LUONNOS 3.6.2014/ EN Espoon vesistöjen toimenpideohjelma Sisällysluettelo Espoon vesistöjen toimenpideohjelma... 1 Espoon vesistöjen toimenpideohjelma... 2 1. NYKYTILA, TAVOITTEET ja TOIMENPITEET... 2 2. MANKINJOEN VESISTÖ... 3 3. ESPOONJOEN VESISTÖ... 6 4. LAKISTONJOEN VESISTÖ... 8 5. FINNOÅN VESISTÖ... 10 6. MONIKONPURON VESISTÖ... 12 7. GRÄSANOJAN VESISTÖ... 14 8. POHJAVESIEN SUOJELU... 16 9. TIEDOTTAMINEN JA NEUVONTA... 18 10. TOIMENPITEIDEN VESISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 20 11. VESIENHOIDON TOIMENPITEET ESPOOSSA... 21 MAATALOUS... 21 VIRTAVESIKUNNOSTUKSET JA VESIELIÖIDEN VAPAA KULKU... 22 SÄÄNNÖSTELYN PURKAMINEN, VEDENOTTO, ALIVIRTAAMAT... 23 JÄRVIKUNNOSTUKSET,... 23 RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET JA HULEVESIEN HALLINTA... 23 JÄTEVEDET... 23 METSÄTALOUS... 23 POHJAVESIEN SUOJELU... 23 TIEDOTTAMINEN... 23 1
Espoon vesistöjen toimenpideohjelma 1. NYKYTILA, TAVOITTEET ja TOIMENPITEET Tähän tulee lyhyesti tekstiä eri vesistöjen nykytilasta, haasteista ja toimenpiteistä. 2
2. MANKINJOEN VESISTÖ Toimenpiteiden tavoitteena on saavuttaa vesistönosien vähintään hyvä ekologinen tila ja hyvän tilan säilyttäminen. Nykytila Ekologiset luokat Tavoite vuonna 2021 Toimenpide 1 Maatalous Metsätalous Yhdyskunnat ja rakennetut alueet Loojärvi, Mankinjoen alajuoksu, Nuuksion Myllypuro < hyvä Dämman, Nuuksion Pitkäjärvi, Sahajärvi, Siikajärvi, Kolmperä, Ruuhijärvi, Mankinjoen yläjuoksu, Gumbölenjoki hyvä Ulkoisen ja sisäisen kuormituksen vähentämistoimenpiteillä ravinnepitoisuudet vesistöissä vähenevät, rehevöitymiskehitys järvissä ja merenlahdissa hidastuu ja pysähtyy, vesistöjen virkistysarvo kasvaa. Vesistöjen kalatalouden arvo kasvaa ja esteettisyys lisääntyy. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, taimenten ja muiden virtavesieliöiden lisääntymisympäristöt ja vaellusmahdollisuudet parantuvat. Ulkoisen kuormituksen vähentäminen Maataloussihteeri, viljelijät, tuottaja- ja neuvontajärjestöt muut yrittäjät, asukkaat, maanomistajat, tekninen keskus, Kaupunkisuunnittelukeskus, kiinteistöpalvelut - Ravinteiden kierrätys maataloudessa - Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys - Lannoituksen optimaalinen määrä - Ravinnetasearviointi - Suojavyöhykkeet erityisesti kaltevilla aloilla - Vuokrapeltojen vesiensuojelu kuntoon - Hyvin suunnitellut ja tarpeeksi suuret kosteikot (soveltuvuus selvitettävä) ja laskeutusaltaat - Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelman tarve selvitettävä - Kunnostusojitusten tehostettu vesiensuojelu - Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta - Uudistushakkuiden suojakaistat - Lannoitusten suojakaistat - Hulevesien hallinta ja jätevesien käsittely - Viemäröinti - Ylivuotojen vähentäminen - Rantarakentamisen ja maanmuokkauksen välttäminen 3
Toimenpide 2 Järvissä tehtäviä toimenpiteitä Toimenpide 3 t Eliöiden liikkuvuuden parantaminen Virtavesihabitaattien ennallistaminen ja kunnostaminen Toimenpide 4 Happamoitumisten vaikutusten seuranta Seurantaindikaattorit Sisäisen kuormituksen vähentäminen Vesialueiden omistajat, kalastusalue osakaskunnat, Asukkaat, vesiensuojeluyhdistykset, Ympäristökeskus, ELY-keskus ravinnevirtojen vähentäminen: - ulkoisen kuormituksen vähentämisen toimenpiteet - järvien fosforitaselaskelmat ravintoverkko: - suunnitelmallinen ravintoverkkokunnostus (tarvittaessa koekalastuksia ja ravintoverkkotutkimuksia) resuspensio: - ranta- ja vesikasvillisuuden säilyttäminen - bioturbaation vähentäminen särkikalojen tehopyynnillä - ruoppauksien välttäminen Jokien ja purojen kunnostaminen ja vaellusesteiden poistaminen ELY keskus, ympäristökeskus, tekninen keskus, maanomistajat, VirHo ry, HSY, kalastusalue ja osakaskunnat Rotaryt ja muut yhdistykset - vaellusesteiden poistaminen - kalateiden rakentaminen (valtakunnallinen kalatiestrategia) - riittävien (ali)virtaaminen varmistaminen - Suositaan maapohjaisia rumpurakenteita, siltoja - Uomien siirtoja ja putkituksia vältetään ja suositaan uomien muutoksissa luonnonmukaista vesirakentamista - soraistaminen - uomien ennallistaminen - riittävien (ali)virtaaminen varmistaminen (golf-kentät) - suojavyöhykkeiden jättäminen uomien reunoille Happamoitumisen vaikutusten minimointi Nuuksion järvissä Uudenmaan ELY-keskus (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) - Kalastokunnostus - Ekosysteemin toipumisen varmistaminen seurannalla - kosteikkojen määrä, - Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma? - Kalatiet, habitaattikunnostukset ja kalan kulun helpottaminen 4
Priorisointi: tärkeitä kohteita mm. valuma-alueen maatalouden kuormituksen vähentämistoimenpiteet ja golfkenttien vesien suojelun parantaminen (ulkoinen kuormitus ja vedenotto) esimerkiksi Gumbölenjoki (golfkenttien vedenottolupien uudelleen tarkastelu Dämmanin talousvedenoton päättyessä, uoman alivirtaamien aikaisten vedenotto ja vaellusesteiden poisto, Sofia Mäkisen priorisoinnin kohteet 1 ja 2: Espoonkartano ja Gumbölen Myllykoski), Ruuhijärvi ja Kolmperä (happamoitumisongelmia), Loojärvi (ulkoinen ja sisäinen kuormitus) 5
3. ESPOONJOEN VESISTÖ Toimenpiteiden tavoitteena on saavuttaa vesistönosien vähintään hyvä ekologinen tila ja hyvän tilan säilyttäminen. Nykytila: Ekologiset luokat Tavoite vuonna 2021 Toimenpide 1 Maatalous ja golfkentät Metsätalous Yhdyskunnat rakennetut alueet ja välttävä-hyvä ekologinen tila Lippajärvi, Pitkäjärvi, Matalajärvi, Luukinjärvi, Bodominjärvi < hyvä Espoonjoki, Glomsån = hyvä Ulkoisen ja sisäisen kuormituksen vähentämistoimenpiteillä ravinnepitoisuudet vesistöissä vähenevät, rehevöitymiskehitys järvissä ja merenlahdissa hidastuu ja pysähtyy, vesistöjen virkistysarvo kasvaa. Vesistöjen kalatalouden arvo kasvaa ja esteettisyys lisääntyy. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, taimenten ja muiden virtavesieliöiden lisääntymisympäristöt ja vaellusmahdollisuudet parantuvat. Vesistön hydrologis-morfologinen tila kohentuu Ulkoisen kuormituksen vähentäminen Maataloussihteeri, viljelijät ja muut yrittäjät, asukkaat, vesialueen omistajat, tuottaja- ja neuvontajärjestöt Maanomistajat, tekninen keskus, ympäristökeskus kaupunkisuunnittelukeskus, kiinteistöpalvelut - Ravinteiden kierrätys maataloudessa - Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys - Lannoituksen optimaalinen määrä - Ravinnetasearviointi - Suojavyöhykkeet erityisesti kaltevilla aloilla - Vuokrapeltojen vesiensuojelu kuntoon - Hyvin suunnitellut ja tarpeeksi suuret kosteikot (soveltuvuus selvitettävä) ja laskeutusaltaat - Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelman päivitys - Kunnostusojitusten tehostettu vesiensuojelu - Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta - Uudistushakkuiden suojakaistat - Lannoitusten suojakaistat - Energiapuun korjuun vesistöhaittojen torjunta - Hulevesien luonnonmukainen hallinta ja jätevesien käsittely - Viemäröinti - Tiesuolojen aiheuttaminen haittojen vähentäminen - Jätevesiylivuotojen hallinta - Rantarakentamisen ja maanmuokkauksen välttäminen 6
Toimenpide 2 Järvillä tapahtuvia toimenpiteitä Toimenpide 3 Eliöiden liikkuvuuden parantaminen Virtavesihabitaattien ennallistaminen kunnostaminen ja Sisäisen kuormituksen vähentäminen Asukkaat, kalastusalue ja osakaskunnat, vesialueen omistajat Ympäristökeskus, vesiensuojelu- ja hoitoyhdistykset, Ely-keskus ravinnevirtojen vähentäminen: - ulkoisen kuormituksen vähentämisen toimenpiteet - järvien fosforitaselaskelmat ravintoverkko: - suunnitelmallinen ravintoverkkokunnostus (tarvittaessa koekalastuksia ja ravintoverkkotutkimuksia) resuspensio: - ranta- ja vesikasvillisuuden säilyttäminen - bioturbaation vähentäminen särkikalojen tehopyynnillä - ruoppauksien välttäminen Jokien ja purojen kunnostaminen ja vaellusesteiden poistaminen ELY keskus, ympäristökeskus, tekninen keskus, maanomistajat, VirHo ry, kalastusalue ja osakaskunnat Rotaryt ja muut yhdistykset - vaellusesteiden poistaminen - kalateiden rakentaminen (valtakunnallinen kalatiestrategia) - uomien ennallistaminen - riittävien (ali)virtaaminen varmistaminen - Suositaan maapohjaisia rumpurakenteita ja siltoja - soraistaminen - uomien ennallistaminen ja suojavyöhykkeiden säilyttäminen - riittävien (ali)virtaaminen varmistaminen Seurantaindikaattorit - kosteikkojen ja laskeutusaltaiden määrä, suojavyöhykkeiden ha määrä lisäys - talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäys ha - kalatiet ja habitaattikunnostukset - Suojavyöhykeyleissuunnitelma Priorisointi: Tärkeitä kohteita ovat mm. valuma-alueen maatalouden ja golf-kenttien kuormituksen vähentäminen (ulkoinen kuormitus) ja alivirtaaman aikaisen vedenoton tarkistaminen. Glomsån (vaellusesteet: Myllykosken Myllypato, Bodominjärven Oittaan pato), Glimsån (kuivuus ja Sofia Mäkisen priorisoinnin kohteet 3 ja 4: Glims ja Ingas), Sisäsinen ja ulkoinen kuormitus: Luukinjärvi, Matalajärvi, Lippajärvi ja Pitkäjärvi (sisäinen ja ulkoinen kuormitus), Bodominjärvi 7
4. LAKISTONJOEN VESISTÖ Toimenpiteiden tavoitteena vesistönosien vähintään hyvä ekologinen tila ja hyvän tilan säilyttäminen. Nykytila: Ekologiset luokat Tavoite vuonna 2021 Toimenpide 1 Maatalous ja golfkentät Metsätalous Yhdyskunnat rakennetut alueet ja tyydyttävä-erinomainen ekologinen tila Lakistonjoki < hyvä Orajärvi, Velskolan Pitkäjärvi, Kattilajärvi, Saarijärvi hyvä Vesistön osien vähintään hyvä ekologinen tila ja hyvän tilan säilyttäminen Ulkoisen ja sisäisen kuormituksen vähentämistoimenpiteillä ravinnepitoisuudet vesistöissä vähenevät, rehevöitymiskehitys järvissä ja merenlahdissa hidastuu ja pysähtyy, vesistöjen virkistysarvo kasvaa. Lepsämänjoen ja Vantaanjoen kuormitus vähenee. Vesistöjen kalatalouden arvo kasvaa ja esteettisyys lisääntyy. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, taimenten ja muiden virtavesieliöiden lisääntymisympäristöt ja vaellusmahdollisuudet parantuvat. Vesistöjen hydrologis-morfologista tila paranee. Ulkoisen kuormituksen vähentäminen Maataloussihteeri, viljelijät, tuottaja- ja neuvontajärjestöt, asukkaat, maanomistajat, tekninen keskus, HSY, Rakennusvalvonta, kaupunkisuunnittelukeskus, kiinteistöpalvelut - Ravinteiden kierrätys maataloudessa - peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys - lannoituksen optimaalinen määrä - ravinnetasearviointi - suojavyöhykkeet erityisesti kaltevilla aloilla - vuokrapeltojen vesiensuojelu kuntoon - hyvin suunnitellut ja tarpeeksi suuret kosteikot (soveltuvuus selvitettävä) - Kunnostusojitusten tehostettu vesiensuojelu - Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta - Uudistushakkuiden suojakaistat - Lannoitusten suojakaistat - Energiapuun korjuun vesistöhaittojen torjunta - Jätevesien käsittely - Viemäröinti? - Ylivuotojen vähentäminen - rantarakentamisen ja maanmuokkauksen välttäminen 8
Toimenpide 2 Happamoitumisen vaikutusten seuranta Happamoitumisen vaikutusten minimointi Uudenmaan ely-keskus kalastusalue, osakaskunnat Kalastokunnostus Ekosysteemin toipumisen varmistaminen seurannalla Toimenpide 3 Eliöiden liikkuvuuden parantaminen Virtavesihabitaattien ennallistaminen kunnostaminen ja Jokien ja purojen kunnostaminen ja vaellusesteiden poistaminen HSY, ELY keskus, ympäristökeskus, tekninen keskus, maanomistajat, VirHo ry, kalastusalue ja osakaskunnat, - vaellusestetilanteen tarkistus ja vaellusesteiden poistaminen - Suositaan maapohjaisia rumpurakenteita ja siltoja - kalateiden rakentaminen (kalatiestrategia) - uomien ennallistaminen - riittävien (ali)virtaaminen varmistaminen - soraistaminen - meanderoinnin palauttaminen oikaistuihin uomiin - riittävien (ali)virtaaminen varmistaminen Seuranta indikaattorit - kosteikkojen määrä, suojavyöhykkeiden ha määrä lisäys - talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäys ha - Habitaattikunnostukset ja kalakulun turvaaminen - Suojavyöhykeyleissuunnitelma tarve? Priorisointi: Lakistonjoen varren maatalous ja golf (ulkoinen kuormitus), Lakistonjoen vaellusesteet (Lakiston pato, Takkulan Myllyoja), Orajärvi (happamoituminen), hyvässä ja eriomaisessa tilassa olevien järvien uhkatekijöiden torjunta. 9
5. FINNOÅN VESISTÖ Toimenpiteiden tavoitteena vesistönosien vähintään hyvä ekologinen tila ja hyvän tilan säilyttäminen Nykytila: Korkeat kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet, muokattu kaupunkipuro Tavoite vuonna 2021 Vesistönosien vähintään hyvä ekologinen tila ja hyvän tilan säilyttäminen Ulkoisen kuormituksen vähentämistoimenpiteillä ravinnepitoisuudet vesistöissä vähenevät, rehevöitymiskehitys merenlahdessa hidastuu ja pysähtyy, vesistöjen virkistysarvo kasvaa. Kuormitus Nuottalahteen vähenee. Vesistöjen kalataloudellinen arvo kasvaa ja esteettisyys lisääntyy. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, taimenten ja muiden virtavesieliöiden lisääntymisympäristöt ja vaellusmahdollisuudet parantuvat. Esteettisyys paranee virtavesissä. Vesistöjen hydrologis-morfologista tila paranee. Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat ongelmat ovat minimoitu. Toimenpide 1 Ulkoisen kuormituksen vähentäminen Tekninen keskus, asukkaat, maanomistajat, HSY Rakennusvalvonta, kaupunkisuunnittelukeskus, ELY-keskus Yhdyskunnat ja Rakennetut alueet Toimenpide 2 Toimenpide 3 - Jätevesien käsittely ja luonnonmukainen hulevesien hallinta sekä rakentamisaikaisten hulevesien hallinta - Ylivuotojen vähentäminen - Rantarakentamisen ja maanmuokkauksen välttäminen Happamoitumisen vaikutusten minimointi Uudenmaan ELY-keskus, Tekninen keskus, kaupunkisuunnittelu Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry - Huomioidaan jo suunnittelutasolla potentiaaliset happamat sulfaattimaat - Maanmuokkauksen välttäminen alle pohjaveden pinnan tason - Happamien sulfaattimaiden läjitys ja käsittely niin, ettei siitä aiheudu haittaa vesistöille - Muokatuilla HS-maa-alueilla vesistöjen happamuuden ja raskasmetallipitoisuuksien seuranta Jokien ja purojen kunnostus, ennallistaminen ja vaellusesteiden poistaminen 10
Eliöiden liikkuvuuden parantaminen Virtavesihabitaattien ennallistaminen kunnostaminen Seurantaindikaattorit ja Virtavesien hoitoyhdistys Virho r.y., tekninen keskus, Elykeskus Kaupunkisuunnittelukeskus, - Vaellusesteiden poistaminen - Tukottavien putkien puhdistaminen ja korvaaminen silloilla tai maapohjaisilla rumpurakenteilla - Uomien ennallistaminen - Riittävien (ali)virtaaminen varmistaminen - Soraistaminen - Meanderoinnin palauttaminen oikaistuihin uomiin - Riittävien (ali)virtaaminen varmistaminen - Suojavyöhykkeiden säilyttäminen uomien reunoilla - Ylivuotojen määrän väheneminen - Habitaattikunnostukset - Hulevesien hallinta Priorisointi: jätevesien mahdollisten ylivuotojen hallinta, useiden osittaisten vaellusesteiden poistaminen (kohteita Janatuinen 2009 b, Mössenkärr 2015) 11
6. MONIKONPURON VESISTÖ Toimenpiteiden tavoitteena vesistönosien vähintään hyvä ekologinen tila ja hyvän tilan säilyttäminen Nykytila: Korkeat kokonaisfosforipitoisuudet ja erittäin korkeat kokonaistyppipitoisuudet, muokattu kaupunkipuro Tavoite vuonna 2021 Ulkoisen kuormituksen vähentämisellä ravinnepitoisuudet Monikonpurossa vähenevät, rehevöitymiskehitys Iso- Huopalahdessa hidastuu ja pysähtyy. Vesistöjen kalataloudellinen arvo kasvaa ja esteettisyys lisääntyy. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy ja esteettisyys paranee virtavesissä, taimenten ja muiden virtavesieliöiden lisääntymisympäristöt ja vaellusmahdollisuudet parantuvat. Vesistöjen hydrologis-morfologinen tila paranee ja eroosion vaikutukset vähenevät. Toimenpide 1 Yhdyskunnat rakennetut alueet Toimenpide 2 ja Eliöiden liikkuvuuden parantaminen Ulkoisen kuormituksen vähentäminen Asukkaat, maanomistajat, tekninen keskus, tuottaja- ja neuvontajärjestöt Rakennusvalvonta, kaupunkisuunnittelukeskus, kiinteistöpalvelut, maataloussihteeri, viljelijät ja muut yrittäjät, - Luonnonmukainen hulevesien hallinta ja tulvasuojelu - Kosteikkojen lisääminen - Ylivuotojen vähentäminen - Puron lähialueen voimakkaan maanmuokkauksen välttäminen ja suojaavien kasvillisuusvyöhykkeiden säilyttäminen Jokien ja purojen kunnostus, ennallistaminen ja vaellusesteiden poistaminen Virtavesien hoitoyhdistys Virho r.y., tekninen keskus, Kaupunkisuunnittelukeskus, kalastusalue - vaellusesteiden poistaminen - Tukottavien putkien puhdistaminen ja korvaaminen silloilla ja maapohjaisilla rumpurakenteilla - riittävien (ali)virtaaminen varmistaminen Virtavesihabitaattien ennallistaminen kunnostaminen ja - soraistaminen - perattujen uomien monimuotoistaminen - meanderoinnin palauttaminen/säilyttäminen uomissa - riittävien (ali)virtaaminen varmistaminen 12
Seurantaindikaattorit - kosteikkojen määrä, - Habitaattikunnostukset - Priorisointi: Jätevesien ylivuotojen hallinta, hulevesien hallinta sekä talkookunnostukset 13
7. GRÄSANOJAN VESISTÖ Toimenpiteiden tavoitteena vesistönosien vähintään hyvä ekologinen tila ja hyvän tilan säilyttäminen Nykytila: Korkeat kokonaistyppipitoisuudet, muokattu kaupunkipuro Tavoite vuonna 2021 Ulkoisen kuormituksen vähentämisellä ravinnepitoisuudet Gräsanojassa vähenevät, rehevöitymiskehitys Haukilahdessa hidastuu ja pysähtyy. Vesistöjen kalataloudellinen arvo kasvaa. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy ja esteettisyys paranee, taimenten ja muiden virtavesieliöiden lisääntymisympäristöt ja vaellusmahdollisuudet parantuvat. Vesistöjen hydrologismorfologinen tila paranee. Toimenpide 1 Yhdyskunnat rakennetut alueet Toimenpide 2 Toimenpide 3 ja Ulkoisen kuormituksen vähentäminen Asukkaat, maanomistajat, tekninen keskus, Rakennusvalvonta, kaupunkisuunnittelukeskus, kiinteistöpalvelut, - Luonnonmukainen hulevesien hallinta ja tulvasuojelu - jätevesien käsittely ja ylivuotojen vähentäminen - Rantarakentamisen ja maanmuokkauksen välttäminen - Suojavyöhykkeiden säilyttäminen uomien reunoilla Happamoitumisen vaikutusten minimointi Uudenmaan ELY-keskus (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), tekninen keskus, kaupunkisuunnittelu, - Huomioidaan jo suunnittelutasolla potentiaaliset happamat sulfaattimaat - Maanmuokkauksen välttäminen alle pohjaveden pinnan tason - Happamien sulfaattimaiden läjitys niin, ettei siitä aiheudu haittaa vesistöille - Muokatuilla HS-maa-alueilla vesistöjen happamuuden ja raskasmetallipitoisuuksien seuranta Jokien ja purojen kunnostus, ennallistaminen ja vaellusesteiden poistaminen Virtavesien hoitoyhdistys Virho r.y., tekninen keskus, kaupunkisuunnittelukeskus, 14
Eliöiden liikkuvuuden parantaminen Virtavesihabitaattien ennallistaminen kunnostaminen ja - Vaellusesteiden poistaminen - Tukottavien putkien puhdistaminen ja korvaaminen mahdollisuuksien mukaan silloilla ja maapohjaisilla rumpurakenteilla - Uomien ennallistaminen - Riittävien (ali)virtaaminen varmistaminen (golf-kentät) - Soraistaminen - Meanderoinnin palauttaminen oikaistuihin uomiin - Uomien reunakasvillisuuden säilyttäminen Seurantaindikaattorit - Kalasto- ja habitaattikunnostukset, - Suojavyöhykeyleissuunnitelma Priorisointi: Vaellusesteiden poistaminen (mm. Mankkaanpuro: putkitus ja Lukupuro: Jerkin pato), jätevesien mahdollisten ylivuotojen hallinta 15
8. POHJAVESIEN SUOJELU Toimenpiteiden tavoitteena pohjavesialueiden hyvä kemiallinen ja määrällinen tila sekä hyvän tilan turvaaminen Nykytila Tavoite vuonna 2021 Pääasiassa hyvä kemiallinen ja määrällinen tila Huonossa kemiallisessa tilassa: Metsämaa, Järvikylä, Lahnus, Mankki Pohjavesien suojelu ja pilaantumisen ennaltaehkäisy Pohjaveden käyttökelpoisuuden säilyminen Toimenpide 1 Suojelu Pilaantumisen ennaltaehkäisy Toimenpide 2 Pilaantuneiden maaalueiden kunnostus Toimenpide 3 Kloridikuormituksen vähentäminen Pohjavesien käyttökelpoisuuden säilyminen HSY, kaupunkisuunnittelu, ELY-keskus, Ympäristökeskus, Maatalouden tuottaja- ja neuvontajärjestöt - Pohjaveden tilan seuranta ja selvitykset - Kaavalausunnot - Suojelusuunnitelmat ja niiden päivittäminen - Riskiselvitykset - Vedenotto: haittavaikutusten selvittäminen, luvitukset - Valvonta ja seuranta - Maaperän suojelu - Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimet; Suojakaistat ja pohjavesisuojaukset - Riskitoimintojen sijoittaminen riittävän etäälle esim. kemikaali- ja öljysäiliöt - Varaudutaan sään ääriolosuhteisiin pohjavesien suojelussa (ilmaston muutos) Haitta-aineiden leviämisen vähentyminen tai estyminen HSY, kaupunkisuunnittelu, ELY-keskus, Ympäristökeskus, - Pilaantuneiden maa-aineksen kunnostussuunnittelu, mahdollisesti siirto Pinta- ja pohjavesien kloridipitoisuuksien laskeminen ja pohjavesien käyttökelpoisuuden kohentuminen HSY, kaupunkisuunnittelu, ELY-keskus, Ympäristökeskus, - Tiesuolauksen vähentäminen - Tiesuolauksen vaikutuksen seuraaminen pohjavesialueilla - Pohjavesisuojausten rakentaminen, seuranta, kunnossapito 16
- uusien ratkaisujen etsiminen Seurantaindikaattorit - Priorisointi: Metsämaa (pilaantuneen alueen kunnostus), Järvikylä (tarkkailu), Lahnus (suolauksen vähentäminen), Mankki (tarkkailu), ennaltaehkäisevät toimet kaikilla pohjavesialueilla. 17
9. TIEDOTTAMINEN JA NEUVONTA Tavoitteena tiedottaa vesien tilasta ja vesien tilaan vaikuttavista tekijöistä ja kerätä lisää tietoa Espoon vesistöistä. Asukkaille suunnattua neuvontaa tehostetaan. Nykytila Kaikista vesistönosista ei ole riittävästi tietoa Tavoite Toimenpide 1 Toimenpide 2 Toimenpide 3 Vesiensuojelun kokonaiskuvan selkeyttäminen ja olemassa olevien tietojen kokoaminen ja hyödyntäminen Vesistöjen arvostuksen nostaminen kaupungissa Vesiensuojeluun liittyvän neuvonnan lisääminen Tietojen kokoaminen ja käsittely ympäristökeskus, oppilaitokset, yliopistot, tuottaja- ja neuvontajärjestöt HSY, asukkaat, tutkimuslaitokset, Metsähallitus, ELY-keskus - Käyttämättömän aineiston hyödyntäminen: etsiminen, kokoaminen, muokkaus ja analysointi Seurannan lisääminen, jatkaminen ja lisätutkimuksia Ympäristökeskus, tutkimuslaitokset, Metsähallitus, ELY-keskus, Oppilaitokset, yliopistot, asukkaat, tekninen keskus, ympäristökeskus - Näytteenotot - Vedenlaadun seuranta - Biologisten tekijöiden muutokset - Kuormitustutkimukset - Virtaamatutkimukset (erityisesti alivirtaamien aikana) - Ekologisen tilan tutkimukset - Riskinarvioinnit pohjavesille - Tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten arviointi ja seuranta Ranta-asukkaiden, maanviljelijöiden, metsänomistajien ja yrittäjien neuvonta sekä Espoon eri toimialoille suunnattu neuvonta Tutkimuslaitokset, Metsähallitus, ELY-keskus, ympäristökeskus, Oppilaitokset, yliopistot asukkaat ja asukasyhdistykset, tekninen keskus, hulevesi työryhmä - ELY:n maa- ja metsätalouden vesiensuojeluhankkeisiin osallistuminen - tila- ja kiinteistökohtaiset käynnit ja vesiensuojelusuunnitelmat 18
Toimenpide 4 - keskustelutilaisuudet, pellonpiennartilaisuudet, seminaarit - Espoon järvikunnostusopas - osallistuminen kaupungin hankkeisiin Tiedotuskanavien käytön tehostaminen Espoon kaupunki, SOME, Luonnonsuojeluyhdistykset, osakaskunnat, järvien suojeluyhdistykset, asukasyhdistykset - espoo.fi -sivut, sosiaalinen media Toimenpide 5 Toimenpide 6 Seurantaindikaattorit Suojelu-, hoito- ja kunnostussuunnitelmat tutkimuslaitokset, yliopistot, tekninen keskus, Oppilaitokset - Kuormitus-, vedenlaatu-, hymo- ja biologisten tekijöiden perusteella ratkaisuja maatalouden, rakentamisen ja hulevesien kuormituksen vähentämiseen. Yhteistyö valuma-alueella yli kaupunkien rajojen Vantaa, Helsinki, Vihti, Kauniainen, Kirkkonummi tutkimuslaitokset, yliopistot, tekninen keskus, oppilaitokset - tiedon jakaminen - keskustelutilaisuudet - Toimenpiteiden yhdenmukaistamista valuma-alueella - järvikunnostusopas - Suojelu-, hoito- ja kunnostussuunnitelmat Priorisointi: Glimsån ja Gumbölenjoen virtaamatutkimukset Pitkäjärven ja Lippajärven päivitetyt kunnostussuunnitelmat ja toimenpiteiden onnistumisen seuranta Loojärven (päivitetty) hoito-/kunnostussuunnitelmat Mankinjoen vesistöalue; Gumbölenjoen vaelluskalojen vaellusesteiden poistosuunnitelma tai kalateiden rakentamissuunnitelma Yhteistyö ympäristökuntien kanssa 19
10. TOIMENPITEIDEN VESISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tässä taulukossa on arvioitu eri toimenpiteiden vesistövaikutuksia 20
MAATALOUS 11. VESIENHOIDON TOIMENPITEET ESPOOSSA Maataloudelle esitetyistä toimenpiteistä aiheutuu kustannuksia viljelijöille, mutta huomattava osa toimenpiteistä on maatalouden ympäristötuen piirissä, jolloin merkittävä osa kustannuksista voidaan korvata yhteiskunnan varoilla. Vesiensuojelutoimia rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varoilla - maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet. Nykyinen ympäristötukijärjestelmä kattaa Uudellamaalla 94 % peltoalasta. Tavoitteena olisi, että Espoon alueella sitoutuminen olisi vähintäänkin tämä. Espoossa on kuitenkin haasteena vuokrapeltojen osuus ja niiden lyhyet vuokrasopimukset, jotka eivät kannusta vesiensuojelutoimenpiteisiin. Toimenpiteet Espoossa Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden toteutuminen vaatii ensisijaisesti yhteistyökumppanien (viljelijät, maataloussihteeri, tuottaja- ja neuvontajärjestöt, elykeskus) osallistumista ja sitoutumista. Espoon eri vesistöalueilla tulisi yhdessä viljelijöiden kanssa pohtia mitä toimenpiteitä alueella voidaan tehdä. Tärkeää olisi kartoittaa alueen hotspotit eli pellot jo viettävät jyrkästi vesistöihin. Lisäksi tulisi lisätä viljelijöiden tilakohtaista neuvontaan ja näin kannustaa vesiensuojelutoimiin. Erilaiset tuottajajärjestöjen ja ELY-keskuksen vesiensuojeluun kannustavat hankkeet (esim. rahahanke http://www.ymparisto.fi/fi-fi/ravinnehuuhtoumien_hallinta ovat tehokkaita tiedon välittäjiä ja niistä on saatu hyviä tuloksia. Maatalouden aiheuttaman kuormituksen vähentäminen valuma-alueella. Maatalouden kehittämisohjelman mukaisia toimenpiteitä Maatalouden perustoimenpiteet 2016-2021 Nitraattiasetuksen mukaiset toimenpiteet Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset (pientareet, viljely hyvän maatalouskäytännön mukaan, kesantojen hoito) Eläinsuojien ympäristölupien mukaiset toimenpiteet Kasvinsuojelulainsäädännön mukaiset toimenpiteet Täydentävät toimenpiteet 2016-2021 Maatalouden suojavyöhykkeet (ha) Maatalouden kosteikot ja laskeutusaltaat (lkm) Peltojen talviaikaisen eroosion torjunta Ravinteiden käytön hallinta, ravinneanalyysit ja -taseet Viherryttämistoimenpiteen ekologinen ala. Tilalla on oltava 5% maatalousmaan määrästä ekologista alaa, jota voivat olla esimerkiksi kesannot. Kerääjä ja saneerauskasvienviljely Lannan ympäristöystävällinen käyttö ja lannan prosessointi. 21
VIRTAVESIKUNNOSTUKSET JA VESIELIÖIDEN VAPAA KULKU Espoon virtavesien ekologinen tila on yksipuolistunut perkausten, liettymisen ja säännöstelyjen takia. Kalojen ja muiden vesieliöiden vapaan liikkumisen turvaaminen sekä elinympäristöjen kunnostaminen ovat keskeisiä tavoitteita. Yksikin täydellinen vaelluseste vaikuttaa jokien ekologiseen tilaan huomattavasti ja laajalla alueella. Oikein tehtyjen kunnostustoimenpiteiden avulla voidaan parantaa tai ylläpitää vesien ekologista tilaa, virkistyskäyttömahdollisuuksia ja kalataloudellisia edellytyksiä, asuinympäristön viihtyvyyttä sekä luonnon- ja maisemansuojelua. Kalakulkua helpottavia toimenpiteitä ovat vaellusesteiden poistot, kalatiet, luonnonmukaiset ohitusuomat. Virtavesikunnostuksia ja elinympäristökunnostuksia ovat mm. kevyet talkookunnostukset, joissa muutetaan virtausta virranohjaimilla, soraistetaan ja kiveämällä pohjaa. Isommissa virtavesikunnostuksissa vesielinympäristöä kunnostetaan laajoilta aloilta ja käytetään kaivonkoneita apuna. Virtavesikunnostuksissa on mahdollista tehdä monitavoitteellisia kunnostushankkeita. Esimerkeiksi Espoonjoen Kauklahdessa tehtiin (2013) kalataloudellinen kunnostus, jossa tehtiin tulvavesille tulvatasanne, huomioitiin virkistyskäyttö kuten melonta kivien sijoittelussa sekä tietenkin parannettiin kalojen elinympäristöä soraistamalla ja monimuotoistamalla uomaa. Toimenpiteet Espoossa Käytännössä Espoossa virtavesikunnostushankkeet tulisi tehdä ELY -keskuksen prioriteetti listauksen mukaisesti. Eli kunnostuksia tehdään siellä mistä niistä saadaan suurimmat hyödyt. Tällöin on myös mahdollista hakea rahoitusta tai esim. suunnitteluapua valtiolta. Tällä hetkellä listauksen kärkihankkeita ovat Mankinjoen Gumbölenjoki ja Espoonjoki. Gumbölenjoen Myllykosken padon ohitse on käynnissä kalatierakentamisen esiselvitys. Tämä Myllykosken pato on ensimmäinen täydellinen este meritaimenen nousulle Nuuksion Pitkäjärveen ja siitä eteenpäin. Hankkeen ohjausryhmässä on edustajat Uudenmaan ely-keskuksesta, Tekninen keskuksesta, ympäristökeskuksesta ja muista kaupungin toimialaloista. Rahoittajatahoja ovat: valtio, kaupungin rahoitus sekä Espoon rotarit. Jatkossa muita mahdollisia kalatiekohteita ovat Bodominjärven Glomsinjoen Oittaan padon ohittaminen ja Glomsinjoen Myllyn raunioiden ohitus. Kaupungin eri toimialat pystyvät myös vaikuttamaan virtavesiin ja kalojen nousuun. Pienillä toimenpiteillä kuten tukottavien pyöreiden putkien korvaaminen maapohjaisilla rummuilla vaikutettaan kalojen nousua helpottavasti. Monissa purojen ylityspaikoissa voitaisiin suosia siltoja rumpurakennelmien sijasta. Lisäksi kaavoituksessa tulisi käsitellä uomia enemmän mahdollisuutena kuin haittana joka pitää putkittaa pois näkyviltä. Yhteistyö: Uudenmaan ely-keskuksen lisäksi Espoossa kannattaa jatkaa yhteistyötä eri organisaatioiden kanssa. Vapaaehtoisten vesiensuojelun organisaatioiden kuten Virtavesien hoito ry:n toimintaa tuetaan ja uusien kumppanuuksien syntyä edistetään. Virtavesien hoitoyhdistys on aktiivisesti tehnyt talkookunnostuksia Espoon eri vesistöissä. Yksityiset 22
kansalaiset ovat enenevissä määrin kiinnostuneita vesiensuojelusta ja lähivesiensä tilasta. Tämän kaltaista lähivesistön asukkaiden aktivoimista siistimis- ja kunnostushankkeisiin voitaisiin kehittää jatkossa Espoossa. Esimerkiksi maksuhalukkuuskyselyt ovat osoittaneet, että ihmiset ovat valmiita maksamaan lähivesiensä tilan paranemisesta. SÄÄNNÖSTELYN PURKAMINEN, VEDENOTTO, ALIVIRTAAMAT JÄRVIKUNNOSTUKSET, RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET JA HULEVESIEN HALLINTA JÄTEVEDET METSÄTALOUS POHJAVESIEN SUOJELU TIEDOTTAMINEN 23