Toimintasuunnitelma maahanmuuttajien kotoutumisen parantamiseksi liikunnan avulla Torniossa

Toimintasuunnitelma maahanmuuttajien kotoutumisen parantamiseksi liikunnan avulla Torniossa Kaikkea kivaa yhdessä hanke 2014 Valmistunut 19.6.2014

Sisällys Johdanto...1 Maahanmuuttajien liikunta yleisesti...3 Erilaiset urheilumuodot - Mahdollisuus luontevaan kanssakäymiseen...4 Kesälajit...5 Talvilajit...6 Vuodenajasta riippumattomat lajit...7 Lapset ja nuoret...8 Toiminnan suunnittelussa huomioitavaa...9 Lähteet... 11

1 Johdanto Tässä toimintasuunnitelmassa käsitellään asioita jotka helpottavat maahanmuuttajien sopeuttamista liikunnan avulla. Tämä toimintasuunnitelma on tehty erityisesti Tornion kansalaisopiston ja Torniossa tapahtuvaa toimintaa varten. Suunnitelma sopii soveltaen myös muiden kansalaisopistojen/tahojen käyttöön vastaavaa kotouttamistehtävää hoidettaessa. Maahanmuuttajien liikkuminen on perinteisesti ollut kantaväestöä vähäisempää. Tämä on ongelmallista siksi, että vähäinen liikunta altistaa ylipainolle ja pitkässä juoksussa eri sairauksille. Tosin se altistaa myös eristäytymiselle ja koska integroituminen suomalaiseen kulttuuriin on tärkeää, on syytä myös kannustaa kaikin mahdollisin tavoin maahanmuuttajia liikkumaan ja vieläpä yhdessä kantaväestön kanssa. Tämä on tärkeää myös siksi, että monen maahanmuuttajan alkuperäisessä kulttuurissa ei ole totuttu pitämään liikuntaa niin voimakkaana osana kulttuuria kuin mihin Suomessa on totuttu. (ks. Myrén 1999, 88; 2003, 108; Pohjanpää 2003, 130, 133.) Liikuntaan monesti sisältyvä sosiaalinen elementti on tärkeässä roolissa maahanmuuttajien sopeuttamisessa (Krouwel ym. 2006, 167, 169). Tästä ja edellä mainituista syistä johtuen on tehty myös tämä toimintasuunnitelma. Tämän on tarkoitus toimia ohjenuorana maahanmuuttajien sopeuttamisen edistämiseksi liikunnan avulla, pääsehän liikunnalla luontevalla tavalla tutustumaan kantaväestöön. Toimintasuunnitelman tavoitteena on myös tarjota konkreettisia ratkaisumalleja ja vaihtoehtoja tavoitteen toteutumiseksi sekä toimia kotouttamistyötä tekevän henkilön työhönperehdyttäjänä. Tässä suunnitelmassa on pyritty huomioimaan erityisesti maahanmuuttajalapset ja -nuoret. Nuorilla ja lapsilla ei välttämättä ole Suomeen muutettaessa sellaista sosiaalista verkostoa valmiina mikä helpottaisi heidän sopeutumistaan. Myös etenkin lasten osalta sosiaaliset valmiudet ei välttämättä ole vielä kehittyneet riittävästi verkostoa varten, joten heitä on erityisen tärkeää liikunnan avulla kannustaa luomaan sosiaalisia suhteita ja tutustumaan kantaväestöön. Äitien ja lasten välinen riippuvuussuhde on monesti vahva kun lapset ovat pieniä, joten on tärkeää kiinnittää huomiota seikkoihin, joilla äidit ja lapset saadaan liikkumaan yhdessä. Monet tässä suunnitelmassa mainitut liikuntamuodot ovat kuitenkin yhtä lailla kaikkien harrastettavissa ikään ja sukupuoleen katsomatta. Myrénin (1999, 37) mukaan maahanmuuttajille tulisi alussa järjestää omaa, siis pelkästään heille tarkoitettua liikuntatoimintaa. Tämä mahdollistaa samasta maasta tulleiden ihmisten tapaamisen ja omalla kielellä puhumisen. Siirtymisen liikkumaan suomalaisten kanssa tulisi tapahtua asteittain kotoutumisprosessin edetessä. Toki tässä on otettava huomioon ihmisten

erilaisuus ja kotoutumisprosessin kesto. Osa maahanmuuttajista ei kenties pysty koskaan harrastamaan liikuntaa suomalaisten kanssa, kun osa taas menee välittömästi Suomeen tultuaan mukaan suomalaisten liikuntaryhmiin. Edellä mainituista syistä johtuen onkin olennaista pyrkiä prosessin aikana kiinnittämään huomiota erityisesti siihen, missä vaiheessa sopeutusprosessin voidaan katsoa edenneen siihen pisteeseen, jossa kantaväestö voidaan ottaa mukaan liikkumaan yhdessä maahanmuuttajien kanssa. Tämä vaatii kykyä prosessin vetäjiltä huomata milloin maahanmuuttajat ovat valmiita kohtaamaan kantaväestön liikunnan parissa. 2

3 Maahanmuuttajien liikunta yleisesti Maahanmuuttajien liikunta on perinteisesti ollut kantaväestöä vähäisempää ja tähän on olemassa monia syitä. Monissa muissa kulttuureissa liikunnalla ei ole niin suurta kulttuurillista merkitystä kuin Suomessa, ja sen vuoksi liikunnan aloittaminenkaan ei vieraassa kulttuurissa tapahdu sormia napsauttamalla. Toinen keskeinen tekijä on uskontojen merkitys. Monessa kulttuurissa joissa uskonnot näyttelevät merkittävää osaa, on liikunnan merkitys vähäinen. Erityisesti tämä näkyy Islamin uskontoon kuuluvilla, ja vielä enemmän Islamin uskovaisilla naisilla. Naisten rooli on perinteisesti ollut pidättäytyä hyvin pitkälti kotipiirissä ja liikunnan harrastaminen on jäänyt enemmän taustalle. (Kay 2006, 365.) Pfisterin (2000, 518) mukaan Saksassa asuvia turkkilaisia islaminuskoisia maahanmuuttajanaisia voidaan houkutella liikunnan pariin vain, jos 1) pelkästään naispuoliset osallistuvat tähän liikuntaan, 2) kurssien vetäjät ovat naisia, 3) pojilla ja miehillä ei ole pääsyä liikuntatiloihin naisten käyttäessä niitä, 4) kehon peittävä vaatetus on hyväksyttyä, 5) erilliset pukeutumis- ja suihkutilat ovat saatavilla, 6) liikuntatilat ovat helppojen kulkuyhteyksien päässä kotoa, 7) liikuntatunnit järjestetään iltapäivällä tai alkuillasta, 8) naisilla on mahdollisuus hakea nuoremmat sisaruksensa lastenkaitsijoiksi liikuntatuntien ajaksi ja 9) liikuntatoiminta on terveyssuuntautunutta. Muitakin olennaisia tekijöitä näiden edellä mainittujen lisäksi vielä on. Näitä ovat ikä, sukupuoli ja kieli sekä taloudellinen tilanne. Iältään vanhemmat harrastavat vähemmän liikuntaa kuin nuoremmat. Vaikka islam suhtautuukin lähtökohtaisesti myönteisesti molempien sukupuolien liikuntaan, silti naisten liikunnan harrastaminen on vähäisempää kuin miehillä. Tähän vaikuttavat monet käytännön syyt, kuten peittävä vaatetus, mutta myös edellä mainittu kulttuurinen tekijä, jossa naisen odotetaan huolehtivan ensisijaisesti kodista. Myös kielimuuri on yksi tekijä, joka voi ainakin alkuun aiheuttaa ongelmia ja lisätä kynnystä aloittaa liikunnan harrastaminen. Walseth ja Fasting (2003, 54 56) (Zacherus, 2010). Aihe on siis herkkä ja helppoja ratkaisuja ei ole kovin helposti tarjolla mutta aihetta on syytä käsitellä, sillä tutkimusten mukaan liikunta on koettu erinomaiseksi tavaksi sopeuttaa maahanmuuttajat yhteiskuntaan. Tässä pääsyynä lienee se, että liikunta tarjoaa mahdollisuuden luonnolliseen tutustumiseen kantaväestön kanssa. Onhan esimerkiksi jonkun pallopelin lomassa jutustelu huomattavasti luontevampaa kuin yrittää järjestää yhteinen kahvihetki, jossa jokainen muodollisesti alkuun esittelee itsensä, ja sen jälkeen yritetään jatkaa keskustelua. Pallopeli, tai mikä tahansa muu liikunta tarjoaa nimenomaan tutustumisvaiheen alussa mahdollisuuden luontevaan kanssakäymiseen, sillä pelin lomassa voi puhua itse pelistä, jonka jälkeen keskustelua voi luontevasti jatkaa muilla aiheilla.

4 Toki on olemassa muitakin urheilumuotoja kuin pallopeli, jotka tarjoavat yhtäläiset mahdollisuudet avata keskustelu luontevissa merkeissä. Olennaista olisikin löytää sellainen urheilumuoto, jossa aloituskynnys olisi mahdollisimman matala kaikilta osin. Erilaiset urheilumuodot - Mahdollisuus luontevaan kanssakäymiseen Kuten edellä olevassa kappaleessa viitattiin, ovat ikä, sukupuoli, varallisuus ja kieli sekä kohdekulttuuriin tunteminen tekijöitä, jotka on syytä ottaa huomioon kun aletaan organisoida liikuntamuotoja, joiden tarkoitus on tutustuttaa maahanmuuttajat mahdollisimman luontevalla tavalla paikalliseen kulttuuriin ja sen ihmisiin. Se miten edellä mainittu on mahdollista toteuttaa käytännössä, onkin haastavaa. Pitäisi löytää liikuntamuoto joka on edullinen, sopii kaiken ikäisille ja sekä miehille että naisille. Lisäksi kielikysymys on tärkeää ottaa huomioon liikuntamuotoa valittaessa. Näiden asioiden yhdistäminen ei kuitenkaan missään nimessä ole mahdotonta, ja kiteytettynä olisikin tärkeää löytää vähintään yksi kesä- ja yksi talvilaji, joka täyttää edellä mainitut kriteerit. Tämä ei kuitenkaan pelkästään riitä, myös kansalaisopiston budjetti asettaa omat haasteensa sillä varsinkin näinä taloudellisesti tiukkoina aikoina ei valtion tuen riittävyys pitkässä juoksussa ole taattua. Ainakin toistaiseksi valtio kokee maahanmuuttajien sopeuttamisen liikunnan avulla niin tärkeäksi että hankkeen ensimmäisen vaiheen budjetti ei aseta asian organisoimiselle merkittäviä rajoitteita. Olennaista maahanmuuttajille suunnatun liikunnan järjestämisessä on myös jokaisen maahanmuuttajan kohdekulttuurin tunteminen. On tärkeää huomata, että vaikka ryhmässä maahanmuuttajia olisi paljon ihmisiä samalta maantieteelliseltä alueelta, kulttuuri jokaisen kohdalla voi silti olla ainakin lähtökohtaisesti erilainen. Tärkeää onkin löytää mahdollisimman ajoissa keinot, joilla kunkin maahanmuuttajan mahdollisuudet harrastaa eri lajeja voidaan selvittää. Tässä vaiheessa korostuukin huolellinen prospektointi jonka tarkoitus on selvittää mahdollisimman kattavasti kunkin maahanmuuttajan valmiudet harrastaa jotain tiettyä lajia. Helpointa olisikin varmaan koota lista sekä kesä että talvilajeista, jotka voisivat tulla kysymykseen, ja tämän jälkeen koota maahanmuuttajat alkutapaamiseen, jossa kartoitetaan kyselyn avulla mikä tai mitkä lajit olisivat sopivia. Kun osallistujat ovat hyvissä ajoin tiedossa, voidaan perusteellisen kartoituksen avulla selvittää, mitkä lajit soveltuvat kenellekin. Kesälajien löytäminen edellä manituilla kriteereillä on huomattavasti helpompaa kuin talvilajin. Lisäksi moni maahanmuuttaja tulee kulttuurista, jossa on Suomea huomattavasti lämpimämmät olosuhteet, joten liikunnan aloittaminen nimenomaan kesällä lienee tästä syystä järkevintä. Kun kesälajin kautta on saatu maahanmuuttajan sopeutus alkuun, on tästä luontevaa jatkaa talvilajeihin. Yksi olennainen kulttuurinen tekijä, joka liittyy muslimikulttuuriin,

5 on huntujen käyttö naisilla ja muutenkin voimakas vartalon suojaaminen. Tämä asettaa omat haasteensa liikunnan harrastamiselle Kesälajit Jalkapallo ei turhaan ole noussut maailman globaaleimmaksi lajiksi viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Se perustuu ennen kaikkea pelin helppouteen aloittaa kyseinen laji. Jalkapallon pelaaminen soveltuu paitsi miehille myös naisille yhtä lailla. Sitä voi lisäksi harrastaa lähestulkoon kesät talvet. Päästäkseen alkuun tarvitse oikeastaan ainoastaan pallon. Varsinkin alkuvaiheessa nappulakengät eivät välttämättä edes ole suositeltava vaihtoehto, sillä jos pallonhallinta ei ole hyvää tasoa voi tulla ikäviä loukkaantumisia kun nappulakengän piikki osuu kehon johonkin ruumiinosaan. Vaatetukseksi kevyehkö vaatetus kelistä riippuen ja mielellään nurmikenttä, joka löytyy melkein joka kunnasta, ja pelaaminen voi alkaa. Edellä mainituista syistä johtuen jalkapallo onkin yksi eniten suositeltavista lajeista, varsinkin kesällä, kun miettii asiaa maahanmuuttajan näkökulmasta. Ellei sitten kartoitusvaiheessa tulee esiin joitain syitä, miksi jotkut tai joku ei sitä voisi harrastaa. Jalkapalloa pelataan kulttuurista riippumatta jokaisessa maanosassa ja käytännöllisesti katsoen jokaisessa maassa. Myös muslimikulttuureissa. Kaikki nämä mainitut seikat puoltavat lajin soveltuvuutta maahanmuuttajille. Lisäksi jalkapallo on suhteellisen edullinen laji kansalaisopiston näkökulmasta organisoida. Jalkapallo on loistava laji integroitumisen aloittamisen kannalta sikäli, että siihen liittyy hyvin voimakas sosiaalinen elementti. Se on joukkuelaji ja jokainen joukkuelaji tarvitsee toimiakseen kommunikaatiota osapuolten välillä. Mihin syöttää? Kuka ottaa enemmän puolustavan roolin ja kuka hyökkäävämmän? Nämä kaikki vaativat keskinäistä sopimista ja sopiminen taas edellyttää kommunikaatiota. Torniossa toimii muutamia aktiivisia jalkapalloseuroja kuten Tornion jalkapalloklubi ry. (TOJK) ja Tornion pallo -47 (TP-47). Molemmat seurat ovat olleet kiinnostuneita yhteistyöstä kansalaisopiston kanssa. TP-47:lla on vahva kokemus maahanmuuttajien kotouttamistoiminnasta, sillä sen edustusjoukkueessa pelaa useita ulkomaalaisia pelaajia. Maahanmuuttajien integroiminen seurojen kautta sekä lajiin että yhteiskuntaan on yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista. Toinen maahanmuuttajille soveltuva laji voisi olla ainakin osittain yleisurheilu. Leikkimieliset juoksukisat voivat olla yksi erittäin hyvä liikunnan muoto mikä ei aiheuta turhia paineita ja on helppo järjestää kun Torniostakin yleisurheilulle soveltuva stadion löytyy ja joka varmasti saadaan tarvittaessa käyttöön. Juoksussa ei välineitä juuri tarvita, mikä helpottaa järjestelyä. Muut yleisurheilulajit, jotka voisi kuvitella soveltuvan maahanmuuttajille, ovat pituushyppy ja korkeushyppy. Molempiin pätee sama kuin juoksuun, helppo järjestää ja kustannustehokas. Kaikki edellä mainitut lajit, etenkin juoksu, ovat yleisiä hyvin monissa kulttuureissa, joten niiden harrastamiselle ei pitäisi olla

6 estettä. Leikkimielinen kisailu tuonee mukanaan sosiaalisen elementin mikä on tärkeää maahanmuuttajien sopeuttamisen kannalta. Myös viime vuosina hurjasti suosiota nostanut katukiekko (Street hockey) voisi olla yksi soveltuva laji. Tosin tämä asettaa myös huomattavia haasteita sikäli että katukiekossa varusteet kuuluvat selvästi osaksi lajia ihan turvallisuudenkin takia. Tämä taas voi olla kynnyskysymys muslimikulttuureista tuleville. Toisaalta myös laji on profiloitunut enemmän miesten kuin naisten lajiksi. Lajin harrastaminen on myös varusteiden takia kalliimpaa kuin jalkapallon tai yleisurheilun. Ennen katukiekon aloittamista on hyvä tutustua tarkemmin lajin sääntöihin ja pidettävä huolta, että osallistujien vakuutukset ovat kunnossa. Katukiekko on fyysisempi laji kuin futis ja yleisurheilu, mikä johtaa korkeampaan loukkaantumisriskiin. Monissa katukiekkokilpailuissa pelikenttää ympäröi pehmustetut seinät mikä parantaa turvallisuutta. Oikein järjestettynä laji on kuitenkin mitä parhainta ajanvietettä ja loistavaa liikuntaa. Tässä kuitenkin korostuu erityisesti ohjaajan/ohjaajien rooli sikäli että aiempi kokemus lajin harrastamisesta olisi vähintäänkin suotavaa. Talvilajit Talvilajit ovatkin monessa suhteessa haastavampi juttu, etenkin olosuhteiden takia. Suomen ajoittain kylmä ilmasto asettaa omat haasteensa liikunnan harrastamiselle ja erityisesti on keskityttävä huomioimaan oikeanalainen pukeutuminen ulkoliikuntaa harrastettaessa. Myös monet talvilajit ovat lähtökohtaisesti vaikeampi aloittaa kuin kesälajit johtuen että ne ovat teknisesti haastavampia. Laskettelu, luistelu, jääkiekko, jääpallo ja monin paikoin myös murtomaahiihto ovat teknisesti vaikeita aloittaa mikäli tulee kulttuurista jossa nuo lajit eivät ole millään tavoin tuttuja. Lisäksi edellä mainitut talvilajit ovat myös kesälajeihin verrattuna kalliita järjestää. Tornion Putaan kaupunginosassa sijaitsee jäähalli, josta voi varata aikoja maahanmuuttajien luistelun harjoitteluun. Jäähallissa on myös yleisiä aikoja, jolloin kuka tahansa voi tiettynä aikana mennä halliin luistelemaan. On suotavaa, että maahanmuuttajat saavat ensin harjoitella omassa ryhmässään ja vasta sen jälkeen osallistua yhteiseen luistelutoimintaan kantaväestön kanssa. Tehokkaan ohjauksen ja turvallisuuden vuoksi opetusryhmän on hyvä olla kohtuullisen pieni. Torniossa on hyvät mahdollisuudet harrastaa jääkiekkoa, jääpalloa ja hiihtoa. Lajit ovat perinteisesti osa suomalaista ja myös torniolaista kulttuuria ja siksi maahanmuuttajien tutustuttaminen myös näihin talvilajeihin on tärkeää. Lajien heikkoutena voidaan pitää niiden välinekeskeisyyttä, sillä useimmilla maahanmuuttajilla ei ole mahdollisuutta hankkia lajeihin tarvittavaa välineistöä. Lajeihin voi tutustua lainaamalla tarvittavaa välineistöä joko yksityisiltä tai seuroilta tai käydä maahanmuuttajien kanssa katsomassa paikallisia em. lajien kisoja ja pelejä.

7 Vuodenajasta riippumattomat lajit Talvi-aikana maahanmuuttajat voidaan tutustuttaa sisäliikunnan pariin. Esimerkiksi kurssi, jossa käydään eri sisäliikuntalajeja läpi, on hyvä tapa pitää liikkumista yllä myös talviaikaan. Kurssin voi aloittaa esimerkiksi tutustumisella kuntosaliharjoitteluun. Kurssin aikana käytäisiin läpi perusteellisesti kuntosaliharjoittelun hyödyt ja ohjaajan avulla tutustuttaisiin laitteiden käyttöön turvallisesti. Ohjaus oikeaoppiseen laitteiden käyttöön on tärkeää, koska sillä tavoin voidaan minimoida väärin tehdyistä liikkeistä johtuvat vammat/haitat ja saada liikkeen vaikutus sinne mihin on tarkoitus. Mikäli mahdollista, voidaan ohjaajan tai ohjaajien avustuksella laatia jokaiselle maahanmuuttajalle oma kuntosaliohjelma. Tämä auttaa keskittämään harjoittelun oikeisiin asioihin alusta alkaen ja tekee harjoittelusta myös määrätietoista ja motivoivaa. Seuraava luonteva askel voisi olla erilaiset sisäpalloilulajit, kuten koripallo, salibandy ja lentopallo. Kaikki edellä mainitut lajit ovat myös hyvin pitkälti sukupuolineutraaleja, joten ne soveltuvat sekä miehille että naisille. Perusteet kaikissa edellä mainituissa lajeissa on myös helppo opettaa edellyttäen, että ohjaajalla on olemassa liikunnanohjaajan tausta tai muuten vahva osaaminen palloilulajeista. Torniossa uimahalli ja urheiluhalli sijaitsevat Putaan kaupunginosassa, lähellä missä suurin osa maahanmuuttajista asuu. Näiden hallien hyödyntäminen maahanmuuttajien liikuntaan ja kotouttamiseen on niiden sijainnin puolesta helppoa. Urheiluhalli on monikäyttöinen ja siinä sijaitsee mm. kuntosali. Maahanmuuttajien uinnin opetus on tärkeää, erityisesti kun asutaan meren ja joen läheisyydessä. Torniossa uimahalli ja urheiluhalli ovat yhdyskäytävällä yhdistettynä ikään kuin samaa rakennusta. Sieltä löytyy myös kuntosali joten uimisen ja kuntosaliharjoittelun voi sujuvasti yhdistää. Mikäli kyseessä on isompi maahanmuuttajaryhmä, voidaan ryhmä jakaa kahteen osaan ja samalla kun toinen puoli on uimassa, toinen on salilla. Molemmilla ryhmillä tulee olla oma ohjaajansa. Varsinkin alussa tämä on tärkeää, koska joukossa on todennäköisesti paljon sellaisia, joille vesi on vieras elementti tai sitä voi vastaavasti olla kuntosalilaitteiden käyttö. Uinti on lajina haastava koska kulttuurierot peseytymisen ja etenkin saunomisen suhteen voivat olla todella isoja. Etenkin muslimikulttuureista tuleville tämä voi olla kynnyskysymys. Nämä erityispiirteet tulee ottaa mahdollisimman hyvin huomioon kartoitusvaiheessa, jotta ne voidaan ottaa käytännön toiminnassa huomioon. Myös uimataidon kartoittaminen kunkin maahanmuuttajan kohdalla jo alkuvaiheessa on tärkeää, sillä uimataito on maailmassa kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys ja myös kulttuurikohtaiset erot voivat olla isoja. Maahanmuuttajien opettaminen uimahallin käyttöön on sikäli tärkeää, että talvet ovat Suomessa pitkiä ja verrattain kylmiä, joten ulkona liikkuminen voi tuntua monesta maahanmuuttajasta raskaalta. Tämän vuoksi on hyvä löytää mahdollisimman laaja valikoima sisäliikunta harrastuksia pitkän talven ajaksi.

8 Pelkät sisäpalloilulajit ja kuntosali ei välttämättä ole riittävän monipuolinen yhdistelmä, ei ajankäytön eikä itse liikuntamuotojen monipuolisuuden kannalta. Tässä uimahallin käyttö tulee kuvaan loistavana lisä mahdollisuutena. Lapset ja nuoret Kuten johdannossa viitattiin, pyritään tässä suunnitelmassa huomioimaan erityisesti lapset ja nuoret ja heidän kauttaan tavoitetaan myös maahanmuuttaja äidit. Monille teini-iässä oleville nuorille ei ole välttämättä viisasta aloittaa kuntosaliharjoittelua, ainakaan ennen kuin pituuskasvun voidaan sanoa pysähtyneen. Tämän takia pääpaino heidän osalta tulisikin olla pallopeleissä ja muussa sellaisessa liikunnassa joka ei häiritse heidän fyysistä kehittymistä. Jo aiemmin tässä suunnitelmassa mainittu yleisurheilu eri muodoissaan on pallopelien lisäksi hyvä liikuntamuoto tässä suhteessa. Maahanmuuttajalasten ja nuorten yhteinen liikuntaharrastus vahvistaa heidän myönteistä minäkuvaansa myös uudessa ympäristössä/maassa. Tämä edellyttää tietysti hyvien kokemusten ja palautteen saamista ja tässä ohjaaja on erityisen tärkeässä roolissa. Tasavertainen ja kannustava suhtautuminen on hedelmällistä ja motivoi harrastamaan, myös aikuisena. Pienten lasten osalta on tärkeää linkittää lapsen kielellisen kehityksen tarve järjestettävän liikuntamuodon kanssa. Tärkeää olisikin miettiä sellaisia liikuntamuotoja tai oikeastaan leikinomaisia liikuntamuotoja joissa maahanmuuttaja lapsi pääsee luonnollisella tavalla kosketuksiin Suomen kielen kanssa. Tässä kohtaa korostuukin mahdollisimman jouheva yhteistyö lasten äitien kanssa. Kun äidit ovat yhdessä lastensa kanssa mukana harrastamassa liikuntaa jossa yhdistyy oikealla tavalla leikinomainen liikkuminen joka vielä tukee lapsen kielellistä kehitystä, ollaan oikealla tiellä. Esimerkkeinä näistä ovat erilaiset leikit ja lorut. Esim. perinteiset satujumppa, hippa tai aarteen etsintä -leikit ovat tästä hyviä esimerkkejä. Tällä tavalla saadaan liikunnan pariin jouhevasti paitsi maahanmuuttaja lapset, myös maahanmuuttaja äidit. Alle kouluikäisten lasten tärkein oppimismenetelmä on leikki. Leikin avulla voidaan oppia uusi kieli ja kotoudutaan. Alle kouluikäisten maahanmuuttajalasten liikkumista ja kotoutumista suunniteltaessa on keskeiseen asemaan hyvä nostaa myös kielen oppiminen. Kielellä on keskeinen merkitys, kun maahanmuuttajalapsi oppii kulttuurisia ja sosiaalisia tapoja sekä viestintämalleja. Leikki vaatii motorisia, sosiaalisia ja kielellisiä taitoja, mutta myös kehittää niitä ja esimerkiksi satujumpat, joissa mukana lorut ja laulut, ovat erinomainen liikunnan muoto maahanmuuttajalasten kotouttamiselle. Leikin merkitys lasten oppimiseen ja kehittymiseen lienee oletettua suurempi. Leikki sosiaalistaa ja yhdistää ja sen vuoksi maahanmuuttaja- ja kantaväestön lasten yhteiset liikuntaleikkitilanteet ovat kotoutumista parhaimmillaan. Pienten lasten liikuntaharrastukseen on hyvä ottaa mukaan myös lapsen vanhempia. Yleensä lapsen kanssa harrastamaan

9 lähtee äiti, joka samalla myös pääsee liikkumaan, tapaamaan muita äitejä ja kotoutumaan. Kouluikäiset maahanmuuttajalapset saavat liikunnan opetusta koulussa, mutta koululiikunnan lisäksi lapset on hyvä saattaa vapaa-ajallaan myös harrastamaan liikuntaa yhdessä kantaväestöön kuuluvien lasten kanssa. Mikäli lapsi on ollut Suomessa jo pitkään, hän tuntee eri urheilulajit ja lähialueella sijaitsevat harrastusmahdollisuudet. Vasta maahan muuttanut lapsi tulee aluksi perehdyttää suomalaiseen kiikuntakulttuuriin ja -lajeihin, jotta hän kykenee löytämään niistä itseään kiinnostavan. Yhteistyö koulujen kanssa auttaa maahanmuuttajalasten tavoittamisessa. Yhteistyö alueella toimivien urheiluseurojen ja yhdistysten kanssa edesauttaa lapsen harrastustoiminnan vakiinnuttamisessa. Kouluikäisille lapsille sopivien liikuntamuotojen lista on pitkä ja monipuolinen. Yksilölajien harrastaminen ei välttämättä tue kotouttamista yhtä tehokkaasti kuin ryhmäliikuntalajit. Tästä syystä tässä suunnitelmassa käsitellään ainoastaan ryhmissä tapahtuvia liikuntamuotoja. Lapsille sopivat monet ryhmäliikunnan lajit huomioiden, että säännöt ovat riittävän yksinkertaiset, olosuhteet ja välineet ovat valittu ikäryhmille sopiviksi ja ne ovat edullisia. Pojat pitävät yleensä fyysisistä joukkuelajeista, kuten jalkapallo ja sähly. Tornion Torpissa sijaitseva kamppailu- ja kiipeilykeskus tarjoaa myös lapsille ja nuorille hyvät harrastusmahdollisuudet. Myös Putaan urheiluhallilla on kiipeilyseinä, jossa lajia voi vapaasti harrastaa. Monet tytöt pitävät rytmikkäästä liikunnasta ja Torniossa tyttöjen tanssiliikunnan harrastaminen on erittäin suosittua. Nuorten ja lasten liikunnassa ei kannata sukupuolesta tehdä turhaan rajoittavia tekijöitä. Suomessa ollaan koko ajan menossa sukupuolineutraalimpaan suuntaan myös liikuntaryhmissä ja tämä on hyvä muistaa maahanmuuttajien kotouttamistehtävässä. Myös tytöillä on pallosilmää ja pojilla rytmitajua, keskeistä on kuunnella lapsen ja nuoren omia toiveita liikunnanharrastamisessa. Toiminnan suunnittelussa huomioitavaa Kaiken kaikkiaan mietittäessä maahanmuuttajille soveltuvia liikuntamuotoja, nousee esiin kaksi seikkaa jotka ovat olennaisia. Nämä ovat alkukartoituksen tarpeellisuus ja eri maahanmuuttajien ottaminen huomioon mahdollisimman pitkälle yksilönä. Tässä nimenomaan korostuu alkukartoituksen tarpeellisuus, jotta voidaan mahdollisimman kattavasti selvittää kunkin maahanmuuttajan edellytykset harrastaa kutakin lajia. Kun edellytykset on selvitetty, voidaan alkaa suunnitella miten prosessi käytännössä toteutetaan. Olennaisia kysymyksiä ovat muun muassa: vaaditaanko tasoryhmät ja jos niin kuinka monta, onko joitain lajeja mitä jotkut maahanmuuttajat eivät pysty tai halua edes kokeilla ja tuleeko maahanmuuttajilta itseltään ehdotuksia harrastettaviksi lajeiksi tässä toimintasuunnitelmassa mainittujen lajien ulkopuolelta. Suunta pitäisi olla myös koko ajan kohti itseohjautuvuutta siten että jokainen maahanmuuttaja löytäisi vähintään yhden lajin jota kykenee harrastamaan itsenäisesti tai ryhmässä muiden kanssa. Tällöin voidaan

10 sanoa projektin päässeen tavoitteeseensa. Vastuuta liikunnan harrastamisen suhteen tulisikin ohjata koko ajan itsenäisempään suuntaan. Kun pyritään tutustuttamaan maahanmuuttajat liikuntaan ja ennen kaikkea sopeuttamaan heitä liikunnan avulla suomalaiseen yhteiskuntaan, ovat ohjaajat avainasemassa. Projektin vetäjäksi ja käytännön liikunnan ohjaajiksi olisi hyvä löytää sellaiset henkilöt, joilla on hyvin laaja-alainen liikunnan ja eri kulttuurien tuntemus. Ohjaajien valintaan tulisikin panostaa erityisellä huolellisuudella, jotta voidaan saada aikaan myös tuloksia. Budjettirajoite on myös asia joka tulee ottaa huomioon suunniteltaessa liikuntaa maahanmuuttajille. Jotkut lajit ovat kalliimpia kuin toiset ja suunnitelma olisikin hyvä tehdä nämä reunaehdot huomioon ottaen. Painopiste tulisikin selvästi olla kunnan jo olemassa olevien liikuntamahdollisuuksien käytössä, ja vasta toissijaisesti suunnitella myös muita vaihtoehtoja. Uimahalli, koulujen sisäliikuntatilat ja kesäisin ulkokentät ovat paikkoja joissa liikuntaa on helppo järjestää kun infrastruktuuri on valmiina. Tiivistettynä maahanmuuttajien sopeuttaminen liikunnan avulla Suomeen voidaan nähdä prosessina jossa noudatetaan tiettyjä vaiheita. Avainasemassa on alkukartoitus jossa käydään mahdollisimman kattavasti läpi kunkin maahanmuuttajan tausta liikunnan suhteen sekä toiveet minkälaista liikunta kukin haluaisi harrastaa. Tässä on kuitenkin huomioitava se että, kaikkia ei voi miellyttää ja välttämättä joka lajia ei voi eikä kannata järjestää. Demokratia lienee tässäkin toimivin vaihtoehto, mikäli valita täytyy eri lajien välillä. Alku on hyvä tehdä mahdollisimman ohjaajavetoisesti, sillä on jopa todennäköistä, että maahanmuuttajat eivät osaa välttämättä ainakaan suoraan määritellä heille sopivaa liikuntamuotoa. Uusi asuinympäristö on jo riittävän hämmentävää eikä paikkakunnalta löytyviä liikunnan mahdollisuuksia edes tiedetä. Kun alkukartoitus on tehty, voidaan sen perusteella alkaa suunnitella tarkempaa aikataulua prosessin läpiviemiseksi. Varsinainen prosessi ja eri lajeihin tutustuminen on syytä mukauttaa vuodenaikojen mukaan. Parasta lienee käydä kaikki valitut lajit mahdollisimman kattavasti läpi ohjaajien kanssa, mutta suunnan tulee olla koko ajan kohti omatoimista harrastamista. Koko prosessin kesto voi olla jopa vuoden jos ajatellaan tavoitteena olevan mahdollisimman kattava perehdytys eri lajien hienouksiin. Prosessin tavoitteena tulisikin olla oman lajin löytyminen mahdollisimman monen maahanmuuttajan kohdalla, ja sitä kautta liikunnan ilon löytäminen. Tämä tukee maahanmuuttajan sopeutumista Suomeen ja prosessin aikana toivottavasti löydetyt ihmissuhteet kantavat myös sen jälkeen. Ideaalitilanteessa liikunnasta tulee elämäntapa joka ruokkii paitsi hyvää kuntoa myös sosiaalisia suhteita. Mikä onkaan parempi tapa tutustua vieraaseen kulttuuriin kuin liikunta. Maahanmuuttajien kotouttamista liikunnan avulla tehtäessä on urheiluseurojen ja -yhdistysten lisäksi luontevaa huomioida myös kansalaisopiston tarjoamat liikuntamahdollisuudet ja -muodot.

11 Lähteet Krouwel, André, Boonstra, Nanne, Willem Duyvendak, Jan & Veldboer, Lex 2006. A Good Sport? Research into the Capacity of Recreational Sport to Integrate Dutch Minorities. International Review for the Sociology of Sport 41 (2), 165 180. Myrén, Kati 1999. Pois paitsiosta maahanmuuttajien liikuntaharrastukset ja vapaa-ajanvietto Suomessa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 122. Jyväskylä: LIKES. Pfister, Gertrud 2000. Doing Sport in a Headscarf? German Sport and Turkish Females. Journal of Sport History 27 (3), 497 524. Walseth, Kristin & Fasting, Kari 2003. Islam s View on Physical Activity and Sport. Egyptian Women Interpreting Islam. International Review for the Sociology of Sport 38 (1), 45 60.