Jääkärilippu Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukkoosastolippu. Jääkärilippu vihittiin Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n edessä Libaun (Liepajan) Pyhän Kolminaisuuden Kirkossa (Trinitatiskirkko)13. helmikuuta 1918. Lipun vihki jääkäri, teologian ylioppilas Hannes Anttila. Jääkärit vannoivat lipun ääressä sotilasvalan Suomen lailliselle hallitukselle. Pataljoona siirtyi välittömästi jumalanpalveluksen jälkeen Suomeen lähteviin laivoihin. Lippu oli kootun pataljoonan edessä viimeisen kerran Vaasan paraatissa 26.helmikuuta 1918. Tämän jälkeen jääkärit siirrettiin hallituksen joukkojen johtajiksi ja kouluttajiksi. Jääkärilippua kannetaan tänä päivänä valtiollisissa paraateissa kunniapaikalla heti kolmikielekkeisen Valtiolipun jälkeen.
Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia erityisesti Nylands Nation ja Pohjalainen Osakunta. Nämä liikkeet kokoontuivat marraskuun 20.päivänä 1914 Ostrobotnian kassahuoneessa. Tavoite irrottaa Suomi Venäjästä!
Turvaudutaan voimakeinoihin Päätettiin hankkia sotilaskoulutusta Ruotsista tai Tanskasta. Maat kieltäytyivät puolueettomuuteensa vedoten. Päätettiin kääntyä Venäjän vihollisen Saksan puoleen. Ylioppilaat Walter Horn ja Bertel Paulig matkustivat Tukholmaan, jossa he yhdessä tohtori Gummeruksen kanssa laativat kirjeen Saksan sotilasviranomaisille. Tammikuussa Saksa päätti antaa muutaman viikon kurssilla sotilaskoulutusta 200 suomalaiselle saksankielentaitoiselle ylioppilaalle Lockstedter Lagerissa noin 50 km Hampurista pohjoiseen
Pfadfinder -kurssi Ensimmäiset 55 jääkäriä saapuivat Lockstedter Lageriin 25.helmikuuta 1915 Maaliskuun lopulla miehiä oli 162. joista 39 oli Saksasta mukaan tulleita opiskelijoita, kurssi jatkui ja pitkittyi useilla viikoilla Kurssin johtajana oli Saksan partioliikkeen johtaja, majuri Maximilian Bayer
Majuri Maximilian Bayer Syntyi 11.5.1872 Karlsruhessa Kaatui rykmentinkomentajana Verdun 25.10.1917 Haudattu Mannheimiin Suomalaiset jääkärit pystyttivät haudalle muistokiven 1920- luvulla Kuva otettu talvella 1917 Riianlahdella
Ausbildungsruppe Lockstedt (LoLa) Berliinissä varatuomari Fritz Wetterhoff vaikutti ratkaisevasti, että Wilhelm II allekirjoitti 28.8.1915 käskyn, jolla Pfadfinder -kurssi laajennettiin 2 000 miehen vahvennetuksi jääkäripataljoonaksi. Värväystoiminta kohdistui aluksi Saksassa oleviin suomalaisiin ja sekä organisoinnin jälkeen salaiseen värväykseen Suomessa. Suomessa värväystä johti Aktiivinen komitea ja sen tukena oli Keskuskomitea. Näissä oli jäseniä kaikista porvaripuolueista, sekä siviilihenkilöitä että entisiä tsaarinvallan sotilaita. Sosiaalidemokraatit jäivät ulkopuolelle, mutta Yrjö Mäkelin, Oskari Tokoi ja K.H.Wiik suhtautuivat liikkeeseen myönteisesti. Saksasta lähetettiin jääkäreitä värväystehtäviin ja organisoimaan etappeja erityisesti länsirannikolle ja Itä- sekä Pohjois-Suomeen.
Lockstedter Lager
Lockstedter Lager tämän päivän Hohenlockstedt Alue oli Preussin Armeijan ampuma- ja harjoitusalue, jolla saattoi olla samanaikaisesti yli 10.000 sotilasta. Alueella koulutettiin pääasiallisesti jalkaväkeä ja tykistöä. Kasarmialue oli rakennettu kuten pysyvä varuskuntaalue. Nykyisin alue on Hohenlockstedtin kunnan keskustaajama ja kasarmit ovat asuntoina teollisuus- ja liiketiloina tai gallerioina..
Pfadfindereitä ja konekiväärikoulutusta
Jääkärien koulutustausta Akateeminen loppututkinto 52 hyvä kielitaito Ylioppilas 270 tyyd. kielitaito Lukio 19 Osa lukiota 81 Keskikoulu 163 vältt. kielitaito Kansakoulu 946 ei kielitaitoa Ei koulua 366 Yhteensä 1897
Jääkäreiden ammatit Koululaisia n. 200 keskik. tai lukio Työläisiä 513 Maanviljelijöitä 268 Kalastajia 17 Yrittäjiä ym. 148 Merimiehiä 132 pääll. ja miehistöä Virkamiehiä n. 50 pol,tulli,luotsi,op Muita n. 100 Karkea jako 1/3 työläisiä, 1/3 maanvilj, 1/3 opisk. Läpileikkaus Suomen kansasta
Itärintamalla Kesäkuu 1916 Helmikuu 1917 Misse -joen suot ja pusikot Riianlahden rantaharjulla
Itärintamalla 30.5.1916-25.3.1917 Kaatuneita ja kad. 13 (15) Haavoittuneita 49 Siviilityöhön 15 Karanneita (venäläisten puolelle) 4 Työleirille (Bahrenfelt) 69 Poistettu (sairaat ) 20 Kuolleita (taudit) 74 Työleirille kaikkiaan, 254 joista takaisin pataljoonaan 32 Pataljoonassa 203 saksal. ja 1254 suomal.
Kotiinpaluu Aiemmin kouluttajina Suomessa Vaasaan 18.1.1918 85 Vaasaan 25.2.1918 950 100 noin Vapaussodassa yhteensä 1261 Saksaan jäi 13.2.1918 noin 600 jääkäriä Myöhemmin 1918 n. 250 Vuonna 1919 n. 300 Muihin maihin yli 10 USA? Saksaan lopullisesti 15 naimisissa? Edelleen kadoksissa n.40, NL 22? Puolustusvoimissa, RVL:ssä ja suojeluskunnissa palveli myöhemmin palanneita noin 250. Heimosotiin osallistui noin 160 jääkäriä. Altona Bahrenfeldissä olleista tuli yht 30 ups ja aliups. Noin 250 jääkäriä ei kotiinpaluun jälkeen pukeutunut missään vaiheessa sotilaspukuun. Kokonaispoistumaksi voidaan laskea nämä 250 miestä. Eli alle 20 %.
Vaasan paraati 26.2.1918
Jääkäritappiot 1918 Kaatuneet 131 Haavoittuneet 238 Yhteensä 365 = n. 30 % Tampereella 61 Raudussa 18 Viipurissa 11 Muualla 41 Heimosodat 1918 22 erikseen
Jääkärit talvisodassa Talvisotaan 774 Rintamatehtävissä 494 Kotijoukoissa 236 Sk, varikot, KoulK Siviilitehtävissä 44 VS, poliisi,luotsit Ylin johto kenraalit 14 PM, AK, Div Rykmenttiporras 62 (36 komentajaa) Pataljoonaporras, pstot 100 (83 komentajaa) Perusyksiköt, ptrit 98 (65 päällikköä) Muut tehtävät 42 joukkueet, tjat ym Kaatuneet 18
Jääkärit jatkosodassa Jatkosotaan osallistui 710 (57 %) Rykmenttiporras 36 (25 komentajaa) Pataljoonaporras 64 (50 komentajaa) Perusyksikköporras 64 (66 päällikköä) Muut rintamatehtävät 34 Kaatuneet 21
Jääkärikenraalit puolustusvoimien komentajina 1928-1959 Aarne Sihvo 1926-1933 ja 1946-1953 Hugo Österman 1933-1939 Erik Heinrichs 1945 Jarl Lundqvist 1945-1946 Kaarlo Heiskanen 1953-1959
Jääkärikenraalit ja Mannerheim-ristin ritarit Yhteensä 49 jääkäriä saavutti kenraalin arvon. Heistä mainittakoon: - jalkaväenkenraali Erik Heinrich - jalkaväenkenraali Taavetti Laatikainen - kenraaliluutnantti Lennart Oesch - kenraali V.Valve (viimeinen jääkäri, meriv ) - kenraaliluutnantti Jalmar Lundqvist (ilmav) - kenraalimajuri Erkki Raappana (RVL) - kenraalimajuri Uno Fagernäs - kenraalimajuri EinarVihma - kenraalimajuri Albert Puroma (RVL) - jalkaväenkenraali PaavoTalvela - jalkaväenkanraali Eino Armas Martola (YK) - kenraaliluutnantti Woldemar Hägglund Yteensä 20 jääkäriä nimitettiin Mannerheimristin Ritariksi. Heistä mainittakoon: - jvkenr Erik Heinrich, 1.lk Mannerheimristi - ev Ruben Lagus, no 1, 22.7.41 - kenrm Paavo Talvela, no 2, 3.8.41 - ev Erkki Raappana, no 3, 3.8.41 - evl Auno Kuiri, no 128, 19.6.44 - ltn Albert Räsänen, no 40, 19.11.41 - ev Albert Puromaa, no 96, 18.10.42 - Ev Berndt Polon, no 80, 23.8.42 - Evl Viljo Laakso, no 191, 17.5.1945 Evl Laakso osallistui Lapin sotaan toisen jalkansa menettäneenä. Hän oli viimeinen ritariksi sodanajan ansioista nimitetty.
Jääkärien perinteet Jääkäriliitto 1922 1988 Jääkärisäätiö 1988 Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry 1972
Muistomerkit ja -laatat Suomessa n. 250 kpl ja Jääkärimuseo Ruotsissa n. 10 kpl Saksassa 1 ja museo Latviassa 3 ja näyttely Virossa 3 kpl Jääkärihaudat kansallisia muistomerkkejä Haudalla jääkärihautamerkki