SÄKYLÄN KUNTA Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta 29.11.2011 Perusturvalautakunta 10.12.2013 Perusturvalautakunta 25.02.2016 Toimeentulotuen myöntämistä koskevat lisäohjeet Säkylän kunnassa
Sisällysluettelo Johdanto... 2 Toimeentulotuen hakeminen... 2 Huomioon otettavat tulot ja varat... 5 Perustoimeentulotuessa huomioon otettavat menot... 7 Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvien menojen huomioiminen... 12 Ehkäisevä toimeentulotuki... 15 1
JOHDANTO Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan jokaisen oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukeen on subjektiivinen oikeus silloin, kun sen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Toimeentulotukiasian käsittelyyn vaikuttavat muun muassa seuraavat säännökset ja ohjeet muutoksineen: - Laki toimeentulotuesta 1412/1997 lakiviittauksineen - Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2013:4 lakiviittauksineen sekä oppaan liitteessä 3 luetellut lait - Sosiaali- ja terveysministeriön vuosittaiset ohjeet toimeentulotuesta - Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista - Laki kansaneläkeindeksistä 456/2001 - Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 - Ulkomaalaislaki 301/2004 - Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999 - Kotikuntalaki 201/1994 - Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003 - Valtionarkiston päätös kunnallisten asiakirjojen hävittämisestä, osa 5. Sosiaalihuollon ja holhoustoimen asiakirjat. Valtion painatuskeskus 1989. Kunnalla on lisäksi mahdollisuus antaa omia soveltamisohjeita toimeentulotuesta, kunhan ne eivät ole ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Nämä ohjeet eivät saa rajoittaa viranhaltijoiden harkintaa päätettäessä perheen tai yksilön oikeudesta toimeentulotukeen. Ohjeiden tarkoituksena on korostaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista kunnassa. Lainsäännöksistä ja muista valtion toimenpiteistä johtuvat indeksi- ja tasokorotukset, Kelan toimenpiteistä johtuvat muutokset sekä muut näiden kaltaiset muutokset päivitetään tähän ohjeistukseen ilman erillisiä päätöksiä. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN Oikeus tukeen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä (TotuL 1 ). Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa, eikä voi saada riittävää toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloaan turvaavien etuuksien avulla, muista tuloistaan ja varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (TotuL 2 ). Hakija on velvollinen selvittämään ensin mahdollisuutensa saada toimeentuloa muulla tavalla, esim. hänelle kuuluvan etuuden avulla. Toimeentulotuen suuruus määräytyy toimeentulotukilaissa määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksena (TotuL 6 ). Toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa henkilö tai perhe vakituisesti oleskelee. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Jos tuen tarve on kii- 2
reellinen, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jossa perhe tai henkilö oleskelee hakemusta tehtäessä. (TotuL 14.) Hakemismenettely Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla hyväksytyllä tavalla. Kunnan Internet-sivuilta voi tulostaa kirjallisen toimeentulotukihakemuksen tai noutaa hakemuksen kunnanvirastolta. Sähköistä hakemusta ei ole kunnassa käytössä. Sosiaalitoimiston on käsiteltävä sähköpostitse lähetetty toimeentulotukihakemus. Samoin liitteet voi skannata ja lähettää sähköpostitse. Sosiaalitoimisto ei kuitenkaan voi lähettää vastausta tai edes täydennyspyyntöä sähköpostitse, vaan sen on käytettävä lisätietojen pyytämiseen ja ratkaisun postittamiseen tavallista kirjepostia. Lisäselvityspyyntö tehdään kirjallisena ja lisäselvitykselle asetetaan määräaika. Asiakkaalla on tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus. Hakijan on esitettävä tuen myöntämiseksi tarvittavat asiakirjat ja tositteet tuloistaan, varoistaan, säästöistään ja omaisuudestaan sekä menoistaan, kuten vuokrasopimus, pankkitiliotteet kaikista tileistä, tulotositteet, tiedot verotuksesta ja varallisuudesta sekä muut kuitit ja tositteet suoritetuista/suoritettavista maksuista. Uusien asiakkaiden taloudellinen tilanne tulee selvittää myös hakemuskuukautta edeltäviltä kuukausilta. Uutena asiakkaana pidetään myös henkilöä, jonka edellisestä toimeentulotukihakemuksesta on kulunut 6 kuukautta. Toimeentulotuessa huomioiduista menoista, jotka on sovittu asiakkaan itse maksettavaksi, tulee seuraavan kuun hakemuksen yhteydessä esittää menosta joko maksukuitti tai tiliote, jossa hoidettu maksu näkyy. Opiskelijat Opiskelijan ensisijainen tulo on opintotuki, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takauksesta opintolainaan. Siten 18 vuotta täyttäneen opiskelijan ensisijainen taloudellinen tuki on opintotuki sisältäen valtion takaaman opintolainan. Opintotuki ja asumislisä huomioidaan maksukuukausilta tuloina ja opintolaina huomioidaan tulona kaikkina kuukausina. Kuukausina, jolloin opiskelija ei opiskele päätoimisesti (esim. kesä), opiskelijan tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Tilanteissa, joissa opiskelija ei saa valtion opintolainan takausta, ei opintolainaa voida pitää hänen tulonaan. Opintolainasta pitää kuitenkin hakea aina päätös. Opintolainan ottamista ei tule edellyttää hakijalta, joka opiskelee sellaisessa koulutuksessa, joka antaa valmiuksia jatko-opintoihin, mutta ei paranna opiskelijan työmarkkinavalmiuksia tai valmista ammattiin (esim. lukio tai maahanmuuttajan kieli- tai valmistavakoulutus) eikä alle 18-vuotiailta opiskelijoilta. Tällöin opintolainaa ei voida katsoa opiskelijan tuloksi. Mikäli opiskelija saa avustusta vanhemmiltaan (elatusmaksu, koulutusavustus tai muu suoritus), tulot ja varat huomioidaan hänen tulonaan myöhemmin mainittujen kunnan soveltamisohjeiden mukaan. Opiskelujen alkuvaiheen kertahankinnoissa (suojavarusteet, työasut, jalkineet) tukea voidaan myöntää harkinnanvaraisesti, jos opiskelu vaarantuisi puuttuvien välineiden vuoksi. Koulunkäyntiin liittyvät matkakustannukset kotoa opis- 3
kelupaikkaan huomioidaan pääsääntöisesti työmatkakuluina eli huomioon otettavia tuloja vähentävänä. Palvelusta suorittavat Laitoshoidossa olevat Asevelvollisen ja siviilipalvelusta suorittavan ensisijaiset toimeentulojärjestelmät kattavat laajasti henkilön ja hänen perheensä toimeentulon palvelusaikana. Lähtökohtaisesti henkilön pitäisi saada turvattua toimeentulonsa. Toimeentulotuki voi tulla kysymykseen vain erityistilanteissa täydentävänä tai ehkäisevänä tukena. Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilön perusosa lasketaan vähennettynä ruokamenojen laskennallisella osuudella (49 %), kun laitoshoito on kestänyt yhtäjaksoisesti 7 vuorokautta. Vähennys tehdään tällöin koko laitoshoidon ajalta. Laitoksessa olevan asunnon säilymisen tarvetta tulee arvioida asiakkaan kokonaistilanteen mukaan. 3 kuukautta kestäneen laitoshoidon katsotaan muuttuneen pitkäaikaiseksi. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville asiakkaille huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaista annetun asetuksen mukaisesti perusosana 99 euroa /kk käyttövaroiksi (1.1.2012 alk.). Vangit Yrittäjät Vangin ja tutkintavangin perusosaksi huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaista annetun asetuksen mukaisesti 105 euroa /kk (1.1.2012 alk.). Asumiskulut vankilan ulkopuolella voidaan huomioida pääsääntöisesti maksimissaan 3 kuukauden ajan. Vankilassa saaduista tuloista otetaan huomioon laskelmassa 150 euroa ylittävä osa. Vangille voidaan myöntää tapauskohtaisesti toimeentulotukea esim. silmälaseihin tai hammasproteeseihin, jos hän ei todistettavasti saa niitä hankittua muulla tavoin. Yritystoiminnan kannattavuus tulee selvittää toimeentulotukea myönnettäessä myös välittömältä aiemmalta ajanjaksolta sekä nykyhetken osalta. Kannattavuus selvitetään toimittamalla hakemuksen liitteenä yrityksen tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus viimeksi päättyneeltä tilikaudelta, välitilinpäätös tai tiliotteet viimeisen 6 kuukauden ajalta, yrityksen ja yrittäjän viimeisimmät veroilmoitukset sekä kirjanpitäjän selvitys yrittäjän omaa käyttöön nostamista varoista tai palkoista tänä ajanjaksona. Yrittäjältä voidaan pyytää myös muita tarpeellisia selvityksiä. Mikäli yrittäjä ei saa yrityksestään vähintään työttömyysturvan peruspäivärahaa vastaavaa tuloa, hänen tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TEtoimistoon. Lisäksi mikäli yrittäjä hakee toimeentulotukea säännöllisesti, kannattamattoman yritystoiminnan lopettamisesta tulee keskustella asiakkaan kanssa. Jos asiakas jatkaa kannattamatonta yritystoimintaa vielä 3 kuukauden siirtymäajan jälkeen, voidaan hänen katsoa laiminlyövän velvollisuuttaan pitää huolta omasta elatuksestaan, ja alentaa toimeentulotuen perusosaa 20 prosentilla. Poste restante-asujat Perusosan määritteleminen tapahtuu hakijan asumisestaan antaman luotettavan selvityksen perusteella. Selvityksestä on ilmettävä, missä hakija oleskelee ja asuu tilapäisesti tai pysyvästi. 4
Ulkomaalaiset Ulkomaalaisen toimeentulotuen hakijan kohdalla tulee hakijan esittää matkustusasiakirjansa sekä mahdollinen oleskelulupakortti. Kun oleskelulupa on määräaikainen (A- tai B-tunnus) tai kun EU/ETA-kansalainen on oleskellut yhtäjaksoisesti Suomessa alle 5 vuotta, hänen tulisi pääsääntöisesti tulla toimeen omilla tuloillaan ja varoillaan. Tällaisten hakijoiden kohdalla tulee kysymykseen erityisestä harkinnasta vain välttämätön tai kiireellinen toimeentulotuki, jolla turvataan henkilön välttämätön toimeentulo siihen asti, kunnes hän poistuu maasta. kyseeseen saattaa tulla kotimatkakustannusten korvaaminen ja niihin liittyvät välttämättömät ruokailu- ja muut kustannukset. EU-kansalainen saa oleskella Suomessa rekisteröimättä oleskeluoikeuttaan enintään kolme kuukautta ilman muita edellytyksiä tai muodollisuuksia kuin se, että hänellä on voimassa oleva henkilökortti tai passi. Oleskeluoikeus rekisteröidään poliisilaitoksella. EU/ETA-kansalaiset ja viisumilla Suomeen tulleet katsotaan turisteiksi niin kauan kuin heiltä puuttuu maassa oleskeluun oikeuttava voimassa oleva oleskelulupa/-oikeus. Turistilla tulee olla omat lomarahat täällä oleskelua ja paluutaan varten. Jos turisti joutuu rahavaikeuksiin, häntä ohjataan ensisijaisesti hoitamaan itse asiansa (matkavakuutus/pankkipalvelut/western Union/oman lähetystön tai edustajiston puoleen kääntyminen). HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT Nettotulot Toimeentulotukea myönnettäessä tuloina otetaan huomioon käytettävissä olevat nettotulot. Tuloiksi katsotaan mm. etuudet, palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset. Jos tulot ovat ulosoton kohteena, otetaan huomioon vain tosiasiassa käytettävissä oleva osuus tuloista. Apteekkiluottoa, kulutusluottoa, Visa-luottoa tai pankkiluottoa ei voida pitää ansiotulona, varallisuutena tai opintolainana, joka voitaisiin ottaa taannehtivasti huomioon toimeentulotuesta päätettäessä, koska luotot muuttuvat velaksi heti noston tai käytön jälkeen. Lisäksi luottoa ei voida ottaa tulona huomioon, mikäli se on käytetty toimeentulotukeen kuuluvan menon, kuten terveydenhuoltomenon, maksuun. (KHO 6/2011, KHO 71/2010.) Etuoikeutettu tulo Etuuksien perintä Ei oteta huomioon Ansiotuloista jätetään tulona huomioon ottamatta kotitaloutta kohden vähintään 20 % ansiotuloista ja enintään 150 euroa kuukaudessa (ToTuL 11 ). Etuuksien perintä otetaan huomioon tuloja vähentävänä, mikäli asiakas on ollut toimeentulotukiasiakkaana ja on sinä aikana saanut jotakin etuutta liikaa. Tulot otetaan siis huomioon todellisina, koska liikaa maksetut etuudet on jo aiemmin huomioitu tuloina toimeentulotukilaskelmassa. Tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja, kuten ammattiyhdistyksen jäsenmaksua, kassan jäsenmaksua sekä työvaatteista ja työvälineistä aiheutuvia menoja (To- TuL 11 ). Työmatkamenot huomioidaan pääsääntöisesti julkisen kulkuneuvon mukaan tai kulkuyhteyden puuttuessa tai muusta erityisestä syystä Kelan 5
määrittämän kilometrikorvauksen mukaisesti (v. 2013 0,20 euroa/km). Tuloina ei oteta huomioon äitiysavustusta, äidinmaidon luovutuksesta saatua tuloa, perhehoitajille maksettavia kustannusten korvauksia, eläkettä saavan hoitotukea, alle 16-vuotiaan tai 16 vuotta täyttäneen vammaistukea, Kelan ruokavaliokorvausta. Vastaavasti toimeentulotuessa ei oteta huomioon niitä menoja, jotka on tarkoitettu katettavaksi näillä tuilla. Lisäksi tuloina ei oteta huomioon ylläpitokorvausta tai kulukorvausta, työmarkkinatuen korotusosaa tai muutosturvalisää eikä ansiosidonnaisen päivärahan korotettua ansio-osaa ja muutosturvan ansio-osaa. Avustukset ja tulot Satunnaisia, ei-kuukausittaisia tilillepanoja ei oteta huomioon, jos ne jäävät alle 80 euron ja suuremmista tuloista huomioidaan 80 euron ylittävä osuus, sillä vähäiset avustukset ja ansiot tulee jättää kokonaan huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä (TotuL 11 2 mom.). Suuret, kertaluontoiset tulot otetaan huomioon toimeentuloa myönnettäessä. Tulo voidaan jatkaa eriin otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kertaluonteisuuden taikka sen saamisen perusteen tai käyttötarkoituksen huomioon ottaen on kohtuullista. Suuri kertaluontoinen tulo voi olla esimerkiksi eroraha, loppukorvaus työsuhteen päättyessä, perintö, suuri työsuorituspalkkio, omaisuuden myyntitulo, veikkausvoitto tai muu näihin verrattava tulo. Varallisuus Lapsen tulot ja varat Veronpalautus Velat ja ulosotto Varallisuudesta otetaan huomioon 1200 euroa ylittävä osa. Asiakkaalta pyydetään ensi kertaa asioidessa tiliotteet kaikista pankkitileistä. Varoja ovat esimerkiksi säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus. Lapsi (alle 18-vuotias) ei ole velvollinen elättämään vanhempiaan ja sisaruksiaan. Lasten satunnaisia kesä- ja viikonloppupalkkoja ei huomioida (työsuhteen kesto kesän aikana maksimissaan 3 kk). Jos lapsella on säännöllisiä ja merkittäviä tuloja, niistä otetaan huomioon vain se osa, jonka katsotaan kattavan hänen osaltaan toimeentulotuessa huomioon otettavat menot. Veronpalautuksesta otetaan huomioon tulona 170 euron ylittävä osa/talous. Jälkiveroja ei kuitenkaan oteta huomioon menoina. Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain mukainen velkajärjestely on maksukyvyttömän henkilön ensisijainen järjestelmä hänen taloudellisen tilanteensa korjaamiseksi. Velkajärjestelyssä olevan asiakkaan tulisi toimeentulotukea hakiessaan liittää hakemukseen velkajärjestelypäätös ja maksuvaralaskelma. Jos tulot ovat suoran ulosoton kohteena, otetaan huomioon vain tosiasiassa käytettävissä oleva osuus tuloista. Mikäli henkilö on vapaaehtoisella suorituksella lyhentänyt ulosotossa olevaa velkaansa, maksua ei oteta huomioon menona. Muutakaan velkojen takaisinmaksua ei oteta toimeentulotuessa huomioon tuloja vähentävänä. Poikkeuksen tekevät ulosottomiehen vahvistama kirjallinen maksusuunnitelma ja sen mukaiset menot. 6
PERUSTOIMEENTULOTUESSA HUOMIOON OTETTAVAT MENOT Perusosa Perusosalla katettavia menoja ovat ravintomenot (49 %), vaatemenot, vähäiset terveydenhoitomenot (käsikauppatuotteet, n. 11 12e/kk), henkilökohtaisen ja kodin puhtauden menot, tv-lupamaksu, digisovitin, sanomalehden tilausmaksu, puhelimen ja Internetin käyttömenot, paikallisliikenteen käyttö, harrastusja virkistystoiminnan menot sekä muut vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosien määrät ilmoitetaan erikseen vuosittain, koska niihin vaikuttavat kansaneläkeindeksistä annetun lain (456/2001) mukaan tehtävät indeksitarkistukset. Tällä hetkellä yksinhuoltajalle maksetaan yksin asuvan henkilön perusosa 10 %:lla korotettuna. Perusosan alentaminen Perusosaa voidaan alentaa 20 % ensimmäisellä kerralla ja asiakkaan laiminlyönnin toistuessa 40 %. Alennus voidaan tehdä, jos henkilö on kieltäytynyt tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisen aktivointisuunnitelman tekemisestä, kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta, maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikan hakijoiden vastaanotosta annetun lain tarkoittamasta yhteistyövelvollisuudesta. Alennus tehdään myös, mikäli hakija ei ole ilmoittautunut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa myös 18 24-vuotiailla, jotka ovat ammatillista koulutusta vailla ja ovat kieltäytyneet koulutuksesta, mutta heidän kohdallaan alennus on enintään 20 %. (TotuL 10.) Alentaminen voi kestää enintään 2 kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Alentaminen ei saa olla asiakkaan tilanteeseen nähden kohtuuton ja asiakkaan asuminen ja terveydenhoitokustannukset tulee turvata perusosan alentamisesta huolimatta. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi, mikäli mahdollista yhdessä asiakkaan ja työvoimaviranomaisen kanssa yhteistyössä. Kun asiakkaalle on aikaisemmin tehty suunnitelma, on alentamisen yhteydessä tarkoituksen mukaista täydentää jo tehtyä suunnitelmaa. ASUMISMENOT Kohtuullisuus Asumismenoja arvioitaessa otetaan huomioon paikallinen asuntotarjonta ja hintataso. Mikäli hakija asuu arvioituun koko- ja hintatasoon nähden tarpeettoman suuressa tai kalliissa asunnossa, voidaan asumismenot kohtuullistaa. Kohtuullistamisen jälkeen hakijan kohdalla huomioidaan asumismenoista vain kunnassa hyväksytty määrä. Hakijalle pitää kuitenkin antaa 3 kuukauden mittainen siirtymäaika hakeutua kohtuullisen hintaiseen asuntoon, minkä aikana asumismenot hyväksytään todellisen suuruisina. Kohtuullisuusharkinta ei saa johtaa asunnottomuuteen tai siihen, että hakija joutuu muuttamaan sellaiseen asuntoon, joka ei täytä yleisesti hyväksyttävää tai henkilön/perheen erityisiä tarpeita (lasten koulunkäynti, hoidon tarve, vammaisen henkilön tilantarve tai etävanhemman lasten tapaamisesta johtuva 7
tilantarve) vastaavaa asumistasoa. Kunnan ohjeistusta suuremmat asumismenot on perusteltua ottaa huomioon todellisen suuruisina, jos toimeentulotuen hakijalla ei ole tosiasiassa mahdollista saada paikkakunnalta asuntoa, jonka menot olisivat kohtuullisen suuruiset. Kotona asuvien nuorten (yli 18 v.) asumismenot. Kotona asuville nuorille voidaan ottaa huomioon asumismenot silloin, kun nuori on itse aikaisemmin maksanut asumiskuluistaan kotiin ja hänellä on ollut siihen myös taloudelliset mahdollisuudet tai nuori on välillä asunut muualla huolehtien asumiskuluistaan ja muuttaa takaisin kotiin. Pelkkä "ruokarahan" maksaminen kotiin ei vielä edellytä asumiskulujen huomioon ottamista. Jos asumiskulut otetaan huomioon, lasketaan nuorelle pääluvun mukainen osuus todellisista kustannuksista esim. vuokrasta. Maksetusta vuokrasta tulee esittää pankin maksukuitit tai tiliotteella tulee näkyä tilisiirto tai kuukausittain toistuva vuokran suuruinen käteisnosto. Jos vuokra on maksettu käteisellä, tulee tositteeksi lisäksi esittää vanhemman antama todistus maksetusta vuokrasta. Jos kotona asuva täysi-ikäinen nuori muuttaa asumaan itsenäisesti, esim. lukio- tai ammattikouluaikanaan, on tuen myöntämisen perusteet tutkittava erityisen tarkkaan: syy miksi muutettu, vanhempien mahdollisuus asuttaa nuori kotonaan ja avustaa häntä. Vuokran suuruuden on oltava kohtuullinen. Ilman erityisiä syitä ei nuorelle myönnetä vuokravakuutta. Jos nuoren asuminen järjestyisi edelleen kotona ja tästä on vanhempien antama tieto, on se toimeentulotukilain mukainen ensisijainen tapa nuorelle järjestää elantonsa itsenäisen asumisen sijasta, millä perusteella toimeentulotuki voidaan hylätä. Vuokra-asunto Vuokra-asunnon asumismenoina huomioidaan pääsääntöisesti täysimääräisinä vuokra, lämmitys ja vesi, sekä lisäksi taloussähkö, kotivakuutus ja saunamaksu, mikäli niitä ei voida pitää kohtuuttomina. Erillisiä varasto-, autopaikka- tai muita vastaavia maksuja ei huomioida, vaikka ne olisi sisällytetty vuokraan, vaan niiden osuus pitää erotella. Vuokrarästit ks. täydentävä toimeentulotuki. Jos on tapaava vanhempi, korotetaan asumiskulut yhdellä henkilöllä (Lapsen tapaamisesta aiheutuneiden kulujen korvaamiseksi vaaditaan lähivanhemman todistus tapaamisesta). Hyväksyttyjen vuokrakustannusten määrää voidaan korottaa kohtuullisuuden rajoissa, mikäli vuokra sisältää lämmityksen ja/tai veden. Vuokramenot alivuokrasuhteesta hyväksytään harkinnan ja riittävän selvityksen perusteella. Vuokran hyväksyttävät enimmäismäärät ovat: 1 henkilö 420 euroa 2 henkilöä 550 euroa 8
3 henkilöä 680 euroa 4 henkilöä 620 euroa Kohtuullinen vesimaksu on enintään 30 euroa/hlö/kk. Omakotitalo Asuntolainan korot Omakotitalon juoksevat asumiskulut (vesi-, lämpö- ym.) otetaan ensisijaisesti huomioon todellisina laskujen erääntymiskuukautena. Polttopuihin voidaan myöntää toimeentulotukea harkinnanvaraisesti myös sähkönkulutuksen pienentämiseksi. Asuntolainan korot otetaan huomioon todellisen suuruisina. Lainan lyhennyksiä ei oteta menona huomioon. Jos omistusasunnon kokonaiskulut ovat kohtuuttoman korkeat, tehdään asumismenojen kohtuullistamispäätös, jonka perusteella kulut otetaan huomioon todellisina 6 kuukautta, jonka jälkeen menot kohtuullistetaan. Päätökseen kirjataan tämä määräaika jo ensimmäistä kertaa toimeentulotukea myönnettäessä. Korot huomioidaan niiden erääntymiskuukausina tai kuukausittain. Jos toimeentulotuen tarve jatkuu yli 6 kk, otetaan asuntolainan korot huomioon asumismenoina siltä osin kuin ne yhdessä yhtiö-/rahoitusvastikkeen kanssa tai omakotitalossa laskennallisten tai todellisten asumiskulujen kanssa mahtuvat kohtuullisiin vuokra-asumismenoihin. Tästä tulee antaa päätös ensimmäisen toimeentulotukipäätöksen mukana. Jos toimeentulotukea haetaan vain korkojen erääntymiskuukautena, tehdään takautuva normilaskelma seuraavan kuun alusta alkaen, kun korot edellisen kerran ovat olleet maksussa, eli yleensä 6 kk:n laskelma. Muu omistusasunto Lämmitys Vastike ja erikseen maksettavat lämmitys- ja vesimaksut huomioidaan. Lisäksi otetaan huomioon asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen korot. Lämmityskulut voivat tulla sähkö-, öljy- tai kaukolämmöstä. Sähkölaskusta lämmityksen osuus on 70 %. Kohtuulliset lämmityskustannukset ovat: 1 henkilö 79 euroa 2 henkilöä 100 euroa 3 henkilöä 123 euroa 4 henkilöä 137 euroa 5 henkilöä 158 euroa 6 henkilöä 165 euroa Polttopuihin voidaan myöntää maksusitoumus enintään 350 euron arvosta vuodessa. Taloussähkö Taloussähköstä aiheutuvat menot otetaan huomioon toimeentulotukilaskelmassa pääsääntöisesti täysimääräisinä, ellei niitä ole pidettävä kohtuuttomina. Kohtuullinen taloussähkö/kk 1 henkilö 34 euroa 9
2 henkilöä 43 euroa 3 henkilöä 53 euroa 4 henkilöä (tai enemmän) 59 euroa Vakuutusmaksu Kotivakuutuksesta aiheutuvat menot otetaan huomioon toimeentulotukilaskelmassa pääsääntöisesti täysimääräisinä. Vakuutusmaksusta tulee esittää vakuutuskirja tai -lasku, jossa on eriteltynä, mitä vakuutuksia vakuutuskokonaisuuteen sisältyy. Vapaaehtoisia vakuutuksia (esim. tapaturma-, matka-, vastuuja oikeusturvavakuutus) ei oteta toimeentulotuessa huomioon. Vakuutusmaksu tulee olla jaettu vähintään neljään erään vuodessa. PALVELUASUMISEN JA KOTONA ANNETTAVAN PALVELUN MAKSUT Kunnan järjestämässä palveluasumisessa asiakasmaksun perimättä jättäminen tai alentaminen on toimeentulotukeen nähden ensisijainen keino. Palveluasumisen menot voidaan ottaa huomioon perustoimeentulotuessa, mutta maksut tulisi eritellä menolajeittain. Alle esitettyä jaottelua sovelletaan myös sellaisten ilman palveluasumispäätöstä kotona asuvien asiakkaiden kohdalla, jotka saavat kotipalvelua tai kotisairaanhoitoa. Ateriakulut Asumismenot Hoito Ateriakuluja pidetään pääsääntöisesti perusosalla katettavina menoina. Perusosasta lasketaan ruokakuluiksi 49%. Mikäli ateriakulut ylittävät tämän, ylijäävä osuus on perusteltua ottaa huomioon täydentävänä toimeentulotukena. Asumisesta maksettavat kustannukset, kuten vuokra, vastike, taloussähkö ja kotivakuutus, otetaan huomioon muina perusmenoina. Kotihoidon maksut, joihin sisältyy kotisairaanhoitopalvelua, huomioidaan vähäistä suurempina terveydenhuoltomenoina, mikäli asiakkaan terveydentila edellyttää kyseisen palvelun saamista. Maksut sellaisesta kotona annettavasta palvelusta, johon ei sisälly kotisairaanhoitoa, katsotaan täydentävään toimeentulotukeen kuuluviksi henkilön erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuviksi tarpeelliseksi harkituiksi menoiksi. TERVEYDENHUOLTOMENOT Pääsääntöisesti edellytetään käytettäväksi julkisia palveluja. Yksityisten palvelujen kustannukset hyväksytään harkinnan mukaan tapauskohtaisesti, mikäli erikoissairaanhoidon tarve tai hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttävät. Toimeentulotukea myönnettäessä ratkaisevaa on lääkkeet tai hoidon tarpeellisuus potilaalle. Tarpeellisuus arvioidaan lääkärin, erikoislääkärin tai muun terveydenhuollon asiantuntijan lausunnon perusteella Lääkkeet Normaalit, vähäiset käsikauppalääkkeet kuuluvat laskennallisesti toimeentulotukeen. Kun lääkekustannukset ovat tavanomaista suurempia, toimeentulotukea voidaan myöntää pääosin julkisen terveydenhuollon lääkärin määräämiin reseptilääkkeisiin. Reseptillä määrättyihin ehkäisyvälineisiin voidaan myös myöntää toimeentulotukea (KHO päätös 28.2.2003/444). Apteekkisopimuksen käyttöä suositellaan asiakkaille, jotka käyttävät keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä tai lääkkeitä, joita voidaan käyttää väärin. 10
Maksusitoumus myönnetään vain kalenterikuukauden ajaksi. Lääkärintodistus Hammashoito Huomioidaan kuluna, mikäli se liittyy hakijan hakemaan/saamaan etuuteen, tulevaan tai alkaneeseen koulutukseen tai työllistymiseen. Akuuttiin hammashoitoon ja terveyskeskuslääkärin arvioimaan tarpeelliseen hammashoitoon myönnetään toimeentulotukea. Muu mahdollinen hammashoito myönnetään erityisestä syystä terveyskeskushammaslääkärin arvion perusteella. Hammashoidon kustannuksista pyydetään suurempien ja pidempien hoitojen yhteydessä kustannusarvio terveyskeskushammaslääkäriltä. Hammasproteesit ja niiden huolto otetaan huomioon täysimääräisenä, mikäli ne on arvioitu asiakkaalle tarpeelliseksi. Proteesista pyydetään etukäteen kustannusarvio erikoishammasteknikolta ja proteeseihin tehdään pääsääntöisesti maksusitoumus. Silmälasit Silmälasien korjaus hyväksytään täysimääräisenä menona. Silmälaseihin myönnetään maksusitoumus halvimman mukaan. Toimitettava kustannusarvio. Toimeentulotukea silmälaseihin myönnetään korkeintaan kolmen vuoden välein samalle henkilölle, mikäli näön muuttuminen tai muu terveydellinen seikka ei toisin edellytä. Piilolinssit korvataan vain erityisestä terveydellisestä syystä, josta pitää esittää lääkärin määräys. Piilolinssinesteet sisältyvät perusosaan. Sairausmatkat Muu hoito Ambulanssimatkat hyväksytään täysimääräisinä. Muista sairausmatkoista huomioidaan omavastuuosuudet 25 euroa /yhdensuuntainen matka taksi-/linjaautokuittia tai terveydenhuollon antamaa matkatodistusta vastaan. Terveyden- ja sairaanhoidon maksut ja muut terveydenhuollon menot, joiden määrä ei ole keskimäärin vähäinen, huomioidaan. Tällaisia ovat myös esim. kustannukset hedelmöityshoidoista. Fysioterapiakulut hyväksytään pääsääntöisesti vain julkisen terveydenhuollon hintojen mukaan. TÄYDENTÄVÄÄN TOIMEENTULOTUKEEN SISÄLTYVIEN MENOJEN HUO- MIOIMINEN Täydentävää tukea tulee myöntää silloin kun hakijalla on erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia menoja (ToTuL 7 c ). Täydentävä toimeentulotuki perustuu toimeentulotukilaskelmaan. LASTEN PÄIVÄHOITOMENOT Maksujen alentaminen Päivähoitomaksujen alentaminen tai maksun perimättä jättäminen on ensisijai- 11
nen keino toimeentulotukeen nähden. Yksityisessä päivähoitopalvelusta aiheutuvat menot voidaan toimeentulotuessa ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti. MUUT KUIN 7 B :SSÄ TARKOITETUT ASUMISESTA AIHEUTUVAT MENOT Vuokravakuus Takuuvuokraan voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli muutto on perusteltu. Henkilön on oltava kyseisenä kuukautena oikeutettu toimeentulotukeen. Takuuvuokraa ei myönnetä rahana. Vuokranantajalle annetaan maksusitoumus. Pääsääntöisesti vuokravakuus vastaa yhden kuukauden vuokraa. Mikäli henkilöllä on maksuhäiriömerkintöjä ja vuokranantaja vaatii kahden kuukauden vuokraa vastaavan vakuuden, se voidaan myöntää, mikäli hakijaa muutoin uhkaisi asunnottomuus. Muuttokulut Muutosta tulee aina neuvotella etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa. Muuttokuluja huomioidaan, mikäli muutto on perusteltu esimerkiksi opiskelun, työn, perhetilanteen, vuokran kohtuullistamisen tai asunnottomuuden uhkan takia. Muuttoapuna käytetään ensisijaisesti nuorten työpajaa. Muuttokuluihin (vuokraennakko, välityspalkkio ja muut muutosta aiheutuvat kustannukset) voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea. Muuton tekevälle yritykselle myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumus halvimman vaihtoehdon mukaan: pelkkä muuttoauto / yksi kantaja ja muuttoauto/ kaksi kantajaa ja muuttoauto, hakijan terveydentilan ja muuttotilanteen mukaan. Tavaroiden tulee olla pakattuna valmiiksi. Muuttolaatikoita ei kustanneta toimeentulotuesta. Vaihtoehtoisesti, jos muutto tapahtuu omalla autolla, voidaan huomioida polttoainekuluja Kelan määrittämän kilometrikorvauksen mukaan. Kilometrikorvaus on vuonna 2016 0,20 /km. Kertakulut Talonkirjaotteen hankinta, palovaroittimien hankinta ja uuden tv-antennin hankinta kuuluvat täydentävään toimeentulotukeen. Sähkön toimittamisen edellytyksenä oleva asiakkaalta mahdollisesti perittävä vakuusmaksu otetaan huomioon täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä. ERITYISISTÄ TARPEISTA TAI OLOSUHTEISTA JOHTUVAT MENOT Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityistarpeita. Lasten tapaaminen Menojen korvaamiseksi pyydetään pääsääntöisesti kirjallinen tapaamissopimus. Toisella paikkakunnalla tapahtuvaan tapaamiseen matkakustannukset huomioidaan julkisen liikenteen taksan mukaan tositteita vastaan jälkikäteen. Hyväksytään myös omalla autolla kulkeminen, mikäli se on yleistä edullisempi. Tällöin hyväksytään kustannuksiksi 0,20 / km. Lapsen matkustaessa toisen matkan maksaa isä, toisen äiti. Tapaamisia enimmäismäärässä ajatellaan olevan 6 vrk / kk (pe-su on 3vrk) ja kaksi täyttä lomaviikkoa/vuosi. Jos lapsen tapaamisesta on oikeuden päätös tai 12
sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistama sopimus, huomioidaan tapaamisia oikeuden päättämä määrä, jos se toteutuu. Lapsen tapaamisesta aiheutuneiden kulujen korvaamiseksi vaaditaan lähivanhemman todistus tapaamisesta. Lasten tapaamiskustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea etävanhemmalle. Tapaamisia korvataan vahvistetun tapaamissopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen mukainen määrä. Tarvittaessa asiakkaan on esitettävä kulujen syntymisestä myös tarpeellinen selvitys. Tapaamispäiviltä maksetaan pääsääntöisesti 49 % lapsen perusosaa vastaava määrä ruokakustannuksiin. Kodin tarvikkeet Välttämätön kodinirtaimisto, rikkoutuneista kodinkoneista, television, tietokoneen tai matkapuhelimen hankinnasta tai muista suuremmista kodin hankinnoista johtuvat menot voidaan ottaa huomioon, mikäli kyseessä on toimeentulotukiasiakkaana oleva pitkäaikaisasunnoton, pitkäaikaisasiakas tai lapsiperhe. Asiakkaan tulee esittää tarveselvitys ja eritelty kustannusarvio tarvittavista hankinnoista ennen päätöksentekoa. Hankintoihin käytetään ensisijaisesti Säkylän kunnan omaa sosiaalivarastoa. Lasten kulut Hautajaiskulut Välttämättömät lasten tarvikkeet voidaan ottaa huomioon täydentävä toimeentulotukena. Lasten harrastustukea myönnetään tapauskohtaisesti. Hautajaisiin voidaan myöntää 40 euroa kukkalaitteeseen, mikäli vainaja on lähiomainen (lapsi, vanhempi, isovanhempi, sisarus, puoliso). Lisäksi voidaan huomioida matkakulut hautajaispaikalle julkisen liikenteen hintojen mukaan tai omalla autolla Kelan kilometrikorvauksen mukaisesti. Hautajaisvaatteet sisältyvät perusosaan. Toimeentulotukea hautauskuluihin myönnetään sen jälkeen, kun kuolinpesän varat on selvitetty perukirjasta. Toimeentulotuen tarvetta hautauskuluihin arvioitaessa otetaan huomioon kuolinpesän varat sekä lesken tulot ja varat. Välttämättöminä hautauskustannuksina huomioidaan arkku, arkun kukkalaite (10 ), arkun huolto, tuhkaus ja kuljetukset halvimman mukaan. Lisäksi huomioidaan seurakunnalle aiheutuvat välttämättömät hautauskulut. Päätös osoitetaan vainajan perikunnalle tai kuolinpesälle. Muistotilaisuutta, hautakiveä tai kuolinilmoitusta ei huomioida. Muut erityiset menot Romaninaisen hameen hankintaan voidaan myöntää enintään 460 euroa kolmen vuoden välein. Raskausajan vaatemenoihin voidaan myöntää täydentävää tukea. Ulkomaalaiselle, jolla on vähintään vuoden mittainen oleskelulupa ja erityinen tarve, voidaan huomioida passin hankintaan ja kansalaisuushakemukseen liittyvät kulut. Myös passiin liittyvä valokuvaus hyväksytään menona. 13
Edunvalvonnan palkkio samoin kuin muut edunvalvontaan liittyvät maksut voidaan katsoa kuuluvan täydentäviin menoihin. Vuokrarästit Ajokortti Ensisijaisesti ohjataan asiakasta tekemään vuokranantajan kanssa maksusuunnitelma vuokrarästien takaisin maksamiseksi. Tässä yhteydessä on syytä varmistaa, että mahdollinen asumistuki maksetaan jatkossa suoraan vuokranantajalle. Ajokortin hankkimisesta tai sen uusimisesta aiheutuvia kustannuksia ei pääsääntöisesti oteta huomioon menona. Poikkeuksena on ajokortin kulujen myöntäminen henkilökortin kulujen sijaan, tai ajokortin tarve työllistymistä edistävänä toimenpiteenä, jolloin hankinta sisältyy sosiaalityön suunnitelmaan, ja se myönnetään ehkäisevänä toimeentulotukena sosiaalityöntekijän päätöksellä. Ajokortista aiheutuvat kulut ovat täydentävän toimeentulotuen kuluja. Autokoulumaksuja ei huomioida toimeentulotuessa menona. Henkilökortti tai passi Henkilökortin hankintakulut eivät ole vähäisiä menoja. Kortin hinta on 54,00, sähköisen hakemuksen kautta 50,00. Passin vastaavat hinnat ovat 48,00 ja 44,00. Jos henkilökortin tai passin hankkimiselle on perusteltu syy (pääsykoe, pankkitilin avaaminen, matka), korttiin voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea. Ajokortin uusintakulut voidaan hyväksyä vaihtoehtona henkilökortille. Elatusavut Sakot Vaatetus Harrastemenot Elatusapuja ei myönnetä toimeentulotukena. Sakkoja ei myönnetä toimeentulotukena, eikä niitä huomioida normilaskelmassa menona. Toimeentulotukea ei voida myöskään kohdistaa sakkoihin. Vaatetuskulut sisältyvät perusosaan, eikä vaatekustannuksia myönnetä pääsääntöisesti erikseen. Harrastemenot ovat täydentävää toimeentulotukea. Lasten tavanomaisiin harrastemenoihin (esim. urheiluseurojen tai taideharrastusten jäsenmaksut, kerhomaksut) voidaan myöntää toimeentulotukea korkeintaan 300 /vuosi silloin, kun kyseessä on toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuus tai kun pitkäaikainen harrastus on vaarassa päättyä perheen taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Aikuisten harrastemenot kuuluvat pääsääntöisesti perusosalla katettaviin menoihin. Auton käyttö Lainat ym. Auton käytöstä aiheutuvia kuluja ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukena. Ei myöskään autopaikkamaksuja vuokran yhteydessä. Poikkeuksena ovat työmatkat, jotka otetaan huomioon perustoimeentulotuen laskelmassa tuloa vähentävänä. Kilometrikorvauksena hyväksytään 0,20 /km. Henkilön työllistyessä voidaan huomioida henkilön työmatkakulut ennen ensimmäistä palkkapäivää todistusta vasten. Lainojen lyhennykset, kulutusluotot ja osamaksuvelat sekä pikavipit Lainojen lyhennyksiä, kulutusluottoja ja osamaksuvelkoja ei pääsääntöisesti 14
EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI oteta huomioon menoina. Ensisijaisena keinona on neuvottelu velkojan / pankin kanssa lyhennysten lykkäämisestä ja velkajärjestelyyn hakeutuminen, viimesijaisena keinona velkojen päästäminen ulosmitattavaksi. Tarkoitus Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta (TotuL 1 ). Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin (TotuL 13 ). Ehkäisevällä toimeentulotuella voidaan esimerkiksi tukea henkilöä tai perhettä akuuteissa kriiseissä, kuten perheenjäsenen kuolema, vakava sairastuminen, rikoksen uhriksi joutuminen tai onnettomuus. Ehkäisevällä toimeentulotuella voidaan välttää häätö tai perheen tilanteen muuttuminen entistä kaoottisemmaksi. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää myös tilanteissa, joissa henkilöllä tai perheellä ei ole toimeentulotukilaskelman perusteella oikeutta varsinaiseen toimeentulotukeen. Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään talousarvioon varatun määrärahan puitteissa. Ehkäisevä toimeentulotuki on luonteeltaan kertasuoritus. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä keskustellaan tapauskohtaisesti sosiaalityöntekijöiden ja/tai perusturvajohtajan kanssa. 15