Kehitysvammalain muutokset

Kehitysvammalain muutokset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 1 Yleistä muutoksista 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 2 1

Lainsäädännön tilanne Eduskunta hyväksyi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen maaliskuussa 2015 Ennen ratifiointia varmistettava sopimuksen 14 artiklan toteutuminen Kehitysvammalain muutos voimaan 10.6.2016. Sopimus ratifiointiin 11.5.2016 ja se astuu voimaan 10.6.2016. Muilta osin kehitysvammalainsäädäntö on tarkoitus uudistaa vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon erityislainsäädännön uudistamishankkeen yhteydessä, joka on jälleen käynnistynyt. Sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksiä koskevan kokonaisuudistuksen valmistelua on tarkoitus jatkaa erillisenä hankkeena. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 3 Kehitysvammalain sääntelyä tahdosta riippumattomasta erityishuollosta tarkennetaan säännöksillä tahdonvastaiseen erityishuoltoon määräämisen edellytyksistä, järjestämispaikasta ja päätöksenteosta tutkimukseen määräämisestä ja tutkimuksen toteuttamisesta päätöksenteosta tutkimukseen määrääminen tahdonvastaiseen erityishuoltoon määrääminen 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 4 2

Kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin lisätään säännökset toimenpiteistä, joilla tuetaan itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeutta rajoitustoimenpiteiden käytön vähentämisestä siitä, mitä aina on huomioitava, kun harkitaan rajoitustoimenpiteiden käyttämistä siitä, mitä on huomioitava erityisesti kunkin yksittäisen rajoitustoimenpiteen kohdalla ja siitä, miten toimitaan, kun päätetään käyttää rajoitustoimenpidettä. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 5 Itsemääräämisoikeuden ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen Mahdollisuus täysimääräämiseen osallistumiseen yhteiskunnassa ja osallistumiseen omien palvelujen toteuttamiseen ja sisältöön Kohtuulliset mukautukset Mitä normaalimpaa elämä asumisyksiköissä ja laitoksissa on, sitä vähemmän tarvetta on rajoitustoimenpiteisiin Painopiste ennakollisissa toimissa 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 6 3

Keinoja erityishuollon toteuttamiseksi ilman rajoitustoimenpiteitä henkilön itseilmaisun, vuorovaikutustaitojen ja rentoutumistaitojen kehittäminen soveltuvien viestintä- ja kommunikaatiokeinojen käyttäminen fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön vaikuttaminen levottomuutta aiheuttavien ärsykkeiden välttäminen/siedättäminen henkilön kanssa keskusteleminen ja hänen ohjaamisensa tilanteessa tai siitä pois somaattisten oireiden (kipu, lääkkeiden haittavaikutukset ym. selvittäminen) 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 7 Työntekijöiden pätevyysvaatimuksiin lisäys (1a ) Rajoitustoimenpiteitä voi toteuttaa vain toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö (viittaus lakiin ja asetukseen sosiaalihuollon ammattihenkilöistä) Koska lakia ja asetusta ei sovelleta kehitysvamma-alan ammattitutkinnon suorittaneisiin, lisätään uusi 1 a : Myös esimerkiksi kehitysvamma-alan ammattitutkinnon suorittaneet voivat toteuttaa 3 a -luvun mukaisia rajoitustoimenpiteitä ja olla mukana suorittamassa 33 :ssä säädettyä tutkimusta. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 8 4

Määrääminen erityishuollon toimintayksikköön tahdosta riippumatta 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 9 Henkilön määrääminen erityishuollon toimintayksikköön tahdostaan riippumatta (32 ) Tahdosta riippumaton erityishuolto, jos henkilö: 1) ei kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia; 2) todennäköisesti vakavasti vaarantaa terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta; ja jos 3) hänen hoitoaan ja huolenpitoaan ei voida järjestää muulla tavoin. Erityishuollon johtoryhmälle kirjallinen hakemus, jonka voi tehdä henkilön laillinen edustaja, omainen tai muu läheinen, sosiaalilautakunta tai sen määräämä viranhaltija tai rangaistuslaitoksen johtaja. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 10 5

Tahdosta riippumattoman erityishuollon toteuttamispaikka (32 ) Tehostetun palveluasumisen yksikkö, laitos tai vastaava yksityinen sosiaalihuollon toimintayksikkö tai laitos, jossa riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 11 Tutkimus tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon määräämiseksi (33 ) Tutkimusaikaa pidennetty 14 päivään Tutkimuksesta on laadittava tutkimuksen suorittaneiden allekirjoittama tutkimuslausunto, joka sisältää perustellun kannanoton siitä, ovatko edellytykset henkilön määräämiselle erityishuollon toimintayksikköön tahdostaan riippumatta olemassa. Tutkimukseen määräämisestä kirjallinen, valituskelpoinen päätös. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 12 6

Tutkimuksen tekijät (33 ) Laillistettu lääkäri, laillistettu psykologi ja laillistettu sosiaalityöntekijä, jotka ovat virkasuhteessa ja perehtyneet kehitysvammahuoltoon, Tarvittaessa myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 13 Kuuleminen ja mielipiteen selvittäminen määrättäessä tutkimukseen (33 ) Ennen tutkimukseen määräämistä ja tutkimuksen aikana: Henkilöä on kuultava ja hänen mielipiteensä selvitettävä Laillista edustajaa, ja ellei tällaista ole, palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvaa omaista tai läheistä on kuultava hallintolain mukaisesti Lisäksi alaikäisen henkilön vanhemmille ja henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa alaikäinen on ollut välittömästi ennen tutkimukseen määräämistä, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 14 7

Tahdonvastaisen erityishuollon edellytysten puuttuminen (37 ) Jos erityishuollon toimintayksikköön tahdostaan riippumatta määrättyä henkilöä tutkittaessa tai hänen hoitoaan ja huolenpitoaan järjestettäessä käy ilmi, että edellytykset määrätä henkilö erityishuollon toimintayksikköön tahdostaan riippumatta puuttuvat, erityishuollon johtoryhmän tai rikoksesta syytettyjen kehitysvammaisten kohdalla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityishuollon johtoryhmän esityksestä on heti tehtävä päätös tahdosta riippumattoman erityishuollon lopettamisesta. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 15 Päätös määräämisestä kehitysvammahuollon toimintayksikköön tahdosta riippumatta (33 ) Erityishuollon johtoryhmä päättää tutkimuksen pohjalta Päätös on tehtävä kirjallisesti viimeistään 14 päivän kuluessa tutkimukseen määräämistä koskevan päätöksen tekemisestä. Päätöksen on sisällettävä perusteltu kannanotto siitä, ovatko edellytykset henkilön määräämiselle erityishuollontoimintayksikköön tahdostaan riippumatta olemassa. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 16 8

Erityishuolto-ohjelman laatiminen (34 ) Erityishuollon johtoryhmä tai, johtoryhmän määräämissä rajoissa, toimintayksikön vastaava johtaja hyväksyy erityishuolto-ohjelman jokaista erityishuollon tarpeessa olevaa henkilöä varten. Jos mahdollista, ohjelma laaditaan henkilön itsensä, hänen laillisen edustajansa tai hänen palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvan omaisensa tai muun läheisensä ja sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen kanssa. Ohjelmaa on tarpeen mukaan tarkistettava. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 17 Tahdosta riippumattoman erityishuollon päätöksen voimassaolo Korkeintaan puoli vuotta Jos ennen puolen vuoden päättymistä on ilmeistä, että edellytykset tahdonvastaiselle erityishuollolle edelleen olemassa, tehdään uusi tutkimus ilman eri päätöstä ja annetaan uusi tutkimuslausunto. Uusi päätös voidaan tehdä enintään puoleksi vuodeksi. Uusi päätös tehtävä ja alistettava hallinto-oikeudelle ennen ensimmäisen päätöksen voimassaoloajan loppumista. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 18 9

Tahdonvastaiseen erityishuoltoon määrätyn oikeus saada erityishuollon perusteet arvioitaviksi. Henkilöllä, hänen laillisella edustajallaan tai henkilön palvelujen suunnitteluun osallistuvalla omaisella tai läheisellä on oikeus saada tahdosta riippumattoman erityishuollon jatkamisen edellytykset erityishuollon johtoryhmän arvioitavaksi erityishuollon kestäessä myös ennen puolen vuoden enimmäisajan täyttymistä. Mikäli aiemmin tehdystä arvioinnista on kulunut alle kuukausi, ja on ilmeistä, että muutosta henkilön tilassa ei ole tapahtunut, voidaan arvio jättää tekemättä. Arvion tekemättä jättämisen peruste on kirjattava asiakasasiakirjoihin. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 19 Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja tukeminen 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 20 10

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen (42 ) Erityishuolto on järjestettävä ja erityishuollossa olevaa henkilöä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Erityishuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon erityishuollossa olevan henkilön toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet. Erityishuollossa olevalle henkilölle on turvattava mahdollisuus osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan. Erityishuollossa olevan henkilön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta on ylläpidettävä ja edistettävä. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 21 Toimenpiteet itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden tukemiseksi: suunnittelulla rajoitustoimien ennaltaehkäisyyn (42 a ) Erityishuollossa olevan henkilön palvelu- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattava toimenpiteet, joilla tuetaan ja edistetään henkilön itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista. Suunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kuuden kuukauden välein, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelmaa tarkistettaessa tulee erityisesti arvioida käytetyn rajoitustoimenpiteen vaikutusta palvelu- ja hoitosuunnitelmaan sekä erityishuolto-ohjelmaan. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä henkilön ja hänen laillisen edustajansa tai hänen palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvan omaisensa tai muun läheisensä kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 22 11

Palvelu- ja hoitosuunnitelman sisältö (42 a ) Palvelu- ja hoitosuunnitelma sisältäisi tiedot toimenpiteistä henkilön itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi, kohtuullisista mukautuksista henkilön täysimääräisen osallistumisen ja osallisuuden turvaamiseksi, henkilön käyttämistä kommunikaatiomenetelmistä, keinoista, joilla henkilön erityishuolto toteutetaan ensisijaisesti ilman rajoitustoimenpiteitä rajoitustoimenpiteistä, joita henkilön erityishuollossa arvioidaan jouduttavan käyttämään. asiakkaan kuulemisesta ja mielipiteen selvittämisestä 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 23 Toimenpiteet itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden tukemiseksi toimintayksikkötasolla (42 a ) Toimintayksikössä on oltava sen toimintaan asiakkaiden tarpeisiin nähden riittävä määrä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja muuta henkilökuntaa. Erityishuoltoa annettaessa on huolehdittava, että: 1) henkilökunta ohjataan työmenetelmiin ja keinoihin, joiden avulla tuetaan asiakkaiden itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista; 2) henkilökunta koulutetaan rajoitustoimenpiteiden käyttöä edellyttävien tilanteiden ennalta ehkäisemiseen ja rajoitustoimenpiteiden asianmukaiseen käyttämiseen; 3) toimintayksikössä edistetään rajoitustoimenpiteille vaihtoehtoisten ja kuntouttavien toimintatapojen käyttöön ottamista; 4) asiakkaiden itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeutta tuetaan ja edistetään asianmukaisin kalustein, välinein ja tilaratkaisuin. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 24 12

Rajoitustoimet 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 25 Rajoitustoimia koskevien säännösten soveltaminen (42 b ) Rajoitustoimenpiteitä saadaan käyttää vain silloin, kun järjestetään sosiaalihuoltolain mukaista tehostettua palveluasumista tai laitospalveluja tai vastaavia yksityisiä palveluja. Muuta kuin lyhytkestoista poistumisen estämistä voidaan käyttää vain tahdosta riippumattomassa erityishuollossa. Edellytyksenä rajoitustoimenpiteiden käytölle on lisäksi, että tehostetun palveluasumisen yksiköllä ja laitoksella on käytettävissään riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus vaativan hoidon ja huolenpidon toteuttamista ja seurantaa varten. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 26 13

Poikkeukset soveltamisrajoituksista Kiinnipitämistä, aineiden ja esineiden haltuunottoa, henkilöntarkastusta ja rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttöä päivittäisissä toiminnoissa voidaan kuitenkin käyttää myös silloin, kun erityishuoltona järjestetään päivä- tai työtoimintaa toimintayksikössä, jossa on riittävä määrä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Lisäksi näissä toimintayksiköissä voidaan käyttää valvottua liikkumista ja poistumisen estämistä. Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttöä, valvottua liikkumista tai poistumisen estämistä käytettäessä rajoitustoimesta on oltava tehtynä päätös. Toimintayksiköllä on oltava käytettävissään riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 27 Virkavastuu (42 c ) Tämän luvun nojalla julkista valtaa käyttävään henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen hoitaessaan tässä luvussa tarkoitettuja tehtäviä silloinkin, kun hän ei ole virkasuhteessa valtioon, kuntaan tai kuntayhtymään. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 28 14

Vain laissa säädetyt rajoitustoimet ovat sallittuja vain laissa säädetyin edellytyksin Rajoitustoimien oltava viimesijaisia Rajoitustoimenpide voidaan ottaa käyttöön yleisten ja rajoitustoimikohtaisten edellytysten täytyttävä oikeussuojakeinot, raportointivelvollisuus Muu asiakkaan oikeuksiin puuttuminen on laitonta 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 29 Rajoitustoimenpiteiden käytön yleiset edellytykset (42 d ) Erityishuolto toteutetaan ensisijaisesti yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Rajoitustoimenpiteitä saa käyttää vain silloin, kun erityishuollossa oleva henkilö ei kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia; rajoittaminen on välttämätöntä erityishuollossa olevan henkilön tai jonkun toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi tai merkittävän omaisuusvahingon torjumiseksi ja muut, lievemmät keinot eivät ole tilanteeseen soveltuvia tai riittäviä. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 30 15

Rajoitustoimenpiteiden yleiset edellytykset (jatkuu) Rajoitustoimenpiteen on oltava henkilön hoidon ja huolenpidon kannalta perusteltu, tarkoituksenmukainen ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Rajoitustoimenpiteiden yhteisvaikutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rajoitustoimenpide pitää toteuttaa ihmisarvoa kunnioittaen, turvallisesti ja henkilö perustarpeista huolehtien. Rajoitustoimenpiteen käyttö pitää lopettaa heti, kun se ei ole enää välttämätöntä tai se vaarantaa rajoitetun henkilön terveyden tai turvallisuuden. Jos rajoitus kohdistuu alaikäiseen, on otettava huomioon alaikäisen etu ja hänen ikänsä ja kehitystasonsa. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 31 Rajoitustoimenpiteiden käytön arviointi ja vähentäminen (42 e ) Kun rajoitustoimenpidettä on käytetty, toimintayksikössä pitää viipymättä arvioida, mikä johti rajoitustoimenpiteen käyttöön ja miten voidaan jatkossa vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä yksikössä. Jos henkilöön on kohdistettu toistuvasti tai pitkäaikaisesti välttämättömän terveydenhuollon antamista vastustuksesta huolimatta, rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttöä vakavissa vaaratilanteissa, valvottua liikkumista tai poistumisen estämistä, toimintayksikössä on arvioitava, täyttyvätkö edellytykset määräämiselle tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 32 16

Kiinnipitäminen (42 f ) Lyhytaikainen kiinnipitäminen tai siirtäminen toimintayksikön tiloissa Rauhoittamistarkoituksessa Ratkaisun kiinnipitämisestä tekee ja itse kiinnipitämisen toteuttaa toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö Kiinnipitäminen on toteutettava hyväksyttävää hoidollista menetelmää käyttäen Ei saa käyttää välineitä 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 33 Aineiden ja esineiden haltuunotto (42 g ) Henkilöltä voidaan ottaa haltuun aineita ja esineitä, jotka ominaisuuksiensa puolesta soveltuvat vaarantamaan vakavasti asianomaisen henkilön tai jonkun toisen henkilön terveyttä tai turvallisuutta tai vahingoittamaan omaisuutta merkittävästi ja asianomainen henkilö (tai joku muu henkilö) todennäköisesti käyttäisi niitä tähän tarkoitukseen. Ratkaisun haltuunotosta tekee ja haltuunoton toteuttaa toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö Jos aineita tai esineitä ei palauteta vuorokauden kuluessa, toimintayksikön vastaavan johtajan on tehtävä haltuunotosta kirjallinen päätös. Aineet tai esineet palautetaan erityishuollon päätyttyä, ellei laissa muuta säädetä (laittomasti hallussapidetyt aineet ja esineet). 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 34 17

Mitä esineitä tai aineita voitaisiin ottaa haltuun? Aineet ja esineet, joiden hallussapito on kokonaan tai joissain tilanteissa kiellettyä tai luvanvaraista muun lainsäädännön nojalla, kuten ampuma-aseet, räjähteet, nyrkkiraudat, stiletit ja sähkölamauttimet sekä syövyttävät, myrkylliset tai lamaannuttavat aineet, kuten liuottimet ja hapot. Aineet ja esineet, joilla on yleisesti hyväksyttävä käyttötarkoitus, mutta jotka ominaisuuksiensa puolesta saattavat vaarantaa erityishuollossa olevan henkilön tai toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden: tulentekovälineet, sakset, puukko, veitsi, pesäpallomaila, vaijeri ja tikat, alkoholijuomat, huumausaineiksi luokiteltavat tai muut lääkkeet sekä liima tai tinneri, samoin kuin hasis- ja vesipiiput sekä huumausaineiden käyttöön tarkoitetut lääkeruiskut. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 35 Henkilöntarkastus (42 h ) Henkilöntarkastus voitaisiin tehdä erityishuollossa olevalle henkilölle, jos on perusteltua syytä epäillä, että henkilöllä on vaatteissaan tai muutoin yllään tai mukanaan aineita tai esineitä, jotka ominaisuuksiensa puolesta soveltuvat vaarantamaan vakavasti hänen tai jonkun muun henkilön terveyttä tai turvallisuutta tai vahingoittamaan omaisuutta merkittävästi. Edellytyksenä olisi lisäksi, että erityishuollossa oleva henkilö tai joku muu henkilö todennäköisesti käyttäisi aineita tai esineitä tähän tarkoitukseen. Päätöksen tekee toimintayksikön vastaava johtaja tai kiireellisessä tilanteessa ratkaisun voi tehdä toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka on viipymättä ilmoitettava asiasta toimintayksikön vastaavalle johtajalle. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 36 18

Henkilöntarkastuksen toteuttaminen Henkilöntarkastuksen tekee toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö Henkilöntarkastuksen tyypillisiä muotoja ovat henkilön vaatteiden, taskujen, lompakon tai kukkaron tarkastaminen. Henkilöntarkastukseen kuuluvaksi luetaan myös henkilön hallussa olevan laukun, salkun, kassin tai muun vastaavan kantovälineen tarkastaminen. Mukana olevat tavarat olisivat sellaisia, jotka ovat henkilön kädessä, hänen päällään tai hänellä olevassa kantamisvälineessä. Henkilöntarkastuksen piiriin kuuluisivat myös yllä olevien vaatteiden päällisin puolin tapahtuva käsin koetteleminen ja vaatteista selvästi pullottavan tai taskussa varmasti olevaksi tiedetyn esineen pois ottaminen tarkastelemista varten. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 37 Henkilöntarkastuksen rajat Henkilöä ei saa käskeä riisuutumaan/riisua henkilöntarkastusta varten. Ns. henkilönkatsastus ei olisi sallittu kehitysvammalain nojalla (Henkilönkatsastus merkitsee henkilön kehon tarkastamista, verinäytteen ottamista tai muuta kehoon kohdistuvaa tutkimusta.) Pääsääntöisesti henkilöntarkastus pitäisi tehdä niin, että lähellä on tarkastuksen tekevän työntekijän lisäksi toinen toimintayksikön työntekijä. Molempien pitäisi lähtökohtaisesti olla samaa sukupuolta kuin tarkastettava asiakas. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 38 19

Lyhytaikainen erillään pitäminen (42 i ) Lyhytaikainen, enintään kaksi tuntia kestävä erillään pitäminen rauhoittamistarkoituksessa on sallittua, jos erityishuollossa oleva henkilö muutoin todennäköisesti vaarantaisi omansa tai muiden henkilöiden terveyden tai turvallisuuden taikka vahingoittaisi omaisuutta merkittävästi. Erillään pitäminen esimerkiksi kasvatuksellisessa tarkoituksessa tai rangaistuksena on kiellettyä. Päätöksen tekee toimintayksikön vastaava johtaja tai kiireellisessä tapauksessa toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka on välittömästi ilmoitettava päätöksestä johtajalle. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 39 Erillään pitäminen käytännössä Työntekijän pitää valvoa erillään pidettävää henkilöä koko erillään pitämisen ajan joko samassa tilassa tämän kanssa tai niin lähellä, että hän saa yhteyden henkilöön (esim. viereinen huone). Jos kyseessä on lapsi, on erityisen tärkeää, että hänen hyvinvoinnistaan ja turvallisuudestaan pidetään huolta ja että henkilökuntaan kuuluva ammattihenkilö on fyysisesti hänen kanssaan samassa tilassa koko erillään pitämisen ajan. Erillään pidettävän henkilön tulee saada yhteys henkilökuntaan. Yhteyden mahdollistamiseksi voidaan käyttää myös teknisiä välineitä. Silloin asiakasta on aina informoitava välineen käyttämisestä. Erillään pitämiseen käytettävän huoneen ovi voidaan lukita ulkopuolelta käsin erityisesti siinä tapauksessa, että erillään pitäminen jouduttaisiin muutoin toteuttamaan voimakeinoin. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 40 20

Välttämättömän terveydenhuollon antaminen vastustuksesta riippumatta (42 j ) Henkilöä hoitava lääkäri tai lääkärin ohjeiden mukaan toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva terveydenhuollon ammattihenkilö voi antaa erityishuollossa olevalle henkilölle, joka ei kykene päättämään hoidostaan ja joka vastustaa terveydenhuollon antamista, lääketieteellisesti välttämättömän terveydenhuollon, jos hoitamatta jättäminen uhkaa vaarantaa vakavasti henkilön terveyden. Henkilön tilaa on seurattava ja arvioitava jatkuvasti hänen terveytensä ja turvallisuutensa edellyttämällä tavalla. Henkilöstä voidaan pitää lyhytaikaisesti kiinni tai hänen liikkumistaan voidaan rajoittaa rajoittavan välineen avulla lyhytaikaisesti enintään niin kauan kuin toimenpiteen suorittaminen välttämättä edellyttää, korkeintaan tunnin ajan. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 41 Päätöksenteko välttämättömän terveydenhuollon antamisesta vastustuksesta huolimatta Ratkaisun tekee virkasuhteessa oleva lääkäri. Pyydettävä ja otettava asiantuntijoiden arviot rajoitustoimenpiteestä. Kiireellisessä tilanteessa ratkaisun voi tehdä henkilöä hoitava lääkäri tai toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka on välittömästi ilmoitettava asiasta henkilöä hoitavalle lääkärille. Jos on selvää, että tarve on toistuvaa, virkasuhteessa oleva lääkäri voi tehdä rajoitustoimenpiteen toistuvasta käytöstä kirjallisen päätöksen enintään 30 päiväksi kerrallaan. Pitkäaikaista päätöstä käytettäessä on jokaisella rajoittamiskerralla arvioitava rajoittamisen edellytykset uudestaan ja asiantuntijoiden on säännöllisesti seurattava ja arvioitava rajoitustoimien jatkuvaa ja toistuvaa käyttöä. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 42 21

Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa (42 k ) Jos erityishuollossa olevan henkilön terveys tai turvallisuus muutoin todennäköisesti vaarantuisi, toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö voi käyttää henkilöllä: 1) sängystä putoamista estävää välinettä, joka ei rajoita henkilön raajojen tai kehon liikkeitä, henkilön yö- ja päiväaikaisen lepäämisen ajan ja lyhytaikaisesti muiden päivittäisten toimintojen ajan, 2) tuolista putoamista estävää välinettä lyhytaikaisesti henkilön ruokailun ja muiden vastaavien päivittäisten toimintojen ajan, ja 3) itsensä vahingoittamista estävää tai turvallisuutta lisäävää välinettä tai asustetta, joka ei rajoita henkilön raajojen tai kehon liikkeitä tai vähäistä enempää henkilön toimintaa, välttämättömän ajan. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 43 Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa (jatkuu) Rajoittavien välineiden ja asusteiden on täytettävä terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain mukaiset vaatimukset. Rajoittavaa välinettä tai asustetta voidaan käyttää vain välttämättömän ajan ja ainoastaan tarkoituksensa mukaisella tavalla. Rajoittavaa välinettä tai asustetta käytettäessä erityishuollossa olevan henkilön tilaa on seurattava ja arvioitava hänen terveytensä ja turvallisuutensa edellyttämällä tavalla. Rajoittavan välineen tai asusteen käyttö on lopetettava välittömästi, jos se vaarantaa henkilön terveyden tai turvallisuuden. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 44 22

Päätöksenteko rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä päivittäisissä toiminnoissa Rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä päivittäisissä toiminnoissa tekee ratkaisun toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö toimintayksikön vastaavan johtajan ohjeiden mukaisesti. Jos rajoittavan välineen tai asusteen käyttö on säännönmukaista ja pitkäkestoista, tekee rajoittavan välineen tai asusteen toistuvasta käytöstä kirjallisen päätöksen enintään kuuden kuukauden ajaksi toimintayksikön vastaava johtaja. Pitkäaikaista päätöstä sovellettaessa on jokaisella rajoittamiskerralla arvioitava rajoittamisen edellytykset uudestaan ja asiantuntijoiden on säännöllisesti seurattava ja arvioitava rajoitustoimien toistuvaa käyttöä. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 45 Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa (42 l ) Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö voi käyttää erityishuollossa olevalla henkilöllä liikkumista tai henkilön toimintaa rajoittavaa välinettä tai asustetta, jos henkilö muutoin todennäköisesti vaarantaisi vakavasti oman terveytensä tai turvallisuutensa taikka muiden henkilöiden terveyden tai turvallisuuden. Rajoittavaa välinettä tai asustetta voidaan käyttää vain välttämättömän ajan ja ainoastaan tarkoituksensa mukaisella tavalla. Henkilö voidaan sitoa vain, jolleivät muut keinot ole riittäviä. Sidottuna voidaan pitää vain välttämättömän ajan, kuitenkin yhtäjaksoisesti tai toistuvasti yhteensä enintään kahdeksan tunnin ajan, jona aikana henkilöä hoitavan lääkärin on arvioitava sitomisen edellytykset uudelleen vähintään kahden tunnin välein. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 46 23

Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa (jatkuu) Rajoittavien välineiden ja asusteiden on täytettävä terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain mukaiset vaatimukset. Rajoittavaa välinettä tai asustetta käytettäessä erityishuollossa olevan henkilön tilaa on seurattava ja arvioitava hänen terveytensä ja turvallisuutensa edellyttämällä tavalla. Sidotun henkilön tilaa on jatkuvasti seurattava siten, että terveydenhuollon ammattihenkilö on näkö- ja kuuloyhteydessä henkilöön. Rajoittavan välineen tai asusteen käyttö on lopetettava välittömästi, jos se vaarantaa henkilön terveyden tai turvallisuuden. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 47 Päätöksenteko rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä vakavissa vaaratilanteissa Muun kuin sitomiseen käytettävän rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä tekee kirjallisen päätöksen toimintayksikön vastaava johtaja. Päätöstä tehtäessä on pyydettävä ja otettava asiantuntijoiden arviot rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 48 24

Päätöksenteko rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä vakavissa vaaratilanteissa (kiireelliset tilanteet) Kiireellisessä tilanteessa ratkaisun muun kuin sitomiseen käytettävän rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä voi tehdä henkilöä hoitava lääkäri tai toimintayksikön vastaavan johtajan ohjeiden mukaisesti toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä kiireellisessä tilanteessa on välittömästi ilmoitettava toimintayksikön vastaavalle johtajalle, jonka jälkeen asiasta on päätettävä kirjallisella päätöksellä. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 49 Päätöksenteko rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä vakavissa vaaratilanteissa (toistuvat tilanteet) Jos muun kuin sitomiseen käytettävän rajoittavan välineen tai asusteen toistuvan käytön tarve on ilmeinen, toimintayksikön vastaava johtaja voi tehdä kirjallisen päätöksen enintään seitsemän päivän ajaksi. Kirjallisen jatkopäätöksen tekee tarvittaessa enintään 30 päivän ajaksi virkasuhteessa oleva toimintayksikön vastaava johtaja, virkasuhteessa oleva lääkäri tai virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä. Päätökseen on kirjattava, kuinka pitkän ajan rajoittavaa välinettä tai asustetta voidaan kerrallaan enintään käyttää, ja mikseivät muut keinot ole tilanteeseen soveltuvia tai riittäviä. Asiantuntija-arviot ja säännöllinen seuranta. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 50 25

Päätöksenteko sitomisesta Henkilön sitomisesta tekee kirjallisen päätöksen virkasuhteessa oleva lääkäri suorittamansa tutkimuksen ja psykiatrisen arvion perusteella. Lisäksi päätöstä tehtäessä on pyydettävä ja otettava huomioon asiantuntijoiden arviot sitomisesta. Kiireellisessä tilanteessa kirjallisen päätöksen voi tehdä virkasuhteessa oleva lääkäri tai toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva lääkäri suorittamansa tutkimuksen perusteella. Jos henkilöä joudutaan tällöin pitämään sidottuna yli kahden tunnin ajan, tekee kirjallisen päätöksen viimeistään kahta tuntia pidemmältä ajalta virkasuhteessa oleva lääkäri, joka voi päättää asiasta kiireellisessä tilanteessa toimintayksikön henkilökuntaan kuuluvan lääkärin esityksen perusteella puhelin- tai muun etäyhteyden välityksellä. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 51 Valvottu liikkuminen (42 m ) Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö voi valvoa erityishuollossa olevan henkilön liikkumista toimintayksikössä, poistumista toimintayksiköstä ja liikkumista toimintayksikön tai sen yhteydessä olevan piha-alueen ulkopuolella, jos henkilö muutoin todennäköisesti vaarantaisi oman terveytensä tai turvallisuutensa taikka muiden henkilöiden terveyden tai turvallisuuden. Jolleivät muut keinot ole riittäviä, henkilön liikkumista voidaan valvoa henkilön ylle kiinnitettävän teknisen valvontalaitteen avulla, suunnitellusti saattajan avulla tai muulla vastaavalla tavalla. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 52 26

Valvottu liikkuminen (jatkuu) Henkilön liikkumista koskeva suunnitelma on kirjattava henkilön palvelu- ja hoitosuunnitelmaan. Muiden henkilöiden liikkumisvapautta ei saa rajoittaa. Jos muut valvontakeinot eivät ole riittäviä henkilön liikkumisen valvomiseksi yöaikaan, henkilön oman huoneen ovi voidaan lukita yöksi korkeintaan kahdeksan tunnin ajaksi. Henkilöllä pitää olla mahdollisuus tarvittaessa poistua huoneesta saatettuna. Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluvan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön on valvottava lukitussa huoneessa olevaa henkilöä koko lukitsemisen ajan olemalla hänen välittömässä läheisyydessään niin, että henkilökunnalla on mahdollisuus saada yhteys huoneessa olevaan henkilöön. Myös henkilöllä itsellään on oltava mahdollisuus saada yhteys henkilökuntaan. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 53 Päätöksenteko valvotusta liikkumisesta Valvotusta liikkumisesta enintään seitsemän päivän ajaksi tekee kirjallisen päätöksen toimintayksikön vastaava johtaja. Pidemmästä, yhteensä enintään kuusi kuukautta kestävästä valvotusta liikkumisesta tekee kirjallisen päätöksen virkasuhteessa oleva toimintayksikön vastaava johtaja tai, jos toimintayksikön vastaava johtaja ei ole virkasuhteessa, virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä. Tehtäessä päätöstä valvotusta liikkumisesta on pyydettävä ja otettava huomioon asiantuntijoiden arviot henkilön valvotusta liikkumisesta. Lisäksi asiantuntijoiden on säännöllisesti seurattava ja arvioitava rajoitustoimenpiteen käyttöä. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 54 27

Poistumisen estäminen (42 n ) Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö voi estää henkilöä poistumasta toimintayksiköstä tai toimintayksikön yhteydessä olevalta piha-alueelta tai noutaa henkilön takaisin toimintayksikköön tai sen yhteydessä olevalle piha-alueelle, jos henkilö tavoitetaan sen välittömästä läheisyydestä Jos henkilön poistuminen aiheuttaisi hänelle itselleen tai toiselle välittömän, uhkaavan ja vakavan terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuvan vaaran. Poistumisen estämiseksi ja henkilön noutamiseksi saadaan käyttää voimakeinoja, jos ne ovat välttämättömiä, kun otetaan huomioon vastustuksen laatu ja voimakkuus, tilanteen uhkaavuus sekä muut olosuhteet. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 55 Päätöksenteko lyhytaikaisesta poistumisen estämisestä Enintään seitsemän päivää kestävästä poistumisen estämisestä tekee kirjallisen päätöksen toimintayksikön vastaava johtaja. Kiireellisessä tilanteessa poistumisen estämistä koskevan lyhytkestoisen ratkaisun tekee toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka on viipymättä ilmoitettava asiasta toimintayksikön vastaavalle johtajalle. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 56 28

Päätöksenteko pitempiaikaisesta poistumisen estämisestä Tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon määrätyn henkilön poistuminen voidaan estää muutoin kuin lyhytkestoisesti, jollei valvottu liikkuminen ole toimenpiteenä soveltuva tai riittävä. Yhteensä enintään 30 päivää kestävästä poistumisen estämisestä tekee kirjallisen päätöksen virkasuhteessa oleva toimintayksikön vastaava johtaja tai, jos toimintayksikön vastaava johtaja ei ole virkasuhteessa, virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 57 Päätöksenteko poistumisen estämisestä Poistumisen estämistä koskevaa päätöstä tehtäessä on pyydettävä ja otettava huomioon asiantuntijoiden arviot henkilön poistumisen estämisestä. Lisäksi asiantuntijoiden on säännöllisesti seurattava ja arvioitava rajoitustoimenpiteen käyttöä. Poistumisen estämisen aikana tapahtuvaa henkilön ulkoilua ja muuta liikkumista koskeva suunnitelma on kirjattava henkilön palvelu- ja hoitosuunnitelmaan. Poistumisen estämisen yhteydessä on erityisesti huolehdittava siitä, ettei muiden henkilöiden liikkumisvapautta rajoiteta 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 58 29

Rajoitustoimenpiteen jälkiselvittely (42 o ) Rajoitustoimenpiteen käyttöä on arvioitava erityishuollossa olevan henkilön kanssa viipymättä sen käytön päättymisen jälkeen. Jälkiselvittelyssä on arvioitava rajoitustoimenpiteen perusteita ja keinoja, joiden avulla voidaan jatkossa välttää rajoitustoimenpiteiden käyttö. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 59 Rajoitustoimenpiteen kirjaaminen (42 o ) Erityishuollossa olevaa henkilöä koskeviin asiakas- tai potilasasiakirjoihin on kirjattava: 1) 42 f 42 n :ssä tarkoitetun rajoitustoimenpiteen käyttö ja sen perusteet; 2) henkilön näkemys rajoitustoimenpiteen käytöstä ja sen perusteista; 3) rajoitustoimenpiteen vaikutukset erityishuollossa olevaan henkilöön; 4) rajoitustoimenpiteen alkamis- ja päättymisajankohta; 5) rajoitustoimenpidettä koskevan ratkaisun tai päätöksen tehnyt ja toimenpiteen suorittanut henkilö. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 60 30

Rajoitustoimenpidettä koskeva selvitys ja tiedoksianto (42 p ) Erityishuollossa olevalle henkilölle ja hänen lailliselle on viipymättä annettava selvitys rajoitustoimenpiteen sisällöstä ja perusteista sekä käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista. Selvitys annetaan tietyissä tilanteissa (asiakaslaki) myös henkilön lailliselle edustajalle tai muulle sellaiselle omaiselle tai läheiselle, joka osallistuu henkilön palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Selvitys on annettava vähintään kuukausittain ymmärrettävässä muodossa ja saavutettavalla tavalla ottaen huomioon vastaanottajan käyttämät kommunikaatiomenetelmät. Selvitys on annettava lisäksi henkilön omatyöntekijälle kuukausittain.. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 61 Rajoitustoimenpidettä koskeva selvitys ja tiedoksianto (jatkuu) Jos henkilö on ollut rajoitustoimenpiteen aikana tilassa, jossa ei ole ymmärtänyt toimenpiteen merkitystä, hänelle on annettava selvitys heti, kun hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Jos henkilöön, joka ei tilansa takia kykene ymmärtämään asian merkitystä, on kohdistettu sellainen rajoitustoimenpide, johon saa hakea muutosta valittamalla, rajoitustoimenpidettä koskeva päätös on muutoksenhakuohjeineen annettava tiedoksi erityishuollossa olevan henkilön lailliselle edustajalle tai hänen palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvalle omaiselleen tai muulle läheiselleen. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 62 31

Aluehallintoviraston valvonta (75 a ) Aluehallintoviraston on erityisesti valvottava rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Aluehallintovirasto voi valvontaa toteuttaessaan varata erityishuollossa olevalle henkilölle tilaisuuden luottamukselliseen keskusteluun aluehallintoviraston edustajan kanssa. Jos toimintayksikössä on käytetty sitomista, toimintayksikön on tehtävä siitä kahden viikon kuluessa ilmoitus aluehallintovirastolle. Ilmoituksessa on oltava henkilön tunnistetiedot, tiedot toimenpiteestä ja sen syystä sekä päätöksen tehneen lääkärin nimi. Aluehallintovirasto hävittää henkilöä koskevat tunnistetiedot kahden vuoden kuluttua tietojen saamisesta. 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 63 Hallinto-oikeudelta voi valittamalla hakea muutosta kirjalliseen päätökseen, joka koskee henkilön määräämistä toimitettavaksi tutkimukseen; kirjalliseen päätökseen, joka koskee henkilön määräämistä erityishuollon toimintayksikköön tahdostaan riippumatta; kirjalliseen päätökseen, joka koskee tahdosta riippumattoman erityishuollon jatkamista; aineiden ja esineiden haltuunottoa koskevaan kirjalliseen päätökseen; kirjalliseen päätökseen, joka koskee välttämättömän terveydenhuollon antamista henkilön vastustuksesta riippumatta; kirjalliseen päätökseen, joka koskee rajoittavan välineen tai asusteen toistuvaa käyttöä päivittäisissä toiminnoissa; kirjalliseen päätökseen, joka koskee rajoittavan välineen tai asusteen käyttöä vakavissa vaaratilanteissa tai sitomista; valvottua liikkumista koskevaan kirjalliseen päätökseen; ja poistumisen estämistä koskevaan kirjalliseen päätökseen 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 64 32

Oikeusturva Rajoitustoimenpiteistä ilmoittaminen Käytettyjen rajoitustoimenpiteiden kirjaaminen Jälkiselvittely Korostunut viranomaisvalvonta Virkarikos- ja vahingonkorvaussäännökset Muutoksenhaku Sekä asiakkaiden että työntekijöiden oikeusturva 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 65 KIITOS 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 66 33