuonekaasupäästöjä. Puu on maaseudun perinteinen rakennusmateriaali ja soveltuu suomalaiseen maisemaan. Erityisesti uudisrakentamisen yhteydessä rakennuksen tulevaan energiankulutustasoon on helpointa ja halvinta vaikuttaa. Riittävä lämmöneristys ja lämmön talteenottoratkaisut yhdessä lämmitystapavalinnan kanssa ovat tulevaisuuden ratkaisuja. On siis turha päivitellä onko ilmastonmuutos totta vai ei. Kestävää on valita energian säästö, uusitutuvat energiavarat ja hajautettu energiantuotanto. Nämä ratkaisut tuottavat työtä ja toimeentuloa harvaankin asuttujen alueiden kunnille ja tuovat kipeästi kaivattuja veroeuroja peruspalveluiden tuottamiseen. Puunenergian haasteet Metsähallituksen toiminnassa Paavo Soikkeli Metsähallitus Metsähallitus uudisti puuenergian toimituskäytännön vuonna 2009. Samalla käynnistettiin Terawattitunti puuenergiaa -projekti, jonka tavoitteena on hankkia Metsähallituksen metsistä terawattitunnin edestä puuenergiaa. Yhden Terawattitunnin energiamäärän saamiseksi tarvitaan puoli miljoonaa kiintokuutiota puuta. Projekti on puolivälissä ja se on edennyt aikataulun mukaan. Olennainen ero Metsähallituksen ja yksityismetsänomistajan välillä on, että Metsähallitus ei saa Kemera-tukia. Tämä merkitsee sitä, että puuenergian korjuu ei ole kannattavaa taimikkovaiheen metsissä. Metsähallituksessa nuoren metsän, josta otetaan energiapuuta, on oltava ensiharvennusvaiheessa. Tällöin lähes poikkeuksetta samalta leimikolta otetaan sekä aines- että energiapuuta. Energiapuun korjuu Metsähallituksessa energiapuun korjuu on kytketty ainespuun korjuuseen. Hyvä energiapuun korjuukohde on ainespuuleimikko. Energiapuu on lisätavaralaji tukkien ja kuitupuun rinnalla. Metsähallitus ottaa arvotavaran eli tukkipuun ja kuitupuut tarkasti talteen, koska niille on kysyntää. Hakkuutähteen, kantojen ja energiarangan talteenotto ratkaistaan leimikkokohtaisesti. Metsähallituksen työmaat ovat pinta-alaltaan ja puumäärältään isoja. Tällä voidaan jossain määrin kompensoida alhaisempaa hehtaarikertymää, koska koko työkohteelta kertyy energiapuuta siedettävä määrä. Energiapuun korjuu vaikuttaa metsänhoitoon. Metsähallituksen mukaan taimikot kannattaa edelleen hoitaa ajoissa. Pienten runkojen korjuu ensiharvennuksessa joukkokäsittelyllä saattaa nostaa taimikon kasvatustiheyttä. Hakkuutähteen korjuu ja kantojen nosto helpottavat maanmuokkausta ja metsänviljelyä. Luonnon monimuotoisuuteen ja maisemaan liittyvät asiat on otettava huomioon samalla tavalla kuin pelkässä ainespuun korjuussa. Lähienergialehden toimituskunta Timo Karjalainen kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus Lönnrot-instituutti puh. 040 560 2577 timo.karjalainen@oulu.fi Pirjo Moilanen projektisihteeri Kajaanin yliopistokeskus Lönnrot-instituutti Puh. 0400 299 521 pirjo.moilanen@oulu.fi Elina Virkkunen tutkija, MTT Sotkamo Puh. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Tatu Turunen suunnittelija Kainuun ELY-keskus Puh. 0400 238 056 tatu.turunen@ely-keskus.fi Pekka Moilanen Metsäkeskus Kainuu Puh. 044 7104 384 pekka.moilanen@metsakeskus.fi Anita Korhonen suunnittelija Snowpolis Puh. 050 371 5423 anita.korhonen@snowpolis.fi Paavo Pietikäinen Kainuun Etu Oy Puh. 044 551 4603 paavo.pietikainen@kainuunetu.fi Lehden painosmäärä 24 552 kpl Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy Kajaani 2010 Taitto Kainuun Sanomat Leila Huusko

Lähienergia 3 Lämpöyrittäjyys, mitä se on? Pekka Moilanen bioenergianeuvoja, Kainuun metsäkeskus Lämpöyrittäjä tuottaa pääasiassa hakkeella tai pelletillä tehtyä energiaa asiakkaan tarpeisiin. Asiakkaita ovat usein kunnat, yritykset ja taloyhtiöt. Lämpöyrittäjät ovat paikallisia pk-yrittäjiä, joilla on sopimus lämmöntoimittamisesta asiakkaan kiinteistöihin. Yhä useammassa kohteessa lämpöyrittäjä investoi myös hake- tai pellettilämpökeskuksen, jolloin kiinteistön omistajalta säästyy rakentamiseen tarvittavat varat. Yrittäjän vastuulla ovat polttoaineen, useimmiten hakkeen, hankinta ja lämpölaitoksesta huolehtiminen. Tulot muodostuvat tuotetusta energiasta eli MW-tunneista: Asiakas maksaa käyttämästään energiasta. Yrittäjät paikallisia Usein lämpöyrittäjät ovat taustoiltaan metsäkone-, hakkuri- tai maatalousyrittäjiä, eli he ovat tekemisissä lämmöntuotannon jollakin osaalueella. Lämpöyrittäjän olleessa paikallinen, hakelämmön hyödyt jäävät suurimmaksi osaksi paikkakunnalle. Hakkeeksi korjattavaa puuta ei kannata kaukaa hankkia, joten kotiseudun lämpöyrittäjä ostaa energiapuut paikallisilta metsänomistajilta. Puunkorjuun suorittavat oman kunnan yrittäjät ja kuljetukset sekä haketukset tehdään omalla kalustolla tai ne hankitaan mahdollisimman läheltä. Kunta hyötyy verotuloina kaikissa hakelämpöyrittämisen vaiheissa, kun yritys on paikallinen. Kainuussa lämpöyrittäjiä ovat mm. Kuhmossa Veljekset Pääkkönen Ay ja Suomussalmella Suomussalmen Puulämpö Oy. Kuhmossa yrittäjä on investoinut yhden hakelämpölaitoksen Kalevalan kuntoutuskodille ja yhden pellettilämpölaitoksen Kanervan hoitokotiin Jämäkselle. Suomussalmella Puulämpö Oy lämmittää kirkonkylän koulukeskusta kunnan investoimalla hakelämpökeskuksella. Puuta öljyn tilalle Tyypillisissä lämpöyrityskohteissa, joissa entinen öljylämmitys korvataan hakkeella tai pelletillä, öljynkulutus on ollut muutamasta kymmenestä tuhannesta litrasta muutamaan sataantuhanteen litraan vuodessa. Tämä tarkoittaa liikevaihdossa euroina samaa suuruusluokkaa. Lämpöyrittäjistä ei siis tule hakesheikkejä, mutta toiminta on kannattavaa ja työlle saa palkan. Paikallinen lämpöyrittäjä tekee sopimuksen suoraan lämmönostajan kanssa ilman välikäsiä, jolloin sekä asiakas että ostaja hyötyvät. Päätösten aika Lämpöyrittäjyyskohteiden alueellinen jakautuminen Suomessa 2008. (Lähde Työtehoseura ry, kuva Kaija Laaksonen) Julkisten tahojen kuten kuntien olisi kannattavaa muuttaa öljylämmitteiset kiinteistönsä hake- tai pellettilämmölle. Nyt tarvitaan päätöksiä siitä, jotta esimerkiksi kunnat pyytäisivät tarjouksia lämpöyrittäjiltä. Kainuun metsäkeskuksen bioenergianeuvojat auttavat lämpöyrittämisen liittyvissä asioissa niin lämmön ostajia kuin lämpöyrittäjiksi aikovia. LÄMPÖYRITTÄJYYS SUOMESSA 2008 Kalevala -kuntoutuskodin energiantuotanto on malliesimerkki lämpöyrittäjyydestä. (Kuva Timo Karjalainen) Lämpölaitoksia 423 kpl Yhteisteho 230 MW Keskimääräinen teho 0,5 MW Polttoaineiden käyttö v. 2009 l Metsähake 840 000 irtokuutiota l Muu puupolttoaine 80 000 irtokuutiota l Turve 40 000 kuutiota Yhtiömuodot l Yrittäjä 160 kpl l Yrittäjärengas 40 kpl l Osuuskunta 89 kpl l Osakeyhtiö 128 kpl l Muu 6 kpl Maatilojen energiaohjelma käynnissä Pekka Moilanen bioenergianeuvoja, Kainuun metsäkeskus Maatilojen energiaohjelma on käynnistynyt. Siihen voivat liittyä kaikki suomalaiset maa- ja puutarhatilat. Ohjelman kautta mukana olevat yritykset saavat käyttöönsä erilaisia palveluita, joiden avulla tila voi pienentää energiakustannuksiaan, lisätä bioenergian käyttöä ja tuotantoa sekä vähentää aiheuttamiaan kasvihuoneja kaasupäästöjä. Palvelua suunnitteluun Näkyvin ohjelman toimintamuodoista on energiasuunnitelmapalvelu. Suunnittelija käy yhdessä viljelijän kanssa läpi tilan mahdollisuudet energiansäästöön ja bioenergiaan käytön lisäämiseen. Tilakäynnin pohjalta laaditaan toimenpide-ehdotukset. Valtion tuki ehdot täyttäville tiloille tehtyjen suunnitelmien tukikelpoisista kustannuksista ovat 85 prosenttia. Energiankulutukseltaan pienimmille tiloille ohjelma tarjoaa apukeinoja omatoimiseen energiankulutuksen seurantaan ja säästötoimenpiteiden suunnitteluun. Suurimmille tiloille valmistellaan maatalouden energiakatselmusmallia. Lisäksi ohjelmaan liittyneille tiloille valmistellaan monipuolisia energiankäyttöön ja bioenergian tuotantoon liittyviä tietopalveluja ja seurantatyökaluja. Ohjelmaan liittyessään viljelijät sitoutuvat ottamaan energian kulutusseurannan ja käytön tehostamisen pysyväksi toimintatavaksi tilallaan. Lisätiedot: Kainuun metsäkeskus, Pekka Moilanen, puh. 044 7104 384, pekka.moilanen@metsakeskus.fi Internetistä www.mmm.fi/maatilojenenergiaohjelma Maatilan hakelämpökeskus. Entinen rehusiilo on katettuna hyvä hakevarasto.

4 Lähienergia Ensiharvennusten energiapuunkorjuumäärät kolminkertaistuivat Pekka Moilanen bioenergianeuvoja, Kainuun metsäkeskus Vuonna 2009 Kainuussa yksityismetsistä korjattiin ensiharvennuskohteilta energiapuuta kolminkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna. Määrä on mahdollista kasvattaa nykyisestä moninkertaiseksi. Myös metsähallitus on aloittanut energiapuun korjuun ensiharvennuksilta. Energiapuun korjuussa on perinteisestä puunkorjuusta poikkeavia vaatimuksia. Tavoitteena on hyvä hakkeen laatu. Laatuhakkeen jalostaminen alkaa jo metsässä. Neuvoja energiapuunkorjuun kysymyksiin saa Kainuun metsäkeskuksen bioenergianeuvojilta. Metsänomistaja voi tilata metsäkeskuksen neuvojilta maksuttoman tilakäynnin. Sen aikana selvitetään, onko tilalla energiapuun korjuuseen soveltuvia kohteita. Metsäliitto aktiivinen energiarangan hankinnassa Metsäenergian kysyntä voimalaitoksilla on laskenut viime kevään tilanteeseen verrattuna, koska puuenergian kanssa kilpailevia polttoaineita on ollut saatavilla kilpailukykyiseen hintaan. Tänä vuonna Metsäliiton metsäenergiatavoite Kainuussa ei ole aivan viimevuotisella tasolla. Tavoitemäärissä riittää silti tekemistä. Kokonaisuutena puunhankintatavoite on normaalivuosien tasolla. Ostoslistan kärjessä ovat kesäkorjuukelpoiset tukki- ja kuitupuuleimikot. Energiapuun korjuuta giljotiinikouralla. Tämän kasvavan ainespuumäärän mukana Liitto hankkii merkittävän määrän myös metsäenergiaa. Kuusivaltaisilta päätehakkuilta kerätään latvusmassaa. Rankakohteiden on oltava Kemera-tukikelpoisia ja kesällä korjattavia, koska työskentely on vaikeaa paksun lumen aikaan. Korjuuesimies Jarmo Karhu sanoo, että työjäljestä ei tingitä. Jos rungot ovat kaarella lumimassojen alla, hakkuutyö vaikeutuu merkittävästi. (piiripäällikkö Ville Keskinen, Metsäliitto, Oulun hankintapiiri) UPM kasvattaa energiapuun hankintaa UPM hankkii kasvavia määriä energiapuuta Kainuussa myös ensiharvennusmetsistä, jotta se saa turvattua tasaisen energiapuun saannin voimalaitoksilleen. Avohakkuualoilta korjattavien hakkuutähteiden ja kantojen korjuussa UPM on edelläkävijä. Ostopäällikkö Matti Huhtala UPM:n Kajaanin metsäpalvelutoimistosta kertoo, että korjuumenetelmien kehittyessä energiapuun korjuuta on lisätty myös ensiharvennusmetsistä. Hän lisää, että energiapuukaupasta on tullut osa normaalia puukauppaa. UPM ostaa myös pelkästään energiapuuta sisältäviä leimikoita. Kasvavan tarpeen vuoksi UPM:llä on mahdollisuus tarjota metsänomistajille kilpailukykyistä puukauppa- ja palvelupakettia. Se tarjoaa metsänomistajalle kaikki tarvittavat palvelut puukauppaan, leimikon suunnitteluun ja mahdollisten nuoren metsän hoitoon myönnettävien tukien hakemiseen liittyen. (Hannu Klemetti, UPM Kymmene Metsä) Nuoret metsät tarvitsevat hoitoa L&T Biowatti on erikoistunut ensiharvennusmetsien hoitoon. Oikeaan Kokopuun metsäkuljetusta. aikaan tehdyt hoitotoimenpiteet varmistavat nuoren metsän elinvoimaisen kasvun ja parhaan taloudellisen hyödyn. Puusta tuotettava energia on ympäristöystävällistä eikä kuormita ilmastoa, sillä sen poltosta vapautuva hiilidioksidi sitoutuu uuden puusukupolven kasvuun (neutraali päästötase). L&T Biowatti hoitaa metsiä ja ostaa energiapuuta pysty- ja hankintakaupoilla. Tähän työhön yritys on varannut kohteisiin soveltuvan kaluston sekä tarvittavat lisävarusteet. Se takaa selkeän hinnoittelun ja mittaukset, luotettavat aikataulut sekä ammattitaitoisen korjuun ja siistin lopputuloksen. Palvelu on metsänomistajalle vaivaton vaihtoehto. L&T Biowatti huolehtii hoitotoimenpiteiden lisäksi dokumenteista ja viranomaisasiakirjoista. Lisätietoja saa paikalliselta metsäpalveluasiantuntijalta. Yhteystiedot ovat osoitteessa www.biowatti.fi. Suomussalmella metsäenergian hankintaa hoitaa paikallinen metsäpalveluyrittäjä Jarin Metsä. (Timo Marttila, L&T Biowatti Oy) OK-Yhtiöt Oy - kainuulainen metsäenergiayhtiö OK-Yhtiöt Oy toimii koko metsäenergiaketjussa metsästä siiloon ja aina lämmöntuottamiseen asti. Yritys ostaa metsäenergiajakeita pystyja hankintakaupoilla. Pystykauppana se hoitaa nuoria tiheitä metsiä energiapuuharvennuksin sekä ostaa kuusikkovaltaisten päätehakkuualojen hakkuutähteitä palstalla kasoille läjitettyinä hakkuussa. Hankintakauppana OK-Yhtiöt ostaa kaikkia metsäenergiajakeita sekä sahateollisuuden sivutuotteita. Kainuun lisäksi OK-Yhtiöllä on toimintaa myös Keski-Suomessa. Lisätietoja yrityksestä löytyy osoitteesta www.ok-yhtiot.fi. (Paavo Parviainen, OK Yhtiöt Oy) Puunkorjuuta pehmeistä kohteista Niko Piirainen Metsäurakointi Piirainen Oy Sotkamolainen Metsäurakointi Piirainen Oy on viime vuosien aikana ideoinut ratkaisua, joka parantaa metsäkoneen ominaisuuksia pehmeillä mailla toimittaessa. Ideasta on kasvanut tuote, joka on saanut nimekseen Wetla Track. Helppoa ja nopeaa Wetla Track on metsäharvestereihin suunniteltu telastoratkaisu, joka on mahdollista asentaa olemassa oleviin koneisiin yhtä helposti ja nopeasti kuin perinteiset renkaat. Metsäkone voidaan varustaa teloilla, kun niille on olosuhteiden vaatiessa tarvetta. Kone on mahdollista muuttaa takaisin pyöräkoneeksi, kun renkaiden käyttö on edullisempaa. Uusille kohteille Wetla-telasto mahdollistaa puunkorjuun pehmeiltä mailta, joilla toimiminen on perinteisellä kalustolla vaikeaa tai jopa mahdotonta. Telaston käyttö alentaa koneen tuottamaa pintapainetta ja helpottaa työskentelyä suo-olosuhteissa. Telojen kahdeksan neliön kontaktipinta-ala lisää myös pitoa merkittävästi. Lisääntynyt pito mahdollistaa puunkorjuun jyrkiltä rinteiltä. Telamaton kuminen pintamateriaali on perinteisiä rautateloja hellävaraisempi vaihtoehto. Näin ollen herkkä ja hitaasti uusiutuva metsämaa säilyy paremmassa kunnossa. Wetla vastaa erinomaisesti puunkorjuualan uusiin haasteisiin. Pehmeiden maiden puunkorjuu tulee lisääntymään huomattavasti lähivuosina, osin kasvavan energiapuun käytön myötä. Perinteisesti tehokas työskentely pehmeillä mailla on ollut mahdollista vain talviaikaan. Puunkorjuun ympärivuotisuus on kuitenkin alan yrittäjien tavoitteena ja alan kustannusrakenteen vuoksi myös nykyisessä kilpailutilanteessa välttämätöntä. Logistisesti hyvä ratkaisu Wetla palvelee hyvin myös tehokasta metsäenergialogistiikkaa, koska aktiivisin energiapuunkorjuuaika on yleensä kevätkesällä. Tällöin maasto on pehmeimmillään ja hakkuukoneen ominaisuuksien parantaminen on välttämätöntä. Wetla -telasto voidaan asentaa metsäkoneiden lisäksi myös muihin pyöräkoneisiin. Wetla -tuoteperhe laajenee tänä keväänä myös turvetuotantoon kehitetyllä traktoritelastolla. Lisätietoja Wetla tuotteista löytyy osoitteesta www.wetla.fi. Kumitelasto alentaa oleellisesti hakkuukoneen tuottamaa pintapainetta ja mahdollistaa energiapuunkorjuun pehmeillä mailla.

Miljoonasäästöt puuterminaaliverkostolla Lähienergia 5 Paavo Pietikäinen Kainuun Etu Oy Kehittyvä puuhuolto Kainuussa -projekti Kainuun alueella on tarkoitus nostaa aines- ja energiapuun korjuumääriä merkittävästi vuoteen 2014 mennessä. Tavoitteen saavuttamisen yhtenä ratkaisuna on tehokas biomassaterminaaliverkosto, koska sekä ainesettä energiapuun korjuumäärien lisääminen edellyttää vientiä Kainuun rajojen ulkopuolelle. Aines- ja energiapuun osalta terminaaliverkoston luoma vuotuinen kustannussäästö olisi ensimmäisessä vaiheessa noin 1,1 miljoonaa euroa ja toisessa 2,9. Eteneminen vaiheittain Terminaaliverkoston rakentaminen tulisi tehdä kahdessa vaiheessa. Ensin toimenpiteet keskitetään Kontiomäen rautatieterminaalin laajentamiseen ja palveluiden monipuolistamiseen. Toisessa vaiheessa, korjuumäärien edelleen kasvaessa, kehittämisen pääpaino siirtyy Ylä-Kainuun palveluterminaalin rakentamiseen. Näin esittää Pöyry Management Consulting Oy, joka teki Kainuun biomassaterminaaliverkoston toteutettavuusselvityksen. Selvityksen mukaan Kainuun terminaaliverkosto koostuisi 12 terminaalista, joista kaksi olisi palveluterminaaleja, viisi rautatieterminaalia ja viisi muita kuin rautatieterminaaleja. Kainuun biomassaterminaaliverkosto loisi edellytyksiä hyödyntää kustannustehokkaita haketus- ja murskauspalveluja ympäri maakuntaa. Terminaaleilla olisi merkittävä rooli metsäenergian laadun hallinnassa ja kausivaihtelun tasaamisessa. Maakunnan kannalta tehokas terminaaliverkosto pitäisi yllä aines- ja energiapuun kilpailukykyä kansallisessa mittakaavassa ja mahdollistaisi uuden liiketoiminnan kehittymisen Kainuussa. Kainuun biomassaterminaaliverkostoselvitys löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.miljoonamottia.fi. Kehittyvä puuhuolto Kainuussa -projekti järjestää tutustumismatkan Rovaniemen puuja biopolttoaineterminaaleihin 31.3.2010. Lisätietoja www.miljoonamottia.fi Täysimittaisen terminaaliverkoston osat. Lähde: Pöyry. Hakkeen kosteus nopeasti selville Timo Karjalainen kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus Polttoaineen kosteuden mittausta ei tähän saakka ole pystytty tekemään riittävän nopeasti ja edullisesti. Nyt se on mahdollista. Senfit Oy on kehittänyt mittauslaitteen, jolla hakkeen kosteus selviää parissa sekunnissa. Biomaterial Moisture Analyzer (BMA) soveltuu myös muille biopolttoaineille ja turpeelle. Yrityksellä on kehityslaboratoriot Kajaanissa ja Oulussa. Kajaanissa on tehty noin 2000 kosteuden uunimääritystä, joiden avulla menetelmä ja laite on todettu toimiviksi. Toimitusjohtaja Markku Korhonen kertoo, että suurin virhe polttoaine-erän kosteuden määrityksessä tulee jo näytteen otossa. On tärkeää, että näyte on edustava ja vastaa mahdollisimman tarkasti tarkastelun alaista polttoaine-erää. Hän sanoo, että tarvittaessa yritys ohjeistaa näytteenotossa ja käsittelyssä. Monesti polttoainetta lämpölaitokselle tuonut autonkuljettaja on ottanut näytteen kuormasta, jolloin näytteenottoa ei ole suoritettu välttämättä oikein. Näytteenottoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota, mitattiinpa kosteus millä menetelmällä hyvänsä. Biopolttoaineen kosteuden määritys tapahtuu kehitetyllä laitteella parissa sekunnissa.. (Kuva Markku Korhonen) Uutta kehitteillä Senfit Oy:llä on kehitteillä myös online kosteuden mittauslaite. Polttoaineen kosteusvaihtelut aiheuttavat monesti päänvaivaa lämpövoimaloissa. Pahimmassa tapauksessa märkä polttoaine voi ajaa kattilan alas, jolloin edessä voi olla viikonkin seisokki. Jatkuvatoimisella kosteuden mittauslaitteella voidaan ennakoida polttoaineen kosteusvaihtelut ja estää ongelmat. Laite on toistaiseksi verrattain kallis tavalliselle lämpöyrittäjälle, mutta toiveissa on kehittää myös lämpöyrittäjälle hinnaltaan soveltuva mittauslaite. Laite soveltuisi hyvin vakiovarusteeksi suuriin haketerminaaleihin, jolloin lähtevien hakekuormien kosteus saataisiin nopeasti selville. Asiakas saisi näin tarkan tiedon tilaamastaan hake-erästä. Senfit Oy tekee jatkossa myös polttoaineen analysointipalvelua. Laite voidaan siirtää pakettiautossa haketuspaikalle ja tehdä koesarja haketettavasta erästä. Näin saadaan tarkka kuva hakeerän kosteudesta ja kun kuorma ajetaan autovaa an kautta, saadaan tieto myös lämpöarvosta. Metsänomistaja Tiedätkö, onko tilallasi energiapuukohteita? Tilaa maksuton tilakäynti metsäkeskuksesta! Pekka Moilanen, 044 7104 384 Jari Kemppainen, 044 7104 211

6 Lähienergia KantriKoulutus käynnistyy Sari Laukkanen Kainuun ammattiopisto KantriKoulutus -hankkeessa järjestetään lyhytkestoista täydennyskoulutusta maaseutuyrittäjille ja metsänomistajille. Koulutukset pidetään Kainuussa kolmen tulevan vuoden aikana. Tavoitteena on parantaa maaseutuyrittäjien ja metsänomistajien menestymisedellytyksiä heidän osaamistaan kehittämällä. Koulutusta moneen tarpeeseen Koulutusta on tarjolla kymmeneen teemaan liittyen. Teemoina ovat johtaminen ja kilpailukyky, maatilan sukupolvenvaihdos, metsänomistajien koulutukset, bioenergia, maidontuotanto, lammastalous, hevostalous puutarhatuotanto ja elintarvikkeiden jatkojalostus. Koulutusta annetaan luokkaopetuksen lisäksi pienryhmissä, tutustumiskäynneillä, yrityskohtaisena koulutuksena sekä koti- ja ulkomaan opintomatkoilla. Energiamuodot tutuiksi Bioenergia-alan koulutusten tavoitteena on tehdä erilaisia uusiutuvia energiamuotoja tunnetuksi sekä lisätä niiden käyttöä ja tuotantoa Kainuussa. Koulutuksen kohderyhmänä ovat bioenergiasta kiinnostuneet, eri energianlähteitä harkitsevat sekä mahdollisesti alalle yrittäjiksi aikovat henkilöt. Bioenergian lyhytkursseja Koulutus koostuu useista lyhytkursseista liittyen muun muassa seuraaviin teemoihin: l Biokaasu ja biodiesel energian lähteenä (koulutusten aloituspäivä, koulutus keväällä 2010) l Biokaasulaitoksen suunnittelu biokaasutuotannon perusteet, tekniset ratkaisut jne., syksy 2010) l Ruokohelven ja muiden energiakasvien viljelypäivä (syksyllä 2010) l Lämpöyrittäjyys (mahdollisesti viikon 47 aikana) l Energiapuun korjuu (mahdollisesti viikolla 23) l Aurinkoenergian hyödyntäminen l Hakelämpökeskuksen rakentaminen l Pellettilämmitysjärjestelmän rakentaminen l Pilkkeiden kenttäkuivaamo Bioenergia-alan koulutuspäiviä on 35 ajoittuen vuosille 2010-2012. Osa koulutuspäivistä järjestetään useamman kerran. Mukana on 10 päivää yrityskohtaista koulutusta sekä useita opintoja kenttäpäiviä, jotka järjestetään yhteistyössä muun muassa metsäkeskuksen ja MTT Sotkamon kanssa. Rahoitus hankkeesta KantriKoulutus -hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Kainuun ELYkeskus, osa Kainuun kunnista sekä Biodiesel on yksi bioenergian muoto, johon bioenergiakoulutuksissa tutustutaan. (Kuva Pekka Heikkinen) osallistujat osallistujamaksuin. EU-osarahoitteinen koulutus turvaa yrittäjille edullisen koulutusmahdollisuuden. Kainuun ammattiopiston hallinnoima hanke käynnistyi syksyllä 2009 ja se kestää vuoden 2012 elokuun loppuun. Hankkeen nä toimii Sari Laukkanen ja projektiassistenttina Tiina Happo. Tervetuloa mukaan kouluttautumaan! Kaikki KantriKoulutus -hankkeen koulutuspäivien ohjelmat ilmoittautumisohjeineen ovat luettavissa www.kao.fi/kantrikoulutus (Huom! Sivuja luodaan parhaillaan). Lisätietoja hankkeesta ja tulevista koulutuksista antaa Sari Laukkanen, p. 044 797 4581, sari.laukkanen@kao.fi tai projektiassistentti Tiina Happo, p. 044 797 4504, tiina.happo@kao.fi Kestävän kehityksen Vuokatti Tanja Keränen viestintäkoordinaattori Snowpolis Oy Ympäristökysymykset ovat ajankohtaisia ja paineet energian säästämiseksi ja energiatehokkuuden lisäämiseksi kasvavat jatkuvasti. Nämä arvot ovat nousseet myös esille matkailun kehittämisessä ja näihin Vuokatin alueella halutaan myös tarttua. Snowpolis Oy on suunnittelemassa Ekoteko Vuokatti -hanketta, jossa on tavoitteena selvittää Vuokatissa toimivien matkailuyritysten ja toimijoiden yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan Vuokattia tulisi kehittää lähivuosina. Vuokatin lähtökohdat ovat hyvät, alue on ympärivuotinen keskus ja majoituskapasiteetin käyttöasteet ovat korkeat. Näistä lähtökohdista on erinomainen tilaisuus jatkaa edelläkävijänä kestävän kehityksen mukaisissa kysymyksissä ja saavuttaa niillä kilpailuetua. Hiilijalanjälki matkailussa Ekoteko Vuokatti- hankkeessa tullaan tutkimaan ja kehittämään matkailualueen energia- ja materiaalitehokkuutta liikenteessä, rakentamisessa ja palveluiden tuottamisessa. Ekoteko Vuokatissa keskitytään energiatehokkuuteen ja hiilijalanjälkeen. Projektissa tutkitaan ja kehitetään matkailualueen energia- ja materiaalitehokkuutta liikenteessä, rakentamisessa ja palveluiden tuottamisessa. Tavoitteena on selvittää muun muassa palveluiden, lähiruoan ja jätteiden käsittelyn vaikutusta hiilijalanjäljen muodostumiseen ja kuinka sitä voisi pienentää. Tarkoitus on, että alueen päästöt pyritään saattamaan määräysten mukaisiksi. Keinoina ovat esimerkiksi alueen rakentamisen tehokkuus ja energiaomavaraisuuden nostaminen paikallisella, uusiutuvalla energian tuotannolla. Erilaisten selvitysten kautta saadaan käytännön tietoa siitä, millä nostetaan Vuokatin imagoa kestävän kehityksen mukaisena matkailualueena. Erityisesti haetaan vastausta siihen, millainen on kestävän kehityksen matkailualue, Vuokatti. Yritykset mukaan Suunnitteilla olevan Vuokatin Ekoteko -hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi viranomaisille sekä alueen toimijoille siitä, mitä mahdollisuuksia ja kilpailuetua kestävän kehityksen mukainen toiminta antaa Vuokatin matkailulle. Snowpoliksessa pyritään kannustamaan kuntaa tekemään kansallinen tai eurooppalainen sitoumus kestävästä tulevaisuudesta ja päästöjen pienentämisestä. Tällä hetkellä Snowpolis sitouttaa yrityksiä hankkeeseen. Yrityksiltä odotetaan erityisesti yhteistyötä, mutta pienikin rahallinen panos olisi hyvä. Mukaan odotetaan kaikenkokoisia ja eri alojen yrityksiä, jotka edesauttavat matkailijoiden viihtymisessä ja palveluiden tuottamisessa. Mukaan lähtevät yritykset saavat hankkeen myötä lähtötilannetiedot hiilijalanjäljen laskemisessa ja sekä muuta apua ja neuvontaa energiaasioissa. Hankkeeseen mukaan ovat jo Sotkamon kunnan lisäksi lupautuneet E.On Kainuu, Vapo, Katinkulta, Sokos hotel Vuokatti, Vuokatinhovi, Vuokatin Urheiluopisto, Vuokatin Aateli ja Vuokatin Viini.

Biologinen jätteiden käsittely puntarissa Kajaanissa Biokaasu, komposti tai lieterae tyrkyllä lopputuotteiksi Tatu Turunen suunnittelija Kainuun ELY-keskus Jätevedenpuhdistamoiden lietteiden sekä kotitalouksien ja kaupan biojätteiden käsittelyyn on suunnitteilla Kainuuseen nykyaikainen, biologinen käsittelylaitos. Sen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA) kuulemiskierros päättyi 26.2.2010. Seuraavaksi saadaan lausunto yhteysviranomaiselta. Erilaisia toteutusvaihtoehtoja Suunnitelmien mukaan uusi jätteiden käsittelylaitos sijoittuu Kajaaniin. Laitos mitoitetaan lähinnä puhdistamolietteiden ja biojätteiden käsittelyyn. Muita syötteitä laitokseen ovat kala- ja rasvajäte, lanta ja vanhentunut rehu. Biologisen jätteiden käsittelylaitoksen suunnittelu edellyttää ympäristövaikutusten arviointia, koska jätemäärä on suuri, 32 000 tonnia vuodessa. Ympäristöarvioinnissa laitoksella on viisi eri vaihtoehtoa. Tihisenniemen biokaasulaitoksen ajatuksesta on luovuttu Renforsin Rannan pyynnöstä alueen muuta kehitystä silmällä pitäen. Muut laitosvaihtoehdot sijoittuvat Peuraniemen jätevedenpuhdistamon lähelle tai Majasaaren kankaalle. Ympäristöarviointi ohjaa päätöksentekoa Ympäristövaikutusten osalta toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja ovat Peuraniemen mädättämö ja Majasaarenkankaan aumakompostointija rakeistuslaitos. Majasaarenkankaan biokaasulaitos -vaihtoehdossa jätevesien käsittely on ongelmallista. Parkinniemen teollisuusalueen biokaasulaitoksen Lähienergia 7 riskinä olisi hajuhaittojen ulottuminen asuinalueille. Uuden biolaitoksen toteutumisesta ei ole vielä tehty päätöksiä. Päätöksenteossa avainasemassa ovat Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi ja kuntien vesihuoltolaitokset. Myös liike-elämän osallistuminen on esillä, erityisesti kaupanalan biojätteiden osalta. Ratkaisu tulevasta käsittelylaitoksesta on tarkoitus tehdä vuoden 2010 aikana. Mahdollisuus kierrätystuotteelle Eloperäistä alkuperää oleva jäteaines tulisi saada luonnon kiertoon. Uuden biologisen jätteiden käsittelylaitoksen myötä kompostilla voidaan korvata kemiallisia lannoitteita ja valmiita maanparannusaineita. Näin jätehuollon kierrätysketju keventää asumisen ja tuotantoelämän ekologista jalanjälkeä. Rahoitus hankkeesta Biologista jätteiden käsittelylaitosta suunnitellaan Kainuun ELYkeskuksen Eloperäiset jätteet kiertoon -hankkeessa. Hanketta rahoittavat Eko-Kymppi, Huurinainen Oy, Kainuun Etu Oy, Kainuun Jäteyhtymä Oy, Kainuun kunnat, Kainuun Voima Oy, Kuhmon Eko-kala Oy, Mondo Minerals Oy, Osuuskauppa Maakunta, ParkPower Oy, Piiraisen Viherpalvelu Oy, Siwa, Sotkamon Jätehuolto Oy, Vapo Oy, Vuokatin Nurmi Oy ja Vuolijoen Turve Oy sekä Kainuun ELY-keskus EU:n Itä-Suomen EAKR-ohjelmasta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 398 000 euroa. Lakeuden Etapin biokaasulaitos Ilmajoella on Kajaaniin suunniteltua kaksi kertaa suurempi. Ruokohelpi ottaa aikalisää Elina Virkkunen tutkija MTT Sotkamo Ruokohelpi innosti viljelijöitä viisi vuotta sitten ja uusia sopimuksia tehtiin vilkkaasti. Viljelyalan kasvu on kuitenkin tasaantunut. Mikä helpeä hidastaa? Sotkamolainen Veikko Niskanen on korjannut vajaan kuuden hehtaarin ruokohelpialaltaan sadon kahtena vuonna. Kasvusto oli jo ensimmäisenä vuonna vankka ja viljely on onnistunut siinä mielessä hyvin. -Helppo kasvi tämä on ollut, sillä perustamisvuoden jälkeen työ rajoittuu sadonkorjuuseen ja lannoitukseen, Niskanen toteaa. Hänen ruokohelpensä kasvaa talon ympärillä, mutta esimerkiksi siitepölyhaittaa siitä ei ole ollut. Niskanen ei ole halunnut vuokrata peltojaan, koska hän voi kerryttää Myel-eläkettä viljellessään niitä itse. Päätulonsa hän saa metsäkoneurakoinnista. ProAgria Keskusten Liiton ja VTT:n laskelmien mukaan ruokohelven viljely on kannattavampaa kuin rehuohran viljely. Näin siitäkin huolimatta, että viljelijä saa helpisadosta vain noin 100 euroa hehtaarilta ja energiakasvituki poistui vuonna 2010. Ruokohelpiala on ollut koko maassa noin 18 000 hehtaaria, vaikka tavoitteet olivat paljon korkeammalla. Kainuussa helpeä viljelee 25 tilaa yhteensä 275 hehtaarilla. Helpipelto on hiilinielu Viljelypäällikkö Tapani Mikkonen Vapolta harmittelee, ettei maatalouden tukipolitiikka ole suosinut ruokohelpeä. -Luonnonhoitopellot ovat vieneet potentiaalista ruokohelpialaa ja tietysti myös viljan hinta vaikuttaa viljelijöiden päätöksiin. Päästökauppa ei ole vielä mahdollistunut riittävää hintaa ruokohelvelle, Mikkonen summaa. Mikkonen toivoo, että ruokohelven asema hyvänä hiilen sitojana huomioitaisiin ja siitä palkittaisiin. Kuopion yliopiston tekemissä tutkimuksissa kävi ilmi, että turvemaalla kasvava ruokohelpi sitoo hämmästyttävän paljon hiilidioksidia hehtaaria kohti. Hiiltä sitoutuu sekä kasvustoon että juuristoon. Megawattihinnoittelussa puutteita Veikko Niskanen harkitsee viljelysopimuksen uusimista myös nykyisen sopimuksen päätyttyä. Tosin sopimusehtoihin hän toivoo parannusta. -Laskussa näkyy ainoastaan megawattihinta ja megawattien määrä. Arvioitua tai punnittua kilomäärää tai kosteusprosenttia ei ole ilmoitettu viljelijälle, Niskanen ihmettelee. Keskimääräinen hinta ruokohelvelle on 5-6 euroa megawatilta. Hinta vaihtelee riippuen etäisyydestä voimalaitokselle. Kainuussa ruohelpeä poltetaan Kainuun Voimalla. Ennen Kajaaniin kuljetusta paalit murskataan turvesuolla ja sekoitetaan turpeeseen. Kainuussa ruokohelvenviljelysopimuksia tekevät Vapolta Janne Rönkkömäki (Vaala, Vuolijoki) ja Matti Turpeinen (muu Kainuu). Uusia sopimuksia tehdään kylvöalailmoitukseen eli kesäkuun puoleen väliin asti. Sotkamolaisen Veikko Niskasen ruokohelpipelto odottaa hangen alla kevättä ja uutta kasvua. Opinto- ja biokaasumatka Kiteelle 23.-24.3.2010 Matkan hinta 50 /hlö, Kainuun ulkopuolelta tuleville 70. Sis. matkat, majoitus 2 hh, aamiainen, kahvit, esittelyt. Ilmoittautuminen viim. ke 17.3.2010 mennessä Elina Virkkuselle, puh. 040 759 9640, elina.virkkunen@mtt.fi. Opinto- ja biokaasumatkan järjestävät MTT Sotkamon Biokaasu- ja peltoenegria Kainuussa -hanke ja Kainuun ELY -keskuksen Eloperäiset jätteet kiertoon -hanke. Tervetuloa! tiistai 23.3. 9.30 Lähtö Kajaanista, matkalla lounas ja kahvit 14.00 Kuhasalon jätevedenpuhdistamon biokaasulaitos, Joensuu 16.30 Simosbiogas, Liperi 18.30 Saapuminen hotelli Kareliaan, Joensuu keskiviikko 24.3. 8.45 Lähtö hotellista 10.00 Itä-Suomen biokaasutoimijoiden kokous, Pajarinovi, Kitee, lopuksi lounas 13.00 Tutustuminen BioKymppi Oy:n biokaasulaitokseen 20.00 Perillä Kajaanissa, matkalla kahvit

8 Lähienergia Itä-Suomen bioenergiaosaajat koolla Kainuussa Timo Karjalainen kehityspäällikkö Lönnrot-instituutti Arviolta 100 itäsuomalaista bioenergiaosaajaa kokoontuu Kainuuseen pohtimaan alan ajankohtaisia asioita. Bioenergiapäivät ovat kaksiosaiset. Maanantaina 22. maaliskuuta pidetään Snowpoliksessa seminaari ja tiistaina 23. maaliskuuta toteutetaan ammattiretki Kuhmon bioenergiakohteisiin. Kaksi teemaa Bioenergiapäivien yleisinä teemoina ovat metsäenergia ja yrittäjyys. Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet tulevat valtaosin kohdistumaan suurimpaan bioenergiapotentiaaliin eli puuenergiaan. Seminaarissa käsitellään metsäenergian tuotannon uusia mahdollisuuksia muuttuvassa teollisuuden toimintaympäristössä. Lisäksi seminaarissa selvitellään, mitä uutta korjuuteknologian ja -logistiikan osalta on tehtävissä, jotta Suomi voisi saavuttaa puuenergian käytölle asetetut tavoitteet. Uusia innovaatioita Voimakkaasti liikkeelle lähtenyt bioenergiasektori avaa uusille innovaatioille mahdollisuuksia. Uudet Nokiat ovat vihreälle liiketoiminta-alueelle vielä syntymättä. Nyt olisi luotava sellaiset toimintaympäristöt uusille toimialoille, joilla ideat voidaan kehittää vientikelpoisiksi tuotteiksi. Miksi ei myös Kainuussa? Esimerkit Kuhmosta Seminaarin ammattiretki suuntautuu Kuhmoon, jossa tutustutaan paikalliseen bioenergian tuotantoon ja käyttöön. Tutustumiskohteina ovat Kuhmo Oy:n ja Kuhmon lämpö Oy:n purun kuivaus savukaasuilla ja briketöinti, puupelletin tuotanto ja lämpöyrittäjyys. Kuhmo on hyvä esimerkki siitä kuinka yrittävät voivat tehdä yhteistyötä bioenergiasektorilla. Yhteistuumin voidaan jalostaa korkealuokkaisia polttoaineita mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteista. Esiin voidaan nostaa Kuhmon Lämpö Oy:n ja Kuhmo Oy:n yhteistyö purunkuivauksessa ja sen jalostamisessa briketiksi. Toinen esimerkki on AA-Puu Oy:n ja M- Pelletin yhteistyö jossa kutterin puru jalostetaan pelletiksi. Kuhmossa Veljekset Pääkkönen toimii lämpöyrittäjänä Kalevala kuntoutuskodilla ja Kanervan hoitokodilla. Sekä lämmön myyjä että ostaja ovat olleet tyytyväisiä tehtyyn lämmön toimitussopimukseen. Jo perinne Itä-Suomen bioenergiapäivät ovat järjestyksessään neljännet. Aiemmat tilaisuudet on järjestetty Joensuussa, Kuopiossa ja Mikkelissä. Päivien taustalla ovat Etelä- Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä- Savon ja Pohjois-Savon maakuntaliittojen sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymän yhteinen bioenergiaohjelma. Bioenergiapäivien käytännön järjestelyistä vastaa Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti. Järjestelyihin ovat osallistuneet myös Itä-Suomen WENET -toimijat sekä Sotkamon kunta. ITÄ-SUOMEN MAAKUNTIEN LIITOT Itä-Suomen bioenergiapäivät 22. - 23. maaliskuuta 2010 Vuokatissa, Snowpolis Oy, Kidekuja 2, 88610 VUOKATTI. OHJELMA 22.3.2010 SEMINAARI 9:00 Tulokahvit ja ilmoittautuminen 9:30 Avaus - Kainuun bioenergianeuvottelukunnan puheenjohtaja, johtaja Jorma Tolonen 9:40 Terveiset Eduskunnasta - Kansanedustaja Timo Korhonen 9:50 Kööpenhaminan COP-15 ilmastokokouksen tuloksista ja niiden merkityksestä Suomelle ja Itä-Suomelle? - Neuvotteleva virkamies Harri Laurikka, Ympäristöministeriö 10:10 Riittääkö metsäenergiaa? - Varttunut tutkija Juha Laitila, Metla - Hankintajohtaja Jussi Kumpula, Metsähallitus 10:50 Kuinka homma hoidetaan käytännössä - Puheenjohtaja Asko Piirainen, Koneyrittäjien liitto 11:10 Energiapuuta harvennushakkuilta; koneiden kehitystarpeet - Kehitysjohtaja Janne Häikiö, Pentin Paja Oy 11:30 Päätehakkuiden energiapuun korjuukaluston kehitystarpeet - Erikoistutkija Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Keskustelu 12:00 Ruokailu ja posterit, tiedotustilaisuus 13:00 Metsäenergian tehokkaat kuljetusmuodot - Professori Tapio Ranta, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 13:20 Biomassaterminaaliverkoston toteutus - esimerkkinä Kainuu - Projektipäällikkö Paavo Pietikäinen, Kainuun Etu Oy 13:40 Kuinka energiapuunhankinta pidetään hanskassa? - Toimitusjohtaja Petri Kyllönen, Datala Oy, - Vanhempi suunnittelija Jorma Leinonen, Ebsolut Oy 14:00 Keskustelu 14:30 Mahdollisuudet biojalosteiden hajautettuun tuotantoon - Professori Ulla Lassi, Oulun yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius 14:50 UPM:n konseptit nestemäisten polttoaineiden valmistuksessa - Biopolttoainepäällikkö Pekka Jokela, UPM - Kymmene Oyj 15:10 Liiketoimintamahdollisuuksia puhtaasta energiasta PK-yrityksille - Case Kempeleen ekokortteli ja hakkeen kuivaaminen - Toimitusjohtaja Juha Sipilä, Fortel Invest Oy 15:40 Loppukeskustelu 19:00 WENET -senssit OHJELMA AMMATTIRETKI KUHMOON 23.3.2010 8:30 Lähtö Snowpoliksesta bussilla 9:15 Kuhmon Lämpö Oy/Kuhmo Oy: Purun kuivaus savukaasuilla, briketöinti, puutuhkan hyötykäyttö 10:15 M-Pelletti Oy: Pellettien valmistus 11:00 Lounas 12:00 Veljekset Pääkkönen: Lämpöyrittäjyys - Kalevala kuntoutuskoti, Kanervan hoitokoti Hinta on 150 e/ henkilö. Hintaan sisältyy maanantain seminaari materiaaleineen, kahvit, lounas ja illan WENET -senssit sekä tiistain ammattiretki Kuhmoon (linja-autokuljetus Vuokatista, lounas, iltapäiväkahvit). Pelkän maanantaipäivän hinta on 120 e. Ilmoittautumiset viimeistään torstaina 18.3.2010 Kajaanin yliopistokeskukseen www-sivulla www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/seminaarit/ita-suomen_bioenergiapaivat.htm tai puhelimitse Pirjo Moilaselle, puh. (08) 632 4816. Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto