Uraani, mustaliuske ja Talvivaara



Samankaltaiset tiedostot
Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Geologian tutkimuskeskus GTK

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma

Maa- ja kallioperämallit GTK:n näkökulmasta. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja , Ossi Ikävalko

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Suosituimmat kohdemaat

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Teollinen kaivostoiminta

Kestävä kaivannaisteollisuus Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TerveTalo energiapaja Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

A8-0321/78

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Talvivaaran meneillään olevat viranomaismenettelyt

Maailman valutuotanto

Turvallisuus meillä ja muualla

Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

Pohjois-Savon malmipotentiaalista

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

kansainvälisyys JACQUET johtava, maailmanlaajuinen ruostumattomien kvarttolevyjen käyttäjä 483 työntekijää

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

Kansainväliset PIMA-markkinat ja yhteiset vientiponnistukset. Suomen ympäristökeskus Outi Pyy

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

Soklin radiologinen perustila

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Uraani kaivostoiminnassa. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä.

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Energiaa ja ilmastostrategiaa

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

UAV-alustainen radiometrinen mittaus

Europarlamenttivaalit 2014

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät , Rovaniemi. Esityksessä

Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa?

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Materiaalivirta näkyy

Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen

Transkriptio:

Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus GTK Uraanin esiintymisestä Suomessa Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Uraani EU:ssa; uraanin tuotanto 2 1

Geologian tutkimuskeskus GTK Valtion sektoritutkimuslaitos, osa työ- ja elinkeinoministeriön TEM-konsernia. Toteuttaa ministeriön asettamia tutkimus-, innovaatio- ja energiapolitiikan linjauksia ja tavoitteita. Henkilöstö (2010): 638 Kokonaisrahoitus (2010): 50,5 M Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Rovaniemi Kuopio Pohjois-Suomen yksikkö Outokumpu Itä-Suomen yksikkö Loppi Espoo Etelä-Suomen yksikkö 3 GTK:n perustehtävät Kartoittaa ja tutkii maankamaraa, sen luonnonvaroja ja niiden kestävää käyttöä. Tuottaa geologista perustietoa päätöksentekijöille ja lisäarvoa elinkeinoelämälle. Vahvistaa alueiden kehittämistä. Vastaa alansa kansallisesta tietopalvelusta. Tuottaa asiakkaiden tarvitsemia palveluja. Toimii aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa ja projekteissa. Maankäyttöä ja energiahuoltoa palveleva toiminta Kokkola Loppi Kaivosteollisuutta tta palveleva toiminta Rovaniemi Kaivannaisteollisuutta ja ympäristönhuoltoa palveleva toiminta Kuopio Outokumpu Kasvukeskuksia palveleva toiminta ja kansainväliset projektit Espoo 4 2

GTK - kansallinen geotietokeskus Tiedon tuotanto - Aineistojen hallinta - Verkkopalvelut Yhtiöiden aineistot Kuntien aineistot Muiden tuottamat Yliopistojen aineistot geoaineistot GTK:n tietovarannot Tietopalvelu Yhteiskunnan geotietohuolto Yritysmaailma, konsulttitoiminta Muut aineistot Tiedeyhteisö GTK:n tiedonkeruu Asiakastarpeet ohjaavat tiedonkeruuohjelmia 5 Kaivosympäristöt julkaisuja suomeksi http://arkisto.gsf.fi/ej/kaivoksen_sulkeminen.pdf http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=134447&lan=fi 6 3

Karttapalvelu verkossa: http://geomaps2.gtk.fi/activemap/ 7 http://www.gtk.fi/tietopalvelut/tietokannat/rapgeo.html 8 4

http://www.gtk.fi/geologia/luonnonvarat/uraani/suomenuraani/ 9 GTK:n lausunnot uraanin talteenotosta Talvivaarassa YVA-ohjelma, 1.7.2010 Yleiskommentteja & tarkempaa opastusta Liite: Taustaa uraanin esiintymisestä Talvivaarassa YVA-selostus, 17.1.2011 Talteenoton puoltaminen: uraanin ympäristövaikutukset pienemmät kuin toteuttamatta jättämisessä YEL lupahakemus, 23.3.2011 & 12.5.2011 Puolto YVA-selostuksen lausuntoon viitaten Muualta tuotavien tuotteiden sisältämän uraanin osalta erillinen harkinta tai lisäselvitykset 10 5

Mitä on uraanimalmi? Uraaniesiintymä: luonnossa esiintyvä, tavalliset pitoisuudet ylittävä uraanin rikastuma Suomen kallioperä (6496 näytettä): keskimäärin 0,0002 % U ja 0,0009 % Th Graniitit (1053 näytettä): keskimäärin 0,0004 % U ja 0,0019 % Th Mustaliuske eri alueilla (~400 näytettä): mediaani 0,0004 0,0018 % U Uraanimalmi tai uraanimalmiesiintymä: luonnon mineraaleina esiintyvä uraanin rikastuma, jota voidaan hyödyntää nyt tai tulevaisuudessa Eri malmityypeissä uraanipitoisuus vaihtelee prosentin sadasosista useisiin prosentteihin (esimerkiksi 0,03 % - 20 %) Ydinenergia-asetus: uraania sisältävää malmia on kivennäinen, jossa uraanin keskimääräinen pitoisuus on suurempi kuin 1 kg tonnissa (0,1 %) 11 Suomen tunnetut uraaniesiintymät Yli 70 uraaniesiintymää löydetty ja tutkittu 1955-1989 Useimmat tutkittu syväkairauksin Malmiesiintymiksi pieniä ja köyhiä, muutamissa aihetta lisätutkimuksiin Muiden metallien malmiesiintymissä voi olla uraania sivutuotteena erotettavaksi Etsintä alkoi uudelleen vuonna 2004 12 6

Suomen uraaniesiintymiä Nummi-Pusula, Palmottu: 1000 tu (0,10 %) Uraanimalmi: pirote graniittisissa kivissä Kittilä, Pahtavuoma: 500 tu (0,19 %) Uraanimalmi: juonia kupari ja sinkkimalmiesiintymien kupeessa Paltamo, Nuottijärvi: 1000 tu (0,04 %) Uraanimalmi: fosfaattinen liuske Talvivaara: 20000 tu (0,0017 %) Ei uraanimalmia, uraani hivenaineena nikkelimalmissa Uraani talteen biokasaliuotuksen perusliuoksesta: 350 tu/v? Polttoaineen tarve Suomen ydinvoimaloissa: nyt 460 tu/v; 2015 noin 660 tu/v; kasvaa 2020 jälkeen 13 Uraani yksittäisissä kallionäytteissä, Itä- Suomi Pienimmät täpät: < 0,0001 % U Pienet - 0,0003 % U Välikoko: - 0,0004 % U Isot: - 0,0028 % U Suurimmat arvot yleensä graniittisista kivistä. Talvivaaran nikkelimalmissa keskimäärin: 0,00170017 % U Kartta raportista Lauri ym. 2010: Selvitys Suomen kallioperän U-pitoisuudesta http://arkisto.gtk.fi/m10/m10_2010_53.pdf 14 7

Suomen gammasäteilykartat (GTK) Matalalentokartoitus - lentokorkeus 40 m, linjaväli 200 m Koko gammaspektri Gammaspektrin ikkunat K, eth ja eu Totaali Kalium Torium Uraani Luonnossa esiintyvät radioaktiiviset aineet: kalium, torium ja uraani 15 Gammasäteilykartta, U-komponentti Kajaani Sotkamo Iisalmi Nurmes Mittauslennot 1970- ja 1980-luvulla 16 8

Mustaliuske Kivi, jossa on yli 1 % eloperäistä hiiltä (C) ja yli 1 % rikkiä (S) Lisäksi piitä (Si), alumiinia (Al), rautaa (Fe), magnesiumia (Mg), kalsiumia (Ca), kaliumia (K) ja runsaasti hivenaineita ja raskasmetalleja Alun perin kerrostunut merenpohjaan hapettomissa oloissa: mätäliejua, savea, hiekkaa Suomen kallioperässä kiteytyneenä liuskeeksi (paine, lämpötila; poimutus) Hiili on grafiittina ja rikki rautasulfidina (rikki- ja magneettikiisu) Talvivaarassa kaksi esiintymää, joissa nikkelin, sinkin, kuparin ja koboltin pitoisuudet ovat suuremmat kuin mustaliuskeissa yleensä 17 Mustaliuskeiden koostumus 10 ppm 50 ppm 100 ppm Sinkki Mangaani Nikkeli Koboltti Kupari Uraani 0,1 % 1 % (Kukkonen, Sarapää & Heino 1985) 18 9

Uraani Talvivaaran nikkelimalmissa Uraania tasaisesti 10-20 ppm (0,001-0,002 %) Tavallinen uraanipitoisuus mustaliuskeille Uraanimineraaleja vaikea löytää: pieniä ja vähän Uraani ainakin thucholiitissa : uraanioksidia (uraniniitti) ympäröi hiilivetykuori Rautakiisuja Hiilivetykehä Mikroskooppivalokuva: GTK/Lea Aho 1979 (heijastunut valo) 0,2 mm Uraniniitti 19 Uraani Talvivaaran nikkelimalmissa Vuodesta 1981 luettu laskennallisesti mukaan Suomen mahdollisiin uraanivaroihin ( Muut kuin tavanomaiset varat ) Karkea arvio uraanisisällöstä 3000-9000 tu (300 Mt malmimäärä) Arvio perustui silloisiin GTK:n kairauksiin, joissa vain muutamasta leikkauksesta oli käytettävissä tietoja uraanipitoisuuksista (0,001 0,004 % U), jotka sinällään ovat mustaliuskeille tavanomaisia Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) julkisessa tietokannassa ja raporteissa Kaivosyhtiön lokakuussa 2010 julkaisema kokonaisvarantoarvio käsittää 1550 Mt malmia, jossa on keskimäärin 17 ppm U kaikkiaan noin 20000 t uraania kahdessa esiintymässä yhteensä 20 10

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille. Myöskään viranomaiset eivät ole kaivoksen nykyistä lupaa käsiteltäessä puuttuneet uraanikysymykseen, vaikka Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) etsinnöissä vuosina 1977-1983 Talvivaaran alueelta löytyi uraaniesiintymiä. GTK:n tutkija Olli Äkäs kirjoitti Talivaaran uraanilöydöstä raportissa 1980.. Brysselissä 12.4.2011 St Satu Hassi Euroopan parlamentin jäsen Ehkä kantelijan olisi ollut syytä tarkistaa alkuperäinen eikä luottaa toisen käden tietoihin http://arkisto.gtk.fi/m19/3432/m19_3432_80_2_60.pdf 21 Analyysiin valittujen näytteiden uraanipitoisuudet (GTK, raportti 1980) Kartta: http://arkisto.gtk.fi/m19/3432/m19_3432_80_1_10.pdf 22 11

Suomen mustaliuskevyöhykkeet Uraanipitoisuuksia, ppm U Mediaani ja vaihtelurajat Loukola-Ruskeeniemi (1991) Pohjanmaa (n=59) 13 2-44 Kittilä (n=25) 9 2-21 Kitee ym. (n=23) 12 5-17 Juuka-Kiihtelys (n=31) 4 1-8 Puolanka (n=25) 10 6-21 Tampere (n=19) 11 5-29 Arkimaa ym. (2000) pohjana magneettinen kartta 23 Mustaliuskeiden uraani- ja toriumpitoisuuksia Loukola-Ruskeeniemi 1991 http://arkisto.gtk.fi/m19/3344/m19_3344_91_1_30.pdf 24 12

Talvivaara ja maailman uraanimalmiesiintymät 0,0017 Talvivaara < 0,03 Maailman uraanimalmiesiintymät IAEA:n tietokannassa 3 9 65 32 6 kpl 115 0,03-0,1 13 26 96 31 6 172 U % 0,1-1 33 106 282 89 7 517 1-5 5 3 13 10 0 31 > 5 0 0 1 0 2 3 < 500 500-1000 1000-10000 10000-100000 > 100000 838 Uraanisisältö (tu) * IAEA YK:n Kansainvälinen atomienergiajärjestö Lähde: IAEA/UDEPO * 25 EU:n tarve 20000 tu/v EU:n oma uraani? Tunnetut uraanivarannot ja historiallinen uraanin tuotanto Ranskan, Espanjan ja Portugalin uraanikaivokset ovat ehtyneet tai suljettu kannattamattomina Itä-Euroopan maissa tuotettu uraani toimitettiin Neuvostoliittoon. Tuotanto nyt: Tšekki <300 tu/v Romania <100 tu/v Suomi: Talvivaarassa 20000 tu, tuotantoa suunniteltu 350 tu/v Maa Varannot (tu) Tuotanto (tu) Belgia 0 686 Ranska 9100 75982 Espanja 11300 5028 Portugali 7000 3717 Tšekki 500 110427 Slovakia 10200 210 Saksa 7000 219476 Unkari 8600 21052 Romania 6700 18419 Bulgaria (19800) 16362 Puola (7200) 660 Slovenia 9200 382 Kreikka 7000 0 Italia 6100 0 Tanska (Grönlanti) 85600 0 Suomi 1100 30 Ruotsi 10000 200 OECD 2010: Red Book 2009 26 13

Lähde: Rio Tinto/IAEA 2009 Ulkoisen gammasäteilyn annosnopeuksia uraanikaivoksessa Kohde Gammasäteily µsv/h Rössingin kaivos ja rikastamo Namibiassa malmissa 0,03 % U isäntäkivi graniitti vuosituotanto 4000 tu Avolouhos 0,5-1,0 Murskaimet 05-1 0,5-1,00 Liuotus yms. 1,0-3,0 Ioninvaihto CIX 2,0-10 Liuotinuutto SX 0,5-10 Talteenotto FPR 0,5-10 Rikastushiekka 1,0-1,4 Verstaat 0205 0,2-0,5 Toimistot 0,2-0,3 Suomessa yleensä 0,04-0,3 µsv/h Talvivaaran Nimalmi (GTK 2009) 0,14-0,21 27 Uraanirikaste kaivoksella: 300+ kg/tynnyri - kontissa maailmalle 28 14

Kiitos! olli.aikas@gtk.fi 29 15