PAIMION LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2016

Sisältö 1 OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 5 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 6 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 8 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä... 8 2.2 Arvoperusta... 8 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 10 3.1 Oppimiskäsitys... 10 3.2 Opiskeluympäristöt ja -menetelmät... 10 3.3 Toimintakulttuuri... 11 3.4 Opintojen rakenne... 13 3.5 Opetuksen käytännön järjestelyt ja koejärjestelyt.14 3.6 Itsenäisen opiskelun periaatteet 14 3.7 Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa.14 3.8 Paimion lukion tuntijako...16 3.9 Paimion lukion kieliohjelma.17 4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN... 148 4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.8 4.2 Ohjaus... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.8 4.2.1 Ohjaustyön suunnitelma 19 4.3 Oppimisen ja opiskelun tuki... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.9 4.4 Opiskeluhuolto... 20 4.4.1 Opiskeluhuollon rakenne ja toimintatavat... 21 4.4.2 Opiskeluhuollon suunnittelu ja toteuttaminen... 22 4.4.3 Opiskeluhuollon kokonaistarve....22 4.4.4 Käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut....22 4.4.5 Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö...23 4.4.6 Yksilöllinen opiskeluhuoltotyö.26 4.4.7 Seuranta ja arviointi..27 4.5 Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelyistä... 288 4.6 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä kysymyksiä... 299 5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT... 31 5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet... 31 5.2 Aihekokonaisuudet... 32

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus... 38 5.4. Toinen kotimainen kieli ruotsi... 45 5.4.1 Ruotsi, A-oppimäärä... 47 5.4.2 Ruotsi, B1-oppimäärä... 49 5.5 Vieraat kielet... 52 5.5.1 Vieraat kielet, englanti, A-oppimäärä... 55 5.5.2 Vieraat kielet, B2 ja B3-oppimäärä... 57 5.6. Matematiikka.. 59 5.6.1 Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus... 61 5.6.2 Matematiikan pitkä oppimäärä... 61 5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä... 69 5.7 Biologia... 73 5.8 Maantiede... 78 5.9 Fysiikka... 82 5.10 Kemia... 87 5.11 Filosofia... 92 5.12 Psykologia... 94 5.13 Historia... 97 5.14 Yhteiskuntaoppi... 102 5.15 Evankelis-luterilainen uskonto... 108 5.16 Elämänkatsomustieto... 110 5.17 Terveystieto... 112 5.18 Liikunta... 116 5.19 Musiikki... 120 5.20 Kuvataide... 126 5.21 Opinto-ohjaus... 130 5.22 Teemaopinnot... 134 5.23 Soveltavat koulukohtaiset aineet.135 5.23.1 Ilmaisutaito.135 5.23.2 Reaaliaineiden kertaus- ja harjoituskurssi..136 5.23.3 Tietotekniikka.136 5.24 Lukiodiplomit... 138 5.25 Taiteiden väliset kurssit... 141 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI... 143 6.1 Arvioinnin tavoitteet... 143 6.2 Kurssisuorituksen arviointi... 143 6.2.1 Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät... 144 6.2.2 Itsenäisesti suoritettu kurssi... 144 6.2.3 Suullisen kielitaidon kurssien arviointi... 145 6.2.4 Opinnoissa edistyminen... 145 6.2.5 Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen... 146 6.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi... 148 6.4 Lukion oppimäärän suoritus... 149 6.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot... 150 7 Toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen..153

LIITE 1 Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko... 154 LIITE 2 Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (942/2014)... 164 LIITE 3 Paimion lukion ohjaussuunnitelma... 168 LIITE 4 Suunnitelma kurinpitokeinojen käytöstä ja niihin liittyvistä menettelytavoista... 172 LIITE 5 Paimion lukion toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma... 175 LIITE 6 Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.181 Erillisinä suunnitelmina opetussuunnitelmaan liittyvät: Paimion sivistyspalveluiden ja Sauvon koulupalveluiden TVT-suunnitelma vuosille 2016-2020 Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2014-2017 Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelma 2014-2017

5 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki (629/1998) ja -asetus (810/1998) valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (942/2014) Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma lukioasetuksen (810/1998) 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman näiden lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan, jollei opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästä järjestämisluvasta muuta johdu. Jos lukiokoulutuksen järjestämislupaan liittyy erityinen koulutustehtävä, siihen liittyvät määräykset otetaan huomioon opetussuunnitelmaa laadittaessa. Opetussuunnitelmassa päätetään lukion opetus- ja kasvatustyöstä. Koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman pohjalta lukuvuosittaisen suunnitelman opetuksen käytännön järjestämisestä. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa lukion opetussuunnitelman sekä lukuvuosittaisen suunnitelman pohjalta. Opetussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon muiden oppilaitosten opetustarjonta sekä lukion toimintaympäristö, paikalliset osaamisvahvuudet ja erityisresurssit. Lukiopaikkakunnan tai -alueen luonto ja ympäristö, historia, kieliolosuhteet sekä elinkeino- ja kulttuurielämä tuovat opetussuunnitelmaan paikallisuutta. Käytännön yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden kanssa lisää opiskelun elämänläheisyyttä ja syvällisyyttä. Opetussuunnitelmaa laadittaessa myös ajankohtaistetaan opetussuunnitelman perusteissa määrättyjä asioita. Koulutuksen järjestäjä hyväksyy lukion opetussuunnitelman ennen sen käyttöönottoa erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten. Opiskelijan mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärään sisältyvät opinnot kolmessa vuodessa turvataan järjestämällä opintojen eteneminen joustavasti ja tarjoamalla tarvittava oppimisen ja opiskelun tuki. Opetussuunnitelma laaditaan siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin valintoihin myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen. Opetussuunnitelmaa laadittaessa pyritään ratkaisuihin, jotka kehittävät lukion toimintakulttuuria, tukevat opiskelijoiden hyvinvointia, jaksamista ja osallisuutta, rohkaisevat resurssien joustavaan ja tehokkaaseen käyttöön sekä monipuolistavat vuorovaikusta lukion sisällä ja suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan.

6 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelma sisältää seuraavat osat: toiminta-ajatus ja arvopainotukset koulutuksen järjestäjän hyväksymä lukion tuntijako kieliohjelma toimintakulttuurin pääpiirteet opiskeluympäristöt ja -menetelmät itsenäisen opiskelun periaatteet aihekokonaisuudet oppiaineen tehtävä, oppiaineen opetuksen yleiset tavoitteet ja arviointi tavoitteet ja keskeiset sisällöt kursseittain kodin ja oppilaitoksen yhteistyö yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa yhteistyö yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma ohjaussuunnitelma oppimisen ja opiskelun tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus kieli- ja kulttuuriryhmien opetus opiskeluhuolto opiskelijan oppimisen arviointi toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi. Lukion opetussuunnitelmassa kuvataan kaikkien siihen sisältyvien kurssien tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Mikäli lukio järjestää vieraskielistä opetusta, etäopetusta tai mahdollisuuden suorittaa lukiodiplomeita tai taideopintokursseja, se tulee määritellä opetussuunnitelmassa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 13 :n mukaan koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Lukiolain 21 :n 3 momentin mukaan (629/1998, muutettu lailla 1268/2013) koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Kyseinen suunnitelma on kirjattava oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan [Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013), 13 ]. Lukiolain 21 :n 3 momentin mukaan (629/1998, muutettu lailla 1268/2013) koulutuksen järjestäjän tulee laatia ja ohjeistaa opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden

7 kanssa. Vuosittaisen tarkastelun sijasta suunnitelma voidaan laatia enintään kolmeksi vuodeksi kerralla. Tasa-arvosuunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa. Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 6 :n 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnitelma voi sisältyä opetussuunnitelmaan.

8 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 2.1 Paimion lukion toiminta-ajatus Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. Lukiokoulutuksessa yleissivistys koostuu arvoista, tiedoista, taidoista, asenteista ja tahdosta, joiden avulla kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun pystyvät yksilöt osaavat toimia vastuullisesti, myötätuntoisesti, yhteisöllisesti ja menestyksekkäästi. Lukioaikana opiskelija kartuttaa olennaista ihmistä, kulttuureja, luontoa ja yhteiskuntaa koskevaa tietoa ja osaamista. Lukio-opetus harjaannuttaa opiskelijaa ymmärtämään elämässä ja maailmassa vallitsevia monitahoisia keskinäisriippuvuuksia sekä jäsentämään laaja-alaisia ilmiöitä. Lukiokoulutuksella on opetus- ja kasvatustehtävä. Lukiokoulutuksen aikana opiskelija rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla opiskelija kehittää suhdettaan menneisyyteen ja suuntautuu tulevaisuuteen. Lukiokoulutus syventää opiskelijan kiinnostusta tieteiden ja taiteiden maailmaan sekä kehittää valmiuksia työelämään ja työhön. Paimion lukio on keskiasteen oppilaitos, joka jatkaa peruskoulun kasvatustehtävää. Lukio antaa yleissivistävää opetusta, joka on tarpeen ylioppilaspohjaisten korkeakouluoppintojen ja lukiopohjaiseen ammatilliseen koulutukseen kuuluvien opintojen aloittamiseksi. Tätä tehtävää lukio pyrkii toteuttamaan jatkuvasti kehittämällä opetusta koulun omin toimin ja yhteistyössä ympäröivän yhteisön kanssa. palveluja tuotettaessa huolehditaan erityisesti laadusta, oikeudenmukaisuudesta, joustavuudesta sekä opiskelijakeskeisyydestä. Kurssitarjonta pidetään monipuolisena, joten opiskelijan on mahdollista hakea omia painotuksiaan sen puitteissa. Lukio suuntautuu toiminnassaan kansainvälisyyteen. Koulukohtaisina aineina tarjotaan ilmaisutaitoa ja IT-opetusta. 2.2 Paimion lukion arvoperusta Lukion opetussuunnitelman perusteiden arvoperusta rakentuu suomalaiselle sivistysperinteelle, jonka mukaan opiskelu ja oppiminen uudistavat yhteiskuntaa ja kulttuuria. Sivistys on yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan avulla. Sivistykseen kuuluu taito ja tahto käsitellä inhimillisten pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välisiä ristiriitoja eettisesti, myötätuntoisesti ja ratkaisuja etsimällä. Sivistys ilmenee huolenpitona, avarakatseisuutena, laaja-alaisena todellisuuden hahmottamisena ja sitoutumisena toimintaan myönteisten muutosten puolesta. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukio-opetus kehittää arvo-osaamista käsittelemällä julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä jännitteitä. Paimion lukion arvoina korostuvat seuraavat: suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen

9 vuorovaikutus tavoitteellinen työnteko ja pitkäjänteisyys opiskelijalähtöisyys opiskeltavan asian kytkeminen opiskelijan kokemusmaailmaan elämän kunnioittaminen itsensä ja toisten arvostaminen Lukio-opetuksen perustana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus sekä ihmisarvon loukkaamattomuus. Opiskelija muodostaa lukioaikanaan jäsentyneen käsityksen perus- ja ihmisoikeuksien taustalla olevista arvoista, keskeisistä perus- ja ihmisoikeusnormeista sekä näitä oikeuksia edistävistä toimintatavoista. Lukio-opetus pohjautuu keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin, kuten Lapsen oikeuksien sopimukseen. Lukio-opetus edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä hyvinvointia ja demokratiaa. Lukio-opetus on opiskelijoita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta, eikä sitä saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen välineenä. Lukio-opetus kannustaa pohtimaan suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen mahdollisuuksia, vaihtoehtoja ja epäkohtia. Osallisuus, toimijuus ja yhteisöllisyys korostuvat kaikessa lukion toiminnassa. Lukio-opetuksessa ymmärretään kestävän elämäntavan ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys sekä rakennetaan osaamisperustaa ympäristön ja kansalaisten hyvinvointia edistävälle taloudelle. Opiskelija ymmärtää oman toimintansa ja globaalin vastuun merkityksen luonnonvarojen kestävässä käytössä, ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Lukioopetus kannustaa kansainväliseen yhteistyöhön ja maailmankansalaisuuteen YK:n kehitystavoitteiden suunnassa. Jokainen lukio on yhteisö, jossa monista kieli-, katsomus- ja uskontotaustoista tulevilla ihmisillä on mahdollisuus tunnistaa yhteisiä hyvän elämän arvoja ja periaatteita sekä harjaantua yhteistyöhön. Lukiossa kannustetaan keskinäiseen välittämiseen ja huolenpitoon. Luovuutta, aloitteellisuutta, rehellisyyttä ja sisua arvostetaan. Inhimillinen ja kulttuurinen moninaisuus nähdään rikkautena ja luovuuden lähteenä. Kulttuuriperintöjä vahvistetaan välittämällä, arvioimalla ja uudistamalla niihin liittyvää tietoa ja osaamista. Arvoperusta toteutuu lukion toimintakulttuurissa, kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja työskentelyn organisoinnissa. Lukion arvoperustaa syventävät tässä lukion opetussuunnitelmassa kuvatut aihekokonaisuudet, jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin.

10 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta, tavoitteellisesta ja itseohjautuvasta toiminnasta. Oppimisprosessin aikana opiskelija tulkitsee, analysoi ja arvioi eri muodoissa esitettyä informaatiota, rakentaa uutta tietoa ja syventää siten osaamistaan aikaisempien kokemustensa ja tietojensa pohjalta. Ohjaus ja rakentava palaute vahvistavat itseluottamusta ja auttavat opiskelijaa kehittämään ajatteluaan ja työskentelemään tarkoituksenmukaisella tavalla. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien, asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa erilaisissa ympäristöissä. Se on monimuotoista ja sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Lukioopinnoissa opiskelijoita ohjataan havaitsemaan käsitteiden, tiedonalojen ja osaamisen välisiä yhteyksiä sekä soveltamaan aiemmin oppimaansa muuttuvissa tilanteissa. Oppimisprosesseistaan tietoiset opiskelijat osaavat arvioida ja kehittää opiskelu- ja ajattelutaitojaan. Näin kehittyvät myös elinikäisen oppimisen edellyttämät taidot. Opintoihin liittyvät onnistumiset ja muut myönteiset kokemukset edistävät oppimista ja innostavat osaamisen kehittämiseen. 3.2 Opiskeluympäristöt ja -menetelmät Lukion opiskeluympäristöjä ja -menetelmiä koskevien ratkaisujen lähtökohtana ovat oppimiskäsitys sekä opetukselle asetetut tavoitteet. Opiskeluympäristöjen ja -menetelmien valinnan ja kehittämisen perustana ovat myös opiskelijoiden edellytykset, kiinnostuksen kohteet, näkemykset ja yksilölliset tarpeet. Koska oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa aiemmin hankittuun osaamiseen, käytetään lukiossa monipuolisia opetus-, ohjaus- ja opiskelumenetelmiä. Menetelmien valinnassa otetaan huomioon eri oppiaineissa edellytetty käsitteellinen ja menetelmällinen osaaminen. Tutkimiseen, kokeilemiseen ja ongelmanratkaisuun perustuvat opiskelumenetelmät edistävät oppimaan oppimista ja kehittävät kriittistä ja luovaa ajattelua. Menetelmällisillä ratkaisuilla voidaan rakentaa kokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittävää osaamista. Lukion opetus- ja opiskelumenetelmien tarkoituksena on edistää opiskelijoiden aktiivista työskentelyä ja yhteistyötaitojen kehittymistä. Opiskelijoita ohjataan suunnittelemaan opiskeluaan, arvioimaan toiminta- ja työskentelytaitojaan sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Heitä ohjataan myös käyttämään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa. Lisäksi opiskelumenetelmien valinnassa ja työskentelyn ohjauksessa kiinnitetään huomiota sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen. Merkitykselliset oppimiskokemukset sitouttavat ja innostavat opiskeluun. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia työskentelyyn, joka kytkee opiskeltavat tiedot ja taidot sekä heidän kokemuksiinsa että ympäristössä ja yhteiskunnassa

11 esiintyviin ilmiöihin. Opiskelijoita rohkaistaan ratkomaan avoimia ja riittävän haastavia tehtäviä, havaitsemaan ongelmia sekä esittämään kysymyksiä ja etsimään vastauksia. Lukiossa opiskelijat toimivat turvallisissa ja terveellisissä opiskeluympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskeluympäristöt ovat monipuolisia ja että ne rikastuttavat opiskeluun liittyviä kokemuksia ja edistävät opiskelumotivaatiota. Opiskeluympäristöjen kehittämisellä tuetaan vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista itsenäisen työskentelyn ohella. Opiskeluympäristöjä koskevissa ratkaisuissa otetaan huomioon, että oppimista tapahtuu mitä moninaisimmissa tilanteissa ja paikoissa. Rakennettuja tiloja ja luontoa hyödynnetään opiskelussa siten, että luova ajattelu ja tutkimiseen perustuva opiskelu on mahdollista. Opiskeluympäristöjä laajennetaan oppilaitoksen ulkopuolelle myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen. Turun yliopiston, ammattikorkeakoulun ja muiden oppilaitosten, kirjastojen, liikunta- ja luontokeskusten, taide- ja kulttuurilaitosten, työelämän ja yritysten sekä muiden tahojen tarjoamia opiskeluympäristöjä hyödynnetään monin tavoin. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään digitaalisia opiskeluympäristöjä, oppimateriaaleja ja työvälineitä eri muodossa esitetyn informaation hankintaan ja arviointiin sekä uuden tiedon tuottamiseen ja jakamiseen. Ensi sijassa käytetään koulutuksen järjestäjän valitsemaa oppimisalustaa. Opiskelijat vastaavat itse henkilökohtaiseen opiskelukäyttöön tarkoitettujen työvälineiden, laitteiden ja materiaalien hankinnasta, mutta koulutuksen järjestäjä voi tukea hankintaa. Turun seudun etälukion kautta mahdollistetaan verkko-opiskelu. Etäopiskeluna suoritettava kurssi koostuu opettajan ohjaamasta itsenäisestä opiskelusta, ja siinä käytetään monipuolisesti tietoverkkoja sekä muuta tieto- ja viestintäteknologiaa. Etäopiskelussa pyritään käyttämään myös yhteisöllisiä työtapoja. Lukiokurssi voidaan järjestää myös monimuoto-opetuksena, jolloin verkossa tapahtuvan etäopetuksen ja - opiskelun lisäksi kurssi sisältää myös lähiopetusta ja -ohjausta. Itsenäistä opiskelua järjestettäessä otetaan huomion opiskelijan edellytykset suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta sekä hänen ohjauksen ja tuen tarpeensa. 3.3 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Se tulee näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa. Lukio on oma koulutusmuotonsa, ja jokaisella lukiolla on omanlaisensa toimintakulttuuri. Opetussuunnitelman eri osat konkretisoituvat toimintakulttuurissa. Toimintakulttuuri sisältää sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tekijöitä, jotka heijastuvat oppilaitoksen toimintaan. Opetussuunnitelman perusteet korostavat toimintakulttuuria, joka edistää kestävää hyvinvointia ja osallisuutta sekä on avoin monimuotoiselle vuorovaikutukselle ja maailmassa tapahtuville muutoksille. Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä lukion koko henkilöstön, opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet sekä mahdolliset paikalliset painotukset kuvataan opetussuunnitelmassa.

12 Opetussuunnitelman perusteiden lähtökohtana ovat seuraavat toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat teemat. Oppiva yhteisö Oppilaitos on oppiva yhteisö, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Opettajat keräävät säännöllisesti kurssipalautetta ja yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään suunnitelmallisesti. Jaksojen temaattinen toteutus voi luoda edellytyksiä opetuksen eheyttämiselle. Toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa opiskelijoiden omaa toimijuutta, kehitystä ja oppimista. Myönteinen asenne oppimiseen luo perustaa tulevaisuuden taidoille ja elinikäiselle oppimiselle. Lukio pyrkii verkostoitumaan paikallisten yritysten kanssa ja tekee aktiivisesti yhteistyötä opiskelijoiden huoltajien kanssa. Vertaistuki opettajien kesken ja toisaalta opiskelijoiden kesken vahvistaa lukiota oppivana yhteisönä. Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen sekä erilaisten opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijoita ohjataan toimimaan myös verkostoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa myös leirikoulujen ja muiden kansainvälisten yhteyksien kautta. Osallisuus ja yhteisöllisyys Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijoiden kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen. Paimion lukio edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja luo heille monipuolisia mahdollisuuksia osallistua oppilaitoksen päätöksentekoon ja toimintatapojen kehittämiseen. Heitä rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen sekä toimimaan vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Opiskelijoita kannustetaan aktiivisuuteen ja osallistumiseen muun muassa opiskelijakunnan ja tutortoiminnan kautta. Opiskelijakuntaa edustaa demokraattisesti valittu hallitus. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentavia menettelytapoja kehitetään suunnitelmallisesti yhteisön ja yhteistyökumppaneiden välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta ja tuetaan ryhmän sosiaalisten suhteiden muotoutumista. Opiskelijakunta ja tutorit järjestävät yhteisöllisyyttä kasvattavia tilaisuuksia erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Ryhmänohjaajat haastattelevat henkilökohtaisesti kaikki aloittavat opiskelijat. Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus Oppivassa yhteisössä edistetään kestävää elämäntapaa ja hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. Vihreä Lippu-toiminta tukee tätä työtä. Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön heijastuu arjen valintoihin ja toimintatapoihin. Toimintatavat ja käytännöt tukevat opiskelijan ja yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Yhteisön vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen oppilaitoksen toimintaan ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Ohjaus ja opiskeluhuolto ovat oppilaitoksessa yhteinen tehtävä. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada säännösten mukaista ohjausta ja tukea ottaen huomioon heidän moninaisuutensa ja erityistarpeensa Lukiossa järjestetään stressinhallintakursseja ja torjutaan depressiota. Toiminnassa edistetään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia eikä syrjintää hyväksytä vaan niitä ennaltaehkäistään ja niihin puututaan. Opiskelijoita kannustetaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista edistävään sekä

13 liikunnalliseen elämäntapaan. Ruokailu on osa opiskelijoiden hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria. Opiskelijoita ohjataan oikeaan ruokakulttuuriin ja lähiruokatietoisuutta nostetaan erilaisilla tempauksilla. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Lukiossa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Yhteisö hyödyntää maan kulttuuriperintöä, kansallis- ja vähemmistökieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta. Yhteisössä ymmärretään kielten keskeinen merkitys oppimisessa ja vuorovaikutuksessa sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä, jotka avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Kielitietoisessa lukiossa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen kielistä, äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta. Lukiossa jokainen opettaja on myös oppiaineensa kielen opettaja. Kulttuurinen moninaisuus ilmenee myös näissä koulun sidoksissa: Leirikoulut Aktiviinen toimijuus erilaisissa hankkeissa (Erasmus, CERN, jne) Ystävyyskaupunkitoiminta UNESCO-yhteistyö 3.4 Opintojen rakenne Nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Lukio-opinnot muodostuvat lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen (942/2014) mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, pääasiassa oppiaineen pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja. Valtakunnalliset syventävät kurssit ovat valtioneuvoston asetuksessa (942/2014) tarkoitettuja syventävinä opintoina tarjottavia kursseja, joihin Opetushallitus on laatinut opetussuunnitelman perusteet. Näitä kursseja opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Valtakunnallisten syventävien kurssien lisäksi lukiossa voi olla opetussuunnitelmassa määriteltyjä paikallisia syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat menetelmäkursseja, saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja, aineksia eri oppiaineista sisältäviä eheyttäviä kursseja tai muita lukion tehtävään soveltuvia opintoja. Soveltaviin kursseihin kuuluu valtakunnallisia soveltavia kursseja ja lukion opetussuunnitelmassa määriteltyjä paikallisia soveltavia kursseja. Valtakunnallisia soveltavia kursseja ovat eri aineissa ja aineryhmissä suoritettavat koulutuksen järjestäjän tarjoamat valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. Kurssien suoritusjärjestyksestä päätetään lukion opetussuunnitelmassa.

14 3.5 Opetuksen käytännön järjestelyt ja koejärjestelyt Toimiva työjärjestys on luokattoman lukion työskentelyn välttämätön välinen. Toimivuus perustuu käytännössä koko vuodelle laaditun perustyöjärjestyksen ja tuntikaavion käyttöön. Perustyöjärjestykseen merkitään kaikkien lukuvuodelle suunniteltujen kurssien ajankohdat. Luokattoman lukion luonteeseen sopii, että kaikkien jaksolla opiskeltavien kurssien kokeet keskitetään koeviikolle jakson loppuun. Koeviikon toimivuuden edellytyksenä on, että kustakin kurssista järjestetään vain yksi koe. Opiskelijat oppivat huomaamaan jatkuvan opiskelun tärkeyden ilman, että kokeita tarvitsee käyttää pakkomotivoimisen keinona. Koeviikolle laaditaan erillinen työjärjestys. Koeviikon työjärjestyksessä työpäivä muodostuu yhden aineen kokeesta ja seuraavan päivän kokeeseen valmistautumisesta. Kurssin uusijat, kurssikokeesta luvallisesti poissaolleet ja kurssin itsenäisesti opiskelleet osallistuvat kokeeseen uusintakuulustelupäivinä. 3.6 Itsenäisen opiskelun periaatteet Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti osallistumalla kurssin opetukseen tai perustellusta syystä opiskelemalla kurssi itsenäisesti ja suorittamalla sitä koskeva koe. Opettaja määrää muut tarvittavat näytöt ja ohjaa opiskelijan työskentelyä. Kurssista voi suorittaa myös osan itsenäisellä työllä tai tenttimällä. Opetussuunnitelmassa voidaan myös nimetä jokin tai jotkin kurssit suoritettaviksi itsenäisesti. 3.7 Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa Paimion lukio tekee yhteistyötä kaikkien kaupungin perusopetusta antavien koulujen ja erityisesti perusopetuksen ylimpien luokkien kouluun kanssa. Paimiossa toimivat keskiasteen opetusta antavat oppilaitokset ovat luontevia yhteistyökumppaneita. Livia-kuntayhtymän (maaseutuoppilaitoksen) opiskelijoita opiskelee Paimion lukiossa ja lukiolaisilla on vastavuoroisesti mahdollisuuus valita ammatillisia opintoja. Paimion opistossa ja musiikkiopistossa voi opiskella lukio-opinnoiksi hyväksyttäviä kursseja joissakin aineissa. (Tarkemmin ainekohtaisessa osiossa 5.16 Musiikki.) Muissa lukioissa, kesäyliopistossa ja kesälukioissa opiskellut kurssit luetaan hyväksi, mikäli ne ovat opetussuunnitelman vaatimusten mukaisia. Varsinais-Suomen kansanopisto tarjoaa yhteistyötä erilaisissa teemoissa. Ulkomaisissa lukioissa suoritettuja kursseja voidaan lukea hyväsi. Lukio on mukana Salon alueen keskiasteen oppilaitosten yhteistyörenkaassa, jonka puitteissa on mahdollista valita ammatillisia opintoja ja vaikkapa suorittaa ammatillisen tutkinnon. Samoin ammattiin opiskeleva voi valita lukio-opintoja. Paimion lukion opiskelija voi suorittaa myös Turun yliopiston avoimen yliopiston

15 opintoja, esimerkiksi tietojenkäsittelyssä. Laboratorioyhteistyötä tehdään kemian ja fysiikan opinnoissa sekä muuta yhteistyötä muissakin aineissa. Ulkomaista yhteistyötä tehdään hanke- ja projektityyppisesti: Arpad-lukio Budapestissa (Unesco-lukio) Cern-ohjelmat Ystävyyskaupungin koulut (/Odenthal) Erasmus + -hankkeet

16 3.8 Paimion lukion tuntijako, OPS 2016 Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Soveltavat kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 2 Kielet Englanti (A1-kieli) Ruotsi (A2-kieli) Ruotsi (B1-kieli) Saksa (B2-kieli) Ranska (B2-kieli) Venäjä (B2-kieli) Saksa (B3-kieli) Ranska (B3-kieli) Venäjä (B3-kieli) Espanja (B3-kieli) 6 6 5 2,5 4 3,5 8 8 8 10 10 10 8 2 Matematiikka Yhteinen Pitkä oppimäärä Lyhyt oppimäärä 1 9 5 6 3 Ympäristö- ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia 2 1 1 1 3 3 7 6 2 2 2 1 Uskonto tai elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi 2 2 1 3 3 4 2 4 3 1 1 1 2 1 Taito- ja taideaineet Liikunta Liikunnan lajivalmennus Musiikki Kuvataide 2 1-2 1-2 3 4 5 2 Jääkiekko 3 (mus. opisto) Terveystieto Opinto-ohjaus 1 2 2 1 Teemaopinnot 3 Ilmaisutaito Tietotekniikka Tietotekniikka, avoin korkéak. Reaalin kertauskurssi 3 5 5 Aineittain ½

17 3.9. Paimion lukion kieliohjelma Lukiossa opetettavat kielet määritellään opetussuunnitelmassa. Kokonaisuuden kannalta on tarkoituksenmukaista, että kaikkien peruskoulusta alkavien kielten opiskeluun järjestetään lukiossa jatkomahdollisuus. Opiskelija voi opiskella useampaa kuin yhtä A-kieltä. Silloin kun toista kotimaista kieltä opiskellaan A- oppimäärän mukaisesti, on pakollisten kurssien määrä kuusi. Toista kotimaista kieltä opiskellaan yleisimmin B1-oppimäärän mukaisesti. Edellä mainittujen lisäksi kieliohjelmaan kuuluu lukiossa alkavia kieliä. Kaupungissa toimivien koulujen kieliohjelmasta päättää lukion ylläpitäjä eli Paimion kaupunki. Valtioneuvoston vahvistamassa lukion tuntijaossa esiintyy kaksi kielenopetuksen tasoa: A-taso ja B-taso. A1 tarkoittaa peruskoulun vuosiluokalta 3 yhteisenä alkanutta kieltä ja A2 peruskoulun vuosiluokalta 3 vapaaehtoisena alkanutta kieltä, B1 tarkoittaa peruskoulun vuosiluokalta 6 alkanutta yhteistä kieltä ja B2 peruskoulun vuosiluokalta 8 alkanutta valinnaista kieltä sekä B3 lukiossa alkanutta valinnaista kieltä. Lukion suorittaminen edellyttää opiskelijalta vähintään yhtä A-tason kieltä. Toisen kotimaisen kielen opiskelusta voi saada tietyin edellytyksin vapautuksen, jolloin ylioppilastutkinnossa voi osallistua esimerkiksi jonkin muun B-tason kokeeseen. Opetussuunnitelmaan voi sisältyä myös valinnaisia kieliopintoja, jotka eivät välttämättä yllä B-tasolle. Silloin kyseessä voi olla esimerkiksi alkeiskurssien opiskelu joissakin kielissä. Paimion lukion kielitarjontaan sisältyvät seuraavat kielet: A1: englanti A2: toinen kotimainen kieli ruotsi (peruskoulussa B1-kielenä opiskellun ruotsin tason voi vaihtaa A-kieleksi kahdella lisäkurssilla). B1: toinen kotimainen kieli ruotsi B2: saksa, ranska, venäjä B3: saksa, ranska, venäjä, espanja Lukiossa alkavien kielten opetusta järjestetään resurssien puitteissa. Mikäli johonkin alkavaan kieleen ilmoittautuneiden määrä jää pieneksi, opetusta ei voida aloittaa omalla ryhmällä, vaan haetaan yhteistyötä muiden lukioiden kanssa. Suomea toisena kielenä opiskelevat ohjataan Turun iltalukioon tai opetus järjestetään muulla yhteistyöllä.

18 4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Opiskelijoiden huoltajille järjestetään riittävä mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Yhteistyöllä tuetaan opiskelijan oppimisen edellytyksiä sekä opiskelijan tervettä kehitystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Paimion lukio on aloitteellinen yhteistyön ylläpitämisessä. Lähtökohtana on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Paimion lukioon hakeutuvien oppilaiden vanhemmille järjestetään vanhempainiltoja, joissa kerrotaan lukio-opiskelusta yleensä ja Paimion lukiosta erikseen. Lukioaikana vanhempainiltoja järjestetään vuosittain kullekin ikäluokalle sopivista asioista. Lisäksi vanhempainiltoja voidaan järjestää erityisten kasvatuksellisten teemojen puitteissa. Lukion opiskelijoiden huoltajien yhdysside on vanhempainyhdistys, joka toiminnallaan tukee kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Vanhempainyhdistyksen keräämät varat käytetään opiskelijoiden hyväksi. Mahdolliset leirikouluhankkeet tai muu varainkeruu ohjausryhmittäin edellyttävät myös huoltajien suostumusta ja tuovat heitä mukaan koulun toimintaan. Ryhmänohjaajat voivat pitää näistä asioista ryhmäkohtaisia vanhempainiltoja. Ryhmänohjaajat haastattelevat jokaisen ryhmänsä jäsenen ja tässä yhteydessä keskustelut myös huoltajien kanssa voivat tulla joskus kyseeseen. Luvattomien poissaolojen kohdalla keskustellaan ensin opiskelijan kanssa ja tarvittaessa ollaan yhteydessä myös huoltajiin, huomioiden kuitenkin aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyys ja oma vastuullisuus. Huoltajille tiedotetaan koulun toiminnasta ja tapahtumista sekä kysytään tarvittaessa heidän mielipidettään. 4.2. Ohjaus Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti koko lukion ajan, kykenee kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan sekä käyttämään itselleen soveltuvia opiskelumenetelmiä. Opintoohjauksen tehtävänä on myös auttaa tukea tarvitsevia opiskelijoita opintoihin liittyvissä käytännön kysymyksissä. Paimion lukiossa ohjaustoiminta nähdään koulun koko opetus- ja asiantuntijahenkilöstön pitkäjänteisenä, joustavana ja moniammatillisena yhteistyönä. Opinto-ohjaaja vastaa ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijaryhmänsä lähiohjaajana. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa, auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja tukee opiskelijoiden jatko-opintovalmiutta ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta.

19 Opinto-ohjaus koostuu opinto-ohjauksen kursseista, henkilökohtaisesta ohjauksesta ja pienryhmäohjauksesta. Opiskelijan lukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen suunnitelman, joka pitää sisällään opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Näitä suunnitelmia opiskelija päivittää opintojensa aikana opinto-ohjaajan tuella. Opiskelija itse on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija. Ohjaukseen liittyvä yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa keskittyy erityisesti opiskelun nivelvaiheisiin: lukio-opintoihin hakeutumiseen ja jatko-opintosuunnittelun ohjaukseen. Lukio-opiskelusta Paimion lukiossa ja siihen hakeutumisesta tiedotetaan perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille. Esimerkkejä tästä ovat koulumme ainevalintamateriaalit ja oppaat, verkkosivut, esittelytilaisuudet, vanhempienillat, oppilasvierailujen järjestäminen sekä muu ohjaus tarpeen mukaan. Jatkoopintosuunnittelun tueksi Paimion lukiossa järjestetään erilaisia tapahtumia ja tutustumiskäyntejä. Lukio-opintojen ja jatko-opintojen suunnitteleminen, uravalintojen pohtiminen, työelämään siirtyminen sekä ylipäätään kaikenlainen elämänsuunnittelu edellyttävät kykyä käsitellä jäsentyneesti ja järjestelmällisesti laajaa informaatioainesta. Tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvät valmiudet kuuluvatkin keskeisesti opinto-ohjauksen tavoitteisiin ja sisältöihin. Erityisen tärkeää on tutustuttaa opiskelija verkkopohjaisiin haku- ja ohjausympäristöihin. 4.2.1. Ohjaustyön suunnitelma Paimion lukiossa ohjaus on keskeinen osa koulun toimintaa. Ohjaustoimintaan osallistuu koulun opetus- ohjaus- ja muu asiantuntijahenkilöstö. Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan kasvua ja kehitystä sekä edistää opiskeluun liittyvien tavoitteiden toteutumista ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Ohjauksen tavoitteena on myös edistää opiskelijan valmiuksia suunnitella jatko-opintojaan ja elämänuraansa sekä tehdä näihin liittyviä valintoja ja päätöksiä. Paimion lukiossa ohjaus nähdään koko kouluyhteisön henkilökunnan pitkäjänteisenä, joustavana ja moniammatillisena yhteistyönä. Tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tukea ja ohjausta koko lukio-opiskelunsa aikana. Erityistä huomiota kiinnitetään niiden opiskelijoiden ohjaukseen, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Paimion lukion ohjaussuunnitelmassa on kuvattu ohjaustoiminta ja sen tavoitteet, ohjaukseen liittyvien tehtävien ja työn jakautuminen koko henkilöstön kesken, ohjaus koulutuksen nivelvaiheissa sekä kuvaus ohjausta koskevasta yhteistyöstä eri oppilaitosten ja työelämän kanssa. Ohjaussuunnitelmasta käy myös ilmi huoltajien kanssa tehtävä ohjaukseen liittyvä yhteistyö. Ohjaustyön suunnitelma on liitteenä. 4.3 Oppimisen ja opiskelun tuki Oppimisen ja opiskelun tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Tuki järjestetään huomioiden opiskelijoiden yksilölliset lähtökohdat, vahvuudet ja kehitystarpeet.

20 Huomiota kiinnitetään opiskelijan oppimisen valmiuksiin, opiskelutaitojen kehittämiseen ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelustaan, sen suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Tukea voivat tarvita sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan, tai tuen tarve voi johtua esimerkiksi kielellisestä, matemaattisesta, motorisesta tai tarkkaavuuden häiriöstä. Opiskelijan opiskelun edellytykset ovat voineet heikentyä myös vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea, esimerkiksi vaikean elämäntilanteen vuoksi. Keinoja opiskelijan opiskelua tukeviin toimiin etsitään yhdessä opiskelijan sekä huoltajien kanssa. Tuen suunnittelu perustuu saatavilla olevaan tietoon opiskelijan tuen tarpeesta ja mahdollisesti aiemmin annetusta tuesta. Tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13 :n mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Opiskelijan tarvitsemat tukitoimet ja tuki voidaan kirjata opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. 4.4 Opiskeluhuolto Opiskelijan tarvetta erityisjärjestelyihin ylioppilastutkinnon kokeissa arvioidaan hänen tarvitsemansa tuen pohjalta. Opiskelijaa ohjataan tarvittavien lausuntojen hankkimisessa sekä sovitaan erityisjärjestelyjen riittävästä harjoittelusta. Opiskelijan kielenkehityksen häiriö otetaan opetuksessa ja arvioinnissa huomioon. Tarvittaessa tällaiselle opiskelijalle annetaan tukiopetusta. Lukion opetussuunnitelman perusteissa käytetään lukiolain mukaisen käsitteen opiskelijahuolto sijasta oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitettä opiskeluhuolto. Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. [Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 2 ja 3.]

21 4.4.1. Opiskeluhuollon rakenne ja toimintatavat Ohjausryhmä Opiskeluhuoltopalveluiden suunnittelu, kehittäminen ja arviointi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä Koulun hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Kasvun, oppimisen ja opiskelun ongelmia ennaltaehkäisevä toiminta. Opiskeluhuoltosuunnitelma Asiantuntijaryhmä Yksittäisen opiskelijan asioiden käsittely Konsultaatio (kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja) Vaatii opiskelijan/huoltajan suostumuksen Kirjataan opiskeluhuollon kertomukseen ja asiakasrekisteriin SOVELTAMISOHJE: Sosiaali- ja terveysministeriö, kuntainfo 13/2015 8.12.2015. Erityiseen (pedagogiseen) tukeen liittyvät opetusjärjestelyt Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi (STM kuntainfo 13/2015.

22 4.4.2. Opiskeluhuollon suunnittelu ja tiedottaminen Lukion opiskeluhuoltoryhmä vastaa opiskeluhuollon suunnittelusta ja opiskeluhuoltoon liittyvien asioiden tiedottamisesta. Tiedottaminen tapahtuu hyödyntäen koulun vuosijulkaisuja, kotisivuja, hallinto-ohjelmia, ryhmänohjaajatuokioita, ryhmäytymistilaisuuksia, vanhempainiltoja ja muita koulun tapahtumia. Lukion opiskeluhuoltosuunnitelma käsitellään lukuvuoden alussa opettajainkokouksessa. Suunnitelma liitetään osaksi lukion lukuvuosittaista työsuunnitelmaa ja se tulee olemaan nähtävillä myös koulun kotisivuilla. Opiskeluhuoltoryhmä ottaa vastaan ja käsittelee tarvittaessa yhteisesti suunnitelmaan liittyvän palautteen. Suunnitelmaa kokonaisuudessaan tai sen osia voidaan käsitellä yhdessä opiskelijoiden kanssa ryhmänohjaajan tuokioissa ja huoltajien kanssa esimerkiksi vanhempainilloissa. 4.4.3. Opiskeluhuollon kokonaistarve Paimion lukio on Paimion kaupungin ylläpitämä yleissivistävä, jatko-opintoihin valmentava ja ylioppilastutkintoon johtava toisen asteen oppilaitos, jonka opetus on järjestetty nuorille annettavan lukiokoulutuksen valtakunnallisen tuntijaon mukaisesti. Lukiossa on varsinaisten opiskelijoiden ohella myös ammattiopisto Livian opiskelijoita aineopiskelijoina. Lukuvuosittain osa lukion opiskelijoista tarvitsee erityistä tukea opinnoissaan. Tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan, joilla on oppimisvaikeuksia tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Tarvekartoituksessa on apua kouluterveyskyselystä. 4.4.4. Käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamiseen tarvittava yhteistyö: Sivistystoimi vastaa lukiokoulutuksen kuraattori- ja psykologipalveluista ja niiden sijoittelusta vuosittain Perusturva vastaa terveydenhoitaja- ja lääkäripalveluista ja niiden sijoittelusta Paimion kaupungin opiskeluhuollon ohjausryhmä suunnittelee, kehittää ja arvioi opiskeluhuollon palveluita. Ohjausryhmässä on nimetyt edustajat sekä sivistystoimesta että perusturvasta Kuraattori ja psykologi laativat oman työjärjestyksensä

23 Opiskeluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut: Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät Opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen Opiskeluyhteisön ja ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, joihin sisältyvät mahdollisten mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus Opiskelijaterveydenhuollon toiminta on pääsääntöisesti maksutonta. Lääkärintodistuksista maksuttomia ovat nuorison terveystodistus, puolustusvoimien todistus sekä sairaslomatodistus. Muut lääkärintodistukset ovat maksullisia. Hammashuollossa sekä lääkärin vastaanottokäynneistä peritään asiakasmaksulain mukainen maksu yli 18-vuotiailta. Yksittäinen lukiolainen voi oma-aloitteisesti tai tai huoltajan tai koulun aloitteesta hakeutua opiskelijahuollon palveluiden käyttäjäksi. Opiskeluhuollon palvelut kuvataan lukuvuosittain koulun kotisivuilla ja tiedotetaan ryhmänohjaajan tuokioissa. 4.4.5. Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö Lukion opiskeluhuoltoryhmä Lukion opiskeluhuoltoryhmä vastaa koulun opiskeluhuollon toiminnan suunnittelusta, toteuttamisesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Kokoonpano Opetuksen järjestäjän edustaja: lukion rehtori, puheenjohtaja Lukion edustajat: vararehtori (hoitaa rehtorin tehtävät ryhmässä rehtorin poissa ollessa), opinto-ohjauksen lehtori, aineenopetuksen lehtori tarvittaessa Psykologi- ja kuraattoripalveluiden edustajat: psykologi ja kuraattori Opiskeluterveydenhuollon edustaja: terveydenhoitaja Opiskelijakunnan edustaja tarvittaessa Opiskelijoiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen pitää ottaa huomioon kaikessa yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelussa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Ryhmään kutsutaan tarvittaessa muita koulussa toimivan henkilöstön edustajia ja nuorten hyvinvointia edistäviä viranomaisia ja toimijoita. Yhteistyökumppaneita ovat mm. vapaa-aikatoimialan nuoriso-ohjaajat, etsivän nuorisotyön toimijat, mahdollisesti nimetty koulupoliisi, uskonnollisten yhdyskuntien edustajat sekä järjestöt.

24 Opiskeluhuoltoryhmän jäsenten vastuualueet (esimerkkejä) Rehtori vastaa opiskeluhuollon koordinoinnista ja organisoinnista varmistaa opettajien osaamisen ja koulutuksen kehittää oppilaitoksen toimintakulttuuria ja opiskelijahuollon seurantajärjestelmää vastaa opiskelijahuoltoryhmän koolle kutsumisesta ja esityslistoista korostaa opiskelijoiden ja huoltajien yhteistyövelvoitetta Apulaisrehtori rehtorin poissa ollessa hoitaa rehtorin tehtävät ryhmässä Opinto-ohjauksen lehtori tukee opiskelijan kasvua ja kehitystä siten, että opiskelija kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja vastaa luokkamuotoisesta ohjauksesta sekä erityisesti opinto- koulutus- ja urasuunnittelua koskevasta ohjauksesta suunnittelee ja toteuttaa opiskelijan pedagogisia tukitoimia yhteistyössä opettajien kanssa Aineenopetuksen lehtori havainnoija, suunnittelija valvoja, puuttuja raportoija tai toimeenpanija Psykologi auttaa opiskelijaa oppimiseen, opiskeluun, ihmissuhteisiin ja vaikeisiin elämäntilanteisiin liittyvissä asioissa vastaa keskusteluavun antamisesta, ohjaamisesta ja neuvonnasta toimii yhteistyössä huoltajien ja koulun työntekijöiden kanssa tekee tarvittaessa yhteistyötä perheneuvolan, lastensuojelun ja terveydenhuollon kanssa osallistuu lukion voimavarakurssin ja arjen mielialataidot kurssin toteutukseen Kuraattori auttaa opiskelijaa opiskeluun, kaverisuhteisiin, kotitilanteisiin ja elämäntilanteen muutoksiin liittyvissä tilanteissa seuraa poissaoloja yhdessä ryhmänohjaajien kanssa toimii opiskelijan tukena koulun ulkopuolisiin ongelmiin liittyvissä asioissa työskentelee perheiden kanssa, keskustelee huoltajien kanssa kotitilanteesta ja kasvatusasioista tekee yhteistyötä lastensuojelun, perheneuvolan ja terveydenhuollon knssa Terveydenhoitaja opiskelijan fyysisen ja psyykkisen kasvun sekä kehityksen seuranta ja tukeminen terveystarkastusten yhteydessä opiskelijan kannustaminen omasta terveydestään huolehtimiseen

25 antaa ensiapua sekä ohjaa sairastapauksissa oikeaan hoitopaikkaan toimii yhteistyössä koululääkärin, opettajien, kuraattorin, opiskeluhuoltoryhmän, huoltajien ja opiskelijoiden kanssa Erityisopettaja erityisopettajaa lukiossa ei ole LUKI-todistukset hankitaan sopimuksen mukaan Opiskelijakunnan hallitus havainnoija, raportoija, aloitteen tekijä Kokoontuminen ja käytännöt Opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu noin 5 kertaa vuodessa. Ryhmän kutsuu koolle puheenjohtaja tai tarvittaessa muu jäsen. >kokouksista kirjoitetaan muistiot, joita voidaan käyttää omavalvonnassa. Lukuvuoden alussa voidaan pitää yhteispalaveri yläkoulun oppilashuollon edustajien kanssa. Käsiteltäviä asioita ovat mm. lukion ja yläkoulun välisen yhteistyön rakenteiden ja toimintatapojen suunnittelu. Ryhmä käyttää erilaisista tutkimuksista ja kyselyistä saatavaa tietoa arvioitaessa kouluyhteisön tilaa ja toimenpiteiden tarvetta. Vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen sekä kodin ja koulun yhteistyön vahvistaminen kuuluvat yhteisölliseen opiskeluhuoltotoimintaan. Tavoitteet Kouluyhteisön ja ohjausryhmien hyvinvoinnin seuraaminen, arvioiminen ja kehittäminen. Kouluyhteisön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä huolehtiminen. Yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistaminen. Lukion hyvinvointipäivien toteuttaminen. Opiskelijoiden suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Kiusaamisella tarkoitetaan sitä, että lapsi tai nuori joutuu toistuvasti muiden aggression ja kiusanteon kohteeksi. Kiusaamisesta ei ole kysymys, jos aggressiiviset hyökkäykset kohdistuvat milloin kehenkin tai jos kaksi tasavertaista nuorta riitelee keskenään. Puuttuminen: huomataan herkästi ja puututaan heti opiskelijoiden ja kotien tulee kertoa kiusaamisesta opettaja, kiusattu ja kiusaaja(t) sopivat, miten päästään ratkaisuun tarvittaessa keskustellaan rehtorin kanssa opiskelijahuoltoryhmä voi puuttua asiaan ryhmää kasvatetaan sosiaalisissa taidoissa