KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja. 90 % Suomeen myönnetyistä viisumeista myönnettiin Venäjällä, ja pelkästään Pietarin alueella viisumeja myönnettiin yli puoli miljoonaa. Ulkoministeriön mukaan venäläisten maahamme tuomat matkailutulot ovat noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. Päivämatkojen kohteina turismin merkitys itärajan kunnille ja kaupungeille, kuten Imatralle ja Lappeenrannalle, on suuri. Etelä-Karjalan liiton arvio on, että venäläiset matkailijat jättävät alueelle noin 200 miljoonaa euroa vuosittain. Alueen liikkeiden myynnistä jopa 70 % koostuu tax-free-myynnistä venäläisille matkailijoille. Pohjois-Karjalassa on paljon Venäjä-yhteistyötä tekeviä tahoja sekä yrityselämässä että julkisella ja kolmannella sektorilla. Vuonna 2007 Pohjois-Karjalan Venäjän viennin arvo oli 95,8 miljoonaa euroa, joka on 8,4 % maakunnan kokonaisviennistä. Maakunnan matkailun kannalta venäläisten asiakkaiden osuus on noussut erittäin merkittäväksi. Yöpyneistä ulkomaalaisista venäläisten osuus on tilastojen mukaan 40 %. Pohjois-Karjalan Venäjä-strategia pyrkii tiivistämään yhteistyötä sekä liike-elämän että matkailun kannalta. Suomen tulisi edesauttaa itäisten alueiden ja yrittäjien yhteistyötä Venäjän kanssa parhaalla mahdollisella tavalla ja harkita viisumivapauden myöntämistä alle 72 tunnin matkoille Suomeen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen, että alle 72 tunnin viisumivapauden myöntäminen erityisesti venäläisille matkailijoille edistäisi Itä-Suomen yrittäjyyttä, turismia ja tax-free-kauppaa? Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2009 Marja Tiura /kok Mikko Alatalo /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Marja Tiuran /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 987/2009 vp: Onko hallitus tietoinen, että alle 72 tunnin viisumivapauden myöntäminen erityisesti venäläisille matkailijoille edistäisi Itä-Suomen yrittäjyyttä, turismia ja tax-free-kauppaa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomi ja muut Schengen-valtiot noudattavat yhtenäistä viisumipolitiikkaa, joka on Euroopan unionin toimivallassa. Oikeusperustana niin sanottuun Schengenin säännöstöön kuuluville viisumisäädöksille on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan a alakohta. Schengenin säännöstössä määritellään ne kolmannet maat, joiden kansalaiset voivat liikkua viisumivapaasti Schengen-alueella, ja ne maat, kuten esimerkiksi Venäjä, joiden kansalaisilla tulee olla viisumi. Euroopan unioni ja Venäjä sopivat vuonna 2003 Pietarissa pitkän aikavälin viisumivapaustavoitteesta, minkä johdosta käynnistettiin Euroopan unionin ja Venäjän välinen viisumikysymyksiä koskeva vuoropuhelu. Euroopan unionin ja Venäjän välinen viisumihelpotussopimus ja takaisinottosopimus tulivat voimaan 1.6.2007. Viisumihelpotussopimuksella muun muassa nopeutettiin vastavuoroisesti viisumihakemusten käsittelyä ja helpotettiin eräiden henkilöryhmien, kuten esimerkiksi valtion ja alueiden korkeiden toimielinten edustajien, liikemiesten ja liikeyritysten edustajien, taide- ja kulttuuritapahtumiin osallistujien ja Euroopan unionin ja Venäjän kansalaisten lähisukulaisten viisumimenettelyä. Diplomaattipassilla matkustavat henkilöt vapautettiin viisumivelvollisuudesta kokonaan. Suomi tukee Pietarissa asetettua tavoitetta sopia viisumivapaudesta Euroopan unionin ja Venäjän välillä. Etenemisen viisumivapauteen tulee tapahtua siten, että vastavuoroisuus voidaan taata joka vaiheessa. Suomi kannattaa Euroopan unionin noudattamaa asteittaista etenemislinjaa, jonka mukaisesti ensimmäisenä konkreettisena askeleena kohti viisumivapautta olivat em. viisumihelpotus- ja takaisinottosopimukset. Sopimusten soveltamista seurataan ja saatuja kokemuksia käytetään hyväksi viisumivuoropuhelun edistämisessä. Viime vuonna Suomi käsitteli Venäjällä sijaitsevissa edustustoissaan 742 237 viisumihakemusta, joista Pietarin pääkonsulaatin osuus oli 524 404. Suurin osa venäläisille myönnetyistä viisumeista on monikertaviisumeita. Monikertaviisumeiden osuus onkin noussut 2000-luvulla 20 %:sta 80 %:iin myönnettyjen viisumeiden määrästä. Huomionarvoista on lisäksi, että Suomi on Venäjällä ylivoimaisesti eniten viisumihakemuksia käsittelevä Schengen-maa. Hallitus katsoo, että nykyinen Schengen-viisumimenettely on toimiva. Schengenin säännöstö antaa hyvät mahdollisuudet erilaisiin viisumihelpotusjärjestelyihin ja myös keinoja hallittuun siirtymiseen viisumivapauteen EU:n ja kolmansien maiden, esimerkiksi Venäjän, välillä. Hallitus katsoo, että mahdollisuus monikertaviisumeihin ja niiden myönnetty määrä edistää nykyisinkin matkustusta Venäjältä Suomeen ja vaikuttaa 2
Ministerin vastaus KK 987/2009 vp Marja Tiura /kok ym. myönteisesti Itä-Suomessa mm. kysymyksessä mainittuihin seikkoihin. Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2009 Ulkoasiainministeri Alexander Stubb 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 987/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Marja Tiura /saml m.fl.: Är regeringen medveten om att viseringsfrihet på högst 72 timmar, särskilt till ryska turister, skulle främja företagandet, turismen och tax free-handeln i östra Finland? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Finland och de övriga Schengenländerna har en enhetlig viseringspolicy som lyder under Europeiska unionens behörighet. Den rättsliga grunden för viseringsbestämmelserna i det s.k. Schengenregelverket är artikel 77.2 a i Fördraget om Europeiska unionens funktionssätt. I Schengenregelverket anges de tredjeländer vars medborgare får röra sig utan visum inom Schengenområdet och de länder, t.ex. Ryssland, vars medborgare måste ha visum. Europeiska unionen och Ryssland kom överens om de långsiktiga målen för viseringsfrihet i S:t Petersburg 2003. Detta ledde till att en dialog om viseringsfrågor initierades mellan Europeiska unionen och Ryssland. Avtalen mellan Europeiska unionen och Ryssland om viseringslättnader och om återtagande trädde i kraft 1.6.2007. Viseringslättnaderna ledde bland annat till att det ömsesidigt blev enklare och snabbare att handlägga viseringsansökningar, och viseringsförfarandet underlättades för vissa persongrupper, till exempel för höga företrädare för staten och regionerna, affärsmän och representanter för affärsföretag, deltagare i konst- och kulturevenemang och nära släktingar till medborgare i Europeiska unionen och Ryssland. Personer som reser på diplomatpass befriades helt och hållet från viseringsplikten. Finland stödjer det mål om viseringsfrihet mellan Europeiska unionen och Ryssland som uppställdes i S:t Petersburg. Arbetet som syftar till viseringsfrihet bör ske sålunda att ömsesidighet kan garanteras under alla skeden av processen. Finland stödjer Europeiska unionens linje, dvs. att avancera stegvis. De nämnda avtalen om viseringslättnader och om återtagande var det första konkreta steget mot viseringsfrihet. Man följer tillämpningen av avtalen och de erfarenheter som man får används för att främja visumdialogen. Senaste år hanterade Finland 742 237 viseringsansökningar i sina representationer i Ryssland. Av dessa sköttes 524 404 av generalkonsulatet i S:t Petersburg. De flesta viseringarna som gäller ryssar är flergångsvisum. På 2000-talet har sålunda andelen flergångsvisum stigit från 20 % till 80 % av det sammantagna antalet beviljade visum. Det är också värt att notera att Finland är det Schengenland som hanterar de klart flesta viseringsansökningarna i Ryssland. Regeringen anser att det nuvarande Schengenförfarandet för viseringar fungerar. Schengenregelverket ger goda möjligheter till olika system för viseringslättnader och även instrument för en behärskad övergång till viseringsfrihet mellan EU och tredjeländer, t.ex. Ryssland. Regeringen anser att möjligheterna till flergångsvisum och antalet beviljade flergångsvisum främjar resandet från Ryssland till Finland också i dagens läge 4
Ministerns svar KK 987/2009 vp Marja Tiura /kok ym. och att det har positiva konsekvenser i östra Finland bland annat på de omständigheter som tas upp i spörsmålet. Helsingfors den 14 december 2009 Utrikesminister Alexander Stubb 5