KIRJALLINEN KYSYMYS 954/2009 vp Eläkkeiden maksukäytännön muuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen maksupäivä on joitain poikkeuksia lukuun ottamatta pääsääntöisesti kuukauden ensimmäinen pankkipäivä. Maksupäivän sattuessa viikonlopulle eläkkeen maksusuoritus tulee tilille vasta kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Tilanne koskee pienituloista eläkeläisryhmää, jolle asialla on erittäin suuri merkitys. Heille eläkkeen tilityksen siirtyminen myöhemmäksi sen sijaan, että maksusuoritus kirjautuisi tilille kyseistä pyhää edeltävänä pankkipäivänä, hankaloittaa elämää suuresti. Asiasta on käyty jonkin verran keskustelua eri tahoilla. Kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner on jättänyt asiaa koskevan kirjallisen kysymyksen maaliskuussa 2008. Kysymykseen vastatessaan ministeri Hyssälä perustelee nykykäytäntöä lähinnä verotukseen liittyvillä ongelmilla. Hän toteaa mm., että "eräissä tapauksissa eläkkeensaaja saisi eläkkeen kaksi kertaa saman kuukauden aikana, jolloin ennakonpidätysprosentti vinoutuisi". Valtiovarainministeriön veroasioista vastaava virkamies toteaa asiasta kysyttäessä seuraavaa: "Eläketulon ennakonpidätysprosentti lasketaan vuositulon perusteella, joten siinä ei sovelleta kuukausittaisia tulorajoja. Myös valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennykset lasketaan vuositulon perusteella." Näin ollen vaikuttaa siltä, että verotuksellista ongelmaa ei eläkkeiden maksupäivän siirtämisen suhteen ole. Kertoohan tästä osaltaan sekin, että osa eläkelaitoksista on eläkeläisen kannalta paremman maksukäytännön parissa. Miksi näiden eläkelaitosten kohdalla ei ole ongelmaa tilittää eläkkeitä pyhää edeltävänä viimeisenä pankkipäivänä? Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Ryhtyykö hallitus viipymättä tarvittaviin toimiin korjatakseen eläkkeiden nykyisen eriarvoistavan ja hankalan maksukäytännön? Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2009 Katja Taimela /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Katja Taimelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 954/2009 vp: Ryhtyykö hallitus viipymättä tarvittaviin toimiin korjatakseen eläkkeiden nykyisen eriarvoistavan ja hankalan maksukäytännön? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työntekijän eläkelain (395/2006; TyEL) 112 :n mukaan eläke maksetaan kuukausittain siten, että eläke on eläkepäätöksessä ilmoitettuna eräpäivänä nostettavissa eläkkeensaajan ilmoittamalta tililtä. Vastaavansisältöinen säännös on merimieseläkelakia (1290/2006; MEL) lukuun ottamatta myös muissa työeläkelaeissa. MEL:n mukaan eläke maksetaan kuukausittain jälkikäteen kunkin kalenterikuukauden viimeisenä päivänä eläkkeensaajan ilmoittamalle tilille tai, jos kalenterikuukauden viimeinen päivä on pyhäpäivä tai arkilauantai, eläke maksetaan sitä edeltävänä arkipäivänä. Näin ollen voimassa olevissa työeläkelaeissa edellytetään, että eläke maksetaan kerran kalenterikuukaudessa. Työeläkelaitokset voivat itse päättää eläkkeiden maksupäivästä. Poikkeuksena tästä on Merimieseläkekassa. Useilla eläkelaitoksilla eläkkeiden maksupäivä on kalenterikuukauden ensimmäinen pankkipäivä, mutta se voi olla muukin päivä. Jos maksupäivä osuu lauantaille tai sunnuntaille, on tavallista, että eläkkeet maksetaan niitä edeltävänä pankkipäivänä. Näin voidaan menetellä kuitenkin vain silloin, kun lauantaille tai sunnuntaille osuva maksupäivä ja niitä edeltävä arkipäivä ovat samassa kalenterikuukaudessa. Velkakirjalain (622/1947) mukaan, jos eräpäivä tai maksuajan viimeinen päivä on arkilauantai, pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vappupäivä taikka joulu- tai juhannusaatto, maksu saadaan suorittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Velkakirjalain perusteella eläkkeen maksaminen voi siirtyä edellä mainittuja pankkien kiinniolopäiviä seuraavaan arkipäivään, jos eläkepäätöksessä mainittu eräpäivä osuu jollekin velkakirjalaissa tarkoitetuista päivistä. Tällöinkään työeläkkeen maksaminen ei kuitenkaan työeläkelakien perusteella voi siirtyä varsinaista maksupäivää seuraavalle kalenterikuukaudelle. Ennakkoperintälain (1118/1996) mukaan suorituksen maksajan on maksettava pidättämänsä ennakkoverot lääninverovirastolle viimeistään pidätyksen toimittamista seuraavana kalenterikuukautena. Ennakonpidätysprosentti lasketaan arvioidun vuositulon perusteella. Myös valtionja kunnallisverotuksen eläketulovähennykset lasketaan vuositulon perusteella. Jos työeläkkeen maksupäivää aikaistettaisiin kysymyksessä edellytetyllä tavalla edellisen kalenterikuukauden viimeiselle pankkien aukiolopäivälle, tästä seuraisi, että eläke maksettaisiin kaksi kertaa saman kalenterikuukauden aikana ja ettei eläkettä maksettaisi varsinaisena eläkkeen maksukuukautena ollenkaan. Lisäksi maksupäivän aikaistamisesta saattaisi tulla ainakin muutoksen voimaantulovuonna eläkkeensaajille maksettavaksi 13 kuukauden eläke, jolloin veron ennakonpidätysprosentti vinoutuisi, eläketulovähennyksen saajan eläketulovähennys saattaisi pienentyä tai hän saattaisi menettää sen kokonaan ja todennäköisesti lopullisessa verotuksessa eläkkeensaajalle tulisi lisäveroa maksettavaksi. Lisäksi maksupäivän aikaistamisesta seuraisi eläkelaitosten veron ennakonpidätysten tilityk- 2
Ministerin vastaus KK 954/2009 vp Katja Taimela /sd sen aikaistuminen, jonka vuoksi eläkelaitosten korkotuotot pienenisivät. Tämä korkotuottojen pieneneminen lisäisi työeläkemaksujen korotuspaineita. Maksupäivän aikaistaminen vaatisi myös tietojärjestelmä- ja muita hallinnollisia muutoksia kustannuksineen. Kysymyksessä tarkoitettu eläkkeen maksamisen aikaistaminen ei ratkaisisi eläkkeensaajien kannalta ylipitkään maksuväliin liittyviä ongelmia, vaan siirtäisi ne seuraavan eläkesuorituksen yhteyteen. Nykyisen järjestelmän mukainen työeläkkeen maksupäivän myöhentyminen pankkien kiinniolopäivien vuoksi ei tule eläkkeensaajille useinkaan yllätyksenä, koska tavanomaista on, että eläkelaitokset ilmoittavat tulevan vuoden maksupäivät kaikille eläkkeensaajille joulukuussa lähettämissään tiedotteissa ja eläkkeiden maksupäivät löytyvät myös useimpien työeläkeyhtiöiden verkkosivuilta. Siten eläkkeensaajat voivat omassa taloudenpidossaan varautua näihin työeläkkeiden maksupäivien siirtymisiin. Lisäksi pienituloisille eläkkeensaajille maksettavan eläkkeensaajan asumistuen maksupäivä on vuoden 2007 alusta muutettu kalenterikuukauden 4. päiväksi sen varmistamiseksi, että vuokrat ja vastikkeet pystytään hoitamaan ajoissa. Maksupäivän osuessa pankkien kiinniolopäivälle asumistuki maksetaan sitä edeltävänä pankkipäivänä. Eläkkeiden maksupäivä on tärkeä asia, mutta eläkkeensaajien tilanteeseen työeläkkeiden maksupäivän aikaistaminen ei juurikaan vaikuttaisi. Lisäksi kaikkein pienituloisimpien eläkkeensaajien asema on turvattu kansaneläkejärjestelmässä säädetyillä etuuksien maksupäivillä. Sosiaaliturvan uudistuskomiteassa (SATA-komitea), jonka työ päättyy kuluvan vuoden lopussa, on muun muassa selvitetty sosiaaliturvaa koskevan hallinnon menettelytapojen yksinkertaistamista ja selkeyttämistä kansalaisten toimeentulon turvaamiseksi. Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2009 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 954/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Katja Taimela /sd: Kommer regeringen omedelbart att vidta nödvändiga åtgärder för att korrigera den nuvarande ojämlika och besvärliga betalningspraxisen gällande pensioner? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 112 i lagen om pension för arbetstagare (395/2006; ArPL) betalas pensionen månatligen så att pensionen den förfallodag som meddelats i pensionsbeslutet står att lyfta från det konto som pensionstagaren meddelat. Motsvarande bestämmelse finns också i de övriga arbetspensionslagarna med undantag av lagen om sjömanspensioner (1290/2006; SjPL). Enligt SjPL betalas pensionen månatligen i efterskott den sista dagen i varje månad på det konto som pensionstagaren meddelat eller föregående vardag om den sista dagen i kalendermånaden är en helgdag eller helgfri lördag. Sålunda förutsätts det i gällande arbetspensionslagar att pensionen betalas en gång per kalendermånad. Arbetspensionsanstalterna kan själva besluta om utbetalningsdagen för pensionerna. Ett undantag från detta utgör Sjömanspensionskassan. I många pensionsanstalter är utbetalningsdagen för pensionerna den första vardagen i kalendermånaden, men den kan också vara någon annan dag. Om betalningsdagen infaller på en lördag eller söndag är det vanligt att pensionerna betalas föregående bankdag. Så kan man dock förfara endast de fall då den betalningsdag som infaller på en lördag eller söndag och den vardag som föregår dem infaller inom samma kalendermånad. Enligt lagen om skuldebrev (622/1947) om förfallodagen eller betalningstidens sista dag är en helgfri lördag, helgdag, självständighetsdagen, 1 maj eller jul- eller midsommarafton, får betalningen utbetalas den första vardagen efter det. Utgående från lagen om skuldebrev kan utbetalningen av pension flyttas till följande vardag efter ovan nämnda dagar då bankerna är stängda, om den förfallodag som nämns i pensionsbeslutet infaller på någon av de dagar som avses i lagen som skuldebrev. Inte ens i ett sådant fall kan utbetalningen av arbetspension enligt arbetspensionslagarna flyttas till följande kalendermånad efter den egentliga utbetalningsdagen. Enligt lagen om förskottsuppbörd (1118/1996) ska den som gör en betalning betala de innehållna förskottsskatterna till länsskatteverket senast kalendermånaden efter den då innehållningen verkställdes. Förskottsinnehållningsprocenten räknas enligt den uppskattade årsinkomsten. Även pensionsinkomstavdragen i stats- och kommunalbeskattningen räknas ut enligt årsinkomsten. Om arbetspensionens betalningsdag tidigareläggs på det sätt som i spörsmålet avses till den sista dagen då bankerna har öppet i den föregående kalendermånaden leder det till att pension inte alls betalas under pensionens egentliga betalningsmånad. Dessutom kunde en tidigareläggning av betalningsdagen leda till det att till en pensionstagare åtminstone det år då ändringen sker skulle betalas pension för 13 månader, varvid förskottsinnehållningsprocenten för skatt snedvrids, pensionsinkomstavdragsmottagarens pensionsinkomstavdrag eventuellt minskar eller 4
Ministerns svar KK 954/2009 vp Katja Taimela /sd han eller hon förlorar det helt och sannolikt i den slutliga beskattningen får kvarskatt att betala. Dessutom leder en tidigareläggning av betalningsdagen till att redovisningen av pensionsanstalternas förskottsinnehållningar tidigareläggs till följd av vilket pensionsanstalternas ränteintäkter minskar. Denna minskning i ränteintäkter ökar förhöjningstrycket på arbetspensionsavgifterna. En tidigareläggning av betalningsdagen kräver också ändringar i datasystemen och andra administrativa ändringar inklusive kostnader. Den i spörsmålet avsedda tidigareläggningen av pensionsutbetalningen löser inte de problem som ansluter sig till ett ur pensionsmottagarens synvinkel sett överlångt betalningsintervall utan den flyttar dem framåt till följande pensionsutbetalning. En senareläggning av utbetalningsdagen för arbetspensioner i enlighet med nuvarande system på grund av sådana dagar då bankerna är stängda kommer sällan som en överraskning för pensionstagarna eftersom arbetspensionsanstalterna normalt meddelar betalningsdagarna för följande år till alla sina pensionstagare i informationsmeddelanden som sänds ut i december och betalningsdagarna finns på de flesta arbetspensionsanstalters nätsidor. Sålunda kan pensionstagarna i sin egen ekonomi bereda sig på dessa flyttningar av arbetspensionernas betalningsdagar. Dessutom har betalningsdagen för bostadsbidraget till pensionstagare som betalas till pensionstagare med små inkomster ändrats till den 4 dagen i kalendermånaden från början av år 2007 för att säkerställa att hyror och vederlag ska kunna skötas i tid. Då betalningsdagen råkar infalla på en dag som inte är en bankdag, betalas bostadsbidraget föregående bankdag. Pensionernas utbetalningsdag är en viktig sak men en tidigareläggning av arbetspensionernas utbetalningsdag inverkar inte nämnvärt på pensionstagarnas situation. Dessutom är de pensionstagares ställning tryggad som har de lägsta inkomsterna genom bestämmelserna i folkpensionssystemet om betalningsdagarna för förmånerna. I kommittén för förnyande av den sociala tryggheten (SATA-kommittén) vars arbete upphör i slutet av innevarande år har bland annat utretts ett förenklande och förtydligande av förfaringssätten gällande förvaltningen av den sociala tryggheten för att trygga medborgarnas utkomst. Helsingfors den 10 december 2009 Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä 5