LIITE 41 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 (76) LMAAVE rz;:;2j N:o / ) / Taltionuniero 3259 Diaarinunierot 2928/1/11. 2937/1/11. 2946/1/11. 2981/1/11 2983/1/11 Vuosikirja ja Asia Valitukset ympäristönsuojelulain mukaisessa valvonta- asiassa ja hail intopakko Valittaj at 1) Thor Lindroos, Helsinki 2) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- yinpäristökeskuksen ympäristö ja 1 uonnonvarat -vastuualue 3) Helsingin ympäristölautakunta 4) Anu Suomela, Helsinki 5) Helsingin Varuskunnan Ampujat ry, Helsinki ja Päätös, jota valitukset koskevat Vaasan hallinto-oikeus 6.9.2011 nro 11/0227/1 Asian aikaisempi käsittely Thor Lindroos on 22.6.2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ristökeskukselle (jäljempänä myös ELY-keskus) myöhemmin täydentämässään hakemuksessa. Uudenmaan sen 20.12.2010 tekemästä päätöksestä UUDELY/736/07.00/2010 kemmin ilmenevällä tavalla pyytänyt selvitystä Santahaminan ampumaradan ympäristöluvasta, lupakäsittelyn kestosta luvan lasta sekä vaatinut, että ampumaradan käyttö kielletään ulkopuolisilta. Lindroos on lisäksi vaatinut, että Santaharninan ampumaradan käyttö raskasaseanimuntoihin kielletään välittömästi. Toiminnalle ei tule myöi tää ympäristölupaa. ja ympä toimittamassaanja ja ELY-keskuk tar taistelu nykvti Uudenmaan ELY-keskus on 20. 12.2010 tekemällään töksellä U U DELY/736/07.00/20 10 Thor Lindroosin mälti liyläten määrännyt ympäristönsuojelulain 84 :n nojalla seuraavaa: hallintopakkopää hakemuksen enem
0 2 (76) 1) Kaartin jääkärirykmentin on haettava Santahaminan ampumaradoille ja alueella suoritettaville raskasaseammunnoille (kuten singot, heittiinet ja räjäytykset) ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa Etelä-Suomen alueliallintovirastolta viimeistään 3 1. 12.2011. kranaatin ja 2) Kaailin jääkärirykmentin on huolehdittava siitä, että reserviläis- paaehtoistoirni joiden (Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK, Helsingin Varuskunnan Ampuj at H VA, 1-1 ei singin maanpuolustuspiiri, Helsingin serviupseeripi iri, Suomen metsästysyhdistys, Helsingin Sotilaspoliisikil ta, Kaartin Jääkärirykmentin Kuta, Santahaminan Erämiehet ry, Helsin gin Rauhanturvaaj at ry, Suomenlinnan eränkävij ät ry Suomenlinnan Rannikkorykmentin erämiehet ry) harjoittama ampurnatoiminta minassa puolustusvoimien ampumaradoilla päättyy arkisin maanantaista perj antaihin viimeistään klo 19.00. ja va re Santaha Lisäksi Kaartin jääkärirykmentin on huolehdittava siitä, että reservi1äi a vapaaehtoistoimijat eivät lukuun ottamatta Maanpuolustuskoulutus yhdistys MPK:ta harjoita ampumatoimintaa ampumaradoilla lauantaisin, sunnuntaisin tai arkipyhinä. 3) Kaartin jääkärirykmentin on huolehdittava siitä, että lukuun ottamatta j oukkotuotantosuunnitelman mukaista puolustusvoimien omaa toimintaa sinkoja, kranaatinheittimiä tai muita raskaita aseita ei saa käyttää Santahain massa - sunnuntaisin ja arkipyhinä - lauantaisin ennen klo 8 ja klo 16 jälkeen. 4) Kaai-tin jääkärirykmentin on pidettävä kirjaa Santahaminassa sittain ammutuista laukausinääristä. Kirjanpidosta on lisäksi käytävä ilmi toimija ampuma-alue/ampumarata. ja Kirj anpito on pyydettäessä annettava valvontaviranomaiselle. Päätöksen tävtäntöönpano kuukau Uudenmaan ELY-keskus on ympäristönsuojelulain ioi :n nojalla mää rännyt, että määräyksiä 1 4 on noudatettava mahdollisesta muutoksen hausta huolimatta. E LY-kesku s on perustel lut päätöstään seuraavasti: Toini innan älitön keskevttäniinen Jos ympäristön pi laantuniisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta aiheutuu
3 (76) välitöntä terveyshaittaa tai merkittävää muuta välitöntä ympäristön pi laantumista, valvontaviranomainen voi ympäristönsuojelulain 86 :n no jalla keskeyttää toiminnan, jollei haittaa voida muutoin poistaa tai riittä västi vähentää. ELY-keskus on todennut, että Santahaminassa harjoite tusta ampumatoiminnasta ei käytettävissä olevien selvitysten mukaan ai heudu välitöntä terveyshaittaa tai merkittävää muuta välitöntä ympäris tön pilaantuinista. Näin ollen ELY-keskuksella ei ole ollut edellytyksiä toiminnan välittömään keskeyttämiseen. EL Y-keskuksen toimivaitaja asianosaisen vireillepano-oikeus Ympäristönsuojelulain 84 :n mukaan valvontaviranomainen voi 1) kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia, sen nojalla annettua asetusta tai määräystä, jatkamasta tai toistarnasta säännöksen tai määräyksen vastais ta menettelyä; 2) määrätä sen, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua asetusta tai määräystä, täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa; 3) määrätä 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla menetellyt palauttamaan ympäristö ennalleen tai poistamaan rikkomuksesta ympäristölle aiheutu nut haitta; 4) määrätä toiminnanharjoittajan riittävässä määrin selvittämään toimin nan ympäristövaikutukset, jos on perusteltua aihetta epäillä sen aiheutta van tämän lain vastaista pilaantumista. Luvanvaraisen toiminnan osalta määräyksen antaa elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, jos toimivaltainen lupaviranomainen on aluehallin tovirasto. Ympäristönsuojelulain 92 :n mukaan 84 :ssä tarkoitetun asian voi pan na kirjallisesti vireille muun muassa se, jonka oikeutta tai etua asia saat taa koskea. Thor Lindroos asuu Helsingissä Laajasalossa alueella, jonne Santahaminan ampumamelu kuuluu, joten Lindroosilla on oikeus asian vireillepanoon. Toimintaa koskeva lainsäädäntö Ampurnaratatoimintaan edellytetään ympäristölupaa 1.3.2000 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain 28 :nja ympäristönsuojeluasetuksen pe rusteella. Santahaminan olemassa olevat ampumaradat ovat olleet käy tössä jo vuosia. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta anne tussa laissa (113/2000) säädetään ympäristönsuojelulain voimaantuloon liittyvistä tilanteista. Mainitun lain 4 :ssä säädetään, että ennen ympä ristönsuojelulain voimaantuloa laillisesti harjoitettuun toimintaan ei tar vitse hakea heti uutta ympäristölupaa. Lain 6 ja 7 :ssä säädetään ilmoi tusmenettelystä, jonka perusteella yksittäistapauksessa valvontaviran omainen voi velvoittaa hakemaan toimintaan uutta ympäristölupaa.
4(76) Kaartin jääkärirykrnentti on jättänyt Uudenmaan ympäristökeskukselle Santahaminan ampumaratoja koskevan, yrnpäristönsuojelulainsäädän nön voimaanpanosta annetun lain 6 :ssä tarkoitetun, 11.2.2002 päivätyn ilmoituksen. Kaartin jääkärirykmentti on 24.9.2002 toimittanut Uudenmaan tökeskuksen käsiteltäväksi Santahaminan keskusampumarata-alueen jentamista koskevan ympäristölupahakernuksen. Alueelliset keskukset on lakkautettu 31.12.2009 ympäristölupahakemus on nyt Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Kaartin j ääkäriryk mentti on 29.3.2010 pyytänyt aluehallintovirastoa tekemään asiassa keamispäätöksen, koska suunnitelmat ampumaratojen kehittämisestä ovat muuttuneet. Lupa-asian käsittely aluehallintovirastossa on päättynyt 7.5.2010 päätöksellä nro 14/2010/1. ja ympäris ympäristö laa siirty Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 3 kohdan nojalla ympäristöl pa on lisäksi oltava toimintaan, saattaa ympäristössä aiheutua tä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n 1 momentissa koitettua kohtuutonta rasitusta. josta rau eräis Ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista on annettu neuvoston päätös 53/1997. Raskaiden aseiden aiheuttamalle meluhaital le, tärinälle tai räminälle ei ole annettu ohjearvoja tai raja-arvoja. Santahaminassa harjoitettu ampuinatoirninta tar valtio Asiakirj avihkoon ESAV1/ 133/04.08/2010 Ii itetyn, vuonna 2001 tehdyn meluselvityksen (Kaartin Jääkärirykmentti, Meluselvitykset sen ympäristössä, Tampereen atuetyöterveyslaitos Itäisen Maanpuolustusalueen esikunta) liitteenä on Kaartin selvitys Santahaminan ampumameluista vuonna 1998. Selvityksessä on esitetty arviot laukausmääristä. Arviot perustuvat vuotuiseen tarvikkeiden kulutukseen, jossa on otettu huomioon vain saarella tuneet ammunnat: - 22 pienoiskiväärin laukaus 45 000 - kiväärin laukaus 24 000 - rynnäkkökiväärin laukaus 460 000 - rynnäkkökiväärin paukkupatmuna 430 000-12,7 it-konekiväärin laukaus 75 000 - pistoolin laukaus 480 000-81 krh laukaus 800 300 -kertasinko 47-21 harjoitusraketti 1 200 180 - raskas kertasinko 45 nassaja -l2lkrhlaukaus -95sinko ja Santahami jääkärirykmentin ampuma tapah
5 (76) Vuoden 2001 meluselvityksen liitteenä 7.2 olevan käyttötilaston mukaan toiminta on ollut seuraavaa: - heittirnet 120 krh 500 (Kupu) ja 220 (Isosaari) - heittimet 81 krh 1 440 (Kupu) ja 660 (Isosaari) - singot 390 (Kupu) - maalialue krh 2 820 (Haapasaari ja Riviera) - räjäytykset 170 - ampumaratojen 1-4 laukausmäärät 960 000 - haulikkorata 23 000 - hirvirata 13 000 Vuonna 2010 tehdyssä meluselvityksessä (Akukon 93002-1, Santahami nan ampumatoiminta, Ympäristömeluselvitys) on esitetty Kaartin jääkä rirykmentille myönnettyihin kiintiöihin perustuva arvio laukausmääristä. Meluselvityksen 93002-1 sivulla 6 on esitetty seuraava taulukko: ase laukauksiala 95 mm raskas sinko 95 S 58-6 1 400 112 mm raskas kertasinko 112 RSKeS Apilas 100 66 mm kevyt kertasinko 66 KeS 1 400 81 mm kevyt kranaatinheitin 81 KrH 71 2 000 kranaattikonekivääri 49 Krkk 1 200 rynnäkkökivääri 7.62 Rlc a-radoilla 720 000 maastossa 200 000 7.62 Rk paukkupatruunat 500 000 sotilaspistooli 9.00 Pist 80-91 200 000 käsikranaatit 2 000 ELY-keskuksen käsityksen mukaan arviossa ei ole ollut mukana muiden käyttäjien laukausmäärät ja toisaalta Kaartin Jääkärirykmentti ampuu myös muualla kuin Santahaminassa. 20.9.2010 saapuneen selvityksen mukaan haulikkoradoilla ammutaan vuodessa noin 90 000 haulikon lau kausta ja hirviradalla noin 9 000 kiväärin laukausta. Koska ELY-keskuksen käytettävissä ei ole laukausmääriä viime vuosilta, laukausmäärien perustella ei voida tehdä johtopäätöksiä Santahaminassa eri toirnijoiden harjoittamien toimintojen muutoksista viime vuosien ai kana. Maavoirnien esikunnan 20.9.20 10 saapuneen selvityksen mukaan Santaharninassa pidettävien ammuntojen ja ampumamelua aiheuttavien harjoitusten määrä on lisääntynyt vuodesta 2008 alkaen. Syynä on muun muassa joukkotuotantovelvoitteen nousu ja se, että pääkaupunkiseudun siviiliampumaratojen lakkauttaminen on lisännyt Santahaminan käyttöä MPK:n ja yhteistoimintaviranomaisten osalta. Haulikkoradoilla ammuttu laukausmäärä näyttää lähes nelinkertaistuneen vuoden 2001 tilanteesta.
6 (76) 20.9.2010 saapuneen selvityksen perusteella raskaiden aseiden käyttö noin vuoden ajanjaksolla on ollut seuraava: Kevyt kertasinko 521 Raskas kertasinko 78 81 mm kranaatinheitin 2 075 Raskas sinko 264 Räjäytys (400g/YLI) 46 Verrattaessa Santahaminan vuoden 2001 käyttötilaston tietoja Kaartin jääkärirykmentin vuoden 2010 laukausmääräarvioon on voitu todeta, että sinkojen mahdollinen kiintiöihin perustuva laukausmäärä on lähes vii sitikertaistunut (390 vuonna 2001, 1900 vuonna 2010). Kuitenkin heinä kuun 2009 heinäkuun 2010 aikana ammuttiin 853 singonlaukausta eli kaksinkertainen määrä vuoteen 2001 verrattuna. Esimerkiksi kranaatin laukausten määrä puolestaan olisi vähentynyt (2 820 vuonna 2001, 2 000 vuonna 2010). C Verrattaessa Kaartin jääkärirykmentin vuoden 2010 laukausmääräarviota vuoden 1998 laukausmääräarvioon, on voitu todeta, että Kaartin jääkäri rykmentin toiminnassa arvioidut raskaiden sinkojen ja kranaatinheitti-. mien laukausmäärät ovat kaksinkertaistuneet ja kevyen kertasingon lau kausmäärät ovat lähes 30-kertaisia. Meluselvitykset Vuonna 2001 tehdyn meluselvityksen yhteenvedon mukaan tuolloin sel vitettiin Santaharninasta leviävää impuissimelua ja melun impulssimai suutta sekä mallinnettiin eri aseiden aiheuttamia meluarvoja Santahami nassaja Jollaksen alueella. Santaharninassa ammuttiin vuorotellen kai killa ampumaradoilla ja ampurna-alueilla lähes kaikilla käytettävissä ole villa aseilla. Tässä yhteydessä mitattiin koiniessa kohdassa Jollaksen puolella melua sekä kahdesta kohdasta Santaharninassa. Mittaukset teh tiin samanlaisina kolme kertaa elokuussa, lokakuussa ja tammikuussa sääolosuhteiden vaikutusten arvioimiseksi. Vuoden 2001 meluselvityksen mukaan kivääriaseiden laukausmelut oli vat tuskin kuultavia ja alittivat selvästi Jollaksen alueella ampumaratojen ympäristömelulle annetun valtioneuvoston päätöksen 53/97 mukaisen ohjearvon 65 db (LAIIJ. Raskaiden aseiden ja räjähdysten äänet olivat kuultavissa selvästi Jollaksen alueella ja esimerkiksi kranaatinheittimien ääni oli 83 96 db (L-E i) ja raskaiden sinkojen 85 100 db (LCE ja te lamiinan räjäytysääni 10 1 108 db (LCE IJ. Raskaiden aseiden äänet ylit tävät näin ollen osittain ko. meluselvityksessä ehdotetun ohjearvon 100 db (LCE ). Meluselvityksessä tuodaan esiin, että raskaiden aseiden inelun vaimentamismahdollisuuksia tai raskaiden aseiden käytön rajoit tamista tulee pohtia näillä perusteilla.
7 (76) Vuoden 2010 ympäristömeluselvityksen mukaan (s. 18) yksittäisten ras kaiden aseiden laukaustenja iskemien sekä räjäytysten laskennallinen enimmäismelun C-äänialtistustaso LUE ylittää puolustusvoimien raskai den aseiden melun suositusarvon 100 db alueen pohjoispuolella Jollak sessa muutaman kymmenen asuintalon luona. Laskettu taso on lähim pien talojen luona suurimmillaan noin 102 db. Mittauksissa havaittiin myös useita suositusarvojen ylityksiä. Suurimmat mitatut keskiarvotetut C-altistustasot Laajasalossa olivat raskaan singon ammunnoissa 109 db. Vuoden 2010 ympäristömeluselvityksen mukaan raskaiden aseiden kes kimääräisten harjoituspäivien laskennallisen melun A-keskiäänitaso LA on lähimpien talojen luona enimmillään noin 50 db. Kun raskaille aseille käytetään laskentatulokseen lisättävän impulssikorj auksen arvona + 10 db, melun korjattu keskiäänitaso on noin 60 db eli ylittää asuin alueilla puolustusvoimien raskaiden aseiden melun suositusarvon 55 db. Ampumaratojen laskennallinen Al-enimmäisäänitaso LAJmax on lähimpien asuintalojen luona Jollaksessa ja Hevossalmessa enimmiilään noin 72 db, mikä ylittää valtioneuvoston päätöksessä 53/1997 annetun ohjearvon 65 db. Myös pienikaliiperisten aseiden melun enimmäistason kes kiarvotetut mittaustulokset ylittivät ajoittain ohjearvon Laajasalon mit tauspisteissä K1 K3, suurimpien tulosten ollessa 73 83 db. Vuoden 2010 ympäristömeluselvityksen yhteenvetona on todettu, että raskaiden aseiden ammunnoissa syntyvän melun sekä lasketut äänitasot että mittaustulokset ylittävät paikoin suositusarvot Jollaksenja Hevos salmen lähimmillä asuinalueilla. Myös pienikaliiperisten aseiden melun osalta sekä lasketut että mitatut äänitasot ylittävät ohjearvon, mutta am pumaratojen mitatun enimmäisäänitason tapauksessa tämä koskee var muudella vain ryhmälaukausten melua. Ampurnaradoilta kuuluvien yk sittäislaukausten melun mittaustulokset ovat suunnilleen ohjearvon koh dalla. Johtopäätökset ELY-keskus on katsonut, että meluselvitykset ja laukausmääristä käytet tävissä olevat tiedot huomioon ottaen toiminnasta saattaa aiheutua ympä ristössä eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n 1 mo mentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Arvioitaessa eräistä naapu ruussuhteista annetun lain mukaisen rasituksen kohtuuttomuutta on lain 17 :n 2 mornentin mukaan otettava huomioon paikalliset olosuhteet, ra situksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat.
8 (76) Ampurnamelua, erityisesti raskaiden aseiden aiheuttamaa melua, ei voicia pitää lähtäkohtaisesti tavanomaisena meluna, kuten esimerkiksi lii kennemelua. Raskaiden aseiden käytöstä aiheutuu melua, joka ylittää puolustusvoimien oman ohjeistuksen mukaisen melutason (LCF 100 db) lähimmillä asuinalueilla. Ampumaratojen laskennal unen A1-enirnmäisäänitaso LAImaX on lähimpien asuintalojen luona Jollaksessa ja Hevossal messa enimmillään noin 72 db, mikä ylittää valtioneuvoston päätöksen 53/1997 ohjearvon 65 db. Santahaminan läheisyydessä ampumamelua esiintyy lähes päivittäin ympäri vuoden. Vaikka puolustusvoimien toi minta Santahaminan alueella on alkanut ennen kuin lähialuetta on raken nettu tiiviimmin asuinkäyttöön, ampumatoiminta on lisääntynyt viime vuosien kuluessa. Näin ollen Santahaminan ampumaradoille ja alueella suoritettaville raskasaseammunnoille (kuten singot, kranaatinheittimet ja räjäytykset) on haettava ympäristölupaa 31.12.2011 mennessä. Ampumaratatoimintaan edellytetään ympäristölupaa lisäksi ympäristön suojelulain 28 :nja ympäristönsuojeluasetuksen perusteella. Kaartin jääkärirykrnentti on tehnyt ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpa nosta annetun lain edellyttämän ilmoituksen olemassa olevista ampuma radoista. PuolustusvoimatlMaavoimien esikunta on ilmoittanut hakevan sa ampumaratatoiminnalle ympäristölupaa, mutta katsonut, ettei ympä ristölupahakemusta ole järkevä jättää ennen vuotta 2012. ELY-keskus on katsonut, että vuoden 2010 ympäristömeluselvitys ja laukausmäärät huo mioon ottaen, ympäristölupahakemus pitää toimittaa lupaviranomaisen käsiteltäväksi mahdollisimman pian. Lisäksi ELY-keskus ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momenttiin viitaten on katsonut, että Santahaminassa samalla toiminta-alueella sijaitsevalla ampumarata- ja taisteluampumaratatoirninnoilla on sellainen tekninen ja toirninnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä. Näin ollen toimintoihin on haettava ym päristölupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksilla tai yhteisesti yhdellä.. lupahakemuksella 31.12.2011 mennessä. Koska toiminnoilla ei vielä ole ympäristölupaa ja toiminnoista voi aiheu tua ympäristössä eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, ELY-keskus on kat sonut, että toimintaa on syytä rajoittaa päätöksen määräyksillä 2 3. Mää räysten sisällössä on otettu huomioon tällä hetkellä voimassa oleva San tahaminan taisteluampumaradan johtosääntö (voimassa 1.9.2007 alkaen). Jos johtosääntöä muutetaan, tällöin voi olla aiheellista antaa Ii sämääräyksiä. ELY-keskuksen määräykset ovat voimassa niin kauan, kunnes toimintoja koskeva ympäristölupapäätös saa lainvoinian.
9 (76) Hallinto-oikeuden välipäätös Hallinto-oikeuden ratkaisu ELY-keskus on määrännyt (määräys 2), että reserviläisten ja muiden va paaehtoistoimij oiden harjoittama ampumatoiminta Santahaminassa kiel letään iltaisin klo 19 jälkeen ja viikonloppuisin. Ampumaratojen käyttökielto viikonloppuisin ei koske Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:ta. ELY-keskus on määrännyt myös rajoituksia raskaiden aseiden käyttöön (määräys 3). Aikarajoituksen lisäksi näillä määräyksillä vähennetään myös laukausmääriä. Koska yksityiskohtaisia tietoja Santahaminassa ammutuista laukausmää ristä ei ole käytettävissä, ELY-keskus on määrännyt (määräys 4), että Kaartin jääkärirykmentin on pidettävä kuukausittain kirjaa Santahami nassa ammutuista laukausmääristä. Kirjanpidosta on lisäksi käytävä ilmi toirnija ja ampuma-alue/ampumarata. Sovelietut säännökset Ympäristönsuojelulaki 28, 35, 84, 88, 91, 92, 96, 97,101 ja 105 Yinpäristönsuojeluasetus 1 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 4, 6 ja 7 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Hallintolaki 34 Vaasan hallinto-oikeus on 28.2.2011 antamalla välipäätöksellä nro 11/0037/1 kieltänyt ja keskeyttänyt Maavoimien esikunnan valituksessa esitetyn vaatimuksen johdosta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä ristökeskuksen päätöksen 20.12.2010 dnro UUDELY/736/07.00/20 10 täytäntöönpanon velvoitteiden 1 3 osalta. Määräys on voimassa siihen saakka, kunnes pääasiaa koskevat valitukset on lainvoimaisesti ratkaistu tai kunnes asiasta toisin määrätään. Vaasan hallinto-oikeus on katselmuksen toimitettuaan valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt muiden ohella Helsingin Varuskunnan Ampujat ry:n, Jaakko Visurin ja Anu Suomelan esittämät väitteet kuulemisvirheistä, hylännyt väitteen siitä, ettei Thor Lindroosilla ole ollut asiassa vireillepano-oikeutta, jättänyt tutkimatta muiden ohella Helsingin Varuskunnan Ampujat ry:n valituksen Uuden maan ELY-keskuksen päätöksestä ja jättänyt tutkimatta Anu Suomelan kirjelmässään valitusajan jälkeen tekemät vaatimukset. Tutkimatta jäte tyt valitukset ja vaatimukset on otettu huomioon asiassa annettuina lau suntoina.
10(76) Hallinto-oikeus on Maavoimien esikunnan valituksen hyväksyen ku monnut ELY-keskuksen päätöksen määräykset 2 ja 3 ja muuttanut mää räyksen 1 kuulumaan seuraavasti (muutokset kursiivilla): 1. Kaartin jääkärirykmentin on haettava Santahaminan ampumaradoille poistertu tekstiä) ympäristönsuojelulain mukaista yinpäristölupaa Etelä- Suomen aluehal lintovirastolta viimeistään 30.4.2012. Hallinto-oikeus on hylännyt Thor Lindroosin valituksen ja hallinto-oi keuteen valittaneiden yhdistysten esittämät oikeudenkäyntikuluvaati mukset. Hallinto-oikeus on määrännyt, että Kaartin jääkärirykmentin on notida tettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta hallintopakkopäätök sen 20.12.20 10 määräystä 1 hallinto-oikeuden muuttamassa muodossa ja sen määräystä 4 alkuperäisessä muodossa. Koska hallinto-oikeus on ku( monnut hallintopakkopäätöksen määräykset 2 ja 3, kurnoutuvat myös näitä määräyksiä koskevat täytäntöönpanomääräykset. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti: Kuulemisvirheväite Yrnpäristönsuojelulain 91 :11 mukaan ennen ympäristönsuoj ei ulain 13 luvussa tarkoitetun määräyksen antamista viranomaisen on varattava sille, jota määräys koskee, tilaisuus tulla kuulluksi asiassa siten kuin hal lintolaissa säädetään. Tarvittaessa on kuultava myös muita asianosaisia, muita valvontaviranornaisia, lupaviranomaista ja yleistä etua valvovia viranomaisia. Asiassa ei ole tapahtunut menettelyvirhettä, koska kysymyksessä on Kaartinjääkärirykmentin ampumaradat, joiden käyttö tapahtuu sen oli jauksessa ja valvonnassa. Lisäksi yhdistysten osalta on kysymys vain vä lillisistä vaikutuksista, joiden takia yhdistysten erillinen kuulerninen ei ole ollut tarpeen. Visuri ja Suornela eivät ole olleet asiassa vireillepanijoita eikä hallinto pakkopäätöksen velvoittavat määräykset koske heitä. Näin ollen asiassa ei ole ollut tarpeen erikseen kuulla Visuria tai Suomelaa. Thor Lindroosin vireillepano-oikeus Valituksenalaisessa päätöksessä mainituilla perusteluilla Thor Lindroo sula on ollut asiassa vireillepano-oikeus.
11(76) Yhdistysten valitusoikeus Ympäristönsuojelulain 84 :n 1 momentin mukaan valvontaviranomai nen voi muun muassa kieltää sitä, joka rikkoo ympäristönsuojelulakia, sen nojalla annettua asetusta tai määräystä, jatkamasta tai toistamasta säännöksen tai määräyksen vastaista menettelyä, määrätä sen, joka nkkoo ympäristönsuojelulakia taikka sen nojalla annettua asetusta tai mää räystä, täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa. Pykälän 2 momentin mukaan luvanvaraisen toiminnan osalta määräyk sen antaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jos toimivaltainen lu paviranomainen on aluehallintovirasto tai se on ympäristönsuojelulain 33 :n nojalla myöntänyt ympäristöluvan. Ympäristönsuojelulain 97 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan oikeus ha kea muutosta ympäristönsuojelulain nojalla annettuun viranomaisen pää tökseen on sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea. Kysymyksessä olevalla taisteluampuma-alueella hanjoitettavasta toiminnastaja myös koko Santahaminan alueen kulunvalvonnasta vastaa Kaar tin jääkärirykmentti. Asiakirjoista ilmenee, että Santahaminan Erämiehet ry on saanut puolus tusministeniöltä oikeuden 12.2.1970 rakentaa ampumaradan (hirvi- ja karjurata). Karjurata on sittemmin purettu. Ministeriön päätöksellä on to dettu yhdistyksen olevan oikeutettu käyttämään ampurnarataa. Kiinteät rakenteet ovat kuitenkin siirtyneet valmistuttuaan puolustusvoimien omistukseen. Sopimuksen mukaan puolustusvoimilla on oikeus käyttää rataa ja oikeus irtisanoa sopimus. Haulikkoradan osalta selvitystä, radan perustamisoikeudesta ei ole toimitettu. Santahaminan taisteluampumaradanjohtosäännön luvun 5 mukaisesti taisteluampumarata-alueelia sijaitsevilla Santahaminan Erämiehet ry:n haulikkoradoilla on huomioitava seuraavat määräykset: - radoilla saavat ampua vain Santahaminan Erämiehet ry:n jäsenet ja heidän vieraansa - Santahaminan Erämiehet ry:llä on vakiovuoro radoille torstaisin 1.4. 30.9. klo 17.00 19.00. - muut varaukset Santahaminan Erämiehet ry tekee Kaartin jääkäriryk nientin tilavarausjärj estelmän kautta. Haulikkoratoja käytetään virka-aikana ja lisäksi: - huhti- ja heinäkuussa torstaisin klo 17 19 - touko-, kesä- ja elokuussa torstaisin ja perj antaisin klo 17 19 - kesä- ja elokuun alussa noin kahden viikon ajan arkisin on amniuntati laisuuksia klo 8 20 välissä (vaihtelevasti voi olla esim, neljänä tuntina päivässä).
12 (76) Asiakirjoista ilmenee, että Helsingin Varuskunnan Ampujat ry on tehnyt sopimuksen 10.10.1978 puolustusministeriön kanssa Santaharninan pis tooliradan käytöstä. Sopimuksen mukaan yhdistys on oikeutettu käyttä mään rataa siten kuin se käy päinsä haittaamatta puolustusvoimien radan käyttöä. Sopimuksen mukaan puolustusvoimat voi keskeyttää tai lopet taa käyttöoikeuden, jos valtion etu tai alueen käyttö sitä vaatii. Lisäksi yhdistys on hankkinut maalilaitteitaja osallistunut 50 metrin pienoiski vääriradan rakentamiseen. Valituksien mukaan puolustusvoimien ulkopuoliset Santahaminan ampu maratojen käyttäjät tekevät Kaartin jääkärirykmentille ampurnaratojen käyttöanomuksen. Puolustusvoimien ulkopuolisten käyttäj ien ampuma ratavuorot jakaa Kaartin jääkärirykmentin koulutusosasto kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä ratajakokokouksissa. Lopullisen päätöksen am puratavuoroista tekee Kaartin j ääkärirykmentin komendantin toimisto. r Koska yhdistyksien käyttöoikeus ei ole sellaista, että yhdistykset saisivat itsenäisesti päättää ratojen ampumavuoroista vaan ratojen käyttö on ra joitettuaja Kaartinjääkärirykrnentin ohjauksessa ja sen toiminnasta riip puvaa, valituksenalainen päätös ei suoranaisesti koske yhdistyksien oi keuttaja etua sillä tavalla, että niillä olisi asiassa itsenäinen valitusoi keus. Välilliset vaikutukset eivät tee radoilla toimivia yhdistyksiä hallin topakkoasiassa asianosaiseksi siinä merkityksessä kuin ympäristönsuoje lulain 97 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetaan. Näin ollen yhdistyksien valitukset on jätettävä tutkimatta valitusoikeu den puuttumisen vuoksi. Ympäristönsuojelulain mukaisessa hallintopakkoasiassa asianosaisten piiri ei voi lupa-asian tavoin laajentaa vasta valitusasteessa. Yhdistyksiä ei voida pitää asiassa sellaisina sivuväliintulijoina, joilla olisi oman etun sa vuoksi itsenäinen muutoksenhakuoikeus. Yhdistysten kirjelmiä ei ot taen huomioon mitä edellä on lausuttu yhdistysten valitusoikeudesta voi da pitää myöskään hallintolain 59 :n ja 60 :n mukaisina kanteluina. Yhdistyksien valitukset ja Santahaminan Erämiehet ry:n lausunto katse! mukseen 25.5.2011 osallistumisesta on kuitenkin otettu huomioon Maavoimien esikunnan valitusta tukevina lausuntoina. Anu Suomelan ja Jaakko Jisurin kirjelmät Anu Suomela ja Jaakko Visuri eivät ole hallinto-oikeudessa muutoksen hakijoina. Tämän vuoksi ja kun heidän kysymyksessä olevat vaatirnuk sensa on esitetty valitusajan päättymisen jälkeen annetuissa kirjelmissä, vaatimuksia ei voida tutkia. Kirjelmät on kuitenkin otettu huomioon Thor Lindroosin valitusta tukevina lausuntoina.
13 (76) Maa voimien Esikunnan valitus Valituksen käsittely Valituksenalaisen päätöksen määräyksen 1 mukainen ympäristöluvan ha kuvelvollisuus koskee Santahaminan ampumaratoj aja alueella suoritet tavia raskasaseammuntoja (kuten singot, kranaatinheittimet ja räj äytyk set). Puolustusvoimat on ilmoittanut valituksessaan hakevansa muutosta vain raskasaseammuntojen luvanvaraisuuteen ja hakevansa lupaa ainakin pistooliradalle, maanpuolustuskorkeakoulun 150 m kivääriradalle, kes kusampumaradan 150 m ja 300 m kivääriradoille, pienoiskivääriradalle, hirviradalle ja haulikkoradalle. Katselmuksella 25.5.2011 saadun selvi tyksen perusteella luvanhakuvelvollisuus koskee myös asekäsittelyratoj a 1 ja 2, joilla ammunta suoritetaan kiinteisiin maalilaitteisiin ja animunta tapahtuu samoilta ampumapaikoilta eli asekäsittelyradat rinnastuvat mui hin ulkona sijaitseviin ampumaratoihin. Näin ollen määräyksen 1 osalta hallinto-oikeudessa on ratkaistavana vain kysymys raskasaseammunto jen luvanvaraisuudesta. Määräys 1 Toimintakokonaisuuden arviointi Nyt kyseessä oleva taisteluampuma-alue sijaitsee Helsingin kaupungin Santahaminan saaren itäosassa. Taisteluampuma-alue on noin 1,5 kilo metriä pitkä ja noin 300 metriä leveä. Kyseisen alueen eteläosassa sijait sevat asekäsittelyampurata 2, hirvirata, keskusampumarata 150 metrin ja 300 metrin kivääriratoineen sekä haulikkoradat. Keskusampumaradan läheisyydessä ovat kranaatinheitinten tuliasemat. Noin 400 metrin etäi syydellä pohjoiseen haulikkoradoista sijaitsee Kupu tukikohta, jonka lä heisyydessä on hyökkäysrata ja räjäytysharjoitusalue. Tukikohdan poh joispuolella on puolustusrata. Kyseisen radan pohjoispuolella on asekä sittelyampurata 1. Kyseisen taisteluampuma-alueen ulkopuolella, noin 400 metriä iänteen, sijaitsee pienoiskiväärirata ja asekäsittelyampumara dan 1 vieressä maanpuolustuskorkeakoulun 150 metrin kiväärirata. Ky seisestä radasta 200 metriä länteen sijaitsee pistoolirata. Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella kouluampumaratoj en ja taisteluampu nia-alueen melun vaikutukset kohdistuvat eniten alueen pohjoispuolella sijaitsevan Jollaksen eteläosiin. Alueen ampumaradoista asekäsittely-, hirvi-, keskus-, haulikko-, pistoo Ii-, pienoiskivääri- ja maanpuolustuskorkeakoulun kivääriampumaradal la ammuntaa suoritaan enintään kiväärikaliiperisilla aseilla ja ammunta suoritetaan kiinteisiin maalilaitteisiin ja ammunta tapahtuu samalta am pumapaikalta eli kyseessä ovat ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 mo mentin 1 4a alakohdan mukaiset ulkona sijaitsevat ampumaradat, joille
14 (76) tarvitaan ympäristölupa. Taisteluampurraa-alueella suoritettavaa raskasa seammuntaa ei harjoiteta samoilta ampumapaikoilta ja samoihin maalei hin ja axmnunta voi tapahtua koko taisteluammunta-alueen rajojen sisäl lä. Näin ollen hyökkäysrataa ja puolustusrataa ei voida pitää ympäris tönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 14a alakohdan mukaisina ulkona sijaitsevina ampumaratoina. Esitetyn selvityksen perusteella asekäsittely-, hirvi-, keskus-, haulikko-, pistooli-, pienoiskivääri- ja maanpuolustuskorkeakoulun kivääriampu maradalla kouluampumaratoja käytetään erillään taisteluampuma-aiueen muusta toiminnasta, joka on pääasiassa taisteluammuntojen suorittamista raskailla ja kiväärikaliiperisilia aseilla alueen sisällä. Näin ollen edellä mainituilla ampumaradoilla harjoitettavalla amrnuntaa ja alueella suori tettava muuta ampumatoimintaa on pidettävä erillisinä toimintoina ja nii den luvanvaraisuutta on siten tarkasteltava erikseen. Vaikka luvan myön tämistä koskevassa lupaharkinnassa on ympäristönsuojelulain 42 :n 1 mornentin mukaisesti otettava huomioon toiminnan aiheuttama haitta yhdessä muiden toimintojen kanssa, luvanvaraisuutta koskevassa harkin nassa toimintoja on kuitenkin tarkasteltava erikseen. Näin ollen yksis tään se seikka, että toiminnoista aiheutuu samalle alueelle ulottuvaa me luhaittaa, ei oikeuta tarkastelemaan toimintojen luvanvaraisuutta koko naisuutena. Lisäksi hallinto-oikeus toteaa, että ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentin mukainen toirnintakokonaisuus voidaan muodostaa vain luvanvaraisten toimintojen kesken. Raskaiden aseiden ampumatoiminta ja ammuntojen lisääntyminen Puolustusvoimilta saadun tiedon mukaan vuonna 2010 on raskailla aseil la ammuttu Santahaminassa 51 päivänä. Kaartinjääkärirykrnentin tiedot teen mukaan kevään ja kesän 2011 aikana taisteiuammuntoja Santahami-. nassa suoritetaan 33 päivänä. Katselmuksella saadun tiedon mukaan tais teluampumapäivät ampuma-alueella keskittyivät vuonna 2010 tyypilli- ( sesti keväällä huhtikuulta kesäkuulle ulottuvalle jaksolle sekä syksyllä elokuusta marraskuulle. Santahaminan taisteluampuma-alueen johto säännön luvun 5 mukaisesti raskasaseammunnat ovat kiellettyjä viikolla kello 20.00 08.00 välisenä aikana. Raskasaseammunta on kiellettyä vii konloppuisin myös illalla ja aamulla sekä sunnuntaina. Johtosäännön tar kempi kuvaus ja poikkeuslupamenettely on esitetty myöhemmin kohdas sa Määräys 3. Arviota toiminnan lisääntymisestä on vaikea tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Arviointi perustuu vain kolmen erillisen vuoden ver tailuun, joka on myös tietyiltä osin puutteellista. Laukaisumääristä ei ole pitempiaikaista tilastoa. Näin ollen kyseisen aineiston perusteella ei voi da tehdä tarkkaa arviointia laukaisumäärien muutoksesta.
15 (76) Kun verrataan vuosien 2001 ja 2010 meluselvityksessä esitettyjä raskai den aseiden laukaisumääriä voidaan todeta, että kevyen kranaatinheitti mien (81 krh) laukaisumäärä on pysynyt määrältään samana (meluselvi tys 2001 2 010 laukausta ja vuonna 2009 2 000 laukausta). Animunta raskailla kranaatinheittimillä on keskeytetty. Raskaiden heittimien vuo sittainen laukaisumäärä oli vuoden 2001 meluselvityksen mukaan 720 1 aukausta. Sinkoaseiden osalta laukauksia oli vuoden 2001 meluselvityksen mu kaan 390 kappaletta vuosittain. Vuoden 2010 meluselvityksen ammus kiintiöön perustuvan arvion mukaan sinkolaukauksia oli yhteensä 1 900 vuotta kohden (95 S 58 61 laukauksia 400, 112 RSKes 100 laukausta ja 66 Kes 1 400 laukausta). Asiakirjojen mukaan sinkolaukausten määrä heinäkuun 2009 ja 2010 välillä oli 864 laukausta (95 S 58 61 laukauksia 264, 112 RSKes 78 laukausta ja 66 Kes 521 laukausta). Katselmuksella 25.5.2011 saadun tiedon mukaan raskaan singon (95 S 58 61) käyttö lo petettiin Santahaminassa katselmuksen aikana ammuttuihin laukauksiin. Kranaattikonekiväärin laukauksia oli vuoden 2010 meluselvityksen mu kaan vuosittain 1 200 kappaletta. Meluselvityksen 2001 mukaan taistelu ampumaradalla on ammuttu myös kranaattikonekiväärillä ja aseen meluvaikutuksia on mitattu 18.8.2000, 28.9.2000 sekä 14.2.2001 suoritettujen ammuntojen yhteydessä. Kranaattikonekiväärin ammuntamääriä ei ole kuitenkaan mainittu 2001 meluselvityksen liitteen 7.2 mukaisessa käyt tötilastossaja heinäkuun 2009 ja 2010 välisessä tilastossa. Näin ollen kranaattikonekiväärin ammuntamääriä ei voida ottaa huomioon verrat taessa tilastoja, koska vertailulukua ei ole käytettävissä vuoden 2001 me luselvityksestäja ajalta 2009 20 10. Räjäytyksiä oli vuoden 2001 meluselvityksen mukaan 170 kappaletta vuosittain ja heinäkuun 2009 ja 2010 välillä 46 kappaletta. Edellä mainittujen tietojen perusteella laskettu raskasaselaukausten ko konaismäärä oli vuoden 2001 meluselvityksen perusteella 3 210 ja vuo den 2010 meluselvityksen perusteella 3 900 laukausta. Heinäkuun 2009 ja 2010 välisenä aikana vastaava määrä oli 2 938 kappaletta. Näin ollen raskasaselaukausten kokonaismäärä saadun tiedon perusteella ei ole merkittävästi muuttunut viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Yksit täisten aseiden osalta voidaan todeta, että kevyen kranaatinheittimen lau kaisumäärät ovat pysyneet samana ja sinkoaseiden osalta merkittävin li säys on tapahtunut kevyen kertasingon (66 KeS) laukaisumäärien kas vussa. Kranaattjkonelciväärien laukaisumäärien muutosta ei voida arvioi da edellä mainitusta syystä. Raskaiden kranaatinheittimien laukaisumäärä on ollut aikaisemmin mer kittävä (720 laukausta) ja aseen meluvaikutus on ollut mittauspisteissä
tie 89 db LCE,. Vastaavat arvot raskaalle singolle olivat 2001 meluselvi Keulakuvantie 94 db LCE, Purjetuulenkuja 94 db LCE isja Matosaaren tyksen mukaan 100 db LCE, 97 db LCE5ja 87 db LCE. Kevyen tosaarentiellä 84 db LCE k. Näin ollen viimeisimmän kymmenen vuoden matta, koska raskas kranaatinheitin ei ole enää Santahaminassa käytössä taisesti. Lisäksi nykyisessä tilanteessa kaikkein meluisin ase eli raskas ja kevyt kertasinko aiheuttaa pienemmän meluvaikutuksen laukaisukoh rä ei ole merkittävästi muuttunut laukaisumäärän lievästä noususta huoli singon vastaavat arvot ovat olleet Purjetuulenkuj alla 87 db LCE ja Ma aikana saadun tiedon perusteella raskaiden aseiden melun kokonaismää kerta Rasituksen mahdollista kohtuuttomuutta ja siitä aiheutuvaa luvanvarai suutta arvioitaessa on rasituksen voimakkuuden, toistuvuuden ja ajoittu misen lisäksi tarkasteltava 17 :n 2 momentin mukaisesti muun muassa den ja melua aiheuttavien toimintojen ajoittumisen perusteella. Melurasi Rasituksen kohtuuttomuutta ja siitä aiheutuvaa luvanvaraisuutta on ar vioitava ensisijaisesti meluisten päivien lukumäärän, melun voirnakkuu viäniisen kannalta suotuisat. Kun raskasaseammuntoja toteutetaan noin suhteista annetun lain 17 :n tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Rasituk sen kohtuuttomuutta arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon, että kopuolella, mikä vähentää rasituksen kohtuuttomuutta. Myös iltaisin ja heuttavien päivien lukumäärän perusteella aiheutua eräistä naapuruus saadun selvityksen mukaan suurin osa harjoituspäivistä on kesäajan ul viikonloppuisin tapahtuvien ammuntojen vähäisyys vaikuttaa saman suuntaisesti. 50 päivänä vuodessa, toiminnasta voi melun voimakkuuden ja melua ai tus lähimmillä asuinalueilla on meluselvityksen ja katselmuksella tode tun perusteella voimakasta varsinkin tuuliolosuhteiden ollessa melun le ta. Lainkohdan 2 momentin mukaan arvioitaessa rasituksen kohtuutto tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle lupa on oltava toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 3 kohdan mukaan ympäristö naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n 1 momentissa tarkoi tettua kohtuutonta rasitusta. Lainkohdan mukaan kiinteistöä, rakennusta haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksis muutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu ta vanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen al kamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristöluvan tarve naapuruussuhdehaitan perusteella sumäärien kasvulla ei nykyisessä arvioinnissa ole merkitystä. sinko (95 S 58 61) ei ole enää käytössä, joten sen viimeaikaisella Iaukai 16(76)
17 (76) rasituksen alkamisajankohtaa. Arvioinnissa on otettava huomioon raska saseaminuntojen alkamisajankohdan lisäksi se, onko raskasaseammunto jen aiheuttama kokonaisrasitus lisääntynyt tai lisääntymässä olennaisesti. Kun puolustusvoimien raskasaseammunnat ovat alkaneet Santahaminas sa jo vuonna 1918 ja jatkuneet lähes keskeytyksettä, on tällä seikalla kat sottava olevan kohtuuttomuuden arvioinnissa lieventävä merkitys. Hal unto-oikeus katsoo, ettei asiassa ole tullut osoitetulcsi, että ammuntojen aiheuttama melurasitus olisi viime vuosina olennaisesti lisääntynyt. Vaikka melua aiheuttavien päivien lukumäärä on jossain mäarin lisäänty nyt, meluisimpien aseiden käyttö on vähentynyt tai kokonaan loppunut. Näin ollen ELY-keskus ei ole voinut perustella luvan tarvetta sillä perus tella, että toiminnan aiheuttama melurasitus on olennaisesti lisääntynyt. Hallinto-oikeus katsoo edellä mainituilla perusteilla, että raskas aseam muntojen toteuttaminen sellaisena kuin se on kuvattu asiakirjoissa ja to dettu hallinto-oikeuden suorittamassa katselmuksessa ei aiheuta naapu ruussuhdelain 17 :n tarkoittaniaa kohtuutonta rasitusta eikä ympäristöluvan hakeminen kyseiselle toiminnalle ole tarpeen. Ympäristönsuojelulain 4 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että hai talliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai, milloin haitallis ten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (ennaitaehkäisynja haittojen ininirnoinnin periaae). Ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin mukaan toiminnan harjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuk sista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdolli suuksista (seivilläolovelvollisuus). Hallinto-oikeus toteaa, että vaikka Santahaminan taisteluampuma-alueen raskasaseammunnoi.lle ei nykyisten tietojen perusteella ole tarpeen hakea ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa, ampuma- ja harjoitusalueen toiminnanharjoittajaa koskevat ympäristönsuojelulain 4 ja 5 :n mukaiset yleiset periaatteetja velvollisuudet ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella yleisenä valvontaviranomaisena on mahdollisuus toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden perusteella edellyttää esimerkiksi melumallitarkastelua täydentäviä melumittauksia. Puolustusvoimien on suunniteltava toimintansa siten, että toiminnasta ai heutuu mahdollisimman vähän haittaa alueen ulkopuolella asuville. ELY-keskus voi tämän velvoitteen toteuttamisen valvomiseksi edellyttää puolustusvoimilta selvitystä meluntorjunnasta taisteluammuimnoissa ja selvitystä haittojen vähentämisestä ammuntojen ajoittainisella vähem män haitalliseen aikaan.
18(76) Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella on lisäksi tarvit taessa mahdollisuus ympäristönsuojelulain 85 :n perusteella antaa muu ta kuin luvanvaraista toimintaa koskevan yksittäisen määräyksen, joka on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Näin ollen toiminnanharjoitta jan tulee toimittaa valmisteilla oleva ja myös raskaita aseita koskeva me luntorjuntasuunnitelma Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lisäksi myös Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviran omaiselle. Mikäli Santahaminan taisteluampurna-alueella raskailla aseil la suoritetun toiminnan ympäristövaikutusten havaitaan uuden selvityk sen perusteella poikkeavan olennaisesti nyt arvioiclusta tai jos toimirmas sa tapahtuu olennainen muutos taikka olosuhteet muutoin muuttuvat olennaisesti, toiminnan ympäristöluvan tarve on harkittava uudelleen. Näin ollen hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaisen päätöksen lupamää räyksen 1 mukaisen velvollisuuden koskemaan alueella sijaitsevia ympä ristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin l4a alakohdan mukaisia ampi maratoja. Valituksen käsittelyyn kuluneen ajan vuoksi hallinto-oikeus on jatkanut määräyksen 1 mukaista määräaikaa. Määräys 2 Lupamääräyksen 2 mukaisten reserviläis- ja vapaaehtoistoimijoiden har joittama toiminta on pääasiassa keskittynyt ampumaradoille, joille on haettava ympäristölupaa lupamääräyksessä 1 mainitulla tavalla hallintooikeuden j atkettua määräaikaa viimeistään 30.4.2012. Kyseisten toirnijoiden harjoittamasta ainpumatoiminnasta ja ammunta rnääristä ei ole kokonaisuudessaan riittävää tietoa. Lisäksi vuoden 2010 meluselvityksessä ei ole mitattu haulikkoradan, asekäsittetyratojen, hir viradan tai pienoiskivääriradan aiheuttamaa meluhaittaa. Mittauksia on suoritettu Maanpuolustuskorkeakoulun 150 metrin kivääriampumaradan, pistooliradanja keskusampumaradan 150 metrin sekä 300 metrin kivää riradan osalta. Mittaustuloksia on saatu vain mittauspisteen Ki Keulaku va osalta. Mittauksia ei laiteviasta johtuen saatu muista mittauspisteistä. Mittausten mukaan Maanpuolustuskorkeakoulun 150 m kivääriradalla rynnäkkökiväärillä ammutut laukaukset eivät ylittäneet 65 d13 LAaX ra jaa mittauspisteessä K 1 Keulakuva. Pistooliradalla ammutut laukaukset ylittävät kyseisen rajan. Meluselvityksen mukaan pienikaliiperisten asei den melun osalta sekä lasketut että mitatut äänitasot ylittivät ohjearvon, mutta ampuratojen mitatun enimmäisäänentason tapauksessa tämä kos kee vain ryhmälaukausten melua. Ampuniaradoilta kuuluvien yksittäis laukausten melun mittaustulokset olivat suunnilleen ohjearvon kohdalla.
19 (76) Meluselvityksen mukaan pienikaliiperisten aseiden ampuratarnelun tor juntaan on käytettävissä kohtalaisen tehokkaita keinoja ja tilannetta San tahaniinassa helpottaisi selvästi, jos osa nykyisin saaren pohjoisosassa tapahtuvista ammunnoista siirrettäisiin etelään Keskusampumaradan suunnitteilla olevalle 150 metrin radalle. Vuonna 2001 meluselvityksen mukaan kivääriaseiden laukaisumelut oli vat tuskin kuultavia ja alittivat selvästi Jollaksen alueella ampumaratojen ympäristömelulle annetun valtioneuvoston päätöksen 53/97 mukaisen ohjearvon 65 db LAX. Selvityksen mukaan melumallit antoivat kivääri aseille selvästi suurempia arvoja kuin mitä mittauksissa voitiin todeta. Melumallien mukaan ohjearvo 65 db LA1mi,, ylittyisi Jollaksen asuin alueella pistooliradan, maanpuolustuskorkeakoulun 150 metrin kivääri radan ja haulikkoradan vaikutuksesta. Edellä mainitun osittain puutteellisenja ristiriitaisen selvityksen perus teella ei voida tehdä kokonaisarviota reserviläis- ja vapaaehtoistoimijoi den harjoittaman toiminnan aiheuttamasta rasituksesta tai sen kohtuutto muudesta Jollaksessa sijaitsevilla asuinalueilla. Kun otetaan huomioon, että lupamääräyksen 1 mukaisesti ampuradoille on haettava ympäristölu paa viimeistään 30.4.2012, ei asian tässä vaiheessa ole tarpeen rajoittaa kyseisten toiminnanharj oittajien ampumatoimintaa. Määräys 3 Santahaminan taisteluampuma-alueen johtosäännön luvun 5 mukaisesti ilmatorjuntakonekivääriammunnat, sinkoammunnat, kranaatinheitinam Inunnat, rannikko-, kenttä- ja panssarivaunutykkiammunnat sekä kra naattikonekivääri- ja kranaattipistooliammunnat, räjäytykset ja taistelu käsikranaattien heittäminen on kielletty - maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 20.00 8.00. - perjantaista klo 18.00 lauantaihin klo 10.00 - lauantaista klo 16.00 maanantaihin klo 8.00 - kirkkopyhinä Kaartin Jääkärirykmentin komentaja voi myöntää poikkeusluvan edellä mainittuihin aikoihin. Tulenkuvaus on muuten kielletty edellä mainittuina aikoina, mutta kirk kopyhinä ja niiden aattoina noudatetaan la su aikoja. Poikkeuslupia edellä mainittuihin raskaiden aseiden ammuntakieltoai koihin on ajanjaksolla heinäkuu 2009 ja syyskuu 2010 myönnetty viisi kertaa käsikranaatin heittoharjoituksiin, 2 kertaa tulenkuvaulcseen, 6 ker taa tulenkuvaukseenja kertasingoilla ampumiseen, kerran kertasingolla
20 (76) ja raskaalla singolla sekä kevyellä kranaatinheittimellä ampumiseen eli yhteensä 15 lupaa. Poikkeusluvat ovat olleet ajalliselta keskimäärin noin kuuden tunnin mittaisia. Poikkeusluvista suurin osa eli kymmenen lupaa on myönnetty joukkotuotantosuunnitelman mukaisiin harjoituksiin, joita ei ole lupamääräyksellä 3 rajoitettu. Kun otetaan huomioon edellä määräyksen 1 osalta lausuttu sekä joukko tuotantosuunnitelman kuulumattomien poikkeuslupien suhteellisen vä häinen määrä ja se etteivät poikkeusluvilla ole ammuttu rneluvaikutuk siltaan kaikkein häiritsevinimillä raskailla aseilla kuin yhdessä tapauk sessa, ei kyseistä toiminnasta nyt saatavilla olevan selvityksen perusteel la aiheudu kohtuutonta haittaa. Näin ollen hallinto-oikeus on kurnonnut valituksenalaisen päätöksen määräyksen 3. Thor Lindroosin valitus Kun otetaan huomioon edellä Maavoimien esikunnan valituksen johdos ta määräyksien 1, 2 ja 3 osalta lausuttu ja erityisesti se, että ampurnarato jen käyttöä ja niiden aiheuttamaa meluhaittaa tullaan tarkastelemaan vi reille tulevassa ympäristölupamenettelyssä, ei asiassa ole tarpeen nyt saatavilla olevan selvityksen perusteella rajoittaa reserviläis- ja vapaaeh toistoimijoiden harjoittamaa ampumatoimintaa Santahaminassa tai muu toin rajoittaa ammuntoja Santaharninassa. Päätöksen täytäntöönpano Maavoimien esikunta ei ole hakenut muutosta määräykseen 1 siltä osin kuin määräyksessä on velvoitettu hakemaan lupaa Santahaminan ampu maradoille lukuunottamatta velvoitteelle asetettua määräaikaa eikä mää räykseen 4. Hallinto-oikeus on päätöksellään niuuttanut määräystä 1 koskemaan pelkästään ampurnaratoja ja samalla pidentänyt velvoitteelle asetettua määräaikaa. Tämän johdosta ympäristönsuojelulain 101 a :n (J 1 momentin perusteella hallinto-oikeus määrää aikaisempaa 28.8.2011 antamaansa täytäntöönpanomääräystä muuttaen, että Kaartin jääkäriryk mentin on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta hal lintopakkopäätöksen 20.12.2010 määräystä 1 hallinto-oikeuden muutta massa muodossa ja sen määräystä 4 alkuperäisessä muodossa. Koska hallinto-oikeus on kumonnut hallintopakkopäätöksen määräykset 2 ja 3, kumoutuvat nlyös näitä määräyksiä koskevat täytäntöönpanomääräykset. Oikeudenkäyntikulujen korvaarninen Hallintolainkäyttölain 74 :n 1 momentin mukaan asianosainen on vei vollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on
21(76) kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinko naan. Mitä tässä pykälässäja 75 :ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvaus velvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti ai heutunut viranomaisen virheestä. Hallinto-oikeuden käsittelyratkaisun lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että Santahaminan Erämiehet ry, Helsingin Varuskunnan Ampujat ry ja Helsingin Reserviupseeripiiri asiakumppaneineen joutuvat pitämään niille hallinto-oikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut va hinkonaan. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että oikeudenkäynti olisi aiheutunut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vir heestä. Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet Valitukset korkeinimassa hallinto-oikeudessa Ympäristönsuojelulaki 4 ja 5, 28 2 momentti 3 kohta, 35 4 mo mentti, 40, 84, 85, 91 ja 92 sekä 96 1 momenttija 97 1 mornentti Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti 14 kohta a alakohta Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Hallintolainkäyttölaki 22 ja 51 2 momentti 1) Thor Lindroos on valituksessaan vaatinut, että asiassa toimitetaan suullinen käsittely, Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaanja Uuden maan ELY-keskuksen päätös saatetaan voimaan tarkennettuna seuraavas ti: Ammunnan aiheuttama melurasitus ja ympäristön pilaaminen tulee kes keyttää siihen asti kunnes toiminnalle on ympäristölupa. Raskasaseam muntoja ei tule sallia lainkaan. Merialueenja pohjavesialueella olevan maaperän pilaaminen ammunnoista peräisin olevilla raskasmetalleilla on kiellettävä välittömästi. Ammunnat on kiellettävä lauantaisin, sunnuntai sin ja arkipyhinä. Harrastusammuntoja ei tule sallia lainkaan. Ympäristö luvat on haettava samanaikaisesti sekä ampumaradoille että raskasa seammunnoille, koska molemmista toiminnoista aiheutuu samalle alueelle ulottuvaa kohtuutonta melurasitusta. Vaatimustensa tueksi Lindroos on esittänyt muun ohella seuraavaa: Santahaminan raskasase- tai rata-ammunnoilla ei ole ympäristölupaa, jo ten toiminta on ollut laitonta vuodesta 2000 lähtien, jolloin ympäristön suojelulaki ja -asetus tulivat voimaan.