HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSE1.

HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSE1. 1920. VUOSIKERTOMUS JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISTEN LAITOSTEN HALLITUS. HELSINGISSÄ, 1921.

HELSINGISSÄ SANOMALEHTI- JA KI~JAPAINO-OSAKEYHTIÖN. i92l.... KI~JAPAINO

SISÄLL VSLUETIELO Kaupungin Teknillisten laitosten Hallitus........................................................ V Vesijohtdlaitos.... :............... Kaasulaitos... '... 41, Sähkölaitos...... 61 Sivu.

Helsingin kaupungin tekniflisten laitosten HaUituksen' Kertomus, vuodelta 1920.' Kaupunginvaltuuston huhtikuun, 10 p:nä 1912 vahvistaman ohjesäännön mukaan kuului Hallituks.een kolme varsinaista ja' kolme varajäsentä, joista Kaupunginvaltuusto valitsi kolmeksi vuodeksi kerral1aan puheenjohtajan, yhden varsinaisen ja kaksi varajäsentä, kun taas Rahatoimikamari omista jäsenistään valitsi Hallitukseen yhden varsinaisen ja yhden varajäsenen vuodeksi kerral1aan. Näin valittuna toimi Hallitus vuoden 1919 loppuun, josta: alkaen sen kokoonpano muuttui',kaupunginvaltuuston mainitun vuoden jouluk~i.m 18:na tekemän päätöksen mukaan. Hallituksen suhteen sisälsi mainittu päätös: että Kaupunginvaltuusto valjtsee kaikki jäsenet yhdellä kertaa kalenterivuodeksi kerral1aan; että varajäseniä ei enää valita, mutta jäsenluku lisätään kolmesta viideksi, sekä että puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan jäsenistä kalenterivuodeksi. Tämän mukaan' valitsi Kaupunginvaltuusto vuodeksi 1920 Hallituksen puheenjohtajaksi al1ekirjoittaneen Hult'in, varapuheenjohtajaksi professori A. L Hjelmman'in sekä jäseniksi filosofiantohtori Henrik Ramsay'n, johtaja Väinö Tannerin ja sähköteknikko Väinö V. Salovaaran, joista professori Hjelmman varapuheenjohtajana ja Rahatoiini- 'kamarin edustajana sekä johtaja Tanner varajäsenenä olivat aikaisemmin kuuluneet Hallitukseen. Selostettavan vuoden aikana on Hallitus säännöllisesti kokoontunut kerran viikossa, lukuunottamatta kesäkuukausia, jol1oin kokouksia on ollut' harvemmil}. Niistä vähän yli 250:stä asiasta, joita Hallitus on, vuoden kuluessa käsitellyt, on usea antanut Hallitukselle aiheen tehdä esityksiä Kaupunginvaltuustolle, kuten esim.: helmikuun 16 p:nä; esitys sähkölaitoksen akkumulaattoripatterien uusimiseen saada laitoksen v. 1919 voittovaroista ennen myönnettyjen varojen lisäksi käyttää Smk. 250,000:-, tarvitsematta kuitenkaan koroittaa pauerien kirjanpitoarvoa;,,. maåliskuun 1 p:nä; esitys Hallituksen oikeuttamisesta mahdollisimman edullisesta hinnasta myymään sähkölaitoksen 2,000 kw:n turbogeneraauori vuodelta 1910; maaliskuun 15 p:nä; esitys kaasulaitoksen 'uunilaitteen laajentamisesta kahdella uuniryhmällä sekä tarpeell,isten varojen saamisesta tarkoitusta varten; s. p. esitys kaasun ja sähkön hinnan koroittamisesta; toukokuun,27 p:nä; esitys määrärahan myöntämisestä sähkölaitoksen 'johtoverkon ulottamiseksi Käpylän esikaupunkiin; toukokuun 29 p:nä; esitys Hallituksen oikeuttamisesta määräämään kaasun ja sähkön hinta suhteellisesti tuotantokustannusten mukaan;

vt syyskuun 27 p:nä; esitys uuden sopimuksen tekemisestä Helsingin kaupungin ja Etelä-Suomen Voima Oy:n välillä Sähkövirran hankinnasta; lokakuun 5 p:nä; esitys vesijohtolaitoksen v. 1914 taksan maksujen koroittamisesta; lokakuun 9 p:nä; esitys sähkömiuarien vuokrien käytäntöön ottamisesta; sekä marraskuun 20 p:nä; esitys lisämäärärahoista erinäisiä tarkoituksia varten. Teknillisten laitosten hallinnon ja käy.tön suhteen viitataan jälempänä oleviin erikoissel ostuksii n. Helsingissä, huhtikuuss,a 1921. Helsingin kaupungin teknillisten laitosten Hallitus: Werner Hult. 1. Savonius.

Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen vuonna 1920. toiminnasta Laitoksen tehtävien lisäksi on kuluneena vuonna tullut velvollisuus valvoa viemanjohtojen rakentami$ta tonteilla kaupungissa. Senaatin toukokuun 8 P:Q~ 1917 vahvistamassa Helsingin kaupungin' rakennusjärjestyksessä on nimittäin säädetty, että tontilla oleva viemäri]ohtokin on tehtävä tarkalleen Vesijohtolaitoksen antamien määräyksien. mukaisesti. Kun' ei määräyksiä aikaisemmin ole ollut, teki laitos ehdotuksen semmoisiksi. Sitäpaitsi osoittautui tarpeelliseksi saada vahvistetuksi erityinen ohjesääntö, jonka kautta voitiin antaa määräys m, m. siitä, että on tehtävä piirustus viemärijoh.dosta sekä että viemärijohdon saa tehdä ainoastaan henkilö tai toiminimi, joka Helsingin kaupungin Teknillisten laitosten Hallitukselta on saanut oikeuden siihen. Sittenkuin Uudenmaan läänin Maaherra oli vahvistanut tämän ohjesäännön huhtikuun 22 p:nä 1920 astuvaksi voimaan kesäkuun 1 p:nä samana vuonna ja Hallitus toukokuun 29 p:nä oli hyväksynyt laaditut määräykset' sekä n. k. urakoitsijain johtosäännön, voi tämä toiminta. alkaa.. Sanomalehti-ilmoituksilla kiinnitettiin talonomistajain huomio tarpeellisuuteen noudattaa uusia määräyksiä ja ilmoitettiin vähän myöhemmin Hallituksen hyväksymät urakoitsijatjotka ovat oikeutetut tekemään näitä töitä.. Johtojen rakentamisen' valvontaa ja tarkastusta on hoitanut putkiverkkoinsinööri, joka jo aikaisemmin on valvonut tonteilla r'akennettavain vesijohtojen tekemistä ja viime vuonna, kun rakennustoiminta on ollut verraten vähäinen, on ehtinyt täyttää täl11änkin velvollisuuden. _. Vi'ime vuonna' yhä aina nousevain elantokustannusten takia on työmiesten ja viran':' pitäjäin palkkoja korotettu vuoden kuluessa. Siten saivat työmiehet Hallituksen päätöksen mukaan suurempia p~lkkoja maaliskuun 14 p:stä, huhtikuun 26, kesäkuun 27, syyskuun 5 ja lokakuun 17 p:stä; joulukuun 1 p:nä korotettiin taas Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan jok~isesta lapsesta ja työ päivästä maksettu avustus 1 markasta 2 markkaan, eli samaan määrään jota oli maksettu vuoden alusta kunnes se kesäkuun lopussa tapahtuvan turitipalkkojen korotuksen yhteydessä väh,ennettiin 1 markkaan. Työmiesten tuntipalkat olivat vuoden lopussa kokonaista 75 a 100 Olo suuremmat kuin vuoden alussa.

2 Vuonna 1914 olivat viitaajien, putkenlaskijain ja apurien palkat Smk. 0: 57, 0: 56 ja 0: 44 sekä vuoden 1920 lopussa Smk. 6: 86, 6: 88 ja 5: 81 tunnis~a, apumaksu lapsista siihen mukaan luettuna. Kun työaika kuitenkin on lyhennetty 57 a 52, eli keskimäärin 54.5, tunnista,vuonna 1914 46.5 tuntiin viikossa vuonna 1920, on todellinen tulo, jaettuna vuoden 1914 työajalle, Smk. 5': 85, 5: 87 ja 4: 96 tunnissa. Mainittujen työmiesryhmäin palkat ovat siis vuodesta 1914 alkaen nousseet 927, 950 ja 1,027 Ofo:lla. Virkamiesten kalliinajanlisäyksiä korotettiin kesäkuun 1. p:stä laskien aikaisemmin myönnetystä 75 Ofo:sta pohjapalkasta ja 1,200 markan maksimimäärästä kuu kaudelta 125 Ofo:iin palkasta ilman mitääri rajoitusta ja kiinteän lisäyksen, 400 markkaa kuukau-' delta, pysyen entisellään. Sitäpaitsi korotettiin kuukausavustus' jokaisesta lapsesta 60 markasta 120 markkaan. Jo'ulukuun kalliinajanlisäyksen kiinteä erä korotettiin 400:sta 650 markkaan. Koneenhoitajat ja koneenhoitaja,in apulaiset saivat erityisen sopimuksen mukaan jonkun verran korotetut kalliinajanlisäykset jo maaliskuun alusta sekä sitäpaitsi, samoin' kuin kaikki muut viran pitäjät, kesäkuun 1 p:stä lisäyksen suunnilleen samojen perusteiden mukaan kuin virkamiehet, kuitenkin sillä poikkeuksella, että lapsenavustus oli vain 60 markkaa lasta kohti kuukaudessa. Syyskuun 1 p:stä laskien on vielä maksettu kaikille viranpitäjille paitsi virkamiehille Palkkalautakunnan myöntymyksellä lisäys, joka on noin 20 Olo palkasta, henkilökohtainen kalliina-janlisäys siihen mukaanluettuna. Kaupunginvaltuuston hyväksymiä, kesäkuun alusta alkaen ja joulukuusta annettavia lisäyksiä maksettaessa vähennettiin Palkkalautakunnan myöntymy,ksellä maksetut korotetut lisäykset., Helsingin kaupungin Kassa- ja tililaitosta koskevan johtosäännön mukaan, joka astui voimaan tammikuun 1 p:nä 1920, on vuoden' 1920 menosääntöön ensimmäisen kerrari 'otettu menot yleisten vesipostien, vapaakaivojen, juomavesipostien ja hevosten juottoaltaiden sekä Kauppatorin suihkukaivon hoidosta ja kunnossapidosta. Tulojen Joukkoon on otettu: sama summa, siihen kuitenkin lisättynä postien ja kaivojen perustamispääoman kuoletus ja korko, joka pääoma on otettu mukaan laitoksen pääoma-arvoon. Kun kustannukset näitten postien ja kaivojen hoidosta ja kunnossapidosta eivät saa vaikuttaa menoihin laitoksen käytöstä ja kunnossapidosta, niin ei edellämainittuja kustannl..!-ksia ole erityisesti merkitty vuosikertomukseen menojen joukkoon, vaan on ero tulojen ja menojen välillä, s. o. korko ja kuoletus, otettu laitoksen tuloihin. fil. maisteri Ragnar Lydin, joka syksyllä 1919 astui kemistinasistentin virkaan Vailhassakaupungissa, erosi syyskuussa; hänen sijalleen tuli fil. maisteri F. M. Hermansson. 1. Tulos käytöstä. Vantaan joen vesimäärä laitoksen turbiinien käyttöön on ollut verraten plem, niin että kaupungin Sähkölaitoksen energiaa on tarvittu vuoden kaikkina kuukausina. Joen veden korkeus, padonkynnykseen verrattuna, selviää seuraavasta taulusta, joka sisältää tietoja paitsi kaupungin Sähkölaitoksesta saadusta. el}ergiamäärästä, myöskin sade- ja keskilämpömäärästä Meteorologisen Keskusaseman ilmoitusten mukaan.

Vuosi ja kuukausi 1919 Tammikuu... - 0.01 + Helmikuu... - 0.03 + 3 Vedenkorkeus Vantaan joessa y. m. sähkölaitok-i, Keskiarvo Suurin arvo Pienin arvo sen antama Sademäärä Keskil,ämpöm m m energia,, mm aste Co kwh, 0.08-0.06 55,440 62.8-7.0 0.05-0.14 24,900 57.6-1.9 Maaliskuu... + 0.33 0.85-0.15 4,690 26.4 + 1.1 Huhtikuu.... 0.84 + 1.14 + 0.50 800 84.6 4.6 Toukokuu..., + 0.18 + 0.60-0.11 ' 1,230 58.6 + 10.7 Kesäkuu... - 0.02 + 0.13-0.15 29,510 42.7,+ 14.4 Heinäkuu... - 0.07 ± 0.00-0.12 105,050 60.7 18.8 Elokuu... - 0.08 + 0.02-0.18 51,680 93.9 15.2 Syyskuu... - 0.06 0.. 12-0.15 57,950 56.1 12.2 Lokakuu...'... - 0.06 + 0.01-0.11 102,660 20.6 4.2 - Marraskuu... ± 0.00 + 0.31-0.12 46,850 36.1 + 2.9 1.3 Koko vuosi + 0.08 + 1'.14-0.35 571,890 618.7 + 6.1 Joulukuu.......'.. - 0.08 ± 0.00-0.35 91,130 18.6, 1919... 0.09 1.85-0.14 537,260 626.7 + 4.2 1918..."".. 0.12 + 0.97-0.10' 408,140 704.9.+ 4.9 1917... 0.12 + 1.83-0.11 832,750 566.4 4.1 1916... 0.21 4-1.55-0.13 147,603 778.5 + 4.5 1915... 0.14 1.62-0.10 331,527 723.0 2.8 1914... 0.09 0.85 ~ 0.08-655,960 555.5 5.6 1913... + 0.10 0.07 I - 0.20 410,320 527.9 + 5.5 1912... -.... 0.22 + 1.00-0:16 255,340 772.6 +, 4.4 1911... + 0.15' + 1.65-0.18 294,310 631.1 + 5.2 Jäänlähtö joessa alkoi huhtikuun 4 p:nä + 93 cm vedenkorkeudella padonkynnyksestä mitattuna. Vuodesta 1886 jäänlähdöt ovat tapahtuneet keskimäärin huhtikuun 20 p:nä. Aikaisin jäänlähtö sattui maaliskuun 29 p:nä 1890, myöhäisin toukokuun. 1 p:nä 1902. Veden puhdistaminen. Veden puhdistaminen ja suodattaminen ovat tapaht'uneet tavallisella tavalla. Huhtikuun 11 p:stä toukokuun 31 p:ään ja kesäkuun 19 p:stä vuoden loppuun on vettä käsitelty myöskin kloorilia. Yksityiskohtaiset tiedot saadaan jälempänä olevasta liitteestä n:o 3.. Vedenpumppuaminen. Viime vuonna kaupunkiin pumputtu vesimäärä nousee 6,663,349 kuutiometriin. Seuraava' taulu näyttää joka kuukaudessa pumputu~ vesi määrän ja sen jaon eri pumppul~jeille.

4 Turblini- Höyry- Keskipakois- Pumppuaminen pumput pumppu, pumput vuorokaudessa en Yhteensä ~ ::9.... ro ~ ro ~: "" "', ::l S"'$. -«m S rn ~«:J. ::l:::: m 3 -as: m 3 ::le:go _.'" e:.", 0' co3 co3 ~- m 3 3==- 3::l 3 5' "'3. Kuukausi '" '" '" '" _. '" _. '" _. "" "', "" :>:" :><' :><' "" iil: '" '" '" ""... ""... "" Tammikuu.,... :... 1,472 261,474 - - 857 295,737 557,211 17,975 20,374 13,074 Helmikuu... 1,380,243,821 - - 854 292,464 536,285 18,493 20,065 12,672 Maaliskuu... 1,473 258,728 - - 927 317,703. 576,431 18,595 20,340 12,838 Huhtikuu... 1,427 255,352 - - 933 296,831 552,183 18,406 29,770 12,582 Toukokuu....1,465 263.805 - - 1,019 326,163 '589,968 19,031 23,915 13,498 Kesäkuu... 1,~09 234,192 - _. 974 311,159 545,351 18,178 20,146 12,873. Heinäkuu... 741 135,237 - - 1,195 422,395 557,632 17,988 21,114 10,719 Elokuu... 727 125,919 - - 1,162 381,283 507,202 16,361 19,602 9,583. Syyskuu...,.. :.. 699 119,417 - - 1,304 425,319 544,736 18,158 20,171.12,694 Lokakuu... ',.. 737 133,099 5 1 /2 1,939 1,296 424,913 559,951 18,063 19,611 13,394 Marraskuu.. ~... 1,001 176,972 - - 1,170 383,224 560,196 18,673 20,842 13,665 Joulukuu.... ' 1,475 273,803 3 1 12 1,146 902 301,254 576,203 18,587 20,875 13,489 Koko vuosi/13,906/ 2,481,8191 9 / 3,085112,593/ 4,178,4451 6,663,349118,206/23,915/ 9,583 VanhimmiIla turbiinipumpuilla on siis pumputtu 2,481,819 m S, eli' 37.2 % koko vesimäärästä, höyrypumpulla ainoastaan 3,085 m 3 ja k{!skipakoispumpuilla 4,178,445 m S, eli 62.7 % koko vesimäärästä.-. '" - Q;I:. Vedenmittarit. Käytännössä ojevain mittarien Juku on vuoden kuluessa lisääntynyt' 26:11ä ja oli niitä vuoden lopussa 2,8~9 kpl. Läpimitat selviävät seuraavasta erittelystä:' Aukon läpimitta" 13 20' 25 30 40 50 75 100 150 mm Lukumääd 213 860 638 440 448 129 87 26 8 kpl. Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumäärä oli 1,713. Syyt ovat olleet seuraavat: Vaihdettu vuosittaisen säännöllisen vaihdon tai liian suuren näytön takia.... 1,004 kpl., eli 35.30/0 Vaihdettu isompiin tahi pienempiin mittareihin 27 " " 0.9" " virallisen kokeen takia,.... 7 " " 0.2" epävarman käynnin takia.... " 288 " ".10.2 ". pysähtymisen takia.... " 111 " " 3.9" Kaikista asete-. II' taaksemenon takia.... 3 " 0.1 " tuista mittareista. " vian takia osoittimessa tahi taulussa 44 " 1.5 " " vuotamisen takia..."... 11" " 0.4" ".. jäätymisen takia... 49" " 1.7" Poistettu lakkautuneen käytön tak... i..;.a~. _.,;,..'...;..;.;..;..._...;1...;6..;.9_;;..11_... "~-.; 5;:.;.9,;""".:,;.,,., ~ Vhteensa 1,713 kpl., eli 60.1 % koko lukumäärästä

5 Asetetuista mittareista on 344 ~pl. ollut levymittareita} ja näistä on 40 vaihdettu sen takia että niitä on pidetty epävarmoina ja 47 kpl. pysähtymisen takia, vastaten 11.6 ja 13.7 0lo kaikista asetetuista levymittareista. Uusia mittareita on ~setettu 195 kpl., joista 120 ainoastaan kesäksi. Vedenkulutus. Mittarien mukaan kulutetut vesi määrät, olivat: Yksityiskulutus. 1-9 ja 20 kaupurtginosassa.... 3,522,118 in a, eli 52.86 0lo 10-12 kaupunginosassa sekä muilla rautatien itäpuolella olevilla alueilla.... 1,253,159 13-15 kaupunginosassa ja rautanen länsipuolellå olevilla " " 18.81 " alueilla...,.... 510,021 " " 7.65 "," Satamaposteista on -kulutettu ja paloposteista jaettu.... 48,613 " 0.73 " " Kaupungin ulkopuolella (Brändössä)... ;......;,...:.....;....:.....;...;...;....:.....;....:.....;...;...;....:..._...;;;;.;..;.;;;...;;..;;.----::_...::..._~.;...;;... 27,241 " " 0.41 " Yksityiskulutus. 5,361,152 m a, eli 80.46 /0 Yleinen kulutus. Kaupungin maksama kulutus.......... 470,,717 " " 7.06 " Laitoksen oma kulutus.... 40,809 " " 0.61 " Yhteensä mittarien mukaan 5,872,678 m a, eli 88.13 0lo Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliön puhdistilkseen, tulipalojen sammutuksiin, Rakennuskonttorin vedentarpeisiin uusia katuja rakentaessa, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin miltarien näytössä.. :.. ;... ;...;...;...;...;....;...;... ;...;...;.._...;.7.;.90;;.:,:.;;;.6.;..71::...-..::.,,_..::.,,_..:1.:.1:.;;.8.;..7...;.,,:... Yhteensä 6,663,349 m a, eli 100.00 0lo Vedenmitt;l.rien näyttämä vesimäärä oli siis: Vuonna 1920... '.... 5,872,678 m a, I eli 88.13 0lo koko pumputusta vesimäärästä. Vuonna 1919 on kulutettu Vuonna 1920 on kulutettu Lisäys vuonna 1920... '.'... '.. :...,.. Keskikulutus vuorokaudessa oli... :... :... Suurin kulutus vuorokaudessa, 19 /5} oli.... Pienin kulu"tus. vuorokaudessa, 1/8, oli.... 6,381,513 m a 6,663,349 " 281,836' ;, { 4.42 lo 18,206 ml! 23,915 " 9,583 " Kun kirkonkirjoihin merkitty väkiluku on lisääntynyt n. 186,000 henkilöstä 31 112 1919 n. 190,000:teen 31 /12 1920, ni in keskiväkiluku vuonna 1920 oli n. 188,000 henkilöä

6 Keski-, suurin ja pienin kulutus henkilöä kohti vubrokaudessa olivat sentähden 96.8, 127.2 ja 51.0 litraa. Joulukuun 8 p:nä toimitetun väenlaskun mukaan oli henkilöiden luku kaupungissa, paitsi sotaväkeä, ainoastaan 160,864. Tälle väkiluvulle jaettul1a olisi kulutus henkilöä ja vuorokautta kohti paljon suurempi.. Seuraavassa taulussa esitetään joukko tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta: v u 0 5 I 1895... '" 1,478,567 1900... '"............... 2,012;904 1905....'.... 2,595,017 1910...................... 4,255,940 1915................ 6,382,613 1916... '"....... 6,827,277 1917...................... 7,540,936 1918...................... 6,446,931 1919...................... 6,381,513 1920...................... 6,663,349 86.56 87.91 '85:73 86.H ~.93 88.13 3 < ~~, Keskikulutus henkilöä kohti vuorokaudessa, litraa Yksityi- jyleisun sun tar- tarpei- Yhteensä. peisun siin 4,051 31.8 5,515 39.2 7,110 42.8 11,660 53.6 17,487 78.4 18,654 83.1 20,660 86.8 17,663 75.0 17,484 73.6 18,206 78.0 23.8 20.9 19.4 27.0 22.4 20.4 24.7 19.7 20.7 18.9 55.6 60.1 62.2. 80.6 ioo.8 103.5 111.5 94.7 94.3 96.9 96 1,173 83 1,286 87 1,452 102 1,670 121.6 2,106.130.4 2,119 149.5 2,133 125.1 2,134 118.3 2,132 127.2 1)2,159 II.. Vesijohdon laitokset. Laajennukset ja arvonlisäykset Viime vuonna on tehty alla mainitut työt, joista ovat koituneet seuraavat menot, nimittäin: Työkalujen ja kalustojen. osto.'... ;... '.... Vedenmittarien osto... :.. Vapaakaivo Oumtähäen sairaalan luona.... S:n Rantatorilla kauppahallin luona... '. S:n Korkeasaarella...,.... Vesijohto Elimänkadulla Teollisuus~ujan ja Sturekadun välillä sekä Kuortaneenkadulla Jämsän- ja Elimarikatujen välillä.... S:n Viipurinkadulla Hangon- ja 'Karjalan katujen välillä.... S:n Smk. " " " " II 11,394: 52 33,829: 60 1,238: 94 867:29 1,664:- 153,588: 32 64,693: 74 Loviisankadulla Kotkan- ja Hangon- sekä Tammisaaren- ja Heinolankatujen v~lillä..." 40,895: 88 ~~~--~--~~~~ Siirto Smk. 308,172: 29 1) Näistä on 162 kpl. kaupungin omia taloja ja 'kaivoja y. m.

7 Siirto Smk. Vesijohto Hangonkadulla... : :.... S:n Tammisaarenkadulla... ;.... S:n Heinolankadulla.... S:n Kyllikinkadulla osoitteesta n:o 3 Bölenkadulle.... S:n Bölenkadulla Hertan ja Magdalenankatujen välillä.... S:n Teollisuuskadulla Kuortaneenkadusta n. 100 m kaakkoon päin... "... '" S:n Bus- ja Sanfaholmalla, satamapostien johtoja.... S:n Karstu'lantiellä (palo posti).. :... ~ S:n. Torkkelikadulla franzeninkadun ja Agricolakujan välillä.. S:n. Sipoon ja Saimaan kaduilla:... '".... S:n eri kaduilla Meilansissa, nimittäin: L. Viertotiellä Munksnäsinkad.un ja Honkatien välillä, Honkatiellä L. Viertotien ja Pihlajatien välillä, Pihlajatiellä Munksnäsin ja Valpurinkatu'jen välillä, Ampujakadulla PihlajatieItä avonaiselle paikalle kortelien 625, 633 ja 634. välillä, Munksnäsinkadulla n:jen 5, 7 ja 9 luona ja Topeliuskadulla Koivutien,ja Stenbäckkatujen väl.iiiä sekä ainoastaan maat yöt Va~purin- II II -" " " " " " " " - 308,172: 29 24,526: 15 34,935: 08 30,291: 89 2,923: 15 44,054: 01 22,630: 81 23,447: 71 1,856: 96 9,793: 59 91,941: 18 kadulla............................................ " 483,245: 03 S:n Sampokadulla Runeberg- ja.i1marisen katujen välillä.." 35,253: 48 S:n Ilmarisenkadulla Runeberg- ja Sampokatujen välillä..." 27,184: 17 S:n Ahlqvistkadulla Apollo- fa Museokatujen välillä....." 25,391: 18. S:n Lutherkadulla osoitteen n:o 2 luona..." 85,808: 94 S:n Lautapihankadulla Panimokadulta korttelia n:o 200 pitkin" 21,251: 93 Maatöita vesijohtoa varten Mechelinkadulla...;...;.._.;;.".;;;.2~2,~9;;;.21;;",:_ Smk. 1,295,628: 55 Viime vuonnakaan ei ole ryhdytty jatkamaan saostusaltaiden rakentamlstyötä. Vuodelta 1919 siirtynyt kustannus, jota ei ole yhdistetty pääoma-arvoon, on...'... Smk. 361,575: 32 Vuonna 1920 koitunut korko y. m. lisätään... " 29,779: 66 391,354: 98 Tämän lisäksi tulee etuantivaroilla tehdyt työt: Vesijohto Käpylän puutarhaesikaupunkiin... ~... ;.............. 199,276: 66 S:n. Torkkelikadulla..._...;...;...;..:_._..;;2;..;.0.:.;;,6..;.80.;.;:..;;0..;.3 Smk. 611,31.1: 67 Näistä töistä johtuvia kustat;muksia ei ole viety pääoma-arvoon. Poistot. Kaupunginvaltuuston joulukyun 10 p:nä 1912 vahvistaman järjestelmän mukaan on tehty seuraavat poistot, nimittäin:

8 Patorakennukset, -tiilirakennukset ja paremmat asunnot kaupungin maalla, myyntiarvo 10010 alkuperäisestä arvosta, kuoletusaika 50 vuotta... Kemistinasunto, myllärinrakennus, hiilivaja ja erilaiset ulkohuonerakennukset kaupungin maalla, myyntiarvo 5 Olo, kuoletusaika 20 vuotta.... Tiiliset kone..:, höyrykattila-, pesu- ja kylpyhuone- sekä myllyrakennukset I kaupungin maalla, myyntiarvo 10 Olo, kuoletusaika 20 vuotta.... Kaikenlaiset pumput, turbiinit ja koneet, pikasuodatinrakenn\ls; neliskulmaiset saostusaltaat, sekoitusrakennukset sekä laboratoriorakennus, jotka eivät sijaitse. kaupungin maalla, myyntiarvo 10 Olo, kuoletusaika 10 vuotta Ympyriäiset saostusaltaat, erilaiset ulkohuonerakennukset, vajat, varastorakennukset, kellarit, savupiippu, paja sekä pikasuodattimet, jotka eiv~t sijaitse kaupungin maalla, myyntiarvo 5 %, kuoletusaika 10 vuotta Vesipostit, kastelupostit, vapaakaivot, hevosten juottoaltaat y. mo, kuoletusaika 10 vuotta... 0 0 Vesisäiliö, myyntiarvo 10 Olo, kuoletusaika, 50 vuotta... 0 Putkiverkko, myyntiarvo 10 Olo, kuoletusaika 50 vuotta... 0.0 Vedenmittarit, myyntiarvo 5 Olo, kuoletusaika 10 vuotta 0 0 0 Työkalut ja kalustot, myyntiarvo 10 Olo, kuoletusaika 10 vuotta.... sekä ylimääräisinä poistoina:. Myydyt veden mittarit 0 0.' 0 5,880~- Myydyt työkalut... 0 0 'r...,... 0 0 1,300: - Smk. 1,313: - 1,204: - 47,726: - 55,618: - 3,909: 94 2,441: - 40,~79: 49 5,306: 60 12,155: 52 3,742:- 7,180:- 180,775: 55 Vesijohtolaitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo Joulukuun 31 p:nä 1919 0 Laajennukset ja arvonlisäykset vuonna 1920... :... 0 Poistot samana vuonna. 0 Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä 1920... 0 0 0 0 0 0 0 0 7,405,705: - 1,295,628: 55 8,701,333: 55 180,775: 55 Smk. 8,520,558:- jaettuna seuraavasti: Vanh~sakaupung~sa: 15/16 Vanha,nkatipungin putouksesta sekä maa-alue........ 94,100:- I Vanhempi patorakennus kivestä sekä vesiränni... 00. 22,853: - Uusi vesiränni... 0 0 0, 0 0 0.' 34,929: - Vanhempi pumppuhuone tiilestä.. 0 0 0 0 0 32,457:--., I 2 kpl. pumppuja ynnä turbiinit.'... 0 0 0 6,000: - 300 hv, säätäjälle varustettu turbiini sekä sähköngeneraattori 9,589: - Kone- ja höyrykattilarakennus tiilestä..._..;.....;...;..._-.;;.48.;;.:,~1.;;.,18;.;,:_ Siirto 248,046: -

Siirto 248,046: --:- Höyrypumppulaitos ynnä johdot, p~rustus ja 3 kpi. höyrykattiloita...'..... Siihen kuuluva savupiippu... :.... Asuinrakennus tiilestä... ~... ;.... Ulkohuorierakennus,ristikkohirsistä ja laudoista.... Erilaiset ulkohuonerakennukset.... ;.... Hiilivaja ristikkohirsistä ja laudoista.... Hiilen purkauspaikka ja raide.... 12,500: -, 400:- 36,098: - 2,123:',66:- 1,113: - 350:- Amerikkalaisten. pikasuodattimien rakennus sekä vesisäiliöt ja kaivot..................................... 53,200: - 11 kpi. amerikkalaisia pikasuo<;l.attimia ynnä johdot (232 m 2 suodatuspinta-alaa).... 64,935: - Neliskulmaiset saostusaltaat Broholmalla.... 24,000: - Vmpyriä.iset s:n s:n.... 32,551: - Sekoitusrakennus.... 3,540: - Kalkin sekoituskone.... Imukaasungeneraattorit, moottorit ja sähkör,noottoripumput Kaksi sähkönmuuntajaa... '.... Putkijohdot, järjestelykaivot, vedenottamo ja putkijoh'tosillat Antrasiittivaja ja laivalaituri... :... ;.... / Kaksi kalkin ja kemikaalien varastorakennusta.... 580:- 31,166:,- 6,160: - 4,900:- 569:- 3,616: -. Öljykellari...'. :.... 251:,...:... Paja tiilestä. ".... Kemistinasunto hirsistä.... Kaksikerroksinen asunto hirsistä.... 971:- 7,637: - 38,790: - Laboratoriorakennus hirsistä... ".'... 1,668: - Pesu- ja kylpyrakennus tiilestä.... Myllyrakennus tiilestä... '.... Myllärinrakennus hirsistä... ;...'..... 6,016;- 12,271: - 2,012: - 595,529: - Vesisäiliö Eläintarhassa... ;... 385,267: - Vartijanasu. nto hirsistä..." " "... " ". "...... 2,360: - 387, 627'. ~ Vesijohtotyöpaja tiilestä korttelissa n:o 179... 28,568: - Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista,..... 2,941: - 31,509: - Vesipostit satamissa... '.'... '...'. 35,112: - Vapaakaivot...'...,.......... 5,011: - Hevosten juottoaltaat.....,... '....................... 1,143: ~ Putkiverkko............:....... 7,352,220: - Vedenmittarit...... ','. 57,000;- ~oneet ja työkalut..... 95,407: - Smk. ' 8,520,558: - 9 Viime vuonna laskettujen vesijohtoputkien pituus ja läpimitta sekä palopostien ja sulkuventtiilien lukumäärät selviävät seuraavasta taulusta:. 2

10 c.>!...:l.......:;? CIl s:: 'g~ s::c.> s::!...:l S::-.;J :3 :3 :3 :3 =2 "CI 0.!!!o< ~ "'3 "'3 "'3 "'3 ""g "CI 0 "CIc.n "CI!...:l' e -- '" - 'p.;0 ';'- I. m m m m kplo kpl. Vesijohto Ahlqvistkadulla... - - - 102-1 S:n Agricolakujalla.... - 185 - - 2 2 S:n Lautapihankadulla... - - - 118-1 S:n Bölenkadulla....... - 200 - - 1 1 S:n Tammisaarenkadulla... - - - 111 1 1 : S:n Elimänkadulla 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0' 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 - - - 337 1 - S:n Honkatiellä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0-97 - - - 1 S:n Ha,ngonkadulla... - - 86-1 - S:n Heinolankadulla 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - - - 118-1 S:n Ilmarisenkadulla 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - - - 170-2 S:n Teollisuuskadulla....... - - - 99-1 S:n Kangasalantiellä 0 0 0 0 0 0 0 : ' 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - - - - 1 - S:n Käpylän puutarhaesikaupunkiin... - - 577-2 2 S:n Kuortaneenkadulla 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0: 0 0 0 0 0 0 - - 211 - - 2 S:n Lovlisankadulla... - - 85 66 1 1 \ S:n Lutherkadulla 0 0 0 0 0 0 0, 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0.. 0 0 0 0 - - 9 - - - I S:n Munksnitsinkadul1a... - - - 72-1 S:n Pihlaja tiellä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 : :00 0 0 0 0 0-94 - 235-1 S:n Saimaankadulla 00...... - - 105 - - 1 S:n Sampo~adulla 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 111 - - - - 1 S:n Sipoon kadulla 0, 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - - - 175-1 S:n Ampujakadulla....... - - - 67 1 - S:n Terassikadulla... - - 58 39 -- 1 S:n Topeliuskadulla... '.,... 407 - - - 2 6 S:n Torkkelikadulla... - 30 221-1 1 Son Työpajakadulla... - - - - 1 - S:n Viipurinkadulla... - - 275-3 2 S:n L. Viertotiellä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0... - 344 - - 2 3 518 95,0 1,627 1,709 20 34 ~ohot~~~~~1 0: 000. 0 0 PoiskaiveUuja tai hyljäuyjä...-, - - - 2 2 I LisäyS! 518! 950! 1,627 I 1,709! 18! 32 Edellämainittujen laajennusten jälkeen putkiverkon pituus ja palopostien sekoä sulku,venttiilien luvut ovat seuraavat: - CIl 00 C7l c.>!...:l...... :;? s:: """ """ - -< ~ ::; c.n 0 0 0 c.n!...:l 0 g: e ;;:: -.;J C7l c.n c.>!...:l -.;J!...:l -s:: "CI.!:!.< 9' 3 9 9 '9 '" 0 :l ~ ""g 3 3 9 3 3 3 3 3 3 en "',.!!!o.~ '" m m m m m m m m m m kpl. kpl. I I \ Jouluk. 31 p:nä 1919 3,122 5,153 4,332 4,901 14,235 17,747 ~1,429 28,324 17,114 126,357 966 1,045 Lisäys vuonna 1920 - - - - 518 950 1,627 1,709-4,804 18 31 Jouluko 31 p:nä 19201 3,122! 5,153 4,332 4,901! 14,753! 18,697 33,056!30,033!17,1141131,161 984 1,076

11 Putkiverkon keskiläpimitta on 266 mm ja tilavuus 7,270 m 3 Vesisäiliö Eläintarhassa sisältää 10,000 m 3, ja korkeimman vedenpinnan korkeus on 48.15 m yli kaupungin nollapisteen. Joulukuun 31 pmä laitoksessa oleva varasto mittareita, jotka 'osaksi on asetettu taloihin, osaksi pidetään varalla, selviää seuraavasta yhdistelmästä, joka paitsi mittarien suuruutta myöskin näyttää valmisteen ja rakenteen:, -< Tu!oaukon läpimitta mm s: rt> rt> Valmiste ::l Rakenne 7-13 20 125' 1, 30 1 40 50 17511001150 ::r;- ~ Meinecke... 275 852 626 462 456 273 134 34 143126 nopeusmitlari '. S:n... - 137-59 10 - - - - 206 levymiuari Siemens & Halske... 4 20 83-139 - - - - 246 s:n S:n s:n... - 2 - - - - - - - 2 nopeusmittari ' Dreyer, Rosenkrantz & Droop '- - - 1 19 11 - - - 31 s:n, n. s. Einstrahlmesser" Sekalaisia valmisteita... 10 3 2 - - - - - - 15 eri lajeja, Yhteensäl 289/1014/ 7111 522/ 6241 2841 1341 34 14136261 en "" 111. Taloudellineri tulos. '- Hinta. Kulutetun veden yksikköhinta on ollut 60 penniä' kuutiometriltä, jolle hinnalle on. laskettu alennusta 5, 10 ja 15 Olo niistä määristä jotka nousevat yli 100, 300 ja 600 m B vuodenneljänneksessä. Kaupungin' omille virastoilie ja laitoksille ei yllämainituista hin.. noista' enää ole myönnetty mitään alennusta~ Satamaposteista annetun veden yksikköhinta oli marraskuun 1 p:ään Smk. 4:":"" kuutiometriitä sekä mainitusta päivästä vuoden loppuun Smk. 6:' - kuutiometriltä. Mittarien vuokrat ja muut maksut ovat olleet entisillään., \ Tulot. Tulot yksityiskulutuksesta... _.... " satamaposteista jaetusta vedestä... :. _... _... _ " kaupungin kulutuksesta _.... " vapaakaivoista y. m. jaetusta vedestä _... _.. _... _. _.. Vedenmittarien 'vuokrat. ~.. ','... _... _.. _... ','...'... Maksut ilman mittareita toimivista paloposteista ja lisämaksut liian suurista mittareista......'. Voitto tehdyistä talojohtotöistä... _......'.... Korvaus yleisten vesipostien y. m. hoidosta ja kunnossapidosta 36,363: 07 2,866,441: 04 86,003: 50 236,236: 96 10,-156: 86 3,198,838: 36 42,300: - 790:-- 284,011: 57 Menot yleisten vesipostien y. m. hoidosta jå kunnossapidosta----.33""',=91=3=:=9=2_...::2:!..::,4:.::4~9::...;1~5. Siirto 3,528,389: 08 t

12 Siirto 3,528,389: 08 Maavuokra suojelusalueesta... 700: - Myydyistä veden mittareista...,... 5,880:- Myydyistä työkaluista...:........................ 1,300:- Takaisin maksettu tapaturmavakuutusmaksu vuodelta 1919... 1,931: 33 Kurssivoitot...!...,.......... 12,915: 38 Smk. 3,551,115: 79 Tulot vesikuutiometriitä. Turot jokaiselta myydyltä kuutio metriltä ovat: vedestä... 54.851 penniä mittarien vuokrista....0.725 " tehdyistä talojohtotöistä... 4.870 " muut tulot... '..., 0.446 " Yhteensä 60,892 pehniä Tulot jokaiselta pumputulta kuutiometriltä ovat: vedestä.:... ".,',..,..,... 48.006 penniä mittarien vuokrista,.'.. "..,...,',.. 0.635 " tehdyistä talojohtotöistä,... 4.262 " muut tulot... '..................... 0.390 " Yhteensä 53.293 penniä Tulot vedenmittareista; jaettuina kaikille vuoden lopussa käytännössä oleville mittareilie, olivat Smk. 14: 85 kustakin mittarista vuodessa.,. Menot. A. Hallinto. Osa HaIlitu~sen menosääntöä........................................ 5,8'10: 61 Palkkoja ja palkkioita...,.. '. '.. ' 69,120:- Konttoriapulaiset '....'................................. 14,586: 66 Piirustaja-apulaiset...'. 3,750: ~ Kalliinajanlisäykset........................................ 110,553: 69 198,010: 35 Konttorinhuoneiston vuokra, lämpö, valo ja' siistintä....... 15,686: 15 Kulungit: kaavapaperit ja painatuskustannukset... 10,955: 50 aikakauslehdet ja uudishankinnat kirjastoon'........,1,383: 65 muut menot... '. '...'..... 18,986: 33 31.325: 48 Smk. 250,832: 59

13 B. Käyttö. 1) Laboratorio. Kahden kemistin palkat........................... 15,500: - Vahtimestarin palkka, bensiiniä, kemikaaleja ja tarveaineita sekä muut menot 16,463: 78 Kalliinaianlisäykset... /"..._._._.;......;.._._--.;.3..;.;8,~8..;.;75.;...:...;8_8.,. ==~Sm~.=k.===7~0,~83=9=:6=6 Mitä laboratorion toimintaan tulee viitataan johtajan erityiseen kertomukseen, liitteeseen n:o 3. 2) Vedenpumppuaminen. a) Turbiinipumput. Osa ylikoneenhoitajan palkkaa.....,... 500: - Koneenhoitajat ja apulaiset...;:... :................ 17,520: - Kalliinajanlisäykset................................................ 51,220:- Muut käyttö- ja hoitokustannukset...:....... 5,056: 91 Pumppulaitoksen korjaus ja kunnossapito...:........... 13,332: 93 ------~-- Smk. 87,629: 84 Kun turbiinipumpuilla on pumputtu kaupunkiin 2,481,819 m S pumppuaminen maksanut 3.531 penniä kuutiometriltä. vettä, on tämä b) Höyry pumppu. Osa yli koneen hoitajan palkkaa.... KoneenhQitajat ja apulaiset... :............ Kalliinajanlisäykset... :.... Lämmittäjät ja apurien päivät yöt... ;...} Hiiliä höyrykattilalaitosta varten.... Öljyä, trassia ja s~kalaist.a.... 500:- 2,880:- 10,520: - 1,174: 88 Pumppulaitteen korjaus ja kunnossapito.....'... 648: 54 -...;..;...;..;...--...;;...;;..;;.;..;;~ Smk. 15,723: 42 Höyrypumpulla on pumputtu kaupunkiin vain 3,085,m s vettä. c) Keskipakoispumput. Nämä pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä ja sal\.daan sähkövirta osaksi vesivoimalla käyvästä generaattorista, osaksi, imukaasumoottoreista ja osaksi kaupungin.sähkölaitoksesta. Menot ovat olleet seuraavat:

14 Osa ylikoneenhoitajan palkkaa...................................... 4,300: -, Koneenhoitajat ja apulaiset...'....................... 20,123: 60 Kalliinajanlisäykset... '............................. 64,470: - Lämmittäjäin ja apurien päivät yöt...} 3379 11 Öljyä, trassia ja muita aineita....-...,: Koneiden ja pumppujen korjaus ja kunnossapito... 10,507: 28 Helsingin kaupungin Sähkölaitoksen lasku 571,890 kwh:sta..._._.._._._._. 37_9..:,.,5_3_4_: 4_0 Tästä vähennetään' suodatinhiekan pesukustannukset.... S:n menot laitoksen valaistuksesta.... S:n s:n kemiallisesta puhdistuksesta.:...., 1-2,6Q9: 35 9,414: 51 10,044: 34 Smk. 482,314: 39 Srrik. 32,068: 20 450,246: 19 Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kaupungin Sähkölaitoksesta saatu virta............................ 571,890 kwh Laitoksen vesjvoimalla käyvän generaattorin kehittämä virta... ~... 333,110 " ------~~~~- Yhteensä 1,405,000 kwh Jokainen kilowattitunti on siis maksanut 34,33 penniä. Sähkövirtaa on käytetty seuraavalla tavalla: Selkeytyneen veden pumppuamiseen suodauimiin...... 316,000 kwh Veden pumppuamiseen kaupunkiin... '... '...... 1,040,000 " Suodatinhiekan pesuun... '...'... ~...-.... 19,000 II Koko laitoksen valaistukseen... 14,865" Kemialliseen puhdistukseen...'....... 15,135 " Yhteensä 1,405,000 kwh Kun energiantarve suodatinhiekan pesuun, laitoksen' 'valaistukseen, veden kemialliseen puhdistukseen on laskettu Sähkölaitoksen keskihinnan mukaan viime vuonna, eli 66.365 pennin mukaan kwh:lta, niin menot keskipakoispumppujen eri pumppua-' mislsta nousevat siis seuraaviin summiin: Pumppuaminen suodattimiin 136,829: 81 S:n kaupunkiin..._._.._._.._._3~1...:3,_41...;.6~: 3_8. Smk. 450,246: 19 I \ eli 7,501 penniin kuutiometriltä näillä pumpuilla kaupunkiin tjumputtua 4,178,445 m S vettä ja 2.053 penniin kuutiometriitä, suodattimiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille määrälle, 6,663,349 m S, joka viime vuonna ylipäänsä on pumputtu 'kaupunkiin. Keskikustannus koko vedenpumppuamisesta oli 8.308 penniä kuutio metriltä, kun vuosikustannukset, Smk. 553,599: 45, jaetaan vuoden kuluessa 'pumputulle vesimäärälie.

15 3) Suodattaminen. Osa ylikoneenhoitajan palkkaa..'...... 500: - Koneenhoitaja... :... '................... 3,840: - Kalliinajanlisäykset... :..... 12,470: - Suodattimien hiekan pesun käyttökustannukset... 12,609: 35 Suodattimien ja konehuoneessa olevien putkijohtojen korjaus ja kunn;;.;o;.;;.s;;.;;sa;"l;p..;.;it;.;;.o ~68,;;.;2;;.;,:...;,7.;;..9 Smk. 30,102: 14 eli, jaettuna kaupunkiin pumputulle vesimäärälie, 0.452 penniä. 4) Kemiallinen puhdistaminen ja selkeyttäminen. Tästä ovat vuoden kuluessa: johtuneet seuraavat menot: Osa ylikoneenhoitajan palkkaa ja kalliinajanlisäys... : 1,550:- Apurintöitä, kuljetuksia ja sekalaista... '.................. 148,921: 47 Aluminiumsulfaattia... 533,687: 93 Kalsinoitua soodaa, 8.4 tonnia...................................... 1,392: 27 Kalkkia, 3,263' hl... ~..., 58,567: 53 Kloorikalkkia 19,85 tonnia... :... ;.............. 33,229: 29 Natriumsulfiittia ja natriumtiosulfaauia...'......................... 1,412: 55 Veden lämmitystä kemikaalien Iiuentamiseksi '... '.'............... 1,514: 40 Sähköenergiaa...,...,...,............................... 10,044: 34 Altaidtm ja niihin kuuluvien johtojen korjaus ja kunnossapito.....;...;...:...;..;"...:...;",.---:;..:.:;:;.:;;.;.:...:;;....... 9,536: 86 Smk. 799,856: 64 Jos tämä kustannus jaetaan kaupunkiin pumputulle vedenpaljoudelle, niin selkeyuämiskustannukset nousevat 12.004 penniin kuutiometriitä. 5) Muut menot Vanhassakaupungissa. Vanhassakaupungissa olevien ja niihin kuuluva.in rakennusten kunnossapito ja korjaus...,'.... Kone- ja muiden.rakennusten kunnossapito ja korjaus... :. Siltain, raitioteiden, ai~ain ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus...'... Veden korkeuden osouajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus Kustannukset tasoituksista ja istutu ksista... "... :.... S:n puhtaanapidosta ulkona ja sisällä.... S:n asuinrakennusten polttoaineista...'... :.... S:n kone- ja muitten rakennusten polttoaineista ja lämmityksestä.... S:n sähkövalaistuksesta ja lampuista....'.... S:n I sähkövirrasta... '... ~.... S :n yovar - t" ljas t', a.... ~ :.... Sekalaiset kustannukset '.... Kulungit ja painatuskustannukset. "... '...,...;...,;.;..;.....;..; 11,093: 45 33,973: 88 12,106: 62 11,615: 69 2,860: 10 25,802: 24 47,467: 39 3,448: 50 3,895: 03 Q,414: 51 17,523: - 77:- ~1,~8.;.77;.;:..;;8;;:.5...;,. Smk. 181,155: 26 tehden 2.7/9 pennin menon jokaiselta' pumputulta vesikuutiometriitä. 'Menot käytöstä nousevat Smk. 1,635,553: 15 ja jokaisesta vesikuutiometristä 24.545'5 penniin.

16 C. Putkiverkko ja vesisäiliö. 1 insinöör:i, samalla talojohtojen katsastusmies, palkka.... Työnjohto... '... :....-.... 1 sai '"1''' tonva rt" IJa, pa lkk' 10.......... \. Kalliinahmlisäykset.... Sulkuventtiilien ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huuhtelu... '.... Putkiverkon, palopostien ja venttiilien korjaukset ja kunnossapito.... Satamapostien ynnä niihin kuuluvain johtojen ja letkujen korjaukset ja hoito Säiliön ja vartijanasunnon kunnossapito.... Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katu- 7,500: - 9,100: - 900:- 38,392: 50 37,549: 67 14,637: 61 45,909: 77 6,434: 37 johtoon sekä sulkuventtiilin, arkun ja hanan hatun s:n... 7,885: 04 Vesisäiliön ja vartijanasunnon lämmitys... 50: 1'5 Menot katsastuksista ja sekalaiset kustannukset.... ':,'....... 4,895: 40 Kulungit ja painatuskustannukset.................................... 1,554: 65 ---------------------------- Smk. 174,809: 16 Viime vuonna on vain yksi vuoto ihnaantunut ja.korjattu. Tarkastettavaksi on laitokseen tuotu 48 eri piirustusta yksityisten vesi- ja viemärijohtojen uudistöistä tahi vanhojen johtojen muuttamisesta. D. Jakelu. Konttoriapulaiset.................................................. 11,465: - Vedenmittarien lukeminen sekä laskujen jakelu ja saatavien periminen.. 23,934: 52 Kalliinajanlisäykset................................................ 91,955: - Mittarien vaihto, korjaaminen ja oikaisu............................. 85,910: 97 Kulungit ja painatuskustannukset..._._._... _...;...;.. 6~,...;..07.;..;5...;.:..;.7_1 Smk. 219,341: 20 E. Talojohto-osasto, työpaja ja varasto.. 1 insinööri, samalla miuarityöpajan johtaja, palkka... 7,500: - Työnjohto... 15,600:- Konttori- ja varastoapulaiset... :.......... 17,313: 43 Kalliinajanlisäykset...,..................................... 88,512: 50 Rakennusten ja aitain korjaus ja kunnossapito........................ 19,515: 85 Tontin ja rakennusten puhtaanapito... : '.'........ 5,795: 27 Valaistus...... 1,503: 18 Lämmitys ja polttoaineet... 2,418: 60 Päivystys ja yövartija... :..................... 2,250: - Sekalai~et menot...'...,.................. 269: 39 Kulungit ja painatuskustannukset...;.....;..._.;...;'...;.._. 6.;.:,...;.43.;..;, 9...;.:,_2..;.8 Smk. 167,117: 50

17 Paitsi muita töitä on vuoden kuluessa tehty ainoastaan 42 liitosta putki verkkoon seuraa:van erittelyn mukaan: Liitoksen läpimitta 25 30 40 50 75 mm Luku 14 2.. 8 11 7' mm F. Seka[aiset menot. "" " Verot Helsingin pitäjän kunnfllle ".................................... 7,000:- Palovakuutusmaksut.. "... ".............. 7,302: 46 Maanvuokramaksut...'...'..... 3,550: - Tapaturmavakuutusmaksut sekä. lääkärin palkkiot ".. ;.................. 866: 80 Kustannukset työmiesten 10!TIasta...'......... 22,871: 03 Puhelinmaks\.!.t... :..'...'........ 6,200: - Korkoa konttokuranttitililtä kaupungin rahastossa.. ~.................... 97,296: 81 Mittaukset ja tutkimukset... ". :........... 1,292: 72 Vedenkulutusmaksujen y. m. vähentäminen ja takaisinluovuttaminen.. '.... 524: 50 Hautausapu.:... :.. "... 1;000:'- Palkkio' tulli kysymystä koskevasta lausunnosta... :.:... " 700: - Apumaksu vesijohdosta eräälle tontille BÖlessä... '... ',..- 600:- Apumaksu tapaturmaisesti kuolleesta hevosesta...'... :... :...,.... 2,000: - Vuokra-aputoimeenpanevalle johtajalle... 1,166: Q7 Poisto sls Pallaksen haaksirikon takia...;...;...;....;.....;....;..'...;.4..;..30,;..;:...;.7...;.0 Smk. 152,801: 69 0. Korko ja. kuoletus.,. " Menot korosta ja kuoletuksesta pääoma-arvolle Kaupunginvaltuuston joulukuun 10 p:nä 1912 tekemän päätöksen mukaan laskettuna ovat seuraavat: 5 olo korko pääoma-arvolle tammik. 1 p:nä 1920, Smk:lle 7;405,705: - 370,285: 25 Kuoletus, siv. 7 ja 8... "... 180,775: 55 Smk. 551,060: 80' Jos yhdistellään edellä olevat menot sekä. myös kustannus jaettuna jokaiselle kaupunkiin pumputulle vesik~utiometrill~, saadaan seuraava taulu: Vuoden 1920 menot Ja kustannus Jokaiselta pumputulta vesikuutiometriitä. PenJ\iä vesikuutlometrlltä A. Hallinto... ;.... :.... 250,832: 59 3.764 B. Käyttö: 1) laboratorio......................... 70,839: 66 '1.063 2) vedenpumppuaminen... 553,599: 45 " 8.308 --~--~--------~~--- Siirto 624,439: 11, 250.832: 59 9.371 3.764

18 Siirto 3) suodattaminen.'.... 4) kemiallinen puhdistaminen ja selkeyttäminen.... 5) muut menot Vanhassakaupungissa.. 624,439: 11 30,102: 14 799,856: 64 181,155: 26 c.. Putkiverkko ja vesisäiliö... :.. D. -jakelu... :.... E. Talo;ohto-osasto, työpaja ja varasto.... 250,832: 59 9.371 3.764 0.452 12.004 1,635,553: 15 2.718 24.545 174,809: 16 2.624 219,341: 20 3.292 167,117: 50 2.508 f. Sekalaiset menot.....:....-...... :...;.._."'"'""-_-'-- 152,801: 69 2.293 _ Smk. 2,600,455: 29 39.026 0. Korko ja kuoletus... 551,060: 80 8.270 '-'-'-''-'-'-'-'-'...;.._....;..-'---'---:-------- Yhteensä Smk. 3,151,516: 09 47.296 Kun yleistä ja yksityistä kulutusta on veloitettu ainoastaan 5;861,869 m 8 :stä, niin samojen edellytysten mukaan kustallnukset jokaiselta myydyltä vesikuutiometriltä ovat 53.763 penniä...... Tulos talojohto-osastosta. Maksettavaksi kirjoitetut tulot nousevat.. ~... '...,.......... 738,054: 02 Menot ovat olleet: Työkustannukset... :.,.,...,..... 252,365: 57 Aineet ja muut kustannukset...,... '.'.. 201,676: 88 454,042: 45 Vuoden ylijäämä...,...,... "..,... ;....-...... Smk. 284,011: 57 Talojohto-osasto, työpaja ja varasto erittelyn mukaan siv. 16.. 167,117: 50 Vähentyy arvioitu meno osasta työpajaa ja varastoa... :.., 30,000: - 137,117: 50 Talojohto-osaston bruttoylijäämä,...,... 146,894: 07 Smk. 284,011: 57 Menot verrattuina viime vuoden vahvistettuun menosääntöön selviävät jälempänä olevasta liitteestä n:o 2. Voitto- ja tappiotili.. ; Tulot. Vedenkulutuksen maksut ja muut tulot eritteiyn rtnlkaim siv. ilja 12.. 3,551,115: 79 Smk. 3,551,115: 79

19 Menot. Hallinto, käyttö y. m. erittelyn mukaan siv. 12-17...,... 2,600,455: 29 Korko ja kuoletuksen aiheuttamat poistot pääoma-arvolle siv. 17 551,060: 80 Vuoden netto voitto...... 399,599: 70 Bruttoylijäämä.... 950,660: 50 950,660: 50 Smk. 3,551,115: 79 Tila joulukuun 31 p:nä 1920. Varat. Pääoma-arvo siv. 8 ja 9 olevan erittelyn mukaan.... 8,520,558: - Keskeneräiset uudislaitokset.... 391,354: 98 8,911,912: 98 Kaupungin rahasto: nostamatta jääneet määrärahat.......,...... 3,396,095: 34 Etuanti vesijohtoa varten Käpylän puutarhaesikaupunkiin,... 199,276: 66 --------~~~~ Snik. 12,507,284: 98 Etuanti vesijohtoa varten TorkkeIikadul}a...,..,... '. Ulkomaalaista valuuttaa... :...,...,.,.. ','...,. Ainevarasto... "...,.,...,... '...,... '..., Kassa..,,'..,:...,...,,...,...,... :.... Saatavat: vedenkulutusmaksut...,...".,... '..., 822,208: 95 20,680: 03 155,550: - 1,347,059: 59 11,903: 45 talojohtotöiden laskuista ja myydyistä aineista,...... 231,352: 10 u Venäjän valtiolta... ','.'...,.. "...,.' 316,508: 06 eri henkilöiitä...,.,...,... '.,............... 23,693: 08 1,393,762: 19 Maksettu haaksirikkoapu, joka saadaan takaisin.,...,..',. 21,266: 90 Sotavaku~tusmaksut vakuutusyhtiöile O. Y. Mars A. B.... ".... 8,867: - Pankissa olevat vakuusmaksut...,.,...,...,..,..,.,,..'...,.. 38,000: -, Smk. 15,504,374: 14 Velat. Kaupunginrahasto: pääomavelka.,..,...,... '...,... 12,283,008: 32 konttokuranttitiii,...,...,... 1,739,852: 67 etuantina saadut lainavarat...,... 199,276: 66 14,222,137: 65 Siirretyt määrärahat "."'.. "..,...,,...,...,.,...,... 32,371: - Velkoja eri henkilöille...,..., '....... 64,624: 93 Varattuja kurssieroja Rahatoimikamarin kautta saaduista ruots, kruunuista 196,580: 06 Vakuusmaksut...,... '...,... 38,000: - Siirto 14,553,713: 64

20 Siirto 14,553,713: 64 5"0/0 korko pääoma-arvolle tammikuun 1 p:nä 19207,405,705: 370,285: 25 Päaoma-arvon järjestelmänmukainen kuoletus.. 173,595: 55 Ylimääräinen kuoletus myydyistä vedenmiuareista ja työkaluista... ~.... 7,180: - 180,775: 55 551,060: 80 Nettovoitto... ;... '.......... 399,599: 70 Bruttoylijäämä.... '... :........................... 950,660: 50 950,660: 50, ~~~~~~~~ Smk. 15,504,374: 14 BruUoylijäämä, Smk. 950,660: 50, tekee 12.84 olo pääoma-arvosta vuoden alussa ja neuovoitto, Smk. 399,599: 70, 5.40 Olo samasta pääomasta. Helsingissä, helmikuun 21 p:nä 1921. AlbJn Skog.

LIIte mo 1. Otteita Vesijohtolaitoksen.vuosikertomuksista. Menot Pum- - Uudisra-, Pääomakenlluksia puttu I vesiarvo vuoden Kuoletus ja 5 0/0 111 Hallinto, käyttö ja määrä. kuluessa korko pääoma- Vuosi kunnossapito 1) arvolle Yhteensä menoja --, I m 3 Smk Smk Smk penniä penniä Smk Smk penniä, m8:ltä m 3 :ltä m 3 :ltä 1911.... 4,501,509 '5,880,008 04 377,542 15 371,246 71 " 8.247, 402,941 58 8.951 774,188 29 17.198 1912... 5,012,198 6,257,550 19, 306,215 89 317,849 54 6.342 470,255 59 9.382 788,105 13 15.724 1913... 5,475,615 6,406,388 860,999 39 388,361 79 7.092 476,131 13 8.696 864,492 92 15.788 1914... 5,784,820 7,111,575 66 613,214 05 446,290 76 7.715 535,110 49 9.2M 981,401 25 16.9611 1915'... 6,382,613 7,583,558-109,922 87 443,635 19 6.951 583,739 77 9.146 1,027,374 96 16.0~ 7 1916... 6,827,277 7,457,619-17,826 44 2) 605,619 90 8.871 584,404 39 8.560 1,190,024 29 17.481 1917.-... 7,540,936 7,256,572-107,513 41 3) 1,280,899 94 16.986 569,541 01 7.558 1,850,440 95 24.589 1918:... 6,446,931 7,157,373-706 15 1,555,040 12 24.121 545,439 80 8.460 2,100,479 92 32.581 1919... 6,381,513 6,970,508-640,169 15 1,980,658 39 31.087 553,497 55 8.674 2,534,155 94 39.711 1920..'.. 6,663,349 7,405,705 - '1,295,628 55 2,600,455 29 39.026 551,030 80 8.270 3,151,516 09 47.296 T u l ot, I Veden- Muut Yhteensä - Vuosi myynti tulot tuloja NeUovolUo " Smk penniä Smk' penniä penniä. Smk m 8:ltä m 3 :ltä m8:ltä, -, Smk 0/0 pääomaarvosta 1911.....'... 930,011 72 20.660 87,885 45 1.952 1,017,897 17 22.612 243,708 88 4.14 19-12... :.. 1,064,516 77 21.288 103,228 11 2.060 '1,167,744 88 23.298 3Z9,639 75 6.07 1913.,... ~, i,213,447 30 22.161 93,700 52 1. 7 II 1,307,147 82 23.872 442,654 90' 6.91 1914... 1,342,433 59 23.206 90,597 15 1.566 1,433,030 74 24.772, 451,629 49 6.85 1915... '.. 1,525,267 82 23.897 83,317 59 1.806 1,608,585 41 25.208 581,210 45 7.66 1916... 1,616,911 22 23.688 145,650-2.183 1,762,561 22 25.816 572,536 93 7.68 1917... 1,756,195 20 23.289 171,851 16 2.279 1,928,046 36 25.568 77,605 41 1.07 1918... :... 1,815,693 36 28.164 153,547 74 2.881 1,969,241 10 30.545-131,238 82-183 1919....-... 2,658,660 51 41.662 210,328 02 '3.296 2,868,988 53 44.958 334,83259 4.80 1920...,...,. 3,198,838136 48.006 352,277 43 5.2871 3,551,115 79 53.298 399,5997'0 5.40 1) Paitsi edelliseltä vuodelta siirreuyjä määrä~ahoja. 2). kalliinajanlisäyksiä, Smk. 11,268: 18. ' 3) 65,063: 64. '

22 Liite n:o 2. Vertaileva yhdistelmä 'Helsingin kaupungiri Vesijohtolaitoksen menoista ja tuloista kirjanpäätök. sen mukaan sekä määrärahoista ja arvioiduista tuloista vuoden 1920 meno ja tulosäännön mukaan. Menot.. Hallinto. Laitoksen osuus Hallituksen menosäännössä.. '.... Palkat...., Kontloriapulaiset..... Piirustaja-apulaiset.... Kontlorihuoneiston vuokra sekä siistiminen ja valaistus....-. Kulungit.... '... Määräraha menosäännössä 6,300: - '69,120: - 15,000: - 5,000: - 16,000: - 25,000:- Kl,Istannukset kirjojen mukaan 5,810: 61 69,120: - 14,586: 66 3,750: - 15,686: 15 31,325: 48 Määrä rahaa ylitetty 1) 6,325:48 Määrärahaa säästetty 489:39 413:34 1.2~0:- 313:85 Käylto. Kemistien, ylikoneenhoitajan ja konehenkilökunnan palkat.... Laboratorion kustannukset.... Menot vedenpumppuamisesta.... " suodatlamisesta.... " kemiallisesta puhdistamisesta ja selkeytlämisestä.... Vanhankaupungin laitoksen korjaus ja kunnossa- sekä puhtaanapito S:n. s:n, valaistus... '.... S:n s:n lämmitys..., Yövartija ja sekalaiset menot..,. Kulungit...,...,. 70,500: - 10,000: - 300,000: - 10,000: - 750,000: - 50,000: - 9,000: - 40,000: - 12,000: - 1,500:- 66,163: 60 16,463:'78 357,077: 10 10,000: - 780,000: - 130,000: -:- 9,000: - 50,915: 89 17,000: - 1,877: 85 6,46?: 78 57,077: 10 30,000: - 80,000: - 10,915: 89 5,000:...:. 377:85 \ 4,336: 40 Putkiverkko ja vesisäiliö. Insinöörin ja työnjohtajain palkat.'. 21;500:.- 16,600: - 4,900: - Putki verkon, palopostien ja sulku venttiilien korjaus,/,;ja;;",,;,,;;ku::.:n~n:.::o:.:::ss:::a:...- Siirto 1,410,920: - 1,,595,377: 12 196,160: 10-11,702: 98 1) MäärärahOja saa ylittää Kaupunginvaltuuston UJ/6 1920 ja 2J3/i 1921 tekemien päätökslen mukaan kaikkiaan 371,500: - Smk:lla sekä vielä 44,373: 91 Smk:lla 9/a 1921 tehdyn. päätöksen mukaan.

23, Siirto Määrllraha menosäännössä 1,410,920: - Kustannukset kirjojen mu-. kaan 1,595,377: 1.2 Määrärahaa ylitetty 196,160: 10 Määrärahaa säästetty 11,702: 98 pito sekä pakkaselta suojeleminen, satamapostien,ynnä nii~ hin kuulu vain letkujen korjaus, ja hoito sekä vesisäiliön korjaus ja kunnossapito ynnä vartioiminen.,...,.... Vesisälliön ja vartijanasunnon lämmitys..... Menot talojohtotöiden katsastuksista sekä s,ekalaiset -kulut..... Kulungit... ','.,.... 119,000: - 1,000: - 6,000:- 3,000: -:-- 113,316: 46. 50: 15 4,895: 40 1,554: 65 3,316: 46 949:85 1,104: 60 1,445: 35 \. jakelu. KonUoriapulaiset sekä satamaposteista tapahtuvan -vedenjakelun tarkastaja.... Vedenmittarien lukeminen sekä laskujen jakelu ja saatavien periminen.... Vedenmittarien vaihto, korjaaminen ja oikaisu.... Kulungit... : 20,000: - 28,000: - 70,000: - 3,000: - 11,465: - 23,934: 52 85,000: - 3,000: -, 15,000: - 8,535: - 4,065: 48, Talojohto-osasto, työpaja ja varastot. Insinöörin ja työnjohtajain palkat.. Konttori- ia varastoapulaiset.. ','.. Työpajarakennusten korjaus sekä kunnossa- ja puhtaanapito.. Valaistus... '. '. Lämmitys.... Päivystys, yövartija ja sekalaiset kustannukset '.... Kulungit.... 27,500: - 20,000:- 8,000: -:-:: 700:"':" 4,000:-. 5,000: -.4,000:..:... 23,100: - 17,313: 43 15,311: 12 1,503: 18 2,418: qo 2,519: 39 6,000: - 7,311: 12 803: 18 2,000:- 4,400: - 2,686: 57. 1,581: 40 2,480: 61 Sekalaiset menot. Verot Helsingin pitäjän kunnalle.. 7,000: - Siirto vuodelle 1921 7,000: - ----------------~------~-------------------------- Siirto 1,728,120: - 1,913,759: 02 224,590:86 38,951: 84